perjantai 7. helmikuuta 2025

10k€ Helsinkiin ja pitkän aikavälin tavoite täyteen

Minulla on ollut jo pidempään ainakin vuodesta 2019 asti tavoite saavuttaa 400€/kk passiiviset tulot osingoista ja nettokassavirrasta. Nyt näyttää siltä, että voisin jopa sen saavuttaa tavoitevuonna eli tänä vuonna 2025.

Osakesalkkuna näyttäisi tuottavan tällä hetkellä noin 240€/kk netto-osinkoja. Korkotason laskun myötä sijoitusasunnon rahoitusvastike on laskemassa ja sieltä näyttäisi tulevan 140€/kk nettokassavirtaa. Yhteensä siis 380€/kk passiivista nettotuloa. Tavoitteestani puuttuu siis 20€/kk.

Tässä yksi vaihtoehto tavoitteen saavuttamiseksi: puskurissa olevan 10 000 euron sijoittaminen korkean osinkotuoton osakkeisiin Helsingin pörssistä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Jotta saan 20€/kk netto-osinkoja 10k€ sijoituksella, niin minun pitää sijoittaa melko korkean efektiivisen osinkotuoton yrityksiin. Lasketaan keskimääräinen yield, johon pitää tähdätä:

Netto-osingot vuodessa = 12kk x 20€/kk = 240€/v. Osinkovero 25,5% eli brutto-osingot vuodessa = 240€/v / (1-0,255) = 322€/v. Tavoiteltava efektiivinen osinkotuotto on siis 322/10000 = 3,3% tuolle 10k€ sijoitukselle.

Valitut kohteet Helsingin pörssistä esittelen alla.

Kolme ensimmäistä ovat jo salkustani löytyvät Fortum, Puuilo ja Tietoevry, joista oikeastaan vain jälkimmäisin kaipaa esittelyä.

Fortum treidaa noin 14€ hinnalla ja FY24 Inderes ennusteiden perusteella EPS on 1,27€ ja osinkotuotto 1,14€ (90% maksusuhde). Tällöin P/E on noin 11 ja osinkotuotto noin 8%, mikä täyttää tuottotason (>3,3%). Fortumista olen kirjoittanut aiemmin esimerkiksi täällä. Fortum myi 2016 ostamansa Ekokemin jätetoiminnot eteenpäin noin 100M€ voitolla ja kassaan tuli noin 800M€ ylimääräistä. Tilinpäätös ja Q4-tulos julkaistaan 11.2.2025, jolloin saadaan tietää myös osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle päätettäväksi.

Puuilon osaketta saa ostettua noin 10€ hinnalla ja FY24 Inderes ennusteiden mukaan EPS = 0,54€ ja osinko 0,43€ (maksusuhde 80%). Arvostus on sopivahko, sillä P/E noin 19 ja osinkotuotto reilu 4%. Puuilo täyttää myös tavoitteen efektiivisen yieldin osalta ja tämä olisikin vain pieni lisäys. Puuilosta lisää täällä ja tilinpäätös/Q4-tulos tulee vasta maaliskuun loppupuolella 27.3.2025.

Tietoevry maksaa pörssistä ostettuna noin 18€ per osake, mille ennustetaan (konsensus) viime vuodelta 1,96€ (adjusted) tulosta ja 1,5€ osinkoa. P/E-luku 9 kertoo kasvun puutteesta ja samoin myös korkea yli 8% osinkotuotto (maksusuhde 75%). Tietoevry täyttää tavoitteen ja sopii lisättäväksi, kunhan se itse business on vaan tarpeeksi hyvä. Katsotaanpa.

