Osakesijoitusstrategiani

Päivitetty 3.1.2020

Tavoite
Tavoitteena on taloudellisen turvallisuuden tunteen rakentaminen konkreettisista palikoista. Näistä palikoista tärkein on kulutasoon nähden merkittävää passiivista tuloa tuottava osakesalkku. Ytimekkäästi sanottanut tämä tarkoittaa vähintään 100 000€ osakesalkkua, jonka efektiivinen nettosinkotuotto on 2400€ vuodessa eli keskimäärin 200€/kk.

Osakesalkun rakenne ja hajautus
Osakesalkku pitää olla maantieteellisesti ja eri toimialoihin hajautettu.

Maantieteellinen tavoiteallokaatio:
USA/EMEA/APAC 50/20/30

Toimialakohtainen tavoiteallokaatio:
Yleishyödylliset 2 %
Perusmateriaalit 4 %
Finanssi 13 %
Sykliset hyödykkeet ja palvelut 16 %
Teknologia 13 %
Terveydenhoito 14 %
Ei-sykliset hyödykkeet ja palvelut 16 %
Teollisuus 18 %
Energia 2 %
Kommunikaatio 2 %

Tiedän, että 50 parasta päätöstäni ovat parempia kuin sen jälkeen tulevat, jonka perusteella rajoitan salkussani olevien yritysten määrän 50:een.

Yrityskohtainen maksimiallokaatio: 5%
Salkunrakennusvaiheessa paino saa olla suurempi kuin 5%.

Lisäksi en halua riskeerata sellaista mitä tarvitsen saadakseni sellaista mitä en tarvitse. Tästä johtuen en käytä salkussani vipua vaan pidän positiivista käteispositiota. Käteistä ei tule kuitenkaan olla yli 10% salkusta, jotta en rajoittaisi tuottoja.

Strategiani kriteerit
Sijoitusstrategiani pohjautuu ns. osingonkasvustrategiaan, jossa sijoitetaan pitkällä aikavälillä laadukkaisiin yrityksiin, jotka kykenevät nostamaan osinkoaan tulevaisuudessa.

Arvostan myös vahvaa markkina-asemaa, yrityskulttuuria ja hyvää johtoa. Joillakin sektoreilla/toimialoilla markkinajohtajat tai alan parhaat firmat eivät maksa osinkoa, joten voin tehdä hyvin harkittuja poikkeuksia seuraavaksi esitettyjen kriteerien osalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen yritys, joka ansaitsee paikan salkussani tulee lähtökohtaisesti täyttää tietyt kriteerit.

Laatukriteerit
Arvioin yrityksen laatua oman pääoman tuoton (return on equity, ROE) ja nettomarginaalin (net profit margin, NpM) perusteella. Kriteerin 1 mukaan vaadin, että yrityksen ROE on pitkällä aikavälillä keskimäärin yli 15%. Jos ROE on alle 15% toimialan takia, niin vaadin, että ROE on parempi kuin kilpailijoilla ja silti vähintään yli 10%.

Kriteerin 2 mukaan vaadin, että yrityksen NpM on pitkällä aikavälillä keskimäärin yli 10% tai parempi kuin kilpailijoilla.

Yrityksen laadun arvioinnissa huomioin myös kannattuvuuden tasaisuuden ROE:n ja NpM:n avulla. Kriteerin 3 mukaan vaadin, että yritys ei ole tehnyt tappiota finanssikriisin aikana (2007-2009) eikä yhtenäkään vuonna seurantajaksolla (2007-> nykyaika). Kriteerin 3 mukaan siis vaadin, että ROE ja NpM ovat positiiviset tarkasteluajanjaksoilla. Voin tehdä perusteltuja poikkeuksia ottaen huomioon yrityksen ydinliiketoiminnan kannattavuuden ja mahdolliset kertaerien vaikutukset kokonaistuloksentekokykyyn.

Laadun määrittämisessä pyrin tukeutumaan muiden tekemiin analyyseihin asiasta ja koitan ennen kaikkea poimia negatiivisia asioita yrityksestä laadun osalta. Jos mitään hälyttävää tai poikkeuksellista ei löydy, niin luotan kriteereihin 1 - 3.

Yrityksen laadullisiin kriteereihin lukeutuvat mm. seuraavat seikat: Vahva markkina-asema, vahvat brändit, alalle tulokynnys on suuri, liiketoiminnan ympärillä on vallihauta, tuotteiden kysyntä säilyy pitkällä aikavälillä, pienemmät kustannukset kuin kilpailijoilla, parempi liikevoittomarginaali kuin kilpailijoilla, tuotteissa on jotain erityistä asiakkaille ja tuotteita ei voi jäljitellä eikä korvata.

