torstai 4. elokuuta 2022

Nettovarallisuus ylitti 200 000 euroa

Kirjoitin 3 vuotta sitten, miten ensimmäisen 100 000 euron saavuttaminen oli syvältä. Nyt noin 3,5 vuotta myöhemmin nettovarallisuuslaskelma antaa tuplat eli 200 000 euroa on lasissa.

Joskus vuoden 2012 aikana havahduin siihen, että rahaa tulee tilille enemmän kuin sitä pystyy käyttämään. Aloin pitämään kirjaa nettovarallisuudesta vuodesta 2012 alusta alkaen, jolloin nettovarallisuuteni oli noin 13 000 euroa negatiivinen opintolainoista johtuen. Vuoden 2013 alussa olin säästänyt itseni takaisin alkupisteeseen. Ensimmäisen 100k€ saavuttamiseen meni 6 vuotta ja 2,5 kuukautta, sillä 100k€ rikkoutui 15.2.2019. Kuten odotin, niin toisen satakilosen saavuttaminen pitäisi olla helpompaa tai ainakin nopeampaa ja niinhän se olikin. Eilen 3.8.2022 eli 3 vuotta ja 5,5 kuukautta ensimmäisen milestonen saavuttamisen jälkeen voin ihmetellä toisia pyöreitä. Menisikö kolmanteen sitten taas noin reilu puolet ajasta eli 300k€ on lasissa kesäkuussa 2024?

Tuskin, mutta kaikkea voi tapahtua.

Käytännössä nettovarallisuuden positiivinen kehitys johtuu osakesalkun hyvästä kehityksestä, sijoitusasunnon vuokraamisesta sekä nousujohteisista ansiotuloista. Kaikissa näissä odotan tapahtuvan muutoksia heikompaan, joten ehkä ollaan nyt vaan tyytyväisiä eikä toivota liikaa tulevalta. Pääasia on, että perheen turvallisuus on varmalla pohjalla.

Tällä hetkellä nettovarallisuuteni koostuu pääosin osakesalkusta (118,4k€), sijoitusasunnosta (50,9k€) ja erinäisistä likvideista varoista kuten käteisestä erilaisilla tileillä (31,1k€). Alla lyhyesti mitä näissä tarkemmin on.

Osakesalkku

Käteinen on käytännössä nollilla (vaikkakin hieman superluottoa menee), mutta muutoksia on tulossa sillä Philip Morris on tehnyt ostotarjouksen Swedish Matchista. Tällä hetkellä eteenpäin katsova osinkotuotto on bruttona 3100€ vuodessa ja nettona 190€ kuukaudessa. Osakesalkkuni muita tietoja on saatavilla Salkkusivulla, joka on päivitetty huhtikuun lopulla viimeksi.


Sijoitusasunto

Arvostan sijoitusasunnon alkuperäisellä hankintahinnalla. Ostin 2015 yksiön pääkaupunkiseudulta 143 000 eurolla, josta on tällä hetkellä taloyhtiölainaa jäljellä 50k€ ja omaa lainaa 42k€. Omaa pääomaa on siis 51k€. Kerroin jatkosuunnitelmistani sijoitusasunnon suhteen kun arvioin viimeksi sijoitusstrategiaani.

Käteinen

Tällä hetkellä tilanne on hyvin erikoinen henkilökohtaisesti ja myös globaalisti. Ukrainan sota, nousevat korot, inflaatio, nälänhätä, sähkösääntely ja mitä kaikkea. Olen koittanut varautua epävarmuuden kasvuun säästämällä toistaiseksi tylysti vaan sukan varteen eli pankkitilille. Luultavasti toimin näin kunnes sijoitusasunto on myyty, jolloin riskit laskevat. Lisäksi omassa taloudessa on hyvin epävarmat ajat edessä, joten better safe than sorry.

31k€ käteispotistani noin 2k€ on varsin epälikvidiä, 11k€ on kiinni autossani ja loput 18k€ on erittäin hyvin liikuteltavissa erilaisilla tileillä. On säästötiliä, vuokratiliä, verotiliä, ruokatiliä, smartumin omalompakkoa ja niin edelleen.

Yhteenveto

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!

Kun eilen illalla tätä kirjoittelin, niin kajosin yhteen parhaimpiin inflaatiosuojauksiin mitä olin hankkinut. Nimittäin vuoden alussa ostettuihin viskeihin, joiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus heikentynyt vuoden aikana. 200k€ nettovarallisuuden ylittämistä juhlistin pienellä lasilla Ardbegin Uigeadailia. Skol, kippis, prost ja cheers!

torstai 14. heinäkuuta 2022

Huhtikuun kaupat: Swedish Match ja Nokian Renkaat sekä SHB-A, MDT, MMM, ICE, AOS

Tässä tekstissä käyn läpi alkuvuoden osakekaupat ja uudet yritykset, joihin sijoitin. Vaikka tekstin kirjoitan vasta nyt loppuun, niin kaupat tein jo Huhtikuussa. Täydensin jo salkussani olevia 3M:ää, Intercontinental Exchangea ja Svenska Handelsbankenia. Lisäksi uusina positioina salkkuuni ostin Swedish Matchin ja A.O. Smithin osakkeita. Luovuin Medtronicista ja palasin normaali painoon Nokian Renkaiden kanssa.

  • Osto 6.4. ICE 8kpl @ $128,58 + $3,5 kulu
  • Osto 6.4. 3M 4kpl @ $147,76 + $3,5 kulu
  • Osto 6.4. SWMA 160kpl @ 73,78 SEK + 71,95 SEK kulu
  • Myynti 12.4. MDT 18kpl @ $111,40 + $3,5 kulu
  • Osto 13.4. AOS 30kpl @ $64,70 + $3,5 kulu
  • Myynti 26.4. MDT 12kpl @ $108,60 + $16,00 kulu
  • Myynti 26.4. TYRES 60kpl @ 12,41€ + 7€ kulu
  • Osto 26.4. SWMA 120kpl @ 76,50 SEK + 72,94 SEK kulu
  • Osto 26.4. SHB-A 75kpl @ 94,58 SEK + 72,94 SEK kulu

Huhtikuun alun ostojen jälkeen käteispositio meni itseasiassa hieman negatiiviseksi Nordnetin puolella SWMA:n oston koosta johtuen. Eli superluoton 0,995% korolla meni pari satkua vipua parin viikon ajan ennen loppukuun kauppoja. Yksi asia mitä ihmettelin SWMA:n ja SHB:n ostoissa oli kaupankäyntikulu, joka oli 7€ (n. 72 SEK) eikä normaali 10€. Katsoin myös hinnastoa ja siellä komeilee minimipalkkiona edelleen 10€.

Sovitaanko, ettei kerrota tästä kenellekkään?

OK, mennään asiaan.

Nokian Renkaat

TYRES oli veromyynti siinä perinteisessä mielessä. Ostin sodan alettua 60kpl lisää aiemman 150kpl kaveriksi ja myin nyt saman verran. Tämän kaupan tappioilla kuitataan suuri osa MDT:n luovutusvoitoista.

Swedish Match (SWMA)

Swedish Match valmistaa ja myy nuuskaa, nikotiinipusseja, sikareita, tulitikkuja. Erityisen vahva SWMA on USA:ssa nikotiinipusseissa, joka on kasvava markkina. SWMA:n markkinaosuus on yli 60% myyden noin 200M purkkia vuodessa Q1:n vauhdilla laskittaessa ja myynti on kasvanut noin 35% vuodessa.

Näillä näkymin SWMA:n tarina näyttää kuitenkin päättyvän ainakin itsenäisenä pörssiyhtiönä, sillä Philip Morris (PM) on ilmoittanut olevansa halukas ostamaan SWMA:n 106 kruunun osakekohtaisella hinnalla.

FY2022 EPS konsensus ennuste on SEK 4,27 ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 1,86 kruunua vuodessa. FCF on keskimäärin ollut noin 88% suhteessa EPS:iin. 10% tuottovaatimuksella SWMA:n fair value arvioni on noin 82 - 92 SEK riippuen mallista (DDM/DCF). Jos otetaan velat huomioon (9,1 SEK per osake), niin velaton fair value on SEK 77,8.

Vajaa 76 kruunulla ostettu positio antaa pienen turvamarginaalin, mutta PM:n tekemän ostoilmoituksen jälkeen tällä ei oikeen ole väliä. Osake nousi huhujen jälkeen nopeasti yli 90 kruunun ja treidaa nyt reilu 105 kruunun tasolla hyvin lähellä ostotarjousta. Jään SWMA:n kanssa odottelemaan kilpailevaa tarjousta tai lunastusta, sillä yritystä haluaisin omistaa kävi miten kävi. Jos tulee kilpaileva tarjous tai ostohintaa korottava tarjous, niin silloin myyn osan ja loput sitten joskus kauppojen sulkeutuessa.

Svenska Handelsbanken (SHB-A)

Svenska Handelsbanken on ruotsalainen pankki, jolla on toimintaa pohjoismaissa ja UK:ssa. Tällä hetkellä pienimmät toiminnot Suomessa ja Tanskassa ovat ilmoitettu myytäviksi. Olen kirjoittanut SHB:stä viimeksi 2019, jolloin kävin lyhyesti tunnuslukuja läpi. SHB:stä löytyy kuitenkin niin paljon tietoa sekä liiketoiminnan osalta että kilpailutilanteesta että en lähde itse sitä avaamaan. Jokaiselle kiinnostuneelle suosittelen lukemaan Phoebus blogia:

FY2022 EPS konsensus ennuste on SEK 9,6 ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 5,00 kruunua vuodessa. 10% tuottovaatimuksella SHB-A:n fair value arvioni on noin 108 - 126 SEK riippuen mallista (DDM/DCF). Keskiarvona fair value on siis SEK 117,3.

Osto 95 kruunulla antaa ihan mukavan turvamarginaalin ja lisäksi korkojen nousu pitäisi tukea tuloskehitystä. Vielä SHB:n osakekurssi ei ole kyllä siihen reagoinut mitenkään.

Intercontinental Exchange (ICE)

ICE tuli ensimmäisen kerran salkkuuni 2020 keväällä pari vuotta sitten, kun vaihdoin Betssonista mielestäni laadukkaampiin yrityksiin. Kirjoitin ICE:stä tarkemmin kesäkuussa 2020, jolloin yhteenveto oli tämä:
“Mielestäni ICE sopii kaikin puolin hyvin strategiaani ja salkkuuni. Vaikka kilpailu on melko veristä, niin ICE:n uniikit palvelut ja vahva markkina-asema edesauttavat kilpailua uusia toimijoita vastaan. Alalle liittyy myös paljon regulaatiota, mikä nostaa alalle tulo kynnystä.”
Käydään läpi nyt vain suurimmat tapahtumat viimeisen parin vuoden ajalta ja katsotaan miten liiketoiminta on kehittynyt.

Vuonna 2019 ICE:n liikevaihto oli 6,55 miljardia dollaria, jolla tehtiin 1,93 miljardia nettovoittoa ja 2,35 miljardia vapaata kassavirtaa. Vuonna 2021 liikevaihto oli 7,15 miljardia, nettovoitto 2,91 miljardia (adjusted, GAAP 4,06 miljardia dollaria) ja vapaa kassavirta 2,82 miljardia dollaria. Viimeiset kaksi vuotta kasvu vauhti on ollut liikevaihdon, nettotuloksen ja vapaan kassavirran osalta 4,5%, 22,8% ja 9,6%. Liikevaihdon kasvu näyttää hyytyneen edelleen suhteessa historiaan, mutta kannattavuuden kasvu on pitänyt nettotuloksen kunnon kasvussa.