Tietoevry sai alkunsa jo vuonna 1968 perustetusta Tietotehdas Oy;stä. 1990-luvulla tehtiin muutamia isompia yritysostoja ja yhtiön nimeksi tuli 1998 Tieto Corporation Oyj. Tieto teki 1999 ruotsalaisesta Enatorista ostotarjouksen, jonka jälkeen uudesta TietoEnatorista tuli yksi Euroopan suurimmista ICT-yhtiöistä yli 10 000 työntekijällä. 10v myöhemmin nimeksi tuli jo tutumpi Tieto Oyj. Tämä muuttui jälleen 10 vuotta myöhemmin, kun norjalainen Evry sulautettiin Tietoon ja 2019 nimeksi tuli TietoEvry (nykyisin Tietoevry). Yrityksen suurimmat omistajat ovat Silchester International Investors LLP (rahastoyhtiö), Solidium, Incentive AS (rahastoyhtiö) ja suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tieto on ICT-palveluyritys, jonka toiminta rakentuu viidestä liiketoiminta-alueesta kattaen toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut, kehitys- ja konsultointipalvelut sekä jatkuvat palvelut ja muutostyöt. 2022 julkaistun strategian mukaisesti liiketoimintojen tavoitteena on olla erikoitumisalueensa paras toimija ja niillä on täysi operatiivinen vastuu, mukaan lukien markkinastrategia, palvelutarjooma, toimituskyvykkyys, palkitsemismallit, investoinnit ja kumppanuudet. Eli Tietoa ostamalla saat käytännössä 5 yritystä, joka on näkynytkin strategisina arviointeina (ensin Banking, joka päätettiin kuitenkin pitää ja sitten Tech Services):
  • Tietoevry Create: kehittää ohjelmistotuotteita ja ja palveluita (datakeskeisyys ja pilvipalvelut),
  • Tietoevry Banking: kehittää ohjelmistotuotteita, - alustoja ja -ratkaisuja finanssisektorille,
  • Tietoevry Care: tarjoaa ohjelmistoja ja niiden uudistamista sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille,
  • Tietoevry Industry: tarjoaa ohjelmistoratkaisuja teollisuuteen (esim. energia, paperi, sellu),
  • Tietoevry Tech Services: tarjoaa pilveen, laajaan infraan ja jopa tietoturvaan keskittyviä palveluja.
Liikevaihto jakautuu yllä oleviin segmentteihin seuraavasti: 28/19/8/9/36%. Vastaavasti liikevoitto (EBIT): 32/15/23/13/18%. Eli segmenttien välillä kannattavuudessa (EBIT-marginaali) on paljon eroa. Vuosina 2022 ja 2023 Care oli kannattavin noin 29-31% EBIT-marginaalilla kun taas Tech Services oli heikoin noin 3-5% EBIT-marginaalilla. Eipä ihme, että Tech Services on strategisen arvioinnin kohteena. Myös aiemmin kaupan ollut Banking kannattaa melko heikosti (7-9%). Bankingin myynnistä kuitenkin luovuttuun ainakin tiedotteiden mukaan, mutta onkohan tässä ihan koko tarina?

Markkinaosuuksia on hyvin vaikea arvioida, koska liiketoiminta on monipuolista ja eri aloille keskittyvää. Liikevaihdosta noin 1/3 tulee Norjasta, 1/3 Ruotsista, 1/4 Suomesta ja loput muualta. Henkilöstöstä kuitenkin noin 18% on Intiassa, 16% Ruotsissa, 16% Norjassa ja 12% Suomessa.

Uusimpien arvioiden mukaan pohjoismainen ICT-markkina kasvaa 3,9% p.a. vuosien 2025-2029 välillä. Tällä hetkellä ICT-markkinan koko pohjoismaissa on arvioitu olevan noin 48 miljardin euron arvoinen. Tietoevryn liikevaihto vuodessa on noin 2,85 miljardia, josta siis noin 2,5 miljardia tulee pohjoismaista. Tämän perusteella laskettuna Tietoevryn markkina-osuus pohjoismaisesti ICT-markkinasta on vain noin 5%. Kyseessä ei ole siis mikään markkinajohtaja ja vastassa on paljon kovia kilpailijoita kuten Witted, Gofore, Vincit, Siili ja Netum. Kun tarkastellaan kannattavuutta, niin Tietoevry pärjää vertailussa ihan hyvin. Vuosien 2018-2023 keskiarvona laskettu EBIT-marginaali oli Tietoevryllä 12%, jonka ylittää vain Netum (13%) ja Gofore (14%) muiden jäädessä selvästi alle 10% hyvänä pidettävän tason. Lisäksi kilpailussa mukana on ICT-markkinan isompia toimijoita.

Tase on Tietoevryn yksi vahvuuksista, sillä velkaa on vain 950M euroa rahavarojen ollessa 220M euroa. Nettovelkaa on siis 730M euroa (6,2€ per osake), joka on 45% suhteessa 1610M euron omaan pääomaan tai vain 21% suhteessa 3520M euron varoihin. Korkokuluja tuli vuonna 2023 noin 34M euroa, joka antaa interest coverage-lukemaksi noin 8, kun korkokulut suhteuttaa 256M euron EBIT-liikevoittoon. Voisi olla parempikin, mutta joka tapauksessa varsin kelvollinen tase vakaan ja vahvan kassavirran yritykselle, jonka tilauskirjassa on noin yhden vuoden liikevaihtoa vastaava summa jo valmiina odottamassa.

