lauantai 17. helmikuuta 2024

Riskien ymmärtäminen, osa 4: Suomen pahimmat junaturmat Jokelassa 1996 ja Jyväskylässä 1998

Tämä teksti perustuu turvallisuustutkinta.fi sivuilta löytyviin materiaaleihin.

Aiemmet "Riskien ymmärtäminen"-tekstisarjan kirjoitukset löytyvät alta:

Nyt kun viime vuonna sattui pari junaonnettomuutta Tampereella (tavarajunien törmäys 20.9.2023 ja tavarajunan suistuminen 20.11.2023) ja tässä viikko takaperin oli koko Suomen rataverkko pysähdyksissä raidevaurion takia, niin ajattelin kaivaa naftaliinistä pitkään luonnostilassa olleen kertomuksen kahdesta Suomen pahimmasta junaonnettomuudesta. Tässä tekstissä käsitellään Jokelan turmaa vuodelta 1996 ja Jyväskylän onnettomuutta vuodelta 1998, jotka viimeistään toimivat sysäyksenä junaturvallisuuden parantamishankkeissa Suomessa.

Junathan toimii siten, että niiden painaessa syntisen paljon ne eivät kovin nopeasti pysähdy. Sitten kun sitä massaa ja nopeutta on paljon, niin törmäyksissä tai suistumisissa energiaa ja liikemäärää on yleensä niin paljon, että junaonnettomuudet aiheuttavat valtavaa tuhoa itse junalle, junassa olijoille ja lähiympäristölle. Nykyisin junia ohjataan Fintrafficin liikenteenohjauskeskuksista ja junien turvallisuuden pyrkii varmistamaan turvallisuusjärjestelmänä toimiva asetinlaite. Tästä huolimatta osa nykyisistäkin järjestelmistä on alttiita ihmisen tekemille virheille, mutta lähtökohtaisesti junaliikenne on erittäin turvallista.

Jokela

21.4.1996 Oulusta Helsinkiin matkalla oleva pikajuna suistui vaihteessa kiskoilta Tuusulan Jokelassa ja neljä kuoli. Junassa oli 144 henkilöä. Tutkinnan perusteella, sankan sumun takia junan kuljettaja ei todennäköisesti nähnyt esiopastimen vihreää vilkkuvalua, joka ilmaisi nopeusrajoituksen olevan 35 km/h seuraavassa raiteenvaihdossa. Kuten aluksi sanoin, niin junat eivät kovin nopeasti pysähdy ja tämä on yksi syy miksi riittävän aikaiseen tiedon saantiin käytetään esiopastimia. Nämä esiopastimet ovat riittävällä etäisyydellä pääopastimesta ja ne antavat ennakkotietoja, jotta junan jarruttaminen voidaan aloittaa riittävän ajoissa.

Tuusulassa juna ajoi kuitenkin ylinopeutta, sillä nopeus oli esiopastimen kohdalla 116 km/h. Kuljettaja oli matkan aikana ajanut useissa kohdissa lievää ylinopeutta. Tämä johtui tutkinnan perusteella siitä, että kuljetta pyrki pysymään aikataulussa, joka oli vielä siihen aikaan käytännössä perinne. Tähän mahdollisesti vaikutti myös se, että kuljettaja oli ottanut humalaisen ystävänsä veturin kyytiin.

Johtuiko tämä nyt siis pelkästään ylinopeudesta ja sankasta sumusta?

Ilmeisesti ei, sillä tutkinnan perusteella havaittiin myös muita puutteita tai sattumia tällä kohtalon junalla. Tähän aikaan kuljettajat saivat niin sanotun viikkovaroituksen, jossa kerrottiin radalla tehtävistä ratatöistä ja niiden vaikutuksista. Näihin sisältyi esimerkiksi normaalista poikkeavat nopeusrajoitukset tai kulkutiet, joiden käyttäminen vaatii normaalista junamatkasta poikkeavia toimia.

Voin kuvitella miten viikkovaroituksen lukeminen, sisäistäminen ja ymmärtäminen onnistuu, kun humalainen kaveri kertoo tarinaansa tai kyselee "tyhmiä" tyyliin, että "Mitä tuo kahva tekee?". Tämän lisäksi viikkovaroitus oli epäjohdonmukainen ja se oli muuttunut parin viikon takaa juuri tätä rataosaa koskien, milloin sama kuljettaja oli tämän osuuden ajanut. Viikkovaroitus on nimensä mukaan varoitus eikä mikään ehdottomasti noudatettava ohjenuora.

Nyt päästää siis takaisin siihen nopeuteen ja jarruttamiseen.

Esiopastimen jälkeen tulee pääopastin, joka on nykyään kytketty baliiseihin, jotka välittävät tietoa junaan ja varmistavat riittävän jarrutuksen automaattisesti kuljettajan toimista huolimatta. 1996 ei tälläistä junakulunvalvonta (JKV) järjestelmää ollut kuitenkaan vielä käytössä. Kuljetta oli itseasiassa esiopastimelta kiihdyttänyt vauhtia ja saapui pääopastimelle 133 km/h nopeudella. 13km/h ylinopeutta. Todellisuudessa esiopastin oli kertonut, että ala jarrutamaan jo nyt, jotta pääopastimelle tai sitä seuraavaan vaihteeseen saapuessa junan nopeus olisi riittävän alhainen.

Pääopastin kertoi samaa sanomaa kuin esiopastin eli seuraavan vaihteen maksiminopeus on 35km/h. Kuljettaja aloitti välittömän hätäjarrutuksen nähdessään pääopastimen ilmaisun. Kuten arvata saattaa, niin tässä vaiheessa myös hätäjarrutus oli liian myöhäistä. Juna saapui 124 km/h nopeudella vaihteeseen, jonka läpi tulisi ajaa vain 35 km/h. Hätäjarrutus hidasti junan nopeutta siis vain 9 km/h, mikä kertoo hyvin siitä massiivisesta liike-energiasta, joka juniin liittyy. Ne eivät yksinkertaisesti voi pysähtyä kovin nopeasti, saati väistää.

Tämän onnettomuuden perusteella annettiin käytännössä kolme suositusta:

  • Viikkovaroitusta tulee parantaa, jotta se on johdonmukaisempi,
  • Veturissa matkustamiseen tulee asettaa säännöt, jotka osaltaan varmistavat kuljettajan työrauhan ja keskittymisen,
  • JKV-järjestelmä tulee ottaa käyttöön nopeutetussa aikataulussa.
Jyväskylä

6.3.1998 Turusta Pieksämäellä kulkeva matkustajajuna suistui vaihteessa kiskoilta Jyväskylän ratapihalla. Junan 300 matkustajasta kolmas osa sai vammoja ja 10 kuoli. Tutkinnan perusteella, kuljettaja oli väsynyt, ei keskittynyt ajamiseen ja kuvittelin vaihteen nopeusrajoituksen todellista korkeammaksi. Väsyminen johtui siitä, että kuljettajien lepotilaa ei oltu äänieristetty ja se oli kaikuva tila, jossa kuljettaja ei saanut levättyä riittävästi 5 tunnin tauollaan.

Mitä ihmiset tekevät väsyneenä töissä? No keittävät kahvia, niinkuin tämäkin kuljettaja teki. Tästä johtuen kuljettaja ei pystynyt keskittymään ajamiseen mikä käytännössä tarkoittaa opastimien seuraamista ja niissä ilmoitettuihin tietoihin reagoimista. Tälläinen käyttäytyminen vaikuttaa epänormaalilta, mutta toisaalta jos toimintakulttuurissa tämä on hyväksyttävää, niin vaikea on tehdä vastoin tapoja. Tutkinnan perusteella toimintakulttuurissa havaittiin muutoinkin "hällä väliä" asennetta, joka voi olla kirjaimellisesti murhaava turvallisuuskriittisellä alalla.