Taseen puolella on tapahtunut hieman muutoksia, sillä ICE on sekaantunut mm. seuraaviin yritysjärjestelyihin:
  • ICE osti Ellie Maen 11 miljardilla dollarilla syyskuussa 2020. Hinta oli mielestäni melko suolainen, sillä Ellie Maen liikevaihto oli vain noin $240 miljoonaa vuodessa. Ellie Mae konsolidoitiin osaksi Mortgage Technology segmenttiä, jonka v/v kasvu oli 137%, joten ehkä siitä hyvä tulee.
  • ICE myi 1,4% osuuden Coinbasesta (COIN) reilu 1,2 miljardilla huhtikuussa 2021. 
  • ICE myi 9,85% osuuden suomalaisillekin tutusta Euroclearistä reilu 800 miljoonalla dollarilla lokakuussa 2021. Ehkä vähän halvalla meni.
  • ICE:n launchaama Bakkt Holdings vietiin pörssiin VPC Impact Acquisition Holdings SPAC:n kautta lokakuussa 2021. Tästä tuli 1,4 miljardia. ICE omistaa edelleen 68% BKKT tikkerillä treidaavasta firmasta.
Vuoden 2021 lopulla käteistä oli 607 miljoonaa, lyhytaikaista velkaa 1,52 miljardia ja pitkäaikaista velkaa 12,40 miljardia. Vuoden 2019 lopulla käteistä oli 841 miljoonaa, lyhytaikaista velkaa 2,57 miljardia ja pitkäaikaista velkaa vain 5,25 miljardia. Velka on siis tuplaantunut parissa vuodessa ja syykin löytyy yltä. Korkokulut vuonna 2021 oli 423 miljoonaa, jonka voi suhteuttaa 3,45 miljardin EBIT-tulokseen ja laskea interest coveragen, joka on ihan kelvollinen 8,2.

FY2022 EPS konsensus ennuste on $5,62 ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 1,52 dollaria vuodessa. FCF on keskimäärin ollut noin 108% suhteessa EPS:iin. 10% tuottovaatimuksella ICE:n fair value arvioni on noin $144 - $150 riippuen mallista (DDM/DCF). Jos otetaan velat huomioon ($21,9 per osake), niin velaton fair value on 125 dollaria.

Osto reilulla 128 dollarilla ei juuri turvamarginaalia anna, mutta olen pitkään halunnut panostaa tähän lisää. Jälkikäteen on helppo sanoa, että osta aina turvamarginaalin kanssa, sillä osakekurssi tällä hetkellä (13.7.) on n. 95 dollaria.

3M (MMM)

Olen kirjoittanut viimeksi 3M:sta 2018, jossa käytännössä kävin vain historiallisen liiketoiminnan kehityksen ja arvostuksen läpi. Käyn läpi 3M:n tarkemmin seuraavassa tekstissä, sillä päädyin kuin päädyinkin vielä täydentämään positiotani Heinäkuussa.

Katsotaan kuitenkin arvostus lyhyesti.

FY2022 EPS konsensus ennuste on $10,7 ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 5,96 dollaria vuodessa. FCF on keskimäärin ollut noin 101% suhteessa EPS:iin. 10% tuottovaatimuksella MMM:n fair value arvioni on noin $192 - $229 riippuen mallista (DDM/DCF). Jos otetaan velat huomioon ($21,9 per osake, joka on tismalleen sama kuin ICE:llä), niin velaton fair value on 189 dollaria.

Ostohinnan ollessa vajaa 150 dollaria saan sopivasti myös turvamarginaalia ottaen huomioon esimerkiksi menossa olevat oikeusjutut sekä niistä aiheutuvat kulut ja epävarmuudet.

A.O. Smith (AOS)

En ole aiemmin kirjoittanut AOS:stä vaikka yritys on ollut seurantalistallani jo vuosia. Lyhyesti sanottuna, AOS valmistaa ja markkinoi erilaisia veden lämmityskattiloita, boilereita tankkeja ja muita vedenkäsittelytuotteita. AOS on osinkoaristokraatti ja kuten 3M tulen käymään AOS:n tarkemmin läpi seuraavassa tekstissä, sillä tein uuden täydennyksen Heinäkuussa.

FY2022 EPS konsensus ennuste on $3,52 ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 1,12 dollaria vuodessa. FCF on keskimäärin ollut noin 96% suhteessa EPS:iin. 10% tuottovaatimuksella AOS:n fair value arvioni on noin $65 - $67 riippuen mallista (DDM/DCF). Jos otetaan nettokäteinen huomioon ($1,6 per osake), niin velaton fair value on 67,5 dollaria.

Hieman alle 65 dollarin ostohinta ei turvamarginaalia anna, mutta firman laadukkuudesta olen valmis maksamaan varsinkin aloituspositiota tehdessä.

Medtronic (MDT)

Medtronic oli puhtaasti veromyynti, mutta ei siinä perinteisessä mielessä, sillä pienellä voitolla meni. Tämä myynti liittyi osinkojen verotukseen, sillä MDT:n kotipaikka on Irlanti ja pikkasen liikaa menee veroja osingoista. Olen tästä kirjoittanut useasti aiemminkin, mutta alla lyhyesti:

Nordnetissa MDT:stä meni 20% lähdevero vaikka verosopimuksen mukaan pitäisi mennä 0%. Lynxissä meni sitten 25%, kun ekat osingot saapuivat. Tämän lisäksi kotosuomessa peritään 25,5% verosopimuksen mukaisesti. Ensin myin 18kpl positioni Lynxin puolelta, jonka osinkovero olisi ollut jatkossa 50,5%. Tämä on liikaa vaikkakin absoluuttisesti euroissa merkitys on aika pieni. Nordnetin position jouduin miettimään hetken, kun siitä positiosta tuli reilusti luovutusvoittoja (n. +150%). Toisaalta tappioita ei tarvitse kaukaata etsiä, kun salkussa on myös Nokian Renkaita.

Yhteenveto

Huhtikuussa tuli tehtyä rutkasti kauppaa, mutta sitten hiljeni. Samalla hiljeni myös blogi normaalista 2 tekstiä kuussa tahdista. Työrintamalla on sattunut ja tapahtunut, josta myöhemmin lisää. Halusin kuitenkin nyt kirjoittaa muistiin ajatuksiani kaupoista, jotta voi sitten 5 vuoden päästä taas ihmetellä että mitä hel*ettiä sitä on tullut tehtyä.

SWMA:n ostot olivat ainakin kohtuullisen hyvin ajoitettuja, mutta olisin kyllä mieluusti omistanut Swedish Matchia seuraavat 20 vuottakin. ICE:n lisäys meni ilman turvamarginaalia ja ehkä siitä voisi jotain oppia kun kurssi on oston jälkeen laskenut noin 30%, Jatketaan tarinaa heinäkuun treideistä seuraavassa tekstissä, jossa paneudun tarkemmin myös AOS:n ja 3M:n liiketoimintaan.

Hyvää kesän jatkoa!

keskiviikko 18. toukokuuta 2022

FyysikonOsingot 2.0: uusi sijoitusstrategia

Olen päättänyt tehdä melko radikaaleja muutoksia sijoitusstrategiaani. Tässä tekstissä kerron uuden strategiani pääkohdista ja tulevista toimista, joilla muutoksen toteutan. Muutos tulee johtamaan melko suuren pääoman uudelleen allokointiin.

Farewell Freedom Apartment eli exit sijoitusasunnosta

Kipuiluni sijoitusasunnon kanssa tulee päätökseensä. Tällä hetkellä asunto on vuokrattuna määräaikaisella sopimuksella kesään 2023 asti. Myyn sijoitusasuntoni sopimuksen päätyttyä, mutta pistän sen aluille jo toki ennen sopimuksen päättymistä. Myynnillä saan hajautuksen paremmaksi, velkavivun pois ja riskit matalammiksi sekä hallittavimmiksi. Lisäksi:

  • Ei tarvitse enää osallistua taloyhtiön hallitustyöskentelyyn, mikä voi välillä ja ilmeisen usein olla melko uskomatonta sekoilua. Ylityöllistetty puolivajaa isännöitsijä yrittää hoitaa asioita yhdessä hyväntekeväisyyttä tekevän puoliksi pakotetun amatöörihallituksen kanssa, kuulostaako hyvältä? Ei ja saamani kokemus on, että pienillä taloyhtiöillä riittää kyllä haasteita jatkossakin edellä mainitusta johtuen.
  • Ei tarvitse etsiä vuokralaista kerran vuoteen kahteen ja kysellä itsestään selvyyksiä vuokramaksukyvystä tai taustoista. Okei, onhan se ollut todella opettavaista, mutta toisaalta melko surullista. Monella tuntuu olevan asunnon löytäminen erittäin vaikeaa ja muutenkin elämä on potkinut päähän tavalla tai toisella. Silti ihmettelen useiden asunnonhakijoiden perustaitoja ja käyttäytymistä. Ei osata kirjoittaa, ei vastata puhelimeen, eikä vastata tarkentaviin (edes numeroituihin) kysymyksiin jos niitä on enemmän kuin yksi. Päällimmäisenä tulee joka kerta fiilis, että mitä tässä yritetään salata.
  • Ei tarvitse murehtia asunnon kunnosta, laskea vesimaksun tasauksia tai pitää kirjanpitoa verottajalle. Ei tarvitse tyhjän kuukauden aikana käydä kiinnittelemässä listoja uudelleen tai fiksailla laminaattia/saumoja tai muita pieniä kauneusvirheitä, jotka edellinen vuokralainen on asuntoon jättänyt.
Olen ostanut sijoitusasunnon alunperin itselleni omaksi asunnoksi vuonna 2016. Kyseessä oli uudiskohde omalla tontilla pääkaupunkiseudulla, mistä nappasin pienen parvekkeellisen yksiön maksamalla asunnosta 143 000€. Muutin asunnosta reilu kahden vuoden asumisen jälkeen pois, joten potentiaalisesta myyntivoitosta ei mene veroa.  Asunnon myyntihetkellä omaa lainaa pitäisi olla jäljellä noin 40 400€ ja taloyhtiölainaa 47 300€. Vuoden vaihteessa kun selvittelin välittäjiltä asunnon mahdollista myyntihintaa, niin arvaukset olivat 150 000€ ja 170 000€ välissä. Yksi välittäjä sanoi, että yli 6800€/m2 ei voi saada, mikä mahtuu mukaan arvauksiin. Blokin hintavahti antaa tällä hetkellä 4/2022 arvioksi 162 000€ vaihteluvälin ollessa 151 000€ ja 170 000€. Oikotien taloyhtiösivujen mukaan taloyhtiöstä on viimeksi myyty vastaava yksiö vuonna 2018 hintapyynnöllä 148 000€.

Oman arvioni mukaan odotan myyntihinnan olevan noin 156 000€, joka olisi 9,1% korkeampi kuin ostohintani 7 vuotta aikaisemmin. Jokatapauksessa lainan ollessa alle 90 000€ pääomaa tulee sijoitettavaksi muualle reilusti jopa noin 70 000€. Siitä kuitenkin lisää alla.

Jos sijoittaja ostaisi asunnon, niin vuokratuottolaskelma voisi näyttää karkeasti tältä:
  • Vuokra 680€/kk (alueella pyynnit välillä 640€/kk - 740€/kk)
  • Hoitovastike 103€/kk
  • Rahoitusvastike 271€/kk
  • Verotettava tulo 306€/kk
  • Vero (30%) 92€/kk
  • Nettovuokratuotto (taloyhtiölaina huomioiden) 454€/kk eli 3,5% suhteessa velattomaan hintaan
  • Bruttovuokratuotto (ilman velkaa) 577€/kk eli 4,5% suhteessa velattomaan hintaan
Ei se nyt kovin houkutteleva hinnoittelu omaan makuun ole. Uskonkin, että potentiaalinen asunnonostaja hankkisi asunnon omaan käyttöönsä. Tämä täytyy pitää mielessä, kun asuntoa lähtee markkinoimaan.