Liiketoiminta on historiallisesti kehittynyt hyvin verkkaisesti, mutta kasvun puutetta on onnistuttu paikkaamaan tasaisella kannattavuudella. Toki Evryn sulautuminen kasvatti yritystä paljon vaikkakin se ei juuri näkynyt osakekohtaisissa lukemissa osakkeiden lukumäärän kasvaessa.  Tarkastellessa aikaväliä 2007-2023 on Tietoevryn liiketoiminta kehittynyt seuraavasti:
  • Liikevaihto +3% p.a.,
  • Nettotulos +7% p.a. (vuodesta 2008 alkaen),
  • FCF +6% p.a.,
  • Keskimääräinen nettomarginaali 4,6%,
  • Keskimääräinen ROE 11,6%,
  • Keskimääräinen ROA 5,2%.
Ei mikään vauhtihirmu varsinkin kun ottaa huomioon osakemäärän kasvun samalla aikavälillä 3% p.a. Eli käytännössä osakekohtainen liikevaihto ei ole kasvanut lainkaan, mutta kannattavuus on parantanut. Vuonna 2023 tehtiin 2850M€ liikevaihdolla 172M€ nettotulos ja 182M€ vapaa kassavirta.

Vuonna 2018 ennen Evryn sulautumista kannattavuus oli huipputasolla nettomarginaalin ollessa 7,7% ja oman pääoman tuotto jopa 25,5%. Nettotulos on ollut viimeksi negatiivinen vuonna 2007, jolloin kuitenkin vapaa kassavirta oli selkeästi positiivinen. Liiketoiminta on siis vakaasti kannattavaa, mikä on aina hyvä merkki.

Arvostus vaikuttaa edulliselta, mutta onko näin? Adjusted EPS:n konsensusennuste on 1,96€, mutta raportoitu eli nettotulosta vastaava EPS konsensus on vain 1,28€ per osake. Historiallisesti vapaa kassavirta on ollut noin 1,4x suhteessa nettotulokseen. Jos oletetaan nettokassavirran historiallisen 3% kasvun (6% - 3% dilutaatiosta) jatkuvan seuraavat 10 v, niin DCF-laskelma antaa 10% tuotto-odotuksella arvoksi 26€ per osake. Jos vastaava harjoitus tehdään osingolla 4% kasvu olettaen (FCF-maksusuhde on noin 83%), niin DDM-laskelma antaa arvoksi 23€ per osake samalla 10% tuotto-odotuksella. Laskelmissa oletin 2% terminaalikasvun. Keskiarvona saadaan fair value arvioksi 24,8€ per osake. Jos tästä vielä haluaa vertailukelpoisempaa, niin voidaan laskea velaton käypä arvo vähentämällä osakekohtainen velka edellä esitetystä, jolloin saadaan arvoksi 18,6€ per osake.

Nykyisellä 18,4€ osakekurssilla Tietoevry vaikuttaa siis about oikein arvostetulta velka huomioiden tai noin 26% aliarvostetulta.

Sitten loppuun yksi "hesulin helmistä".

Nimittäin Sampo, josta vähän lyhyemmät saarnat tällein näin alkuun.

Samposta on vihdoin tullut puhdas vakuutusyhtiö, joten mielestäni olisi korkea aika pistää panoksia tähän maailman luokan vakuutusfirmaan. Vakuutusyhtiöiden yksi tärkeimmistä kannattavuutta mittaavista suureista on yhdistetty kulusuhde (combined ratio), joka lasketaan seuraavalla kaavalla:
Combined Ratio = (Losses + Expenses)/Earned Premiums

Alalle ominaista on, että itse vakuutuksilla tehdään vain vähän tai jopa ei lainkaan voittoa, mutta vakuutusmaksuista saatavien varojen sijoitustuotoilla tehdään leijonan osa yrityksen tilistä. Jos yhdistetty kulusuhde on alle 100 %, niin vakuutusyhtiö tekee voittoa pelkillä vakuutuksilla. Yhdistetyn kulusuhteen arvot, jotka ovat pienempiä kuin 95 % katsotaan hyviksi. Salkussani oleva vakuutusyhtiö Aflac on yksi tehokkaimmista vakuutusyhtiöistä maailmassa, sillä sen yhdistetty kulusuhde on pitkään pysynyt tasaisesti 80% tasolla. Myös Sampon kilpailija norjalainen Gjensidige on pystynyt alle 90% yhdistettyyn kulusuhteeseen vuodesta 2012 lähtien.