Kuten Jokelassa mahdollisesti kävi, niin tässäkin tilanteessa kuljattajalla oli todennäköisesti käsitys tuloraiteesta, mahdollisista vaihteista ja niiden nopeusrajoituksista aikaisempian saman reitin kokemuksien perusteella. Vuosi sitten kaikki junat menivät raiteelle, jolle saapuessa maksiminopeus oli 80 km/h. Lisäksi kuljettajalla oli kokemusta lähinnä tälle raiteelle ajosta Jyväskylään saapuessaan, joten voin kuvitella, että se on ns. oletuksena mielessä. Varsinkin väsyneenä voi ajatella, että tämä menee siten kuin aiemminkin.

2,6 km ennen suistumisvaihdetta kuljettaja aloitti hidastamisen ottamalla veturista tehot pois virtapyörää kääntämällä. Nopeus oli tällöin 143 km/h ja juna alkoi rullata. Kuljettajan reagointi vastasi hyvin sitä tilannetta, että hän olisi saapumassa 80 km/h rajoitetulle kauempana olevalle vaihteelle. Tällä hetkellä esiopastin oli todennäköisesti juuri ja juuri nähtävissä. 2,2 km ennen suistumisvaihdetta esiopastimen kohdalla junan nopeus oli vielä 137 km/h ja esiopastin ilmaisi raiteenvaihdon (tai vaihteen) maksiminopeudeksi 35 km/h.

Miksi ihmeessä hätäjarruttamista aloitettu heti kun esiopastimen ilmaisema nopeusrajoitus näkyi? Tähän mahdollisesti vaikutti sen aikaiset opastimet. Vaikka nopeusrajoitus olisi merkittävästi erilainen, niin opasteet olivat samanlaiset. Itse nopeusrajoitus ilmaistiin erillisillä numero-opastimilla, jotka olivat ainoa ero eri nopeusrajoitusten opasteisssa. 

800 m ennen suistumisvaihdetta junaa alettiin 1. kerran jarruttaa nopeudesta 135 km/h. Pääopastin oli vielä 400 m päässä, mutta hyvin todennököisesti nähtävissä onnettomuusolosuhteissa. 440 m ennen suistumisvaihdetta junan nopeuden ollessa 128 km/h pääopastimessa paloi kelta-vihreä opaste, joka tarkoitti seuraavan vaihteen nopeusrajoituksen olevan 35 km/h. Viimeistään tässä kohtaa kuljettaja tajusi virheensä ja kahvia suusta sylkäistäessään aloitti hätäjarrutuksen parin sekunnin sisällä siitä kun matkaa oli enää 320 m suistumisvaihteeseen.

Hätäjarrutus alkoi tehota kuitenkin vasta 100 m suistumisvaihdetta, sillä jarruasettimen valinta oli tehty virheellisesti. Oikea asettimen valinta olisi vaikuttanut onnettomuuden seurauksiin lieventävästi, vaikka ei 35 km/h nopeutta olisikaan saavutettu. Tästä johtuneen jarruviiveen takia nopeus oli vielä noin 110 km/h suistumisvaihteessa eli ylinopeutta oli melko reippaasti. Jos juna olisikin ohjattu ajamaan suoraan, niin 420 m päässä tästä olisi ollut vaihde, jonka maksimi nopeus on 80 km/h. Tämä on siis se vaihde, johon kuljettajan jarrutuskäyttäymisen perusteella hän oli ajamassa.

Ylinopeus vaihteessa aiheutti veturin suistumisen, kaatumisen ja kahden perässä olevan vaunun suistumisen. Loput 9 vaunua pysyivät pystyssä. Onnettomuuden kuolleet olivat veturissa tai kaatuneissa vaunuissa.

Tämän onnettomuuden perusteella suositeltiin seuraavaa:

  • Opastimet eri nopeusrajoitusten osalta tulee muuttaa selkeämmin toisistaan erottuvaksi,
  • Opastimien kohdalle tulee määrittää ja ohjeistaa nopeussuositukset,
  • Turvavyöt tulee asentaa,
  • Ohjeita tulee päivittää ja lepoalueita parantaa.
Yhteenveto

Molemmissa tapahtumissa käytännössä inhimillinen virhe oli merkittävässä roolissa onnettomuuden syntymisessä. Lisäksi tästä on hyvä oppia se, että kuinka pienet asiat voivat myötävaikuttaa virheen tapahtumiseen. Miten sijoittajana tästä tulisi siis ajatella? Vaikea sanoa mitään ultimaattisia totuuksia, mutta mielestäni on selvää, että sijoittaminen teollisuuteen tai ympäristöön, joissa ihmisellä on vielä merkittävä rooli turvallisuuden varmistamisessa voi johtaa odotuksia suurempiin riskeihin. Näistä tulee ainakin mieleen varustamot/satamat (yleisesti) tai esim. kemian ala heikon regulaation maassa, mitkä ovat todellisuudessa kuitenkin alttiita suuremmillekin onnettomuuksille.

Loppukaneettina pitää vielä sanoa, että firma, joka ei ota turvallisuutta tosissaan tulee maksamaan siitä ennemmin tai myöhemmin merkittävästi. Pitkällä aikavälillä kannattavuus on varmasti vakaampi kun yritys ottaa riskienhallinnan ja turvallisuuden tosissaan investoiden siihen esim. kouluttamalla henkilöstöään, parantamalla prosesseja ja uusimalla järjestelmiään.

Tähän liittyen on sanontakin: "You think safety is expensive, try accident!".

keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Vuoden 2023 osingon korotukset ja vuoden 2025 tavoitteiden tilanne

Vuonna 2023 oli ihan mukava osingon korotusten osalta. Lähes kaikki salkussani (vielä tällä hetkellä) olevat yritykset korottivat osakekohtaista osinkoaan osakkeenomistajille. Salkussani on edelleen muutamia poikkeamia, jotka eivät maksa osinkoa.

Osakesalkussani on pääasiallisesti pitkään osinkoa kasvattaneita yrityksiä. Noin vuosi sitten joulukuussa 2022 kirjoitin vuoden 2022 osingon korotuksista. Tällöin salkussani oli 34 yritystä, joista 28 korotti osinkoaan. Keskimääräinen korotus oli +10,5%. Näistä salkussani on edelleen 28 yritystä, joista 23 korotti osinkoaan vuonna 2023.


Poikkeamat:

  • Booking Holdings ja O’Reilly Automotive eivät maksa osinkoa, mutta ovat mielestäni ansainneet paikan laatuyrityksiin panostavassa salkussani.

  • BKNG on tuottanut yli 110% ja ORLY yli 140% salkussani ollessaan.

  • BKNG on ollut salkussani 11/2019 alkaen ja ORLY 01/2021.


Dividend champions:

  • Tähän joukkoon kuuluvat ITW, MO, ADP, AFL, APD, AOS, SYK ja NOVO-B.

  • Kaikki korottivat osinkoaan vuonna 2023, keskimäärin +9,3%.

  • Suurin korotus tuli Novolta +19,2%.

  • Pienimmän korotuksen antoi Altria +4,4% (3,68 dollarista 3,84 dollariin).


Dividend contenders:

  • Kirittäjien joukossa ovat FAST, NKE, TXN, V, TSCO, MCO, ROK, SBUX ja ICE.

  • Kaikki korottivat osinkoaan vuonna 2023, keskimäärin +10,6%.

  • Suurin korotus tuli Visalta + 18,7%.

  • Pienin korotus oli Rockwell Automationin + 5,5%.


Dividend challengers:

  • Haastajista löytyy vain SWKS ja GILD.

  • Skyworks korotti osinkoa vuonna 2023 +10,2%.

  • Gilead Science korotti osinkoa vuonna 2023 +2,7%.


 Pohjoismaalaiset yritykset ja muut luopiot:

  • Suomi-Ruotsi akselilta salkussani on enää Fortum, Sandvik, Bufab, Puuilo ja Svenska Handelsbanken.

  • Tähän luopio joukkoon kuuluvat myös STRA ja UI, joista molemmat maksavat 2,4 dollarin vuotuista osakekohtaista osinkoa. STRA vuodesta 2020 lähtien ja UI vuodesta 2022.

  • Fortum leikkasi osinkoaa 1,14 eurosta 0,91 euroon (-20%).

  • Svenska Handelsbanken maksoi myös lisäosingon (2,5 SEK per osake) normaalin 10% korotetun 5,5 SEK osingon lisäksi.