Kun asuntoa vertaa kulujen puolesta vastaavaan vuokra-asuntoon, niin laskelma näyttää ensiasunnon ostajan (omarahoitus 10%) silmin tältä:
  • Lyhennys 25v laina-ajalla 468€/kk
  • Lainan korko (oletus 1,2% korko) 140€/kk
  • Hoitavastike 103€/kk
  • Kulut yhteensä 711€/kk
Asuminen vastaavassa vuokra-asunnossa maksaisi siis about saman verran. Tässä kuitenkin porkkanana, että asumiskuluista menisi "omaan taskuun" 468€/kk ja varsinaisia kuluja olisi vain 243€/kk. Korot ovat kuitenkin nousussa tällä hetkellä ja korkokulut voisivat olla paljon suuremmat tulevaisuudessa.

Osakesalkku eli Freedom Fund

Sijoitusasunnosta vapautuvan pääoman allokoisin uudelleen sijoittamalla sen osakkeisiin. Kuten edellä esitin, niin asunnosta vapautuvan pääoman suuruus olisi noin 60 000€ - 80 000€. Ihan merkittävän kokoinen potti. Erityisesti jos sitä vertaa nykyiseen osakesalkkuuni, jonka arvo on n. 115 000€. Sijoitettavaksi tulisi siis noin 60% nykyisestä salkustani ja salkun käteispositio kasvaisi kerta rysäyksellä vajaa 40% hujakoille.

Näin suuren käteisposition sijoittaminen ei ole helppoa. En pystynyt sijoittamaan kerralla edes vajaa 10 000 euron suuruista pottia koronadropissa vaan päädyin ajalliseen hajauttamiseen. Olen ajatellut, että tällä kertaa menisin hieman hybridimallilla eli sijoittaisin merkittävän osuuden heti ja loput ajallisesti hajauttaen.

Salkun koko olisi yhteensä noin 185 000€, mutta entä ne passiiviset osinkotulot? Katsotaan mitä salkku tuottaisi nettona käteistä tilille erilaisilla efektiivisillä osinkotuottoprosenteilla:

Keskimääräinen yield2.00%2.50%3.00%3.50%4.00%4.50%5.00%
Osingot vuodessa3,700€4,625€5,550€6,475€7,400€8,325€9,250€
Nettona vuodessa2,757€3,446€4,135€4,824€5,513€6,202€6,891€
Nettona per kk230€287€345€402€459€517€574€

Jotta pääsisin tavoitteeseeni (400€/kk nettona), niin minun pitäisi saada osakesalkkuni keskimääräinen osinkotuotto-% nostettua tasolle 3,5% nykyisestä 2,5 %:sta. Tämän saavuttamiseksi minun on pakko painottaa korkean efektiivisen osinkotuoton kohteita.

Myydessäni sijoitusasunnon portfoliostani poistuu käytännössä kokonaan kiinteistöt, joten REIT:t tulevat varmaksi osaksi osakesalkkuani. Olen REIT:jä jo tutkinut ja mielestäni valikoimalla pelkästään parhaimmat päältä pystyn helposti rakentamaan niistä silti jopa noin 30 000€ suuruisen position.

Lisäksi asunnon myynti tarkoittaa myös sitä, että portfoliosta lähtee velkavipu. En ole ikinä oikeen pitänyt velalla sijoittamisesta sen sisältämien epäsymmetristen riskien vuoksi. Suurella velkamäärällä oddsit kaiken menettämiselle on olemassa, joka ei mielestäni korvaa siitä potentiaalisesti saatavaa (pientä) lisätuottoa. Haluan kuitenkin säilyttää vivuttamisen mahdollisuuden ja olenkin nostanut Nordnetin salkkuni luottolimiitin aiemmasta 10 000 eurosta 50 000 euroon. Jotta näin suuren vivun käyttäminen olisi mielekästä, niin vakuuksien pitää olla kunnossa. Tämän olen ajatellut hoitavani siten, että siirtäisin kaikki sijoitukset samaan paikkaan eli Nordnettiin. Lynx salkussani on 22 positiota ja yhden position siirto maksaa 5 euroa, joten tästä syntyisi kustannuksia 110€. Lisäksi ostohinnat ja muut yritystapahtumat pitäisi arkistoida pitkälle tulevaisuuteen verottajaa varten. Jokatapauksessa järjestely mahdollistaisi osakesalkun vivuttamisen seuraavasti:

  • Nettoarvo 185 000€,
  • Velkavipu 50 000€ eli 22% bruttoarvosta,
  • Bruttoarvo 235 000€.
Osakesijoitusstrategiani pysyisi hajautuksen osalta hyvin samanlaisena kuin tälläkin hetkellä. Haluan, että salkussani olevat yritykset saavat liikevaihdon ympäri maapalloa osaltaan taaten maantieteellisen hajautuksen. Koronakriisi viimeistään opetti, että liiketoiminta-alueiden välillä on syytä olla myös hyvä hajautus. Jos salkun yritykset olisivat koostuneet pelkästään matkailualasta, niin ei hyvä olisi heilunut. Pandemia ja nyt myös sota Ukrainassa ovat muistutuksia myös yrityskohtaisen riskin hallitsemisesta. Esimerkiksi case Nokian Renkaat, jonka henkilöautonrenkaiden tuotannosta oli 82% Venäjällä. Tätä yritysten välistä hajautusta olen siis parantamassa seuraavilla kriteereillä:
  • Yksittäinen positio on alle 10% salkustani ja alle 15% netto-osinkotuloistani
  • Suuren riskikeskittymän yritykset saavat olla salkussani vain matalalla 2% - 5% painolla

Esimerkkeinä voisi suurista riskikeskittymistä Nokian Renkaiden lisäksi antaa vaikka Skyworksin ja Novo Nordiskin:

  • Skyworks suunnittelee ja tuottaa erilaisia puolijohdekomponentteja esim. älypuhelimiin ja Applen osuus Skyworksin liikevaihdosta on n. 60%. Jos Apple jatkaa vertikaalista integroitumista (esim. M1 chippi) ja alkaa suunnitelemaan sekä tuottamaan näitä connectivity chippejä itse, niin Skyworksin hyvä tulevaisuus jää pelkästään haaveeksi taivaalle. Linkki asiaan liittyvään uutiseen.
  • Novo Nordisk tekee lääkkeitä lähinnä diabetekseen, josta tulee noin 85% liikevaihdosta. Jos diabeteksen pystyisi parantamaan, niin yritys käytännössä kuolisi. Jos 2-tyypin diabeteksen pystyisi hoitamaan ilman lääkkeitä, niin ei sekään kovin kivalta näyttäisi Novon kannalta vaikkakin olisi erittäin hieno juttu ihmiskunnalle ja monille diabeteksestä kärsiville. Linkki asiaan liittyvään uutiseen.
Yhteenveto

En koita keksiä pyörää uudestaan, mutta muutos on niin suuri, että kyllä tätä versioksi 2.0 voi sanoa. Jatkossa aion ryhtyä puhtaaksi osakesijoittajaksi ja keskittyä yhä enemmän riskien hajauttamiseen osakesalkun sisällä. Yritysvalinnat ja käyttämäni arvostusmallit pysyvät hyvin samanlaisina kuin aiemmin vaikka niihin olenkin tehnyt pieniä muutoksia.

tiistai 17. toukokuuta 2022

SHB:n osinkona jakaman INDU:n verotus?

Nyt kun esitäytetyn veroilmoituksen korjaaminen on ajankohtaista, niin tässä käyn vielä läpi miten olen ymmärtänyt osakeosingon verotuksen.

Omistan 335 Svenska Handelsbankenin A osaketta, joiden perusteella minulle jaettiin viime vuonna 5,153846 Industrivärdenin A osaketta. Näitä jaettiin siten, että jokaista 65 omistaamasi SHB:tä kohden sait yhden INDU:n.

Ensinnäkin SHB:ltä saamien INDU osakkeiden hankintahinnan on määrännyt ruotsin veroviranomainen ja se on 278,4 SEK. Tämä on esillä mm. SHB:n sivuilla täällä. Lisäksi täällä on Ruotsin veroviranomaisen päätelmä siitä, että kyseessä on verotettava tapahtuma.

Kun katsoo Nordnetin tapahtumista ja laskelmista, niin INDU:t ovat irronneet 22.10.2021, jolloin salkkuun tuli edellä mainitut 5,15 osaketta INDU:a. Ennakonpidätystä tai lähdeveroa ei mennyt. 1.11.2021 murto-osat 0,15 kpl on lunastettu ja tilalle on tullut käteistä. Nordnet näyttää lunastushinnaksi 282,97 SEK per osake. Lisäksi olen myynyt salkkuun jääneet 5kpl myöhemmin vuoden 2022 puolella hintaan 284 SEK. Tässä on siis kolme eri tapahtumaa:

  1. Osakkeiden saaminen, joka lasketaan osingoksi
  2. Murto-osien lunastus, joka lasketaan luovutukseksi
  3. Kokonaisten myynti, joka on myös luovutus.

Katsotaan ensin kohta 1 eli osakeosinko. Tästä löytyy verottajan sivuilta tietoa nimellä "In natura -osingot". Siellä mainitaan myös varainsiirtoverosta, johon palaan myöhemmin. Lisäksi toiselta sivulta löytyy tarkemmat ohjeet osakeosingon verotukseen. Näiden perusteella on mielestäni selvää, että kohta 1 tulee käsitellä ja ilmoittaa osinkotulona siten, että osingon suuruus on 278,4 SEK/kpl * 5,153846 kpl = 1434,83 SEK. Koska tästä ei mennyt lähdeveroa, niin Suomen verottaja perii tästä 25,5% veron.

Kohta 2 ja murto-osien lunastus pitää käsitellä luovutusvoittona tässä tapauksessa, sillä lunastushinta (282,97 SEK) on suurempi kuin hankintahinta (278,4 SEK). Tämän ilmoitin viime vuoden verotuksessa luovutusvoittona. Ihan mitätön tapahtuma absoluuttisesti euroissa mitattuna, mutta koitetaan nyt laittaa oikein.

Kohta 3 ja kokonaisten myynti onkin ihan peruskauraa, mutta olennaista on oikean hankintahinnan käyttäminen. Nämä tulen ilmoittamaan luovutusvoittona tämän vuoden verotuksessa.

tiistai 29. maaliskuuta 2022

Ostin lisää Puuiloa

Kirjoitin jonkin aikaa sitten Puuilosta ja samalla meiningillä ostin lisää Puuiloa tänään.

Morjesta pöytään, salkkuun tuli 150 kpl osakkeita lisää aiempien 350 kpl kaveriksi. Aiemmassa tekstissäni kävin läpi perusteluni Puuiloon sijoittamiseksi. Osakkeet lähti markkinoilta saatanalliseen 6,66 euron kappalehintaan, kun ensimmäisen erän ostin 7,8 euron hujakoilla. Tämä on salkkuni ainut alle miljardin markkina-arvolla treidaava yritys, joten tietyllä tapaa ainut kunnon lyhyen aikavälin kasvupotentiaalin sisältävä sijoitus. Tästä johtuen halusin panostaa siihen lisää.

Lisäksi hinta on mielestäni erittäin edullinen. Ehkä joku muu tietää jotain jo ennen ylihuomenna tulevaa tilinpäätöstä kun hinta on lasketellut viime aikoina melko urakalla. Toisaalta niin näyttää käyneen myös mm. Tokmannille. 10v päästä osakkeen hinnan uskon kuitenkin olevan jotain ihan muuta. Liiketoiminta on helposti ymmärrettävää, kassavirralla kasvavaa, vähän pääomaa vaativaa ja melko vähäsyklistä.