Entä sitten Sampo? Antaa seuraavan taulukon selventää asiaa:

Suoraan sanottuna todella hyviä lukemia kaikki (huom. vuosien 2021-2022 Hastingin lukemat ovat operatiivisia kulusuhteita). If, Topdanmark ja Hastings ovat kokonaan Sampon omistamia tytäryhtiöitä. Tuollaiset reilu 80% yhdistetyn kulusuhteen lukemat käytännössä tarkoittavat, että itse vakuutusliiketoiminta on kunnossa, kannattavaa ja riskienhallinta on erinomaista.

Sampo julkaisi viime vuoden tilinpäätöstiedotteen tällä viikolla 6.2.2025. EBIT-tulos kasvoi 5% vuoden takaisesta ja vakuuttamiseen liittyvä underwriting tulos kasvoi jopa 13%. Osakekohtaista tulosta tehtiin 2,25€, jonka perusteella yhtiökokoukselle ehdotettiin 1,7€ osinkoa. Tässä on hyvä huomioida, että 5.2.2025 ilmoitettiin 1:5 splitistä, jonka läpi mennessä kaikki osakekohtaiset arvot pitää jakaa jatkossa viidellä.

Arvostuksen osalta nykyinen vajaa 41€ osakekurssi antaa P/E-luvuksi noin 18 ja efektiiviseksi osinkotuotoksi 4,2% maksusuhteen ollessa noin 76%. Päällisin puolin ei mitään erityisen edukasta. Laadukkaasta ja tasaisesti kannattavasti vakuutusliiketoiminnasta voi toki maksaakin, mutta mikä on sitten liikaa?

Jos oletetaan, että Sampo kykenee Hastingsin hankinnan siivittämänä pääsemään kasvu-uralle Iso-Britaniassa ja Topdanmarkin vähemmistöosuuden integrointimahdollisuuksien kautta parantamaan kannattavuuttaan, niin miltä DCF-laskelmat sitten näyttäisivät?

10% tuotto-odotuksella saadaan Sampon arvoksi noin 33€ per osake, kun kasvu on 4% ensimmäiset 10v. Tuohon hintaan osaketta olisi viimeksi saanut koronan jälkimainingeissa vuoden 2021 alussa. Nykyinen vajaa 41€ arvostus odottaa jopa 6,9% kasvua seuraavat 10 vuotta 10% tuotto-odotuksella laskettuna. Tai toisin päin käännettynä, 4% kasvuoletuksella nykyinen hinta antaa tuotto-odotukseksi vain noin 8,5% p.a.

Vähän turhan hintavaa, mutta toisaalta sopivan tylsää tällaiselle keski-ikäiselle passiiviseen tuloon tähtäävälle. Jätetään Sampo kuitenkin hinnan osalta harkintaan vaikka kyseessä onkin markkina-asemaltaan johtava vahinkovakuutusyhtiö Pohjoismaissa maailmanluokan yhdistetyllä kulusuhteella.

Tavoitteen täyttäminen?

Eli 322€ pitäisi saada lisää osinkotuloa tälle vuodelle tavoitteen täyttämiseksi. Osingon korotuksista tulee toki oma osansa (viime vuonna kasvua tuli 11%), mutta lisäsijoituksia kaivataan. Jos Sampo jätetään aluksi pois laskuista, niin minkälaisia lisäyksiä voisin tehdä muihin edellä mainittuihin jo salkussani oleviin yrityksiin?

Nykyiset omistukset:
  • Fortum 200 osaketta, position koko 2830€ (1,8% salkustani),
  • Puuilo 500 osaketta, position koko 5000€ (3,1%),
  • Tietoevry 66 osaketta, position koko 1210€ (0,8%).
Tasaluvuista jopa vainoharhaisesti tykkäävänä, niihin pitäisi tietenkin osua esimerkiksi seuraavanlaiset lisäykset tekemällä:
  • Fortum 100 osaketta, pääoma 1416€, netto-osingot +85€/v (positio 2,6%),
  • Puuilo 100 osaketta, pääoma 1000€, netto-osingot +32€/v (positio 3,7%),
  • Tietoevry 84 osaketta, pääoma 1546€, netto-osingot +94€/v (positio 1,7%).
Näillä lisäyksillä saisin yhteensä +211€/v lisää netto-osinkoja, joilla tavoitteesta jäisi vielä noin satanen. Uskon, että tämä tulee täyteen osingonkorotuksista (vaatisi vain noin 4% kasvun) ja tulevan kesän vuokrankorotuksesta (arviolta 10€/kk nettona). Eli hetkinen, sijoitettavan pääoman tarve onkin yhteensä vain 3960€, joka 3x9€ kuluineen päivineen on alle 40% alkuperäisestä 10k€ ajatuksestani. Tässä skenaariossa on toki ikuista optimismia mukana, mutta ei kaiken tarvitse olla niin mustavalkoista.