  • Bufabin korotus oli suurin +26,7% ja Sandvikin pienin +5,3%.


Kun kaikki osingonmaksajat huomioidaan yhdessä, niin keskiarvo korotus oli +8,4%. Vuosi sitten laskin osakkeiden painoilla painotetun osingon korotuksen, joten tämä ei ole suoraan vertailukelpoinen. Lukema on kuitenkin ihan kelpo varsinkin jos ottaa huomioon salkkuni nykyisen efektiivisen osinkotuoton, joka on 2,5%. Eli periaatteessa tuollaista reilu 10% kokonaistuottoa.


Eteenpäin katsova vuotuinen osinkotuotto on noin 3230€, joka on nettona 200€/kk. Tämä käytännössä tarkoittaa, että osakesalkkuni osalta olen saavuttanut 05/2019 asettamani tavoitteeni vuodelle 2025:


“Tärkein rakennuspalikka on ehdottomasti osakesalkku, joka tuottaa merkittävää pasiivista tuloa suhteessa kulutasoon. Tätä voi sanoa "f*ck you money":ksi. Tämä tuo mahdollisuuden sanella omat ehdot asioille, jolloin pääset aina tekemään mitä rakastat. Konkreettisena tavoiteena on ytimekkäästi sanottanut vähintään 100 000€ osakesalkkua, jonka efektiivinen netto-osinkotuotto on 2400€ vuodessa eli keskimäärin 200€/kk.”


Toinen osa tavoitteestani oli saada 200€/kk nettokassavirtaa sijoitusasunnosta. Viime kirjoituksessa esittelin, että asunnon nettokassavirta on tällä hetkellä noin 70€/kk. Tätä osaa tavoitteestani en ole siis vielä saavuttanut eikä sitä nykyisellä järjestelyllä saavuteta. Onneksi tähänkin on suunnitelma, josta lisää myöhemmin.

lauantai 3. helmikuuta 2024

Pääkaupunkiseudun sijoitusyksiön arvon kehitys

Ostin asunnon 08/2015 rakenteilla olevasta uudiskohteesta, johon pääsin muuttamaan 05/2016. Velaton ostohinta oli 143 000€ ja kyseessä oli pieni yksiö omalle tontille rakennetusta taloyhtiöstä.

Muutin pois parin vuoden asumisen jälkeen ja tällöin jätin asunnon vuokralle. Ensimmäinen vuokra tuli tilille 07/2018 ja asunto on ollut vuokralla siitä lähtien eli nyt 5,5 vuotta. Kuten kirjoitin viime vuoden elokuussa, niin sijoitusasunnon käyttöaste on ollut yli 97% vuokraamisen ajalta.

Korona vaikutta merkittävästi pääkaupunkiseudun vuokrayksiöiden kysyntään käsittääkseni lähinnä opiskelijakysynnän laskun takia ja lisäksi etätöihin siirtyminen mahdollisti asumisen kauempana työpaikalta (eli pääkaupunkiseudulta). Tämä näkyi erityisen hyvin vuokrattavuudessa ja kun vuokralainen vaihtui 2021-2022 vaihteessa, niin päätin laskea vuokrapyyntöä noin 10 % hyvän vuokralaisen saamiseksi. Tilanne on jatkunut tähän päivään asti. Seuraavan kerran vuokrasopimus (määräaikainen) on tällä kertaa katkolla kesällä 2024.

Alla olevassa kaaviossa on vuokran kehitys 07/2018 - 01/2024 väliseltä ajalta. Datapisteinä ovat alkuperäinen vuokra 07/2018, vuokrankorotus 07/2020 ja vuokralaisen vaihdot 01/2021, 01/2022 sekä 08/2023. 

Ukrainan sodan viimeistään esiin nostama jättimäinen inflaatio on aiheuttanut korkotason nousun välillisesti keskuspankkien hintavakauspyrkimysten kautta. Tämä on johtanut merkittävään asuntokaupan hyytymiseen Suomessa (kuin muuallakin) ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Likviditeetin pieneneminen ja sitä kautta asuntojen heikentynyt kysyntä on vaikuttanut suuresti asuntojen hintapyyntöihin. Korkojen nousu ja inflaation nostamat hoitovastikkeet sekä kuluttajien kokema inflaatio esimerkiksi ruuan ja energian hinnoissa on vaikuttanut merkittävästi asuntojen arvoihin. Tällä hetkellä ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa asunnosta niin paljon kuin ennen. Siihen kun yhdistää korkeammat kulut asumiseen liittyen (korot, vastikkeet, energia), niin lopputuloksen asuntojen arvot (ja hintapyynnöt) ovat laskeneet.

Tämä näkyy hyvin sijoitusasuntoni arvostusta kuvaavassa kaaviossa, joka perustuu välittäjän arvioihin tai samasta taloyhtiöstä tehtyihin toteutuneisiin kauppahintoihin. Viimeisimmät arviot, joissa näkyvät vaihteluvälin minimi- ja maksimiarvot ovat Blok-välittäjän hinta-arvioon perustuvia lukemia.


Tätä voisi sanoa jopa asuntosijoittajan "kulta-ajaksi". No ei, kyllä se supersykli jo meni 2008 - 2021 välillä. Vuokrat laskee, asuntojen arvot laskee ja markkina/likviditeetti lähtee alta. Vuokraaminen ja myyminen on vaikeampaa ja kestää huomattavasti kauemmin. Kulut ovat korkeammat ja jos lisäksi on velkaa, niin korot rokottavat ihan huolella vivulla asuntoihin sijoittaneita.

Kaikesta tästä huolimatta sijoitusasunto on pidemmällä aikavälillä varmasti ihan kohtuullinen sijoituskohde tai vähintään arvon säilyttäjä. Minulla sijoituasuntoni vuokratuotto on tällä hetkellä 4,1% alla olevan laskelman mukaisesti ja nettokassavirtakin on 70€/kk positiivinen pienen velkavivun ansiosta (vain n. 45 000 taloyhtiölainaa suhteessa 143 000 alkuperäiseen ostohintaan).


Kuten käytännössä jo 2019 päätin, niin tulen myymään sijoitusasuntoni jossain välissä kunhan siitä saatava hinta heijastelee paremmin pitkän aikavälin arvoa. Asuntoa vuokralle jättäessä ajattelin sen alunperin jättää lapselleni, joskus 2030-luvun loppupuolella. Saattaapi olla, että tämäkin skenaario on edelleen mahdollinen, kun ei hintapyyntöjen palautuminen lähivuosina näytä kovin todennäköiseltä. Jos myyntipaikka tulisi eteen, niin se pitäisi vielä miettiä kokonaisuuden kannalta läpi. Sijoittamismielessä en missään nimessä enää taloyhtiössä sijaitsevaan asuntoon koskisi.

Rakentaminen on tällä hetkellä niin voimakkaassa laskusuhdanteessa, että markkinan alkaessa vetämään, sykäys ylöspäin asuntojen arvoissa voi olla nopea ja merkittävä. Kysynnän elpyessä ja mahdollisesti korkojen laskiessa viimeistään asunnot pääkaupunkiseudullakin alkavat liikkumaan nykyistä korkeammilla hinnoilla. Tähän kun yhdistää uudisrakentamisen potentiaaliset hiljaiset vuodet 2024-2025, niin on täysin mahdollista, että asunnoista tulee olemaan jopa pulaa 2026 alkaen. Tämä hetki olisi tietenkin otollinen mielestäni kohtuullisen hyvällä sijainnilla olevan pk-seudun yksiön myymiselle.

perjantai 26. tammikuuta 2024

Uusi yritys OST-tilille: Venmon omistaja PayPal (PYPL)

Kaverin kanssa tuli lyötyä vetoa, että kumpi saa suuremman TWR-tuoton OST-tililleen 3 vuoden aikajänteellä. Olen tähän mennessä ostanut OST:lle TietoEvryä ja nyt myös PayPalia. Tässä tekstissä pyrin perustelemaan ja vetämään yhteen päätökseni sijoittaa PayPaliin, jota ei pääsalkussani ole enkä ole sitä aiemmin juuri analysoinut. TietoEvryn osalta analyysiexcel on tehty ja blogiteksti luonnosteltu, mutta jotenkin tämä PYPL kiinnosti sen verran enemmän, että päätyi viimeistelyyn ensin.