Tässä lopuksi vielä Puuilon perustajan Kauppalehden haastattelu, joka on mukavaa luettavaa.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

First post in English: Goals and target setting for investing

I have been long struggling to set targets that feel challenging but still achievable for my investments. When I first started 2012, I just tried to put extra money to work and get some decent returns instead of just laying the money to standard bank account with low interest rates. Shortly after I started this blog which was absolutely one of the best decisions related to my investments. Writing down ideas, goals and targets helped me to find out what I am looking for and expecting from investments. Right around the time my son was born I felt an urge for safety and thus somewhat added focus to risk management. This feeling has not gone away especially in this geopolitical situation, we have war in Europe, and I still feel that I am missing some important aspects from my goals and targets.

In this text, I try to justify to myself the adequacy of my plans in relation to the goals and targets for investing.

Status quo

Currently, my goal is to get 400 euros per month in net income or cash flow in year 2025. I am targeting to reach this with my rent apartment (net cash flow about 200€/month) and with my dividend growth portfolio (net dividends about 200€/month).  I call these assets as Freedom Apartment and Freedom Fund.

For long I have been working with projects which are always somewhat uncertain and there is increased risk for unemployment from standard engineering jobs. If the project I am currently working on is decided to be cancelled for example due to geopolitical reasons, it may be such that my employer does not find another one and ends up laying me off. In a way, this would be quite a disaster because I would say that my expertise is really focused. So it would not be easy to find another job, at least one paying as well as the current one. Thus, I have been preparing for this by saving and investing.

Due to war in Ukraine, which is very sad and shocking, the above-mentioned risk for unemployment is more real than ever. Urge for safety is also more real than ever. Moreover, there is uncertainty on inflation, interest rates and low demand on single room apartments in Helsinki area.  Partly due to pandemic and the massive relief measures taken by central banks. Also the law environment is about to change. All in all, my current investments are subject to many different risks that I feel are elevated now.  Mainly these are affecting to my rent apartment which is mostly funded with debt. 

Plans for Freedom Apartment

As brought forth above, there are several risk related to the Freedom Apartment. Main problem with these risks are that I have no control over them:

  • I cannot control the interest rates,
  • I cannot control demand and supply for single room rent apartments,
  • I cannot control laws related to capital taxes and allowed deductions,
  • I have very limited control over maintenance charges.
However, there are some countermeasures to control these.

Apartment is partly funded with my personal loan and with debt of the condominium. I can change to fixed rate on my personal loan and through the board of condominium I could propose to do the same with debt of the condominium. However, I assume this would require approval by the general meeting of the participants of the housing cooperative. Also, there is the option to sell the apartment. All these should be done now before the expectations for future interest rates are increased.

For the demand and supply, the only thing I can effect is to set rent price to be desirable i.e., cheap. Also, I can offer something unique, like excellent land lord services and communication or furnishing by taking into account needs of a tenant. This is actually something I already had to do when finding reliable tenant few months back. If the demand is low for renting, option to sell the apartment is also valid here at least if the buy demand is higher.

There has been discussion by Finnish politics that they would like to change the allowed deductions in relation to real estates. Currently, the interest and principal payment for debt of the condominium (funding charge) can be fully deducted from the rent income when the taxable income is calculated. Currently, this can be done if funding charges are recognised as revenue by the condominium. If the deduction would not be anymore allowed, this would increase tax payments, like a lot. Effect of this change could be minimised by paying down the principle in full and take personal loan instead. However, in this case only the interest would be deductible and tax payments would still be increased but not that much. Once again, option to sell the apartment is valid to get this risk out of the way. If one is buying the apartment for a home to live in, one would not be effected by this. However, I suppose there would be increased supply of apartments and once again this would be required to be done before the legislation is changed.

Through the board of the condominium, I have some control over the maintenance charges. However, significant part of the charges consist of electricity, waste treatment and rates of estate manager. So maintenance charges will most likely go up inline with inflation and energy prices. I don't see this as a big thing but is it easier to sell apartment when buyer can see low maintenance charge.

Current rent income is following:

  • Rent 640 €
    • Maintenance charge 100 €
    • Funding charge 270 €
    • Personal loan interest 20 €
    • Personal loan principal 178 €
    • Taxable income 250 €
    • Tax (30%) 75 €
  • Net cash flow -3 €
  • Net rent income 411 €

For now, I have rented the place out with fixed term contract until summer 2023. I feel that I have found reliable tenant and I am quite confident that none of the aforementioned risks related to rent apartment could be realised during the following dozen of months. Thus, summer of 2023 could be optimal time to sell the apartment.

If I would sell the apartment for example in august 2023, the numbers could look like this:

  • Selling price 150 000 € - 166 000 €,
    • Personal loan 40 400 €,
    • Condominium debt 47 300 €,
    • Expenses for selling (decoration, broker fees, etc.) 5000 €,
  • Net proceedings 57 300 € - 73 300€.
If I would sell, then I would have a new problem. How to invest the net proceedings to support my goal?

Plans for Freedom Fund

This is the one I feel is going to solve all the problems and provide adequate risk management by generating "passive" dividend income from diverse sources.

First lets go through the current status of the Freedom Fund. Current portfolio value is about 116 000 € out of which about 3 000 € is in cash. Forward dividend yield is about 2,5 % which mean about 180 € net dividend income per month. About 80 % is nominated in U.S dollars and about 60% is invested to companies with consequent dividend increase history of more than 10 years. Overall, I expect that portfolios dividend income will increase about 6,5% annually. This would translate to ~210 € net dividend income per month in year 2025.  

Of course this will not happen certainly and there are some risks to consider. I feel that these are much more manageable than the ones effecting the Freedom Apartment. However, these are also much more probable to occur, I would say. First of all, companies can decide to cut down the dividend fully or partially. Also, they can choose not to increase it at all or just with very limited increments. Just to give few examples from the Freedom Fund, Disney suspended the dividend fully, Strategic Education has not continued to increase it and 3M has managed to increase it only 1% per year or so.

For all these cases, one has to remember that there are about 10 000 publicly traded companies so this can be managed by selling the dividend cutter and buying something else to replace it. However, even now I have about 10% of my portfolio invested to companies which don't pay dividends. So there is already possibility to do the trades if I would like to maximise the yielding positions. All in all, the most important aspect here is that there are means to limit and effect to these risks by myself.

Current position which don't pay dividends:

  • Booking Holdings 4000€,
  • Disney 3700€,
  • O'Reilly Automotive 3700€.
If I would re-invest these with yield-on-price 2,5%, I would receive additional 18€ net dividends per month. I leave this idea brewing because I think these belong to the top operators of their industries. It is never only the dividends but also the quality. I would like to prevent trade offs and have both i.e., dividend and quality if possible. I am lucky, that most of the times these two go hand-in-hand :)

I have made a follow-up list which includes about 50 companies and their discounted cash flow and dividend valuation models. Most of the times, there is only limited number of undervalued companies. Thus, there is basically a risk related to re-investments with adequate pricing. In case I would liquidate my Freedom Apartment, I have been thinking to put money to ETFs if individual stocks cannot be purchased with decent pricing. When pricing is once again decent in my follow-up list, I would transfer funds from the ETF position to individual stock. At least with this kind of solution, capital would be exposed to market returns and not be just swiped away by (currently increasing) inflation. Other option would be also to find new stock picks to follow which would allow more possibilities to find adequately priced investments.

When going back to the beginning of this chapter i.e., to the target which is to generate passive NET income from dividends, one cannot forget the taxes. Normally in Finland, 85% of the dividends are taxed at 30% capital tax giving effective tax rate of 25,5%. When receiving dividends from U.S. there is 15% tax going to U.S. and Finland taxes the remaining 10,5%. This is based on tax treaty to limit double taxation. In some case however, tax treaty is not followed because of asset manager, custodian or sub-custodian. For example, Finland and Ireland have tax treaty: dividends shall be taxed at 0% in origin country. In this case, Finland as receiving country is taking the full 25,5%. However, due to above-mentioned reasons my Irish Medtronic dividends are taxed at 20% or at 25% (depending on custodian) which is not in-line with the tax treaty. So the overall tax rate on Irish dividends is 45,5% -50,5% which is way too much in my opinion. To limit excess taxes, one could recover the taxes from Ireland but I think it is too much of a hassle for limited gain. Same with Denmark and Novo Nordisk and even there is clear guidelines for recoving, there is no guarantee those can be collected back. Thus, I am planning to focus purely on U.S. based companies and also use approach above and go with ETFs instead if there is nothing to replace with.

Currently I have only two position with excess taxes: Medtronic and Novo Nordisk. Average dividend tax for these are 48,5% and 37,5% with the yields-on-price (YOP) at 2,37% and 1,41%. My plan is to exit fully from my Medtronic position and hold but not to add to Novo Nordisk position to limit excess taxes. Novo Nordisk is just too wonderful business to sell. And to be honest, excess tax accounts for only about 13€ per year currently.

The biggest hurdle I see is definitely investing the proceedings from the Freedom Apartment if I end up selling it. What should I target for compared to keeping the Freedom Apartment?

Let's assume that I would pay down my personal loan just like I would be investing in stock (no leverage personally, but companies I invest have it). This would mean from net cash flow point-of-view as follows:

  • Rent 640 €
    • Maintenance charge 100 €
    • Funding charge 270 €
    • Taxable income 270 €
    • Tax (30%) 81 €
  • Net cash flow 189 €

Basically, by replacing this Freedom Apartment with stocks, I need to target at least 190€ net dividend income per month. What would it then mean from dividend yield? Let's see.

Assuming net proceedings between 57 300 € - 73 300 and 25,5% dividend tax, pre-tax dividend should be at least 255€ per month and 3060€ annually. Depending on the proceedings, YOP should be between 4,17% - 5,34% in order to receive same amount of passive net income. This is basically double compared to my portfolios current YOP.

Where can I find yields like this?

Oh, wait, just recently (only in Finnish) I covered several REITs as potential investment candidates. Average yield of O, NNN, WPC, STOR and STAG is about 4,7%. That fits just in the middle and looks promising. If ESS is also accounted for from the top 6 triple nets, that would bring down the average YOP to 4,3%, give or take.

In addition, there are still the 10 000 stocks to choose from. I can also go with Nordic companies which does not have possibilities to invest as much for growth and prefer dividends over buybacks, thus providing quite high yields. But then again, I prefer quality and diversification. Nevertheless, I feel I have several ways to play this and most importantly, it's me who is doing the decisions and really effect to the outcome.

Other topic to consider is that I receive the proceedings instantly and depending on the market pricing, re-allocation of capital could be timely diversified. Other option would be putting everything in ETFs while waiting decent prices of the individual companies I would like to own, just like above.

Well, I guess we will see what happens. At least I feel comfortable with the plans and possibilities it provides.

Plans for sudden unemployment

First things to do would be to cut back on expenses and apply for new jobs. I have already updated my curriculum vitae and identified interesting companies to work for, partly which I have contacts which I could use like under the table job application. Actually, there are also other things I have already started and will continue to execute in order to prepare myself for sudden unemployment.

Cash is king they say. Well, exactly that.

I have started several activities to ensure adequate liquidity. I am saving cash from wages and planning on tendering current expenses and to apply for "payment holiday" for my personal loan related to Freedom Apartment.