Johtopäätöksenä siirsinkin puskuritililtäni 3900€ Nordnettiin odottamaan maanantaita. Salkussani on lisäksi noin 1500€ käteispositio, jonka todennäköisesti laitan myös poikimaan ensi viikolla varmistaakseni osaltaan tavoitteeni täyttymisen.

lauantai 25. tammikuuta 2025

Blogaajien sijoitustuottojen vertailu 2024

Viimeksi kävin läpi sijoitusblogaajien tuottoja vuoden 2015 osalta eli tekstisarja sai nyt heti jatkoa 9 vuoden jälkeen. Paljon on tapahtunut tällä välin.

Viime vertailussa oli mukana kaikki ne blogit, jotka julkaisivat tuottotiedot. Blogeja tai salkkuja oli mukana viimeksi 19 kappaletta (omani mukaan lukien). Näistä 4 sivua on kokonaan suljettu. 5 ei ole päivittynyt useaan vuoteen ja 5 on käytännössä jättänyt leikin kesken viime vuoden aikana. Jäljellä on siis enää 5 eli noin neljännes.

Lisäksi etsin uusia blogeja, mutta en löytänyt käytännössä kuin yhden uuden. Ehtoina oli, että se julkaisee tuottotiedot. Tästä johtuen tämän kertainen vertailu on hyvin suppea. Toki en kyllä käynyt kaikkia viime vuonna aktiivisia sijoitusblogeja läpi, jotka ovat listattuna omavaraisuushaasteen vuotuisessa kirjoituksessa.

Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Nämä tiedot perustuvat julkisista blogikirjoituksista kerättyihin tietoihin. Olen linkittänyt nämä blogikirjoitukset blogin nimeen, jotta lisätietoa voi kaivaa helposti.

BlogiTuottoSalkun koko
Fyysikon Osingot18,94%154000
Laiska sijoittaja8,40%730000
Sijoituksilla eläkkeelle?20,50%1329000
Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen−10,60%391000
Rakas sijoituspäiväkirja9,50%506000
Omavaraisuushaaste10,12%383000

Oma salkkuni on joukon pienin. Suurin tuotto on "Sijoituksilla eläkkeelle" blogilla, jolla taitaa olla jo kiire päästä eläkkeelle ;) Hänen salkkunsa on myös suurin. Pääosa salkuista tuotti selkeästi positiivisen tuloksen paitsi Downshiftaajan suomi-katastrofi-salkku, jossa mukana oli Kamux -50%, Neste -60 %, OmaSP -50% ja Titanium -40%.

Vertailun salkkujen keskimääräinen tuotto oli +9,48% vuonna 2024. Samaan aikaan OMXH25G tuotti +0,06% ja SP500 (SXR8 eli euroissa) tuotti +32,32%. Keskimääräinen blogaajien salkku päihitti hesulin, mutta jäi kauas jenkkilän vauhdista.

Shareville on muuten vielä hengissä, tiesittekö? Siellähän on tällä vuosikymmenellä saataville satojen piensijoittajien salkkujen tuotot, toki hieman haastavassa muodossa ainakin tällaiselle 20v sitten viimeksi Javalla koodanneelle. Halusin tähän kuitenkin kerätä muutamia poimintoja myös Sharevillestä (12kk tuotot kerätty 25.1.2025):

  • Faijan finanssit: +23,18% (ETF/indeksisijoittaja, suomi),
  • Kigen: +23,00% (DGI-sijoittaja, norja),
  • Spertti Pasanen: +159,19% (Bitcoin-sijoittaja, suomi),
  • Kinsk1: +22,27% (entinen sijoitusblogaaja kinskin sijoituspäiväkirja, suomi),
  • RJW: +16,84% (Inssinosingot sijoitusblogaaja, suomi),
  • Bulvis: +40,3% (Nordnet markkinointimanageri, suomi),
  • Axelr0d: +19,63% (epä-ESG-sijoittaja, suomi),
  • Ex Banker: +10,2% (Vapaaherra vuodesta 2015, "parempisuunnitelma"-blogin pitäjä, suomi).
Sellaista tällä kertaa, hyvää vuoden alkua kaikille!

keskiviikko 1. tammikuuta 2025

Vuoden 2024 tuotto +18,94%, hyvää uuttavuotta 2025!