PayPal (PYPL)

PayPal sai alkunsa 1998 nimellä Confinity, joka yhdistyi (alkuperäiseen) Elon Muskin perustamaan X.com yritykseen. Viime vuosikymmenien superinnovaattori Musk saatiin firmasta ulos ja firma uudelleen nimettiin entisen Confinityn vuonna 1999 lanseeraaman PayPal tuotteen mukaisesta. 2002 oli PayPalin ensimmäinen pörssiin tulo (IPO). Taivalta kesti vajaa 6kk, kun eBay osti PayPalin. Vuonna 2015 eBay jakautui nykyiseen eBayhin ja nykyiseen PayPaliin, jolloin PYPL saapui toisen kerran pörssiin.

PayPal on tietyllä tapaa Amerikan MobilePay. Se mahdollistaa verkkomaksujen tekemisen perinteisten käteis- ja sekkimaksujen sijaan. PayPal on Visan tapaan välistä vetäjä maksuliikenteessä. Muinaishistoriaa nykysukupolville, että maksuja on joutunut joskus tekemään käteisellä. Nykyään kaikki on verkossa.

Liiketoimintamalli ja markkinaosuus

Käytännössä yli 90% PYPL:n liiketoiminnasta tulee edellä mainitusta välistä vedosta eli maksutapahtumista. Loppu lillukanhäntä tulee lisäarvoa tuottavista palveluista kuten kumppanuuksista, luottotuotteista, koroista ja niin edelleen. Näin ollen maksukaverilla on vain yksi raportointisegmentti. PYPL:n liikevaihto vuonna 2022 oli 27,5 miljardia dollaria, josta vain 2,3 miljardia tuli lisäarvopalveluista ja 25,2 miljardia maksutapahtumista. USA on ehdottomasti suurin markkina, josta tuli noin 57% liikevaihdosta.

Maksutapahtumat ovat siis ytimessä PYPL:ssä, joka ensisijaisesti tarjoaa asiakkaille tehdä ja vastaanottaa maksuja tai siirtää ja nostaa rahoja joustavasti ja digitaalisesti verkossa. Liiketoiminta perustuu siihen, että maksutapahtumista peritään kulu, jotka riippuvat maksutapahtuma volyymista. Kuluja peritään myös valuutanvaihdosta tai kryptovaluuttakaupoista. Talletuksista ja nostoista ei pääasiassa peritä kuluja.

PYPL on erityisen vahva kuluttajapuolella Venmo (80 miljoonaa käyttäjää) alustallaan, kun esimerkiksi kilpailija Block (aiemmin Square, SQ) ja heidän Casp App (70 miljoonaa käyttäjää) on enemmän keskittynyt peer-to-peer maksuihin. Molemmat toimivat kuitenkin sekä kuluttajien että yritysten maksutapahtumien parissa. Kuluttajapuolella PYPL tarjoaa edullista, helppoa ja turvallista rahansiirtoa käytännössä digitaalisen lompakon avulla. Kauppiaiden osalta tehdään yhteistyö- ja partnerisopimuksia, joilla tarjotaan apua liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen mahdollistamalla globaalit maksunvälitykset sekä tukemalla muilla palveluilla (luotto, petoksen esto, riskienhallinta, data-analytiikka jne.). 

PayPal on markkinajohtaja reilu 40% markkinaosuudella globaalisti. Suurin kilpailija on Stripe noin 20% arvioidulla markkinaosuudella. Markkinaosuuksien määrittely ei googlailujen ja tutkimuksieni perusteella ole kuitenkaan kovin selvää, sillä se riippuu siitä, miten markkina määritellään. Joka tapauksessa PYPL on markkinajohtaja omassa tekemisessään ja markkinan odotetaan kasvavan jopa 15% vuoteen 2028 asti. Tämä vastaa hyvin PYPL:n liikevaihdon toteutunutta kasvua.

Kilpailuetu

Globaali "maksuteollisuus" on hyvin kilpailtu, nopeasti muuttuva ja innovatiivinen sekä sitä myötä myös lisääntyvän säännöstelyn ja vaatimusten alla.

PayPal oli yksi ensimmäisistä ja pyrkii olemaan jatkossakin hyvin globaali toimija. PYPL tarjoaa palveluitaan yli 200 markkinalla, noin 150 valuutassa ja mahdollistaa rahojen nostot yli 50 valuutassa sekä tilit 25 valuutassa. Stripellä luvut ovat kyllä samaa luokkaa. PYPL:n tuotteet ja alustavat pyritään kehittämään intuitiivisen käyttöliittymän, työkalujen ja lokitietojen osalta sekä integroimaan maksumahdollisuudet muiden eri palveluiden ympärillä.

Vuonna 2021 PYPL osti 2,7 miljardilla dollarilla Paidyn, joka oli Japanilainen BNPL-firma. BNPL tulee sanoista Buy Now, Pay Later, joka Suomessakin on tuttu esim. Ruotsalaisen Klarnan kautta. Kuluttaja voi siis ilman korkoja ostaa jotain ja maksaa myöhemmin vähän kuten luottokorttikin toimii noin kuukauden ilmaisen maksuajan kanssa. Kun PYPL ostin Paidyn 2,7 miljardilla 09/2021, niin SQ osti Afterpayn 29 miljardilla dollarilla 01/2022.  Kun SQ alkoi tarjoa kryptokauppaa, niin PYPL seurasi nopeasti perässä. Kilpailu on siis veristä ja kilpailuetu on kiven alla. Yksi asia saa minut kuitenkin vakuuttuneeksi. Kannattava markkinajohtajuus. 

Vuonna 2022 Paypalin nettotulos oli 2,4 miljardia, kun taas Blockin oli noin 540 miljoonaa pakkasella ja Stripe otti turpaan 500 miljoonaa. Näitä voi verrata, vaikka liikevaihtoihin, jotka olivat 27 miljardia, 17,5 miljardia ja 14 miljardia, respectively. Eli PYPL on suurin ja kannattavin (tai ylipäätään kannattava).

Tase

PayPal on kasvuyritys, joka ei maksa osinkoa, mutta toisaalta se on hyvin kannattava. Voisi siis olettaa, että tase on kunnossa ja velkaa on vähän. Kun kävin tarkemmin lukuja läpi, niin yllätyin positiivisesti kuinka timanttisessa kunnossa PYPL on.

Vuoden 2022 lopulla taseen loppusumma oli 78,7 miljardia, josta omaa pääomaa oli 20,3 miljardia. Velkaa on jopa yli 10 miljardia, mutta tätä rauhoittaa mieluisa 7,8 miljardin käteispotti. Korkokuluja meni 304 miljoonaa dollaria, mutta 3,8 miljardin EBIT-tulos kattaa sen 13-kertaisesti (interest coverage).

Reilu 10 miljardin velkavuori koostuu käytännössä kolmesta "velka-annista" (issuance). Vuonna 2019 otettiin 5 miljardia velkaa 2,39% - 2,96% koroilla vuosiin 2022 - 2029 asti. Vuonna 2020 pyydettiin 4 miljardia lisää 1,35% - 3,25% koroilla. Pisimmän takaisinmaksu aika on vuoteen 2050 asti. Toukokuussa 2022 kolmen miljardin velka tulikin sitten kalliimmaksi, sillä korot olivat 3,9%-5,25% takaisinmaksun ollessa 2027-2062. 

Nettovelkaa on siis 2,6 miljardia, joka on vain 13% suhteessa omaan pääomaan tai vain noin 3% suhteessa assetteihin. Velkaa per osake on reilu 2 dollaria. 

Liiketoiminnan kehitys

Juuri kun pääsin kehumasta tasetta, niin oli kyllä itse liiketoimintakin positiivinen yllätys.