I am saving all the excess I get but I am not really focused on this. I take full responsibility to support my family on all the needs we have. Currently, rate of savings is something above 500 € per month. I most likely will tender the standard set of expenses which can be easily tendered in Finland i.e., insurance, internet connection and interest margin on loan. We have been looking also cheaper apartment to rent for our home with poor success. Pandemic has increased demand for bigger apartments which we also need as a family. But there is no reason to stop the search but instead maybe we should figure out some new ways to find it.

In addition to tendering, in case of sudden unemployment it would be wise to really cut back expenses. There are several ways to do this but it is important to apply here the old proverb: Small streams end up to a big river. One can cancel monthly subscriptions, put car on seasonal insurance and avoid (excess) driving, instead of restaurants make more food at home and avoid buying alcohol, candy, sweets, sodas or any other discretionary groceries.

Also I know there is possibility to apply payment holiday for like 2 years during which there is no need to make payments towards principle but only interest fees. This will provide about 180€ per month flexibility if approved (but will cost once 100 € which can be paid from bank bonuses).

Conclusion

Writing down ideas, goals and targets has helped me to find out what I could be looking for and expect from my investments. I try to continue that because thinking is not easy. It's really not and writing really helps. This time I wanted to try it out in English which I have tried to continually improve.

To conclude, I am preparing for the worst and hoping for the best. Basically I am saving all the excess to ensure flexibility and financial security for my family. I have plans for the Freedom Apartment and for the Freedom Fund. By selling my Freedom Apartment, I get rid of most of the risks which are not in my control. At the same time I can switch fully to dividend growth investing following K.I.S.S. principle.

I am really looking forward what does the future has for us even though I am quite happy with the current situation. Nevertheless, I want to keep improving and take full responsibility of my actions. I would like to finalize this self-critic rant with a quote from Jordan Petersson:

Pick something up and carry it, make it heavy enough so that you can think, ‘Useless as I am at least I could move that from there to there'

perjantai 25. maaliskuuta 2022

Yrityksen perustaminen, alustava kulu- ja tulolaskelma

Olen tässä miettinyt kaiken näköistä viime aikoina. Oman yrityksen perustaminen on yksi asia, joka on tullut mieleen. Vaikka yrityksen nimen valitseminen on yksi ensimmäisistä ja varmaan yksi tärkeimmistä asioista, niin ei olla siellä vielä. Käytännössä olen alkanut miettimään mitä kaikki maksaa ja kuinka paljon laskutettavaa pitäisi tehdä, että yhden hengen konsulttifirmalla eläisi edes kädestä suuhun. Tässä tekstissä käyn läpi kuluja ja tuloja. Toivon ehdottomasti kommentteja tähän kaikilta kynnelle kykeneviltä, sillä mitään kokemusta minulla tästä ei ole.

Liikevaihdon perusteet

Lähtökohtana olisi siis firma, joka työllistää (aluksi) vain itseni. Liikevaihto tulisi erilaisista asiantuntijapalveluista, mutta käytännössä siis liikevaihdon perusteena olisi laskutettavat tunnit. Kaikenlaisia lukuja olen pyöritellyt, mutta päädyin lopulta seuraaviin:

  • Laskutettavat tunnit kuukaudessa 75h (todellinen työmäärä isompi)
  • Tuntilaskutus 130€ + 24% ALV, joka on yhteensä 161,2€/h
  • Työskentely kuukaudet 11kk vuodessa
  • Laskutettava yhteensä vuodessa 133k€, josta ALV:n osuus 25,7k€
Tälläisen yrityksen liikevaihto olisi siis noin 107k€. Ehkä optimistinen tuntihinta, mutta toisaalta aika lailla linjassa tuntemieni alojen konsultointihinnoista. Lisäksi laskutettavien tuntien määrä on melko pieni, mutta eihän tässä todellisuudessa olla kuin arvailujen äärellä vasta.

Kulut

Kulupuolelle olen koittanut jotain yleisimpiä lähinnä pistää ylös, mutta tässä menee kyllä hyvin nopeasti käsien heilutteluksi. Kulut voidaan käytännössä jakaa liiketoiminnan kuluihin ja palkkakuluihin. En oikeen osaa sanoa puuttuuko tästä jotain, mutta päällisin puolin kulupuoli näyttää melko pieneltä. Alla olevat kulut ovat vuotuisia arvioita.

  • Pankkipalvelut 240€ (arvio 20€/kk)
  • Kirjanpitäjä 1000€ (poimin arvion netistä)
  • Tilintarkastus 0€ (ei tarvetta aluksi kun tase, liikevaihto ja henkilömäärä pienet)
  • Konsulttivakuutus 700€ (2 miljoonaan asti, en lähtenyt vielä vakuutusyhtiöiltä kyselemään)
  • Nettiyhteys, tietokone ja tarvikkeet 1000€ (tasattu, 4v välein uusinta)
  • Työvaatteet 500€
Liiketoiminnan kulut olisivat siis vajaa 3500€ vuodessa. Pääseeköhän ihan näin halvalla? Toisaalta jos töitä tekisi kotoa käsin tai asiakkaan tiloissa, niin kai se olisi mahdollista?

Palkkakulut onkin sitten käytännössä itse päätettävissä, sillä itsehän siitä olisi päätämässä. Jostain poimin, että tuloja ei kannata yli 40k€ vuodessa nostaa verotuksen takia.

  • Palkka 40 000€
  • Km-korvaukset 1000€ (200km per kk, 0,46€/km)
  • Päivärahat 2000€ (4krt yli 10h matka per kk, 45€/pvä)
  • YEL-vakuutus 7520€ (laskettu suoraan palkan mukaisesti, 25% alennus huomioitu ekan 4v ajan)
  • Työnantajan sairausvakuutusmaksu 540€ (1,34% palkasta, jos oikein ymmärsin)
Palkkakulut olisivat siis yhteensä noin 51k€ vuodessa.

Tuloslaskelma

Eli lähdetään liikevaihdosta ja vähennetään kulut. Katsotaan mitä verojen jälkeen tulee nettotulokseksi.
  • Liikevaihto 107k€
  • Liiketoiminnan kulut 3,5k€
  • Palkkakulut 51k€
  • Verotettava tulos 52,5k€
  • Yhteisövero 10,5k€ (20%)
  • YLE-vero 0,15k€ (140€ + 0,35% 50k€ ylittävästä)
Nettotulos olisi siis vajaa 42k€. Ei kuulosta lainkaan pahalta tuollainen 40% nettomarginaali?

Mitä jää käteen?

Tarkastellaan ensin yritykseen jäävää nettotulosta. Kuten aiemmin sanoin, että yli 40k€ ei kannata nostaa, niin nyt selvii miksi. Osingot voi nostaa osittain verovapaasti, kun ne täyttävät tietyt ehdot. Tämä lähteen osakkeen matemaattisen arvon määrittämisestä. Oletetaan, että osakkeita on 1 ja yrityksen nettovarallisuus vastaa ensimmäisen vuoden nettotulosta eli on 42k€. Ei kai tämä nyt hirveästi metsään mene, kun ei siellä taseessa juuri muuta ole (pl. läppäri)?

Osakkeen matemaattinen arvo on siis 42k€. Osingoista 75% on verotonta tuloa, jos sitä nostetaan alle 8% osakkeen matemaattisesta arvosta. 8% vastaa 3400€ summaa. Tällöin puhutaan pääomatulo-osingosta. Eli 30% pääomatulojen vero kohdistuu 25 % osuuteen tuosta, joten vero-% on 7,5% (0,3*0,25).
  • 8% matemaattisesta arvosta 3400€
  • Vero 300€ (7,5%)
  • Netto-osinko 3100€
Entäs sitten se loppu-osa nettotuloksesta eli reilu 38k€? Tämän voi nyt sitten sijoittaa firman sisällä kasvuun, ylläpitoon tai oikeastaan mihin. Sillä voi ostaa vaikka osakkeita firmalle ja lähteä rakentamaan sijoitusyhtiötä. Jos omistaja (eli minä itse) tarvitsee rahaa, niin sen voi myös jakaa osinkoina. Tällöin lähtee kuitenkin suurempi osa verokarhulle kuin edellä.

Kun osinkoa jaetaan yli 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, niin tätä osinkoa kutsutaan ansiotulo-osingoksi. Verokarhu on tässä tapauksessa flipannut prossat päälaelleen eli vain 25% on verotonta tuloa, kun yllä se oli 75%. Toinen huomioitava seikka tässä on se, että tämä ei enää menee pääomatulona 30% verolla vaan ansiotulo menee progressiiviseen ansiotuloverotukseen. Eli pitkällä aikavälillä on kannattavampaa sijoittaa yrityksen kautta ja siten kasvattaa nettovarallisuutta sekä osakkeen matemaattista arvoa, mikä johtaa myöhemmin vain 7,5% osinkoverotukseen. Kuulostaa lupaavalta.

Olettaen, että tekee niinkuin Shaq O'Neil neuvoo eli laittaa tuloista puolet sivuun ja jäljelle jäävästä vielä sijoittaa puolet ennen kuin pistää hiluakaan kulutukseen. Eiku hetkonen, ollaan parempia kuin legendaarinen koripalloilija, sijoitetaan kaikki ylijäävä 38k€, mutta katsotaan mitä jää nettona käteen.

Palkkatulo oli bruttona siis 40k€, joka vero-% laskurin mukaan verotetaan 17% ansiotuloverolla. Eläkevakuutusmaksua (TYEL, 7,15%) ei tarvitse maksaa, kun on jo YEL-vakuutettu? Työttömyysvakuutusmaksu (TVR) pitää kuitenkin hoitaa ja se on 1,5%. Tässä kohtaa nämä kuulostaa hieman liian hyvältä ollakseen totta, en usko ihan tähän. Onko jollain parempaa tietoa?
  • Bruttopalkka 40 000€
  • Vero + TVR 7400€ (17%+1,5%)
  • Verottomat päivärahat ja km-korvaukset 3000€
  • Netto-osingot 3100€ 
Nettona tämä siis tekee vuodessa 38700€, joka tekee tasaisena 12kk nettotulona reilu 3200€/kk. Not too shabby, ey? Tämän lisäksi jäisi vielä 38k€ (eli samanlainen 3,2k€/kk) muhimaan firmaan sijoitettavaksi. Kaikesta ainakin voi unelmoida.

Lopuksi

Onko tosiaan näin, että verottaja ohjaa rankasti ottamaan riskejä ja oman firman perustamiseen? Vai meneekö omat laskelmat jossain kohtia ihan mettään ja koko homma kaatuukin omaan mahdottomuuteensa?
  1. Olenko unohtanut jotain olennaista kuluista?
  2. Meneekö YEL ja muut työnantajan sivukulut oikein tai edes sinne päin?
  3. Onko tuloslaskelman vähennykset oikein?
  4. Voiko TYEL:n jättää maksamatta jos on YEL-vakuutettu? Entä TVR?
  5. Mokasinko jotain muuta?
Pari linkkiä tähän vielä mitä käytin:

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/osakeyhtio-ja-osuuskunta/tuloverotus/


https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/esitys_ja_opetusmateriaali/ylevero/


https://www.ilmarinen.fi/yrittaja/yel-vakuutus/kenelle-ja-milloin-yel-vakuutus/

ps. Oy:n perustaminen ei maksa kuin 240€ netissä ja ilmeisesti ALV- ja ennakkoperintärekisteriin liittymiset eivät maksa mitään?

perjantai 11. maaliskuuta 2022

Kurssiheilunnasta huolimatta, osinkotulot ei juuri heilu?

Pitkäaikaiselle sijoittajalle osinkotulot ovat merkittävä osa tuottoa. Varsinkin kun niiden uudelleen sijoitukset otetaan huomioon. Ne eivät myöskään ole aivan niin volatiilit kuin osakekurssit itsessään. Vaikka monet indeksit ja erityisesti korkeilla kertoimilla arvotetut kasvuyhtiöt ovat tulleet kymmeniä prosentteja alas, niin osingot eivät.