Tuttuun tapaan vuoden vaihde on aika tarkastella mennyttä sekä vilkuilla tulevaisuuteen. Blogissa viime vuosi oli poikkeuksellisen hiljainen. En oikein osaa sanoa mistä tämä johtui. Viime vuosi taisi mennä omalta osaltani jotenkin harmaassa sumussa. Uskon ja toivon, että ensi vuosi tulee olemaan kaikin puolin mielenkiintoisempi ja hedelmällisempi.

Lähtötilanteen vuodelle 2024 esittelin noin vuosi sitten, josta olen poiminut koosteen myös vertailuarvoiksi tähän tekstiin.

Nettovarallisuuden kehitys

Lähtötilanne 31.12.2023:

  • Osakesalkku 126 600€
  • Asunnon oma pääoma 97 100€
  • Käteinen ja muut varat 19 300€
  • Nettovarallisuus yhteensä 243 000€
Vuoden aikana en tehnyt kuin yhden treidin OST-vetooni liittyen ja sijoitusasunnon osalta vuosi meni ilman mitään erityistä. Tulopuoli parani vuoden 2024 aikana ja sukan varteen jäi enemmän kuin vuonna 2023.

31.12.2024 tilanne:
  • Osakesalkku 153 800€
  • Asunnon oma pääoma 100 200€
  • Käteinen ja muut varat 25 200€
  • Nettovarallisuus yhteensä 279 200€
Nettovarallisuus kasvoi +36 200€, joka on toisiksi suurin NAV:n kehitys vuodessa heti huippuvuoden 2021 jälkeen. Suhteellinen kasvu oli +14,9%. Alla kuvat nettovarallisuuden kehityksestä vuodesta 2012 alkaen.

Osakesalkun kehitys

Kuten jo lyhyesti ehdin mainita, niin vuosi 2024 oli todella hiljainen osakesalkussani. OST-vetooni liittyen kevensin TietoEvryä ja ostin hieman PayPal:n osakkeita tilalle. Näiden lisäksi makselin hieman sijoituslainan korkoja ja keräsin osinkoja.

Alla erittely osakesalkun tapahtumista:
  • Lisätty pääoma +3 200€
  • Osingot (brutto) +3 616€
  • Ennakkopidätykset -591€
  • Korkokulut -41€
  • Kaupankäyntikulut -22€
  • Arvon nousu +21 038€
Vuonna 2023 tekemäni osakesalkun kevennyksen ja sijoitusasunnon pankkilainan takaisinmaksun jälkeen jäin salkkuuni "velkaa" 3200€, jotka maksoin pois palkkatuloista säästämällä. Osa tästä hoitui kyllä osinkotuloilla, mutta lisäksi otin velkaa AOT:lta OST:lle aiemmin mainitsemaani vetoon liittyen. Nämä velat on maksettu pois ja tällä hetkellä salkkuni käteispositio on noin 1200€ positiivinen. Korkokulut liittyvät tähän väliaikaiseen superluototukseen.

Toisin kuin vuonna 2023, niin tänä vuonna salkun TWR-tuoton laskenta ei aiheuttanut murhetta. Sain lukeman suoraan Nordnetin palvelusta sisältäen sekä OST- että AOT-salkkuni. TWR-tuottoni oli +18,94%, mihin voin olla mielestäni ihan tyytyväinen. Osakesalkkuni All-Time-High lukema saavutettiin marraskuun puolella ja se oli 161 800€ eli noin 5% vuoden lopun arvoa suurempi eli parempaankin olisi ollut mahdollisuus.


Suurin syyllinen joulukuun tiputukseen oli Novo Nordisk, joka laski marraskuun noin 780 DKK lukemista vuoden lopun 624 DKK lukemiin (-20%). Tämän laskun myötä Novo ei ole enää salkkuni suurin sijoitus vaan paalupaikan vei Tractor Supply, joka splittasi (1:5) osakkeensa joulukuussa ja on nyt noin 8% osakesalkustani. Ohi Novon kiilasi nipin napin myös hyvin kehittynyt Aflac, jotka yhdessä muodostavat nyt osakesalkkuni TOP3:n.


Vertailuindeksini (50% SP500 ja 50% OMXHG25) tuotto oli hyvin kaksijakoinen vuoden 2023 tapaan. SP500 tuotti yli 30 % ja OMXHG25 käytännön nollat, katso kuvat alla. Tuottoero jenkkilän ja kotosuomen välillä on jo noin 60% rapakon toisen puolen hyväksi viimeisen kahden vuoden ajalta.