Ensinnäkin liikevaihto on kasvanut pitkällä aikavälillä (2014-2022) noin 16,7% vuodessa. Vauhti on pysynyt myös about samana viimeiset 5 tai 3 vuotta. Nettoulos laski noin 42% vuonna 2022, mutta vapaa kassavirta kasvoi. Pidemmällä aikavälillä nettotulos on kasvanut 25% p.a. ja FCF noin 15% p.a.

PYPL ei maksa osinkoja, mutta rahaa palautuu omistajille osakkeiden takaisinostojen kautta. Pitkällä aikavälillä PYPL on vähentänyt osakemäärää noin 0,7% vuodessa, mutta esim. vuonna 2023 se tulee tippumaan noin 5% (Q1-Q3 takaisinostot olivat jo 4,4 miljardia). Vuonna 2022, 4,2 miljardia eli noin 80% FCF:sta käytettiin omien osakkeiden ostoihin. Buyback plan näyttää olevan toteuman mukaan opportunistinen ja ylimääräinen pyritään palauttamaan omistajille, mutta painottamalla osakkeen arvostusta. Vuodesta 2015 lähtien PYPL on tuottanut noin 31 miljardia FCF:ta, joista noin 21 miljardia on laitettu osakkeiden takaisinostoihin.

PYPL pystyy siis hyvin pienellä CAPEX:lla ylläpitämään markkinaosuutta kilpailulla ja kasvavalla alalla ja palauttamaan suurimman osan jakokelpoisista rahoista omistajille. Suoraan sanottuna ihmeellistä.

Pitkällä aikavälillä nettomarginaali on ollut keskimäärin 13,0%, ROE 12,8% ja ROA 4,3%. Melko tasaista puurtamista näiden osalta joka vuosi. Kelpaa kyllä mulle.

Arvostus

Vuoden 2021 huuman ja hypen aikaan PYPL:n osake treidasi reilusti yli 100 P/E-lukemissa osakekurssin saavuttaessa 308 dollarin huippulukemat juhannuksen tienoilla. Tällä hetkellä osakkeella käydään kauppaa noin 60 dollarin tuntumassa, joka 3,84 dollarin konsensus FY2023 EPS:llä antaa P/E-luvuksi n. 15,8. Koska velkaakin on vähän, niin EV/E on vain n. 16,4. FCF on lisäksi merkittävästi nettotulosta suurempi ja on ollut sitä säännöllisesti 2015-2022 välillä.  

Arvioin PYPL:n arvon kaksiosaisella DCF-analyysillä, jossa asetin tuottovaatimukseksi 10%. Olettamalla FCF:n kasvavan 6,8% p.a. ja terminaalikasvun olevan 4% sain käyväksi arvoksi 132 dollaria. Kasvuoletus perustuu viimeisen 5 vuoden keskimääräisen nettotuloksen kasvuun (+6,15%) osakkeiden takaisin ostot (+0,69%) huomioituna. Arvioimallani käyvällä arvolla P/E-luku olisi 33,8, joka on melko korkea. Toisaalta tässä pitää edelleen muistaa, että FCF on ollut pidemmällä aikavälillä noin 155% nettotuloksesta.

Vaihtoehtoisesti katsoin Grahamin Fair Value arvion, joka syntyy yksinkertaisella kaavalla FV=(10+2*kasvu-%*100)/EPS. Grahamin FV antaa tulokseksi 91 dollaria.

Yhteenveto

PayPal oli yksinkertaisesti liian edullinen, jotta sen olisi voinut mielestäni jättää oman onnensa nojaan.

PayPalin liiketoiminnan kehittyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kertoo houkuttelevasta ansaintalogiikasta sekä hyvin johdetusta yrityksestä. Markkinaosuus on vahva ja PayPalille riittää vain sen ylläpito, sillä alan odotetaan kasvavan jopa 15% vuodessa vielä tulevaisuudessa. Kaiken lisäksi tase on kunnossa, mikä vähentää katastrofaalisia epäonnistumisia varsinkin, kun ottaa huomioon terveen tulorahoituksen (5 miljardia vuodessa).

Pidän PayPalista tasaisen kannattavuuden, hyvän kasvupotentiaalin ja timanttisen taseen takia.

Ostin PayPalin osakkeita 26 kappaletta OST-tililleni 25.1.2024 keskihinnan ollessa 62,82 dollaria + 15 euron kaupankäyntikulu. Rahoitin oston myymällä puolet OST-tilillä olevista TietoEvryn osakkeista. PayPalin paino koko salkussani on tällä hetkellä vain noin 1,1%.

ps. Pari tuntia oston jälkeen osake romahti noin 5%, kun PayPal julkaisi 6 uutta innovaatiota, jotka eivät selvästikään vakuuttaneet markkinoita. Tälläisella huonolla ajoituksella ei ole kuitenkaan mitään väliä, jos arvo on lähes kaksinkertainen nykykurssiin verrattuna.

maanantai 15. tammikuuta 2024

Kulujen seuranta ja säästäminen?

Aloitin vuonna 2016 seuraamaan kulujani, koska oli tapahtunut jotain hieman ikävämpää. Tiesin etukäteen, että joutuisin maksumieheksi ja kyseessä olis useiden kymppitonnien kulu. Koin tärkeäksi hoitaa homman kotiin ja tietenkin mahdollisimman nopeasti, jotta voisin keskittyä jälleen elämisen onnelliseen keveyteen tai johonkin muuhun yhtä hyvin runoiltuun "keinotekoiseen" totuuden tunteeseen.

Vuosi 2016

Tällöin asuin osittain vuokralla ja loppuvuoden ensiasunnossani. Palkkani oli perus insinöörihommissa reilu 3000€ ja nettona käteen tuli keskimäärin 2670€/kk. Onnistuin myös myymään tavaraa ja saamaan lisätuloja yhteensä 220€/kk nettona. Suurimmat kuluerät olivat seuraavat:

  • Kiinteät kulut 903€/kk
  • Asuminen 645€/kk
  • Satunnaiset kulut 415€/kk
  • Ikävään hölmöilyyn 282€/kk
Säästöön jäi 5700€ eli 470€/kk.

Vuosi 2023

Asun 4 huoneen vuokra-asunnossa PK-seudulla. Palkka on noussut merkittävästi työpaikan vaihdon ja siellä menestyksekkäiden onnistumisten ansiosta. Sain myös palkakorotuksen tehtävien vaihdon yhteydessä nykyisessä työpaikassani 1.1.2024 alkaen. Suurimmat kuluerät mahdollisimman vertailukelposesti esitettynä

  • Kiinteät kulut 984€/kk
  • Asuminen 1134€/kk
  • Satunnaiset kulut 709€/kk
  • Ikävään hölmöilyyn 0€/k
Säästöön jäi viime vuonna 125€/kk. Vaikka nettotulo oli 3800€/kk eli 1130€/kk enemmän kuin 2016, niin suurempien kulujen takia myös säästöön jäi vähemmän kuin vuonna 2016.

Pohdinnat

Kuten yllä olevista numeroista nähdään, niin asuminen on yksi suurimmista kulueristä. Jos pystyt säästämään asumisessa, niin usein millään muulla ei ole mitään merkitystä. Ikävät hölmäilyt on myös syytä välttää, sillä ne tulee maksamaan järkyttäviä summia. Jos siihen ei ole valmistautunut, niin yllättävät tilanteet voivat viedä perikatoon.

Kiinteisiin kuluihin kannattaa myös keskittyä, sillä ne ovat usein pakollisia pahoja, joissa kilpailuttamalla pystyy saamaan selvää säästöä. Näistä esimerkkinä auton vakuutukset. Bussikorttiin vaihtaminen voi olla usein todella hyvä ratkaisu. Satunnaiset kulut ovatkin sitten vaikeammin hallittavissa. Käytännössä lomareissut, polttarit, kaverin juhlat, häät tai hautajaiset voivat aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka on syytä budjetoida etukäteen. Ainakin siis jos haluaa suunnitella budjettinsa siten, että jokin tietty tavoitesumma jää säästöön. Itse pyrin budjetin avulla säästämään 500€/kk, mutta jotenkin se jäi vain summaan 150€/kk.