Oma salkku on noin 10% alempana kuin all time high lukemat 4. tammikuuta. Katsotaanpa miten alkuvuoden osingot ovat kehittyneet suhteessa viime vuoteen?

Nordnet salkussa on alkuvuonna 1.1.-11.3.2022 tullut osinkoja yhteensä 199 euroa.  Medtronic, Visa, Aflac, Fastenal ja Tractor Supply ovat maksaneet kvartaaliosingot sekä Koneen 2,1 euron osinko tuli pari päivää sitten. Näissä omistuksissa ei ole ollut edes muutoksia vuoden takaiseen nähden, joten tiedot ovat täysin vertailukelpoiset.

Vuonna 2021 samaan aikaan 1.1.-11.3. välillä osinkoja tuli 192 euroa. Tästä sama porukka maksoi 180 euroa ja lisäksi Skyworks Solution ehti maksaa kvartaaliosingon viime vuonna jo ennen 11.3. Eli vertailukelpoisesti ajatellen osingot ovat alkuvuonna kasvaneet 10,8%.

Kurssit tulee alas, mutta osingot ylös? Onko sama sitten Lynxin puolella?

Lynx salkussa on alkuvuonna 1.1.-11.3.2022 tullut osinkoja yhteensä 201 euroa. ADP, MO, ITW, MDT, SYK, TXN, UI, SBUX, AFL, V, FAST and TSCO ovat maksaneet kvartaaliosinot. Näihin on kylläkin tullut jonkin verran muutoksia vuoden aikana.

Vuonna 2021 samaan aikaan välillä 1.1.-11.3. tuli osinkoja 161 euroa. Sama porukka maksoi yhteensä 155 euroa ja lisäksi Skyworks oli ehtinyt maksamaan 9.3. kvartaaliosingon.

Medtronicia eikä Visaa ollut Lynx salkussa vielä vuosi sitten. Lisäksi ADP:ta ja UI:ta olen lisännyt vuoden aikana. Eli tämän vuoden puolella on osinkojen kasvuun ollut myötävaikuttamassa 4 osaketta ADP:ta, 3 osaketta UI:ta, 18 osaketta MDT:tä ja 4 osaketta Visaa, jotka sylkivät yhteensä vajaa 17 euroa. Eli vertailukelpoisesti ajatellen osingot ovat alkuvuonna kasvaneet 19,2 %.

Kaiken kaikkiaan alkuvuonna 2021 sain osinkoja 354 euroa, jotka ovat nyt kasvaneet summaan 401 euroa. Osingon korottajat, uuden pääoman ja osinkojen uudelleen sijoitukset (sekä maksuaikataulumuutokset) ovat kasvattaneet osinkotulojani 13,4% voden takaiseen nähden.

ps.

Medtronicin osingot verotetaan väärin. Tämä oli tiedossa jo Nordnetin kanssa ja sieltä meni 20% ennakkopidätys verosopimuksen 0% sijaan. Kotipaikka Medtronicilla on Irlanti. Toivoin parempaa Lynxin osalta ja pieleen meni, kuten Saksalainen jo varoitteli Sharevillessä. Pidätystä meni 25 %. Miten tämä voi olla näin vaikeaa, missä se myyntinappula on? Pitää tehdä taas hieman tarkempaa suunnittelua osana koko portfolion allokointisuunnitelmaa ja tavoitteiden asettamista.

perjantai 4. maaliskuuta 2022

Uusi yritys seurantaan: Teradyne (TER)

Uusi yritys seurantaan, mikä on tällä kertaa nimeltään Teradyne. TER tikkerillä kulkeva yritys on automaattisia testijärjestelmiä kehittävä ja myyvä yritys. TER tarjoaa palvelujaan pääosin puolijohdevalmistajille, mutta myös yleiseen teollisuuteen ja niiden automaatioon (system test, wireless test). Mukana on myös nopeasti kasvava yhteistyörobottisegmentti, jossa kehitetään ja myydään Cobotteja (collaboration robots).

Kuulostaako futuristiselta? Ehkä hieman, mutta TER on perustettu jo 1960 Bostonissa kahden MIT-opiskelukaverin toimesta. Liiketoiminta on perustunut alusta lähtien elektroniikan testaamiseen ja ensimmäinen myyty tuote oli logiikkakontrolloitu go/no-go diodi testeri, joka myytiin Raytheonille (RTX) vuonna 1961.

Liikevaihto on kasvanut n. 15,8% ja EPS n. 18,7% viimeiset 5 vuotta. Lisäksi viimeisen 5 vuoden aikana keskimäärin 19% nettomarginaali, 27% ROE ja 15,6% ROA kertovat hyvästä kannattavuudesta. Tase on hyvässä kunnossa ollen nettovelaton (käteistä 1,4 miljardia, velkaa 180 miljoonaa) ja interest coverage on erinomainen about 50.

TER maksaa pientä osinkoa $0,44 per vuosi antaen yieldiksi vain 0,4%. Osinkoa on kasvatettu 7 vuotta putkeen ja osingonmaksusuhde on vain 6,7%. FY22 EPS konsensusennuste on $4,91, josta saa P/E(f)-luvuksi 23,2 nykyisellä 114 dollarin hinnalla. Vapaa kassavirta on ollut nettotuloksen suuruinen (2980M vs. 2973M) viimeisen 5v aikana.

10% tuotto-odotuksella TER:n fair value on mielestäni about $92. Oletin vain 7% liikevaihdon ja FCF kasvua seuraavalle 10 vuodelle, sillä ala on syklinen. Periaatteessa on mahdollista, että ollaan jo testeissä huipulla ja sykli kääntyy alas. Toisaalta puolijohdepula on ollut nyt niin paha, että vaikea sanoa kun investoinnit lähivuosina foundreihin ovat luokkaa 100 miljardia dollaria. Osake vaikuttaa jonkin verran yliarvostetulta vaikka on lasketellut jo reilu 30% $168 huipuista. Tässä kuitenkin firma, joka tarjoaa syklistä, mutta selvästi kannattavaa liiketoimintaa puolijohdetesteissä ja lisäksi sisältää nopeasti kasvavan robottisegmentin tulevaisuutta varten.

Jatketaan yrityksen tutkimista ja katotaan jos hinta jatkaa laskuaan (tai arvo nousuaan).

tiistai 1. maaliskuuta 2022

Nokian Renkaiden venäjäriskit: 20% liikevaihdosta ja 82% tuotannosta on Venäjällä

Nokian Renkaat on ottanut osumaa pörssissä tänä vuonna ihan urakalla. Osakekurssi oli vuoden alussa noin 33 euroa ja tänään 1.3. kurssi heiluu hieman 16 euron alapuolella. Laskua on tullut siis jo yli 50%. Eikä se mikään ihme ole, Nokian Renkailla on merkittävä määrä sekä myyntiä että tuotantoa Venäjällä. Kuten aiemmin Fortumin tapauksessa haluan selvittää myös Nokian Renkaiden venäjäriskit.

Historia

Nokian Renkaiden historia alkaa 1800-luvun puolelta, mutta Venäjälle yritys lähti tuotannon osalta vasta vuonna 2005 kun Nokian Renkaat käynnisti Vsevolozhskissa Pietarin lähellä uuden tehtaan. Myyntiyhtiö Venäjälle perustettiin kuitenkin vuonna 1998 ja sen nimeksi tuli Nokian Shina. Lisäksi Venäjään liittyen perustettiin seuraavat myyntiyhtiöt:

  • 2006 Nokian Shina TOV Ukrainaan,
  • 2007 TOO Nokian Tyres Kazakstaniin,
  • 2010 Nokian Shina LLC Valko-Venäjälle.
Nokian Renkaat otti Vianor-nimen käyttöön vuosituhannen vaihteessa kaikissa myyntiketjun liikkeissään. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä Renkaat kirjoitti:
"Venäjällä renkaiden jakeluverkosto on monikerroksinen. Maassa on muutama suuri tukkukauppias, joiden kautta renkaat myydään lukuisalle joukolle erityppisiä ja -kokoisia tukkukauppiaita eri puolilla maata. Pitkän ketjun läpi kuljettuaan renkaat päätyvät vähittäiskauppiaille ja kuluttajamyyntiin. Yhä useammat rengasvalmistajat pyrkivät perustamaan maahan omia rengasketjujaan pystyäkseen vähentämään jakeluketjun välikäsien määrää ja hallitsemaan paremmin renkaittensa jälleenmyyntiä. Nokian Renkailla oli vuoden 2006 lopussa Venäjällä yhteensä 70 Vianor-pistettä, joista se omistaa itse kaksi ja muut ovat partnerpisteitä."

Vuonna 2011 Vianor myyntipisteitä oli jo 23 maassa yhteensä 910 kappaletta. Venäjällä ja IVY-maissa (eli Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä, mutta Ukraina erosi IVY:sta 2008) pisteitä oli 491 kappaletta.

Vuonna 2017 Vianor myyntipisteitä oli jo 1466, josta omia oli 194 ja partnereiden 1272. Vianor oli Venäjän ja IVY-maiden suurin rengasketju. Lisäksi Renkailla oli N-Tyre verkoston kautta 127 myyntipistettä Venäjällä ja IVY-maissa.

Lisäksi Venäjän tehdasta on laajennettu useaan otteeseen.

Aluksi tehtaalla oli vain 2 tuotantolinjaa. Vuonna 2006 tehtaaseen lisättiin varastotiloja ja sekoitusosasto, jonka ansiosta sekoitusten valmistus paikallisesti alkoi kahdella linjalla. Vuonna 2007 tuli käyttöön kolmas tuotantolinja. Vuonna 2011 lopussa tuotantolinjoja oli jo 10 ja kapasiteetti 11 miljoonaa hlöautorengasta vuodessa. Vuonna 2011 käynnistyi uuden tehtaan ja varaston rakentaminen nykyisen yhteyteen. Vuonna 2012 Venäjällä otettiin käyttöön uusi tehdas ja sen tuotantolinjat 11 ja 12 asennettiin. Kapasiteetti nousi näiden myötä 14 miljoonaan hlöautorenkaaseen vuodessa ja Venäjän tuotantolaitoksiin oli tehty investointeja yli 700 miljoonaa euroa yhteensä tähän mennessä.

Laajentaminen jatkui:
  • Vuonna 2013 Venäjällä otettiin käyttöön uudet tuotantolinjat 12 ja 13. Tuotannon vuosikapasiteetti nousi 18 miljoonaan renkaaseen.
  • Vuoden 2014 loppuun mennessä Venäjän tuotantolaitoksiin on tehty investointeja yli 800 miljoonan euron arvosta. 80% hlöautorenkaista tuotettiin vuonna 2014 Venäjällä.
  • Vuonna 2015 kapasiteetti ei ollut täysin käytössä. Venäjän tuotannosta noin 70 % meni vientiin, ja euromääräisten vientitulojen ja ruplissa toteutuvien tuotantokustannusten välinen marginaali  kasvoi ruplan devalvoitumisen myötä.
  • Vuonna 2016 86% hlöautorenkaista tuotettiin Venäjällä.
  • Vuonna 2017 otettiin uusi ja viimeisin tuotantolinja 14 käyttöön ja Venäjän-tehtaassa valmistettiin sadas miljoonas rengas.
  • Vuosina 2018, 2019 ja 2020 84%, 85% ja 87% hlöautorenkaista tuotettiin Venäjällä.
  • Vuonna 2021 tuotannonsopeutukset oli lopetettu ja Venäjän tehdas ajeli koko vuoden täydellä kapasiteetilla.