Kun nuo tiedot yhdistetään, niin vertailuindeksini tuotti siis +16,19%. Voitin vertailuarvon lähes 3 %-yksiköllä. Kumulatiivisen tuoton osalta välillä 2012-2024 olen kuitenkin edelleen noin 2% jäljessä (vertailuindeksi +384%, oma salkkuni +382%).

Koska tein hyvin vähän uusia sijoituksia ja vuoden 2023 vertailuarvossa oli osan vuotta mukana osinkoa tuottaneet kevennyksen alle joutuneet osakkeet, niin netto-osingot kasvoivat hyvin maltillisesti, vain noin 4%. Osinkokorotuksista kirjoitin jo aiemmin (+11 % painotettu keskiarvo) ja niihin voikin olla tyytyväinen. Ilman niitä olisi tainnut tulla ensimmäistä kertaa laskua netto-osingoissa. Lisäksi vuoden 2024 lukemia boostasivat Svenska Handelsbankenin maksamat lisäosingot. Jos vuosi sitten eteenpäin katsova brutto-osinkotuotto oli noin 3000€/v, niin tällä hetkellä se on 3760€/v.
Kaupankäyntiin upposi 22€, joka antaa TER-lukeman 0,02% salkkuni arvioidusta keskimääräisestä arvosta. Halpaa huvia nykyisin tämä osakepoiminta.

Sijoitusasunnon kehitys

Viime vuosi oli sijoitusasunnon osalta melko hiljainen, jos ei taloyhtiön hallitustyöskentelyä lasketa mukaan. Siitä meinaan riittäisi kerrottavaa vaikka iltalehteä ja seiskaa myöden.

Lähtötilanne 31.12.2023:
  • Taloyhtiölaina 45 900€
  • Oma pääoma 97 100€
  • Yhteensä 143 000€
31.12.2024 tilanne:
  • Taloyhtiölaina 42 800€
  • Oma pääoma 100 200€
  • Yhteensä 143 000€
Kun vuosi sitten lainaa oli 32,1% alkuperäiseen ostohintaan nähden, niin nyt sitä on enää 29,9%.

Vuoden aikana tein uuden vuokrasopimuksen aiemman vuokralaisen kanssa, jolloin vuokraa myös tarkastettiin hieman ylöspäin. Vuosi sitten yhtiökokouksessa päätettiin hoitovastikkeen pienestä nostosta ja rahoitusvastikkeen alentamisesta. Taloyhtiölaina on sidottu 6kk Euribor-korkoon, joka on kehittynyt ihan mieluisaan suuntaan vuoden 2024 aikana (3,861% -> 2,562%) ja ensi vuodelle päästäänkin laskemaan rahoitusvastiketta. Tällä hetkellä nettokassavirta on noin 78€/kk ja vuokratuotto noin 6000€/v tai 4,2% alkuperäisestä hankintahinnasta. Oman pääoman tuotto (ROE) on noin 4,1%.

Noin vuosi sitten aloin keräilemään hieman historiatietoja asunnon arvosta tai no oikeastaan arvioita arvosta, jotka olivat tulleet välittäjiltä erinäisistä kanavista. Lisäksi tein jonkinlaisen arvion tulevasta arvonkehityksestä olettamalla vuodelle 2026 tapahtuvan nopean palautumisen ja sen jälkeen maltillisemman arvon nousun. Kuvassa näkyy arvioiden kehitys ja tekemäni ennusteet, joiden perusteella alkuperäisen ostohinnan mukainen arvostus saavutettaisiin kahden vuoden päästä vuoden 2027 alussa. Aika tulee näyttämään miten käy ja tällaiset ennusteet ovat nyt lähinnä omaksi iloksi eikä niille ole syytä antaa muuta kuin viihdearvoa.
Vuoden 2024 tavoitteiden täyttyminen

Asetin neljä tavoitetta, joista täytin 3. Maksoin osakesalkun lainat (3200€ + 3000€) takaisin, säästin tilille kunnon puskurin, alensin riskiä ja siten valmistauduin kaikkeen. Sijoitin siten, että sain kasvatettua netto-osinkotulojani. Viimeinen tavoitteeni eli konsulttiyrityksen perustaminen jäi kuitenkin tekemättä. Tästä lisää kuitenkin myöhemmin.

Menestyksekästä vuotta 2025 kaikille!

torstai 26. joulukuuta 2024

Osinkojen korotukset vuonna 2024

Seuraan salkkuyhtiöideni osinkojen kehittymistä aktiivisesti. Oikeasti tämä käytännössä tarkoittaa seurantaa kuukausitasolla aiemmin tekemäni kalenterin mukaisesti. Osinkoseurannassani käyn myös läpi ne yritykset, jotka eivät ole osinkoa maksaneet tai nostaneet viime vuosina. Näihin sisältyy aina välillä yleensä positiivisia uutisia, kuten tänäkin vuonna, mutta siitä lisää myöhempänä.