Yhteenveto

Säästöprosentilla on väliä ja siihen kannattaa keskittyä. Yleensä lyhyen aikavälin toimet eivät auta ja syntyneet säästöt voivat päätyä esimerkiksi uuden auton hankintaan. Kannattaa miettiä mielummin pitkällä aikavälillä esim. 5 vuoden jaksolla, että mitä tavoittelen, mihin pyrin ja, mitä haluan rahan sivuun laitolla saavuttaa?

Itse pyrin säästämisellä turvaamaan perheeni tulevaisuuden niin ala- kuin ylämäessä.

lauantai 13. tammikuuta 2024

Pakkasta Helsingissä -23 ja sijoitusvuosi-23 plus 15,44% paketissa

Ei ehkä juuri tällä hetkellä ole reilua kahtakymmentä pakkasella, mutta kyllä tässä niin kylmää on ollut, että autoonkin on pitänyt laittaa -40 celsiusta kestävää pissapojan nestettä. Viime vuosi meni todella nopeasti ja tälleen tammikuussa jotenkin siihen vasta havahtuu. Vuoden 2023 aikana sijoituksissani tapahtui melko suuria muutoksia aiempiin vuosiin nähden, joista lisää alla.

Lähtötilanteen vuodelle 2023 esittelin täällä ja se on olennaisin osin koostettu myös alla olevaan vertailuun.

Nettovarallisuuden kehitys

Lähtötilanne 31.12.2022:

  • Osakesalkku 135 500€
  • Asunnon oma pääoma 52 600€
  • Käteinen ja muut varat 35 700€
  • Nettovarallisuus yhteensä 223 800€
Vuoden aikana myin osakkeita ja niistä saadut varat yhdessä säästössä olevan käteisen kanssa laitoin sijoitusasunnon pankkilainan takaisin maksamiseen. Työpaikan vaihto aiheutti tulojen alenemisen ja lisäksi lomareissut veivät tonneja. Miltä tilanne siis näytti vuoden 2023 lopulla?

31.12.2023 tilanne:
  • Osakesalkku 126 600€
  • Asunnon oma pääoma 97 100€
  • Käteinen ja muut varat 19 300€
  • Nettovarallisuus yhteensä 243 000€
Nettovarallisuus kasvoi siis 19 200€, joka on noin + 9% vuoden takaiseen nähden. Parin viime vuoden vauhdista (+34k€ ja +42k€) jäätiin selvästi, mutta osakkeet kehittyivätkin melko huonosti yleisellä tasolla. Lisäksi tuloista säästöön ei jäänyt kuin reilu satanen kuukaudessa, joka on huonoin tulos seuraamaltani ajalta 2016 lähtien.

Alla kuvat nettovarallisuuden kehityksestä vuoden 2011 lopulta alkaen.
Osakesalkun kehitys

Vuonna 2023 sota Ukrainassa jatkui, inflaatio pysytteli korkealla ja korot jatkoivat nousu-uralla. Osakemarkkinat ovat sinivalkoisin silmin melko jakautuneet. Vaikka SP500 on palautunut nätisti, niin Helsingin pörssi reunamarkkinana kyntää. Vuoden 2023 aikana tein osakesalkusta kevennyksiä asuntolainan maksamiseen, joita olen tarkemmin käsitellyt täällä ja täällä

Alla suurpiirteinen erittely osakesalkun kehityksestä:
  • Nostettu pääoma myynneistä - 23 400€
  • Nostettu pääoma superluotolla - 5 200€
  • Lisätty pääoma +2 000€
  • Osingot (brutto) +3482€
  • Ennakonpidätykset -598€
  • Korkokulut - 50€
  • Korkotulot + 3€
  • Kaupankäynti- ja valuutanvaihtopalkkiot - 69€
  • Arvon nousu +14 975€
Yhteensä osakesalkkuni arvo laski reilusta 135 000 eurosta reiluun 126 000 euroon eli 8 900€. Vuoden vaihteessa salkussa oli superluottoa jäljellä vajaa pari tonnia (-1995,32€). Olen "velkaa" salkkuuni edelleen 3 200€ sijoitusasunnon lainan takaisinmaksamiseen liittyen eli käteispositio on periaatteessa plussalla. Yksi tavoitteistani vuodelle 2024 on tämän velan maksu takaisin osakesalkkuun.

Vuoden lopulla avasin myös OST-tilin, jonne talletin 3 000€. Tämän nostin myös superluotolla AOT:n puolelta, jota en ole yllä huomioinut. OST-tilin sisältö ja superluotto puuttuvat siis yllä olevista laskelmista. Tämä liittyy kaverin kanssa sovittuun kisaan. Jos tämän huomioisi laskelmissa, niin eroa ei olisi käytännössä kuin muutaman euron verran, sillä OST:n arvo ei ole juuri muuttunut. Toinen vuoden 2024 tavoitteistani on tämän velan pois maksaminen, jotta turhilta korkokuluilta vältytään.

TWR-tuoton laskenta on hieman haastavaa salkun siirrosta, nostoista ja talletuksista johtuen. Täydensin oman TWR-laskenta taulukon tämän tiedon saamiseksi, sillä jossain vaiheessa käyttämäni arvio menetelmä eivät olisi olleet lainkaan riittävän tarkkoja. Kaikki data oli tallessa lähtötilanteesta (31.12.2022) ja TWR-laskentataulukko valmiina, joten yllättävän pieni homma tämä oli. Yllä olevan perusteella uskoisin salkkuni TWR-tuoton olleen noin +14%, jolla voittaisin vertailuindeksini. Vuodesta 2024 lähtien pystyn seuraamaan sijoitussalkun tuottoa suoraan Nordnetista, joten homma helpottuu huomattavasti tältä osin.

Laskennan perusteella TWR-tuottoni vuodelta 2023 asettui lukemaan +15,44%. Tämä on selvästi vertailuindeksiä parempi vaikka jääkin SP500:sta. Joka tapauksessa olen tyytyväinen tuottoon vuonna, jolloin tein suuria muutoksia salkussani. Jos katsoo tilannetta juuri nyt (13.1.2024), niin kaikki kaupat eivät olleet kovin järkeviä. Ensinnäkin Ubiquitistä olisi pitänyt päästä eroon (182 USD -> 128 USD, -30%) , mutta toisaalta 25% myyntihinnasta (74,1 USD) noussut suurella painolla ollut STRA (92,1 USD) olisi pitänyt jättää tai ainakin keventäminen olisi pitänyt olla pienempi. Tällä on turha toisaalta spekuloida, sillä tehty mikä tehty. 

Vertailuindeksinä toimii 50/50 SP500 (SXR8) ja OMXH25 (Nordnet Indeksirahasto Suomi).

Perustuen Yahoo Finance palvelun tietoihin SXR8 sulki vuoden 2022 lopulla hintaan 370,73 ja sulki vuotta myöhemmin hintaan 454,04, joten tuotoksi tuli + 22,47 %. SP500 indeksi tuotti todellisuuden + 26,29 %, mutta SXR8:ssa on huomioitu EUR-USD valuuttakurssimuutokset. Euroissa omaa salkkuanikin seuraan, joten SXR8:n tuotto on suoraan vertailukelpoinen. Nordnetin Indeksirahasto Suomi tuotto Morningstarin palvelun tietojen perusteella oli +1,26% viime vuonna. Siten vertailuindeksini tuotto oli +11,87%. Tällä tarkoitin markkinoiden jakautumista, toisaalla porskutetaan, kun toisaalla saadaan nipin napin omat takaisin.