Liikevaihto Venäjällä

Venäjä on maailman toiseksi suurin talvirengasmarkkina ja Nokian Renkaat on Venäjällä maan suurin rengasvalmistaja sekä markkinajohtaja A- ja B-segmentin renkaissa. Nokian Renkaiden liikevaihto vuonna 2021 oli 1714 miljoonaa euroa, josta suurin osa 1199 miljoonaa (net sales) tulee henkilöautorenkaista. Raskaiden renkaiden myynti oli 254 miljoonaa euroa ja 343 miljoonaa euroa tuli Vianor-segmentistä (eliminoinnit olivat -82M). Henkilöautorenkaat segmentti on kannattavin (24,9% liikevoitto-%), minkä jälkeen tulevat Raskaat (15,9%) ja Vianor (1,2%).

Nokian Renkaat myynti- ja jakeluverkosto koostuu 1047 Vianor-palvelupisteestä, joista suuri osa 873 kpl on partnereita. Lisäksi verkostoon kuuluu 2346 NAD myymälää ja 110 N-Tyre myymälää. Vianor palvelupisteitä on 14 maassa ja noin 1/3-osa (336kpl) niistä on Venäjällä (Vianor on Venäjän suurin renkaiden myyntiketju). Lisäksi N-Tyres myyntipisteet sijaitsevat kaikki Venäjällä (tai Kazakhstanissa). Myös NAD:lla on muutamia pisteitä Venäjällä. Vuoden 2021 lopussa Venäjällä oli yhteensä noin 450 palvelu- tai myyntipistettä Nokian Renkailla. Tämä ehkä antaa osviittaa Venäjän osuudesta Nokian Renkaiden liikevaihdossa?

Nokian Renkaiden johto seuraa liikevaihdon jakaumaa seuraavien maantieteellisten alueiden mukaan:

  • Pohjoismaat (liikevaihto 2021 oli 685 miljoonaa euroa eli 40%)
  • Muu Eurooppa (465M€, 27%)
  • Venäjä ja Aasia (336M€, 20%)
  • Amerikka (229M€, 13%)

Vaikka mukana on Venäjä ja Aasia yhtenä alueena, niin käytännössä se on 90%:sta Venäjältä tulevaa myyntiä. Esimerkiksi vielä vuonna 2019 pelkästään Venäjän liikevaihto oli 303M€ ja Muut maat alueelta tuli vain 28M€.

Vuonna 2021 keskimääräinen ruplan euro-kurssi oli 87,2 rub/eur. Jos kurssi tuplaantuisi 170 rub/eur, niin Venäjältä tuleva liikevaihto laskisi 310M€:sta (oletetaan, että 27M€ tulee muualta) noin 160M€:oon. Nokian Renkaiden liikevaihto laskisi tässä tapauksessa noin 9%. Jos liikevaihto Venäjältä lakkaisi kokonaan, niin vaikutus olisi hieman suurempi noin 18%. Ei siis mikään katastrofi, mutta kuitenkin ihan merkittävä vaikutus. Tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä suhteessa Venäjällä tapahtuvaan Nokian Renkaiden tuotantoon liittyen.

Tuotanto Venäjällä

Nokian Renkaat sanoo itse, että "Erittäin tehokas suuren mittakaavan tuotantotoiminta paikan päällä antaa yhtiöllemme vahvaa kilpailuetua". Eli sen lisäksi, että tuotannon mittakaava on suuri, yritys kokee saavansa siitä vahvaa kilpailuetua. Ei hyvältä kuulosta ainakaan heti alkuun.

Vuoden 2011 tilinpäätöksessä selvennetiin asiaa hieman ja sanottiin, että "Renkaiden tuotantokustannukset ovat Venäjällä selvästi alhaisemmat kuin Suomessa ja muissa länsimaissa. Toimintaa Venäjällä ovat tukeneet myös investointien määrään perustuvat verohelpotukset sekä tehtaan sijainti tullimuurien sisäpuolella (Venäjällä tuontirenkaille 20 %:n tullimaksu)." On siis täysin ymmärrettävää miksi tuottaa renkaita Venäjällä. Tästä on kuitenkin yli 10 vuotta aikaa, mutta kuten Historia kappaleesta nähtiin, niin investointeja Venäjälle on tehty yhteensä varmaan yli miljardilla eurolla (>800M€ vuonna 2014 oli viimeisin ilmoitettu lukema).

Vuoden 2018 vuosikatsauksessa sanotaankin seuraavaa: "Konserni on investoinut merkittävästi Venäjälle rakentamalla sinne tuotantolaitoksen. Konsernin venäläisillä yhtiöillä on merkittävä määrä omaa pääomaa, jonka euromääräiseen arvoon ruplan valuuttakurssikehityksellä saattaa olla merkittävä vaikutus."

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt tilinpäätöksiä ja taloudellisia katsauksia läpikäydessä, niin Venäjän tuotantolaitos Pietarin lähellä Vsevolozhskissa koostuu kahdesta tehtaasta. Ensimmäisessä tehtaassa on 10 tuotantolinjaa ja toisessa tehtaassa on 4 tuotantolinjaa. Vuonna 2021 näiden kahden tehtaan pyöriessä täydellä kapasiteetilla Nokian Renkaat tuotti 82% henkilöautorenkaistaan (kpl-määrästä) Vsevolozhskissa. Sitten kun yhdistämme tämän edellä esitettyyn liikevaihto- ja voittoon, niin huomaamme, että henkilöautorenkaat segmentti on Nokian Renkaiden suurin (70%) ja kannattavin (tuo 88% liikevoitosta). Tehdään pieni laskelma:

  • 82% tuotannosta + 70% liikevaihdosta eli jos tuotanto Venäjällä päättyisi, niin Nokian Renkaiden liikevaihto laskisi vajaa 58%
  • 82% tuotannosta + 88% liikevoitosta eli jos tuotanto Venäjällä päättyisi, niin Nokian Renkaiden liikevoitto laskisi noin 72%.

Ei näistä luvuista pääse yli eikä ympäri. Lisäksi on hassua, että vaikka 82% renkaista tuotettiin Venäjällä, niin siellä on vain kolmasosa työntekijöistä (1612 vs. 4915 vuoden 2021 lopulla).

Uusi tehdas investointi USA:aan tulee näyttelemään varmasti suurta roolia Nokian Renkaiden tulevaisuudessa. Jos prosessit, osaaminen ja muutkin Vsevolozhskin edut saadaan käyttöön myös Daytonassa, niin toivoa on pitää yllä järisyttävän korkeita marginaaleja. Riskit ovat kohonneet kuitenkin aivan uudelle tasolla ja uskon, että niihin suhteutettuna osakekurssin lasku on jossain määrin perusteltukin.

Linkkejä

Historiaa: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/perustietoa/historia/

Vuosikertomukset: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/talousinfo/vuosikertomukset/

Osarit ja tilinpäätökset: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/sijoittajat/talousinfo/osavuosikatsaukset-tilinpaatokset/

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Nokian_Tyres

Phoebus katsaus Nokian Renkaista: https://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_1-2020.pdf

Ostin osakkeita ja seuraavana päivänä Venäjän RTS-indeksi romahti 50%

Seurantalistani on alkanut muuttua yhä enemmän vihreäksi kertoen aliarvostuksesta. Kirjoitin hetki aikaa sitten potentiaalisista ostokohteista ja siellä oli mukana Starbucks ja Air Products & Chemicals. Nämä osakkeet ovat usein olleet yliarvostettuja mielestäni ja tästä johtuen SBUX:n paino on pysynyt hyvin matalalla ja APD ei ole salkkuuni edes päässyt. Vaikka nämä ei olleet aliarvostetuimmat, niin päätin ostaa näitä salkkuuni.

Tuplasin 23.2. Starbucks positioni hinnalla $89.5. 10kpl avauspositio tuli ostettua 79 dollarilla aika tarkkaan 2v sitten ja nyt tuli salkkuun toiset 10kpl.

SBUX on globaali jättiläinen ja nykysukupolvien mäkkäri, joka porskuttaa edelleen, mutta kotimarkkinoilla USA:ssa on alkanut haasteet työntekijöiden päästä. Käsittääkseni lakot, liittojen muodostumiset ja heikko työntekijöiden saatavuus on nostanut riskejä ja normaalisti hyvä ja vakaa kannattavuus on uhattuna. Tästä johtuen hintakin on tullu hieman alas vaikka ei sitä ehkä halvaksi vielä voisi sanoa. P/E 28 ja osinkotuotto 2,1% ovat suhteessa melko korkeisiin kasvuodotuksiin kuitenkin kohtuulliset.

Ostin 23.2. myös Air Products & Chemicalsin osakkeita salkkuuni. APD (ei siis ADP eli Automatic Data Processing, joka löytyy myös salkustani) tuli täysin uutena positiona ja lisäksi tämä on ensimmäinen sijoitukseni materiaalit sektorille Tikkurilan jälkeen. Teollisuuskaasufirmat muodostavat tietyllä tapaa paikallisia monopoleja ja business on hyvin sticky. Linde ja Air Liquid ovat suurimmat kilpailijat.

APD on myynyt heikommin kannattavia omaisuueriä ja spin-offina tuli myös Versum Materials. Kannattavuus alkaa paranemaan ja ehkä se liikevaihtokin lähtee tosta kasvuun uusien investointien myötä sekä transformaation loputtua lopettaen samalla liiketoiminnoista luopumisen.

Ostin 8 kpl osakkeita hintaan $234.85 plus $3.5 kulut. Avauspositio oli siis ihan kohtuullisen kokoinen (~1700e) ja APD on nyt salkustani n. 1,6%.

tiistai 22. helmikuuta 2022

Fortumin venäjäriskit: 57% lämmöntuotannosta ja 38% sähköntuotannosta on itärajan takana

Omassa salkussa Fortum ja Nokian Renkaat ovat ihan kohtuullisen kokoisella panoksella. Fortumin osakkeita on 200 kpl, Nokian Renkaita 150 kpl ja ne edustavat salkustani tällä hetkellä noin 4,1% ja 3,5% osuuksia. Olen aina tiennyt, että molempiin yrityksiin liittyy riskejä (ja tietenkin myös mahdollisuuksia) Venäjään liittyen, sillä molemmat yritykset toimivat melko isosti itärajan takana. Tässä tekstissä käyn läpi hieman Fortumin bisneksiä Venäjällä lähinnä muistuuttaakseni itseäni niistä.

Investoinnit Venäjällä alkoivat

Fortum hankki 30% osuuden Lenenergosta (=kaukolämpö- ja sähköjakeluyritys Pietarin alueella) Venäjällä vuosina 2002-2004 ja muutama vuosi myöhemmin kasvatti osuuden yli 1/3-osaan. ROA UES:n  kanssa tehtiin aiesopimus ja hankittiin 12,5% osuus St. Petersburg Generating Companysta vuosina 2005-2006. Tämä johti TGC-1 (= Territorial Generating Companyt No. 1 = karjalanalueen tuotantoyhtiö) käynnistymiseen uudelleen yhtiöittämisen takia eli omistusosuudet edellä mainituissa antoi 25,7% osuuden TGC-1:stä.Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan Fortum oli toiseksi suurin TGC-1:n omistaja ROA UES:n jälkeen. TGC-1 meni pörssiin Joulukuussa 2006.

Helmikuussa 2008 Fortum osti TGC-10:n, joka toimii Uralin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueella. Vuoden 2008 lopulla Fortum oli saanut haltuunsa 93% TGC-10:sta ja sijoituksen suuruus oli jo tehdyt investoinnit mukaan lukien ollut 2,5 miljardia euroa. TGC-10:n kautta sitouduttiin merkittävään noin 2 miljardin lisäinvestointiohjelmaan, joka jatkuisi vuosia ja nostaisi sähköntuotantokapasiteetin 3000 MW:sta aina 5300 MW:iin asti. Lämmöntuotantokapasiteetti TGC-10:llä oli 15300 MW (ennen investointiohjelmaa). Käytännössä TGC-10 sisälsi Tjumenin, Tobolskin, Tseljabinskin, Argajasin, Njaganin ja Kurgan Generationin (49%) kaasu- ja hiilivoimalaitokset. 