Salkussani on 30 eri yrityksen osakkeita. Näistä pääosa eli noin 69 % ovat Champions (+25v), Contenders (+10v), Challengers (+5v) listalla (CCC). Suluissa olevat lukemat kertovat putkeen tehdyistä osingonkorotusvuosista. Salkussani on kuitenkin myös 2 yritystä, jotka eivät maksa osinkoa. Vielä viime vuonna oli 3, mutta Booking (BKNG) aloitti osingon maksun tänä vuonna.

Potentiaalisia osingon korottajia on siis 28 kpl, joista 26kpl korottivat osinkoa. Strategic Education (STRA) ja Ubiquity (UI) jättivät korotukset tekemättä viime vuosien tapaan. Korottajiin lasken mukaan BKNG:n, joka maksoi ensimmäiset osingonsa tänä vuonna. Keskiarvona osinkoja korotettiin 10,1 %, joka on ihan mukava juuri ja juuri double digit lukema. Yrityksen osuuksilla painotettu keskiarvokorotus oli 11,0%.

Lisäosingon maksoi vain Svenska Handelsbanken (SHB-A) ja Tractor Supply teki splitin (1:5).

Tällä hetkellä eteenpäin katsova salkun osinkotuotto on 2,4% yieldillä 3761 euroa vuodessa, joka on nettona noin 232€/kk. Tämä täyttää vuodelle 2025 asettamani 200€/kk nettotavoitteeni. Sijoitusasunnon heikko nettokassavirta huomioiden en ole kuitenkaan vielä tavoitteessani. Pitänee katsoa mitä ensi vuosi tuo tullessaan.

Top5 suurimmat osingon korotukset salkussani:

  1. Novo Nordisk +51,6%
  2. Fortum +26,4%
  3. Svenska Handelsbanken +18,2%
  4. Aflac +16,0%
  5. Visa +13,5%
Heikoimmat korotukset (korottajista):
  1. Air Products & Chemicals +1,1%
  2. TietoEvry +1,4%
  3. Gilead Science +2,7%
  4. Skyworks Solutions +2,9%
Yllä olevia lukemia voi verrata pitkän aikavälin keskiarvoihin salkkuyrityksistäni CCC-listalle jaoteltuna:

GroupWeightDG years1y DGR3y DGR5y DGRMAX DGR
Champions (+25y)38,71%40,413,13%11,13%10,49%12,14%
Contenders (+10y)26,20%15,87,98%11,98%12,26%17,04%
Challengers (+5y)3,77%9,02,67%2,74%4,10%n/a
Dividend machines25,00%1,89,12%8,05%6,33%6,22%
No dividend6,33%n/an/an/an/an/a

Alla vielä yhteenveto taulukko salkkuni osingoista ja korotuksista vuonna 2024 (korotusilmoituksien kronologisessa järjestyksessä):

YritysUusiVanhaKasvuHintaYieldDG vuodet
FORTUM1.150.9126.4%13.28.69%1
SHB-A6.505.5018.2%113.45.73%3
STO:SAND5.505.0010.0%198.72.77%3
NOVO-B9.406.2051.6%622.61.51%26
APD7.087.001.1%294.72.40%42
TSCO0.880.826.8%55.21.59%15
FAST1.561.4011.4%74.52.09%25
GILD3.0832.7%94.33.27%9
BUFAB54.755.3%435.81.15%3
ICE1.81.687.1%151.11.19%11
MCO3.43.0810.4%481.70.71%14
TIETO1.471.451.4%16.88.77%4
BKNG350n/a5117.70.68%0
PUUILO0.380.3411.8%10.03.79%2
SWKS2.82.722.9%90.93.08%10
ITW65.67.1%258.72.32%61
MO4.083.924.1%52.57.78%54
TXN5.445.24.6%192.52.83%22
AOS1.361.286.3%68.81.98%32
SBUX2.442.287.0%92.02.65%15
V2.362.0813.5%320.50.74%16
ROK5.2454.8%293.91.78%16
ADP6.165.610.0%297.72.07%50
NKE1.61.488.1%77.02.08%23
AFL2.32216.0%103.72.24%42
SYK3.363.25.0%369.60.91%32
STRA2.42.4n/a94.02.55%0
UI2.42.4n/a352.90.68%0
ORLY00n/a1208.40.00%0
PYPL00n/a88.20.00%0
Keskiarvot10.1%2.60%17.7