Ennen kuin mennään osinkoihin ja muihin kuluihin, niin laitan tähän itselleni talteen seuraavat laskelmat:
  • Nordnet
    • Brutto-osingot 2434,15€
    • Pidätykset 430,51€
    • Korkomenot 49,7€
    • Kulut 28€
    • Korkotulot 0€
    • Korkotuloverot 0€
  • Lynx
    • Brutto-osingot 1047,78€
    • Pidätykset 157,78€ (sisältää korkotulojen pidätykset 20%)
    • Korkomenot 0€
    • Kulut 41,24€
    • Korkotulot 2,91€
    • Korkotuloverot (pidätyksissä mukana, 20%)
Netto-osingot kasvoivat + 16,6 % osakemyynneistä huolimatta. Tämä on hyvin pitkälti osinkokorotusten ja vuonna 2022 tehtyjen ostojen ansiota. Lisäksi myyntilistalla oli melko pientä osinkoa maksavia yrityksiä ja myynnit tein vasta kesäkuussa. Eteenpäin katsova osinkotuotto on tällä hetkellä bruttona noin 3000€ vuodessa eli lähes 500 euroa alle viime vuoden. Eniten osinkotuottoa menetin 3M:n (123€/v), STRA (79€/v) ja Koneen (65€/v) myynneillä. Suurimmat osingonmaksajat ovat tällä hetkellä Altria, Svenska Handelsbanken ja Aflac, jotka selittävät osingoista jopa lähes 23%. Tulisiko vuodesta 2024 ensimmäinen kerta kun osinkotulot laskevat? Toivottavasti ei, sillä asetan vuodelle 2024 tavoitteeksi myös osinkotulojen kasvattamisen.

Kaupankäyntikuluihin upposi vain 69 euroa. Osakemyyntien lisäksi en tehnyt juuri kauppoja. Kulut olivat vain 0,05 % salkkuni keskimääräisestä arvosta (131 050€). Melko edullista sanoisin, ainakin halvempi kuin monen osakerahaston lähes 1% tasoiset TER-lukemat. Positiivisena yllätyksenä oli se, että salkun siirto Lynxistä Nordnettiin ei maksanut mitään kummassakaan päässä. Kampanjan ansiosta sain myös hankintahintojen päivityksen ilman kuluja Nordnetin päässä.

Alla kuvia osinkojen, kulujen ja TWR-tuoton kehityksestä vuodesta 2013 alkaen.
Sijoitusasunnon kehitys

Vuokramarkkina jatkui haastavana, mutta ei sentään sellaisena kuin asuntomarkkinat. Vuokralainen vaihtui kesällä ilman tyhjiä kuukausia. Vuokra tuli ajoissa ja oikean suuruisena koko vuoden ilman mitään hämminkiä. Uskon, että tämä johtuu pääosin tarkasta vuokralaisen valinnasta. Tällä ei revitä hirveitä tuottoja, mutta tavoitteena pitää asunto arvon säilyttäjänä (inflaatio huomioiden). Toki tällä hetkellä se ei menisi kaupaksi ilman merkittäviä alaskirjauksia.

Lähtötilanne 31.12.2022:
  • Sijoitusasuntolaina 41 600€
  • Taloyhtiölaina 48 800€
  • Oma pääoma 52 600€
  • Yhteensä 143 000€
Lähtötilanteessa asunnon arvosta (=ostohinnasta 2016) velkaa oli 90 400€ eli 63,2%.

31.12.2023 tilanne:
  • Sijoitusasuntolaina 0€
  • Taloyhtiölaina 45 900€
  • Oma pääoma 97 100€
  • Yhteensä 143 000€
Nyt velkaa alkuperäiseen ostohintaan nähden on enää 32,1%. Alla asunnon kassavirtalaskelma vuodelta 2023.
  • Vuokratulot 7 440€
  • Hoitovastikkeet 1 573€
  • Rahoitusvastikkeet 5 612€
    • josta lyhennykset noin 3 710€
    • ja korot noin 1900 €
  • Sijoituslainan lyhennykset 41 600€
    • Normaalit 1 411€
    • Ylimääräiset lyhennykset 40 189€
  • Sijoituslainan korot 565€
  • Verotettava tulo 0€ (tarkalleen - 310€)
  • Verot 0€
  • Bruttovuokratuotto 5 867€
  • Nettovuokratuotto 3 402€
  • Bruttokassavirta (adjusted, vain normaali lyhennys) -2 441€
  • Nettokassavirta (adjusted, vain normaali lyhennys) -2 441€
Eli tukkaan tuli? No kyllä. Tässä kootut selitykset.

Taloyhtiössä tapahtui vesivahinko, josta odotetaan korvauksia vakuutusyhtiöltä ja osakkaalta. Kassa ei sitä kestänyt, joten hoitovastikkeessa on mukana yksi ylimääräinen. Inflaatio aiheutti hoitovastikkeen kohoamisen lähes 20 %:lla. Korot aiheuttivat rahoitusvastikkeen yli tuplaantumisen, mutta tässä oli mukana myös puskurin kerääminen taloyhtiölle. Kassatilanne ei mahdollistanut juuri liikkumavaraa. 

Kun kassavirtaa katsoo yltä, niin onhan se kova maksaa 200€/kk siitä, että joku muu asuu omistamassani asunnossa. Näissä ei ole siis huomioitu ylimääräisiä lyhennyksiä vaan lyhennysten osalta huomioitu 12x normaali lyhennys eli täysin laskennallinen suure. Todellisuudessa kassavirrat olivat negatiivisena reilu 42 000 euroa.

Yksi asia mitä en ole aiemmin huomioinut on asunnon arvostus. Kun hinnat näyttivät olevan noususuunnassa, niin en sitä hankintahinnasta lähtenyt hilaamaan ylös. Joten miksi hilaisin sitä nyt alas, jos hinnat ovat laskusuunnassa? Niinpä. En ole sitä tehnyt, koska en osaa sitä arvioida eikä siitä ole kovinkaan luotettavia tai tarkkoja arvioita saatavilla.

Teen tähän kuitenkin laskelman, jotta asiasta saa jonkinlaisen käsityksen. 2021 välittäjät olivat valmiita myymään asunnon 6800€/m2 hinnalla eli 167k€. Olettamalla, että korkojen nousu olisi aiheuttanut noin 25% arvon laskun PK-seudun yksiöihin, niin asunnon arvo olisi nyt vain 125k€. Tämä olisi siis vajaa 20k€ alle alkuperäisen hankintahintani. Jos taas ajatellaan asiaa vuokratuoton kautta, niin saadaanko 620-680€/kk vuokralla ja noin 125€/kk vastikkeella mitään arvoa asunnolle? PK-seudulla on ilmeisesti ollut vuokratuotot noin 3,8% - 4,4%. Arvioidaan edellä mainituin arvoin asunnon arvon vaihteluväli, joka on 12*(vuokra-hoitovastike)/vuokratuotto-% = 135 000€ - 175 260€. Tämän perusteella nykyinen 143 000€ arvostus vaikuttaa ihan järkevältä pidemmällä aikavälillä varsinkin.

Vuoden 2024 tavoitteet

Sijoittamisen saralla tälle vuodelle tavoitteita on 3. Ne kaikki liittyvät riskien hallintaan, mutta toisaalta yksi liittyy päätavoitteeseeni eli vuoden 2025 netto-osingoihin. Tavoitteet:

  1. Maksa osakesalkkuun 3200€ "laina" takaisin. Alenna riskiä ja valmistaudu kaikkeen.
  2. Maksa osakesalkkuun 3000€ (OST-veto) laina takaisin. Alenna riskiä ja valmistaudu kaikkeen.
  3. Sijoita siten, että saat vuonna 2024 enemmän osinkoja kuin vuonna 2023. Jatka alkuperäisen tavoitteen saavuttelua äläkä vaihda tavoitetta.
Lisäksi tälle vuodelle asetan yhden ei sijoittamiseen liittyvän tavoitteen, jota olen jossain määrin käsitellyt blogissani.

Tavoitteenani on perustaa yritys palvelemaan muutamia hyvin valittuja teollisuuden aloja hyvin rajallisessa, mutta olennaisessa, osassa liiketoimintaa. Oikeasti tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei minulla ole mitään valmiuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Olen kuitenkin siinä asemassa tällä hetkellä, että pieleen menneet yritykset maksavat vain rahaa ja lisäksi ns. konsulttina toimiminen ei vaadi suuria pääomia eikä aiheuta merkittäviä kuluja. Pelkästään aloittamalla koko projektin uskon, että saan enemmän oppeja ja kokemusta kuin kirjoja lukemalla. Joten pakkohan sitä on "Yrittää".