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä oli jo nähtävissä, että TGC-10 oli uudelleen nimetty OAO Fortumiksi ja yhdessä TGC-1:n kanssa ne olivat yhdistelty Russia-raportointidivisioonan alle. Divari myi Kurgan Generation ja St. Petersburg Sale Company osuutensa.  Divari sisälsi vuoden lopulla 94,5% osuudet Tseljabinsk Energoment, OAO Fortum, TGC-10 Invest, Urals Heat Network yrityksistä ja täysin omistetun LLC Fortum Energyn. Vuonna 2010 Russia-divisioonan liikevaihto oli 804 miljoonaa euroa ja sidottu pääoma 2,82 miljardia. Investointiohjelman loppuosan arvoksi arvioitiin 1,5 miljardia euroa.

Vuoden 2012 lopulla Russia-divisioonan liikevaihto oli 1030 miljoonaa ja sidottu pääoma 3,85 miljardia euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tehtiin vain pieniä järjestelyjä: Joulukuussa 2012 Fortumin venäläisen tytäryhtiön OAO Fortumin osakkeet poistettiin Moskovan pörssin kaupankäynnistä. Vuonna 2011 jäljellä oleva osa Fortumin St. Petersburg Sale Companyn osakkeiden myyntihinnasta maksetiin OAO Fortumin osakkeilla (3,04 %), jonka jälkeen Fortum omisti 97,6 % OAO Fortumin osakekannasta. TGC-10 Invest on muuttunut nimeen Fortum Invest ja omistusosuus noussut sataan prosenttiin.

Ukrainan kriisi

Vuoden 2014 tilinpäätöksestä löytyy seuraava teksti:

"Venäjä on altistunut poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle epävarmuudelle sekä riskeille johtuen muutoksista lainsäädännössä, taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä ja muissa vastaavissa tekijöissä samoin kuin muut vastaavat maat. Ukrainan kriisi sekä EU:n ja USA:n sanktiot ovat lisänneet riskejä ja muuttaneet Venäjän liiketoiminnan liiketoimintaympäristöä haastellisemmaksi. Fortumilla on tilanteen osalta systemaattinen ja jatkuva seuranta ja valmius muuttaa toimintatapoja tarpeen niin vaatiessa."

Lisäksi vuonna 2008 vuodelle 2015 asetettu OAO Fortumin liikevoittotavoite 500 miljoonaa euroa muutettiin siten, että se on laskettu sen aikaisilla valuuttakursseilla (eli todellisuudessa 18,2 miljardia ruplaa). 2014 alkanut kriisi romahdutti ruplan kurssin, joten 500:n tavoitteesta oli jäljellä about puolet. Tässä vaiheessa riski osittain realisoitui. Jos sijoitat euroja rupliin, niin älä odota saavasi euroja takaisin. Saat ruplia takaisin ja kurssi on mitä on.

Vuonna 2014 Russia-divisioonan liikevaihto oli 1055 miljoonaa euroa ja sidottu pääoma 2,6 miljardia euroa. Investointiohjelman loppuosan arvo oli enää 200 miljoonaa. Hetkonen, mihin katosi juuri 1,3 miljardia sidotusta pääomasta vaikka liikevaihto on sama kuin pari vuotta sitten? No syy löytyy käsittääkseni valuutasta, sillä heikkenevä rupla vaikuttaa Fortumin tulokseen ja omaan pääomaan käännettäessä Russia-divisioonan tulokset ja nettovarat euroiksi. Eli kun katsoo sähköntuotantoa (TWh), niin vuosi 2014 oli parempi kuin yksikään aiempi Russia-divisioonassa. Ruplia on siis tullut enemmän kuin aiemmin sisään, mutta euroiksi käännettynä on johtanut samaan liikevaihtoon kuin pari vuotta aiemmin. Sidottu pääoma on kuitenkin mennyt toiseen suuntaan ruplan mukana vaikka investointeja onkin hieman lisätty, niin suuri osa oli jo sisällä.

Sivuhuomautuksena Fortum oli lisännyt omistusta vajaa viidenneksen TGC-1:ssä reilu 29 prosenttiin. Fortum Invest oli myös kadonnut, ehkä yhdistelty? Vuonna 2014 tapahtui kuitenkin jotain muuta huomattavasti kiinnostavampaa. Joulukuussa Fortum ja Gazprom Energoholding nimittäin allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistustensa uudelleenjärjestelyn. TGC-1 siis omistaa ja operoi Venäjän luoteisosassa vesi- ja lämpövoimaa sekä Pietarin lämmönjakeluverkkoa. Taustalla oleva idea oli hyvä. Mikäli Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, Fortum olisi valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Tämä oli se vaihe, kun hanke oli ongelmissa matalan EU-alueen omistusosuuden takia. Jossain välissä Fennovoimaan lähti mukaan kroatialainen Migrit "bulvaani" Solarna. Miten tässä sitten kävi?

Vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitettiin, että OAO Fortumin investointiohjelma oli päättynyt. Omistusosuudet olivat nyt nousseet 98,2 prosenttiin (vuonna 2012 97,6%). Russia-divisioonan liikevaihto oli enää 890 miljoonaa euroa, mutta nyt tuli about ensimmäisen kerran kunnolla voittoa nimittäin reilu 220 miljoonaa euroa. Sidottu pääoma oli 3,28 miljardia. Vuoden 2016 aikana Tobolskin laitos myytiin 2,6 miljardilla ruplalla (131 miljoonalla eurolla) SIBUR:lle. Fortum omisti edelleen TGC-1:stä 29% ja aikeet jäivät aikeiksi. Mutta hetkonen? Fortum päätti vuonna 2015 osallistua 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. En tiedä oliko tämä sitten venäjäriski vai kotimaan riski, mutta Fortum ei saanut sitä mitä halusi ja siitä huolimatta joutui lähtemään mukaan sellaiseen mihin ei halunnut.

Uudet järjestelyt ja Uniper

Vuonna 2018 tilinpäätöksessä Russia-divisioonan liikevaihto oli 1070 miljoonaa, sidottu pääoma 2,79 miljardia ja liikevoitto 273 miljoonaa euroa. TGC-1 omistusosuus oli edelleen 29% ja OAO Fortumin eiku sorry, nyttemmin PAO Fortumin omistusosuus edelleen 98,2 %. Venäjälle alettiin tekemään tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja ja omistukset taulukkoon oli ilmestynyt useita uusia rivejä.

Mielenkiintoisin muutos oli kuitenkin se, että vuoden 2018 toisella neljänneksellä Fortum sai
Uniper-järjestelylleen Venäjän kilpailulainsäädännön ja strategisia investointeja koskevan lain mukaiset viranomaishyväksynnät. Eli Fortum lähti mukaan Uniperiin. Vuoden 2018 lopulla Fortum omisti Uniperista 49,99% eli juuri himpun verran alle Venäjän viranomaisluvan. Tämä investointi oli suuruudeltaan noin 4 miljardia euroa.

Vuoden 2020 lopulla Uniper investointi oli noussut 76,1 % tasolle, josta lisää alla erikseen. Russia divisioonan liikevaihto oli 909 miljoonaa, liikevoitto 252 miljoonaa ja sidottu pääoma 2,4 miljardia euroa. Vuoden 2020 lopulla TGC-1 omistusosuus on 30% ja PAO Fortumin 98,2%.

Vuoden 2021 Q3 osavuosikatsauksessa oli yksi kiinnostava muutos. Venäjällä hyväksyttiin maaliskuussa 2021 muutoksia strategisia investointeja koskevaan lakiin. Lain mukaan Fortum saa omistaa 100 % Uniperista, joka on Unipro PJSC:n enemmistöomistaja. Lisäksi osarista nähdään Venäjän merkitys Fortumille rullaavan 12kk tietojen mukaan:
- Venäjän lämmöntuotanto 19,6 TWh vs. Fortum yhteensä 34,2 TWh eli 57,3%
- Venäjän sähköntuotanto 70,2 TWh vs. Fortum yhteensä 180,8 TWh eli 38,8%

Uniper

Uniperin kotisivujen mukaan Venäjä on yksi tärkeimmistä Uniperin markkinoista ja Uniper toimii energiantuotannossa, -myynnissä ja kaasun tuonnissa Eurooppaan. Samaan tapaan kuin Fortumin investointi TGC-10:iin, myös Uniper lähti Venäjälle jo vuonna 2007. Uniper omistaa 5 kaasu- ja hiililaitosta Venäjällä, jotka on järjestetty pörssilistatun Unipro-yhtiön alle. Unipron vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella Uniper omistaa Uniprosta hieman vajaa 84 % ja omistetut voimalaitokset ovat alla:
-2400 MW ligniinilaitos Berezovkaya,
-1500 MW kaasu/hiililaitos Shaturskaya,
-630 MW kaasu/hiililaitos Smolenskaya,
-5700 MW kaasulaito Surgutskaya,
-1050 MW kaasu/hiililaitos Yaivinskaya.

Vuonna 2020 Uniperin osuus Unipron liikevaihdosta oli 909 miljoonaa ja korjattu tulos ennen veroja ja korkoja (adj. EBIT) oli 226 miljoonaa euroa. Tämä Unipro ja POA Fortum ovat kuin kaksi marjaa. Tässä on kyllä aika paljon integrointimahdollisuuksia ja varmasti tullaan näkemän päällekkäisten tai rinnakkaisten rakenteiden optimointia sekä divestointeja.

Uniperi on lisäksi mukana kaasun tuonnissa, jota hankitaan lähinnä Venäjältä, mutta myös Alankomaista ja Saksasta. Pitkäaikaisia hankintasopimuksia oli yhteensä 368 miljardin kWh:n edestä ja kaasua myytiin jälleenmyyjille 218 miljardin kWh:n edestä vuonna 2020. Kaasulla treidattiin kuitenkin huomattavasti enemmän, sillä myynti yhteensä oli 2200 miljardia kWh ja ostot yhteensä about saman verran. Eli lähes 10x suhteessa varsinaiseen ulosmyyntiin.

Uniperin kaasun alkuperästä on hyvin vähän tietoa tilinpäätöksessä. Kaasuputkista oli mainittu rakenteilla oleva Nordstream 2 ja OPAL. Uniper omistaa OPAL:sta 20% ja se yhdistää Nord Streamin Saksan ja Tsekin rajalle asti. Nord Stream 2 on vielä rakenteilla ja Uniper on mukana siinä sijoittajana.

Yhteenveto

57% Fortumin lämmöntuotannosta ja 38% sähköntuotannosta on Venäjällä. Fortum omistaa 30% TGC-1:stä, 98,2% POA Fortumista ja Uniprosta noin 64%. Yhteensä, näiden omistusosuuksien mukainen liikevaihto  vuodessa on noin 1,8 miljardia ja liikevoitto noin 500 miljoonaa euroa. Lisäksi Fortum on sotkeutunut Uniperin kautta venäläisen kaasun Eurooppaan tuontiin, myyntiin, ostoon ja treidaamiseen.

---------------------------------
Linkkejä
Uniper: https://ir.uniper.energy/websites/uniper/English/3000/reporting.html
Fortum: https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/raportit-ja-esitykset
Unipro: https://www.unipro.energy/en/
Nord Stream 2: https://www.nord-stream2.com/company/shareholder-and-financial-investors/