Lisäksi arvioin yrityksen johtoa ja omistajapohjaa, joilla on suuri merkitys isompiin päätöksiin yrityksen liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta. Näihin kriteereihin lukeutuu mm. seuraavat seikat: johto on sitoutunut omistaja-arvon kasvuun pitkäjänteisesti, johdon vaihtuessa uusi johtaja valitaan yrityksen sisältä, yrityskulttuuri luo ympäristön, jossa itse haluaisin työskennellä, johdolla on merkittävä omistus suhteessa kokonaisvarallisuuteen, sisäpiiri ei ole viime aikoina vähentänyt omistusta, sisäpiiri on viime aikoina lisännyt omistusta, johto on antanut luotettavia ennusteita, johdon tavoitteet ovat realistiset ja johto on onnistunut yrityskaupoissa.

Osingonmaksukykykriteerit

Yrityksen osingonmaksukykyä arvioin osingonmaksusuhteen (pay-out ratio, PoR) avulla. Vaadin, että nykyinen osinko on kestävällä pohjalla suhteessa nettotulokseen, jotta yritys pystyy jatkossakin nostamaan osinkoaan. Kriteerin 4 mukaan vaadin, että PoR on alle 70%. Voin tehdä perusteltuja poikkeuksia, jos osingonmaksukyky hetkellisesti heikentynyt tai yrityksen laatu on muuten korkea ja sekä johto että pääomistajat tavoittelevat vakaata ja pitkällä aikavälillä kasvavaa osinkoa.

Yrityksen laadukkuutta, konkurssiriskiä ja osingonmaksun kestävyyttä arvioin velkaisuuden perusteella. Kriteerin 5 mukaan vaadin, että yrityksen tase on erinomaisessa tai vähintään hyvässä kunnossa. Velkaisuuden kehitys on vakaata ja johdon asettamien tavoitteiden tasolla pitkällä aikavälillä.

Laadukkuuteen velkaisuus vaikuttaa ROE:n kautta, sillä velkaiset yritykset voivat tehdä kovaa tuotto omalle pääomalleen. Haluan, että kriteerini mukaista ROE:ta ei saavuteta keinotekoisesti suurella vivulla. Velan merkitys konkurssiriskiin on selvä, velkavelvoitteista on selvittävä tai yritys joutuu hakeutumaan konkurssiin. Velkaisuus vaikuttaa myös osingonmaksun kestävyyteen, sillä vapaa kassavirta ei välttämättä riitä osinkoon kun suurta velkakuormaa pitää keventää.

Osakkeiden arvostuksen määrittäminen
Pitkäaikaisessa osakesijoittamisessa, jossa ei juuri myydä omistuksia, vaikein päätös tehdään ostaessa osaketta. Tämä tulee muodostamaan pohjan salkun tuotolle pitkälle tulevaisuuteen. Pyrin ostamaan osakkeita, jotka vaikuttavat kohtuullisesti hinnoitelluilta tai aliarvostetuilta suhteessa historialliseen suorituskykyyn. Vaikka olen tyytyväinen markkinoiden keskimääräiseen tuottoon (7% - 9%), niin käytän tuottovaatimuksena 10% tuottoa. Tämä antaa turvamarginaalia ostohinnan määrittämisessä ja periaatteessa mahdollistaa ylituoton indeksiin nähden jos ennusteeni toteutuvat.

Arvioin arvostusta tulevaisuuden kassavirtojen diskonttausmallilla ja tulevaisuuden osinkojen diskonttausmallilla. Osakkeen arvon määritän laskelmien keskiarvona. Käytän kassavirran kasvuennusteena historiallisesti toteutunutta nettotuloksen kasvua tai vastaavaa parametria, jonka arvioin soveltuvan yrityksen tulevaisuuden kassavirran kasvupotentiaaliin. Teen vastaavasti osinkojen kasvun arvioinnissa, jossa käytän arviona historiallista osingonkasvatusvauhtia tai sitä edustavaa parametria ottaen huomioon osingonmaksusuhteen. Jos maksusuhde on jo korkea, niin osingonkasvu vauhti rajoittuu hyvin pitkälti nettotuloksen kasvuun ja päinvastoin. Otan tarkastelussa huomioon myös omien osakkeiden takaisinostot tai mahdollisen optio-ohjelmista, osakevaihdoista tai kasvustrategiasta johtuvan osakemäärän laimenemisen.