4. Perusta konsulttiyritys, ala markkinoimaan tarjottuja palveluja ja pyri saamaan ensimmäinen toimeksianto/sopimus tehtyä vuoden 2024 aikana.

Näillä tavoitteilla uskon, että pystyn pitämään itseni kiireisenä sijoitusrintamalla. Kaksi ensimmäistä tavoitetta liittyvät säästöasteeseen, jota auttaa ensivuodeksi saatu reilu 10% palkan korotus ja osaltaan myös kertyneet palkalliset lomat. Tavoite 3 liittyy sijoitusstrategiaan ja on lähinnä suuntaa antava ja kannustava, että siirtyisin osinkoa maksamattomista osinkoa maksaviin yrityksiin. Viimeinen tavoite asettaa aikarajan kikkailun lopettamiseen ja todellisen yrittämisen aloittamiseen. Tämä on tehty kannustamaan itseäni ja auttamaan ymmärtämään omia taitojani sekä vaatimaan itseltäni hieman enemmän. Samalla tavoite mahdollistaa pidemmällä aikavälillä merkittävän kasvupotentiaalin, jota ei pidä väheksyä tai jättää täysin kokeilematta.

Uskon, että konsulttiyrityksen perustamiseen liittyvä tavoite 4 on ehdottomasti haastavin saavuttaa. Varsinkin, kun tunnen itseni jo lähes 40 vuoden iässä melko hyvin, niin voin sanoa, että en ole kovin hyvä tekemään asioita puolivillaisella tai keskeneräisenä. Pyrin liikaa täydellisyyteen, vaikka virheitä toki sattuukin usein. Silti näen, että tämä tavoite 4 kehittäisi minua eniten ja tarjoaisi suurimman vaikutuksen myös nettovarallisuuteen pidemmällä aikavälillä.

Yhteenveto

Nettovarallisuus kasvoi noin 20k€ lähes ilman säästöjä. Osakesalkku pieneni myynneistä johtuen, mutta tuotti +15%, joka oli yli vertailuindeksin. Sijoitusasunto tuotto vakaata vuokratuottoa ja maksoin siihen liittyvän pankkilainan pois. Jäljellä on enää 32% taloyhtiölainaa.

Ensi vuodelle asetin 4 tavoitetta:

  1. Maksa 3200€ "velat" pois.
  2. Maksa 3000€ velat pois.
  3. Saa enemmän osinkoja kuin vuonna 2023 (brutto  3482€)
  4. Perusta konsulttifirma ja ala myymään sen palveluja.
Lukuja katsomalla vuosi oli ihan kohtuullinen. Lehtiä tai uutisia lukemalla vuosi oli erinomainen, sillä monella muulla meni erittäin huonosti ja tuntui siltä, että ihmisillä ei ollut aina edes ruokaan rahaa. Jos koet, että olet tällaisessa tilanteessa, niin tähän loppuun tarjoan lyhyen oppaan talouden hallintaan:

  • Seuraa mihin raha mene vähintään euron tarkkuudella 1-3kk,
  • Tunnista mitä et tarvitse/halua ja mieti mikä on sinulle todella tärkeää,
  • Karsi tarpeettomat kulut pois (kk-tilaukset, streaming, auto, kilpailutukset) ja panosta lisää enemmän tärkeisiin (urheilu, terveys, harrastukset, lapset)
  • Käy läpi asunnon tavarat ja myy turhat pois (ml. varasto, vaatteet, elektroniikka, astiat, koristeet, kausitavarat),
  • Muista, että kolme suurinta rahareikää ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. Jos pystyt näistä säästämään, niin muilla asioilla ei ole juuri merkitystä.
Hyvää uutta vuotta 2024, terveisin Fyysikko!

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

OST-veto asetettu

Löimme kaverin kanssa vetoa kumpi saa suuremman tuoton kasaan kolmessa vuodessa. Veto on asetettu 1.12.2023 - 30.11.2026 väliselle ajalle seuraavin ehdoin:

  • Avaa OST, talleta rahaa ja ala sijoittamaan
  • Voittaja on se, jonka OST-tilin TWR-tuotto-% on suurempi 3v ajanjaksolla
  • Potti on 3x tuottoero prosenteissa, esim. 20% tuottoerolla panos 3×20=60€
  • Cap 300€ (100% tuottoero), minimipanos 50€ (16,7% tuottoero)
Tätä vetoa voi seurata Sharevillen kautta nimimerkkien FyysikonOsingot ja 92euroa avulla:
  • 92euroa on seligsonin rahastosäästäjä, joka on polttanut kerran osan näpeistään suorissa osakkeissa. Kaveri ymmärtää busineksen päälle työn puolesta ja on lukenut useita sijoitusaiheisia kirjoja.
  • FyysikonOsingot olen minä eli buy and hold strategialla etenevä kasvavien osingojen perässä juoksija. Olen lähes koko reilu 10v sijoitushistoriani ajan keskittynyt suoriin osakkeisiin.
Molemmille OST on uusi tuttavuus ja sen tuoma veroetu alkoi kiinnostamaan verokoneen tuloksien läpikäynnin jälkeen. Siinä vaiheessa kun verokoneessa näkyy maksettuina veroina ja maksuina yhteensä 42 000€, niin kyllä pienikin veron alennus otetaan vastaan. Lisäksi molempia on pitkään kiinnostanut yritystoiminnan ymmärtäminen ja mikäs parempi tapa siihen on kuin tilinpäätösten lukeminen ja suoraan osakkeisiin sijoittaminen.

Alkuasetelma on siis selvä. Mutta miten itse aion lähestyä haastetta?

Talletin 1.12.2023 OST:lle 3000€, joka tulee toimimaan tähän vetoon liittyvänä pelikassana. Tai no ehkä parempi sana on sijoituspääoma. Rahoitin tämän Nordnetin superluoton avulla, joka kustantaa 3,5% vuodessa eli olen käytännösså jo kulujen puolesta takamatkalla. Toisaalta tätä ei vedon ehtojen mukaisesti oteta huomioon kuten ei mitään muutakaan sijoittamista kuin OST-tilillä tapahtuvaa.

Ensimmäinen asia, joka itsellä tuli mieleen on osingot. Nämä maksetaan ilman verotusta Helsingin pörssiin listattujen yritysten osalta eli TWR-tuotto ei ota osumaa osinkoveroista. Tämä on yksi OST-etu, jota tulen hyödyntämään.

Toiseksi tuli mieleen Bitcoin, sillä 3000€ OST-kassa vastaa alle 2% sijoitusvarallisuudestani ja Kevin O'Learykin on siihen sekaantunut. Sitten muistin, että BTC trakkerit on pois suljettu OST-sääntöjen mukaan eli sijoittaminen on mahdollista vain osakkeisiin.

Kolmantena tuli mieleen syklit ja 3 vuoden ajanjakso, joka vedolle on asetettu. Mikä firma olisi lähellä syklin pohjaa nyt ja 3v päästä nauttisi syklin huipuista. Tähän pitää perehtyä ennen kuin ajatus on toteuttamiskelpoinen.

Neljäntenä ajatuksiin valui USA-osakkeet, jotka ovat tuntuneet hieman kalliilta, mutta osakkeen takana oleva firma on supermenestyjä ja sopii jopa strategiaani. Tällöin pelaisin hyvin pitkälti arvon nousuun perustuvalla strategialla. Toisalta monen näistä firmoista jakama osinko on hyvin pieni, jolloin OST:ssa menetettävä USA:n veronpidätys on käytännössä merkityksetön.

Olen aloittanut hyvin rauhallisesti, sillä vielä näin joulukuun puolessa välissä en ole tehnyt yhtään sijoitusta OST-tililläni. Tarkoitus oli viimeistään itsenäisyyspäivänä tehdä päätös ekasta sijoituskohteesta. Uskon kuitenkin loppuvuoden tuovan sen verran lisää vapaa-aikaa, että pääsen jalostamaan ajatuksiani ja tekemään ensimmäisen sijoituksen vielä tämän vuoden aikana.

Tulen kirjoittamaan haasteesta blogiini ja jakamaan tarinaa myös Sharen puolelle, kunhan homma aktivoituu. Stay tuned!