Toteutus
Nykyinen osakesalkkuni on n. 60000€ suuruinen. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa, että osakesalkkuni kasvaisi noin 40000€. Aikataulu mielessä tämä on realistista saavuttaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Olen tehnyt seuraavat oletukset:
1. Loppuvuonna 2019 salkku ei tuota mitään
2. Sijoitussalkku tuottaa osinkoverojen jälkeen 5% vuodessa 2020 - 2024
3. Osingot uudelleen sijoitetaan vuoden 2024 loppuun asti
4. Salkkuun säästetään uutta pääomaa vähintään 375€/kk vuosina 2020-2024
5. Efektiivinen osinkotuotto on 3%
6. Osinkoverotus on 25,5%

Tällöin osakesalkku olisi tuottolaskurin mukaan n. 109 000€. Efektiivinen osinkotuotto vähennettynä osinkoveroilla tarjoaisia passiivista nettotuloa 2400€ vuodessa eli 200€/kk.

6 kommenttia:

  1. Näyttää nimenomaan fyysikon strategialta. Voisikohan olla niin, että kriteerit täyttyvät monen yhtiön kohdalla juuri väärään aikaan: kun kaikki menee hyvin ja osakkeen hinta on korkea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, no en sentään ole alkanut tämän enempää matemaattiseksi. Onko perusteluja kysymyksellesi? Ota huomioon, että en sijoita juuri syklisiin yrityksiin. Tällä hetkellä esim. Outotecin P/E luku on 1700 tai jotain, mutta toistaiseksi se on ok, koska ala syklinen. Mutta edelleen esim. Outotecin kohdalla voin arvioida, että keskimääräinen syklinyli tulos on 0,33€/osake, jolloin P/E on 15,2, kun osakkeen hinta on 5 euroa.

      Myös muissa parametreissä esim. ROE:ssa käytän pitkän aikavälin keskiarvoa ja laadullisillä kriteereillä pyrin tavoittelemaan yrityksen pitkäjänteistä toimintaa, jolla taataan myös tulevaisuuden kasvu ja kannattavuus. Kiitos kommentista ja jatkuvastihan oppii lisää ja joutuu sitä kautta muuttamaan, säätämään tai vaihtamaan strategiaa.

      Poista
  2. Oikein kelpo ja looginen strategia. Olen itse kehitellyt omaa itselleni sopivaa strategiaa, mutta haasteeksi on muodostunut kaiken tiedon löytäminen samasta paikasta. Mitä lähteitä itse käytät jotta pomppiminen eri lähteiden välillä minimoituu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen miettinyt samaa ja päätynyt siihen, että käytän lähteinä yhtiöiden tilinpäätöksiä, jotka löytyvät yhtiöiden sijoittajasuhde sivuilta. Lisäksi konsensus ennusteet haen ihan vaan googlesta. Jotain spessukeissejä voin joutua kaivamaan muualtakin, mutta harvemmin.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen blogi ja osakestrategia. Minulla on kokonaissalkussani niin ikään suoria osakesijoituksia (168k€ jossa vipua n.20k€) sekä sijoitusasuntoja. Harkitset tarkemmin osakesijoituksia kuin minä; omat analyysini ovat enemmän kvalitatiivisia kuin kvantitatiivisia ja liittyvät mm. toimialan tulevaisuuden näkymiin (subjektiivista toki koska markkinahan hinnoittelee tätäkin koko ajan hintoihin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiinnosta! Kun aloitin sijoittamisen 2012, niin tein samaan tapaan. Katselin mitä firma teki ja funtsin läpi, miten se voi kasvaa ja tehdä voittoa jatkossa. Silloin tuntui, että en pystynyt perustelemaan itselleni tehtyjä päätöksiä. Varsinkin kun ekoihin sijoituksiin lukeutui mm. Rautaruukki, Pöyry ja YIT. Toki silloinkin otin huomioon tunnuslukuja, mutta tulokset eivät olleet kovin hääppöiset.

      Aika nopeasti lähdin enemmän DGI-linjalle ja viimeisen 2-3 vuoden aikana nykyinen strategiani on muodostunut. Jos katsoo monia muita DGI-sijoittajia, niin en ymmärrä miten ne voivat niin vahvasti nojata pelkkään osingonkasvuhistoriaan ottamatta kantaa taseen tai kannattavuusmittareiden kykyyn ylläpitää osinkokasvua. Itse koitan siis kriteerieni avulla poimia parhaat jyvät jyvistä, kun jyvät akanoista on ensin eroteltu valitsemalla sijoitteva osakeavaruus DG-galaksiin ;)

      Poista