torstai 23. huhtikuuta 2020

Osinkotulot ja asunnon kassavirta alkuvuonna

Tavoitteeni on saada keskimäärin 400€/kk passiivisia nettotuloja tai nettokassavirtaa sijoituksista vuodesta 2025 alkaen. Tämä tavoite on rakennettu realistisilla oletuksilla säästämisestä, sijoittamisesta ja velan lyhentämisestä. Mallini mukaan passiiviset nettotulot jakautuvat melko tarkkaan puoliksi osakesalkkuni ja sijoitusasuntoni välillä. Tämä tarkoittaa, että osinkotuloja pitäisi tulla nettona n. 2400€/vuosi ja asunnon nettokassavirta olisi n. 2400€/vuosi, yhteensä 4800€/vuosi eli 400€/kk.

Lähtökohtana on vuoden 2019 tiedot alla:
osinkotulot bruttona 1527 euroa
osinkotulot nettona 1135 euroa
asunnon nettovuokratuotto 5366 euroa
asunnon nettokassavirta 182 euroa

Nyt kun noin 1/3 vuodesta 2020 on takana, niin katsotaan hieman tilannetta.

Osinkotulot 1.1.-23.4.2020:
Lynx brutto-osingot 190 euroa (ennakonpidätys 28 euroa)
Nordnet brutto-osingot 341 euroa (ennakonpidätys 79 euroa)
Brutto-osingot yhteensä 531 euroa (ennakonpidätys 107 euroa)

Nordnet osingot:
Lynx osingot:


Jos oletetaan, että loppuvuonna sama vauhti jatkuu, niin vuoden 2020 brutto-osinkosumma tulee olemaan noin 1593 euroa. Tämä ei ole kuitenkaan kovin tarkka approksimaatio vaan mieluummin katson forward osinkotuottoa, joka antaa nykyisellä salkulla ennusteeksi 1787 euroa bruttona ja nettona 1332 euroa. Osinkotulot pitäisivät kasvaa siis noin 17,3% nettona. Lisäksi tässäkin on epätarkkuutta osinkojen korotuksista johtuen eikä luvussa huomioida loppu vuonna tehtyjä ostoja osakkeisiin, jotka maksavat osingot kvartaaleittain. Suunta on kuitenkin oikea.

Vuokratulot 1.1.-31.3.2020:
Vuokrat ja vesimaksut 2160 euroa
Hoito- ja rahoitusvastikkeet 1184 euroa
Lainan lyhennys 532 euroa
Lainan korot 77 euroa
Bruttokassavirta 367 euroa

Asuntosijoittamisessa verotus sotkee asiaa ja lisäksi tällä hetkellä kun lainoja on vielä jäljellä, niin bruttokassavirta ei anna järkevää kuvaa koko sijoituscasesta. Alla hieman tarkempaa kk-kohtaista erittelyä:
Hoitovastikkeet ja vesimaksut 120 euroa
Vuokrat ja vesimaksut 720 euroa
Lainan lyhennys 177 euroa
Lainan korot 25 euroa
Rahoitusvastike, lyhennysten arvioitu osuus 227 euroa
Rahoitusvastike, korkojen arvioitu osuus 38 euroa
Verollinen tulo 310 euroa
Verot (30%) 93 euroa
Nettokassavirta 40 euroa
Nettovuokratuotto 444 euroa

Alkuvuoden nettokassavirta 3kk ajalta on ollut siis n. 120 euroa. Käytännössä siis tällä hetkellä nettokassavirta on noin 40 euroa/kk ja 480 euroa/vuosi. Nettovuokratuotto on kuitenkin selvästi suurempi, koska osa vuokrasta menee lainojen lyhennyksiin. Tavoitteessa olen mallintanut, että maksan lainan pois ja jäljelle jää vain taloyhtiölainaa. Tällöin nettokassavirta kasvaa lähes lainan lyhennyksen verran eli 177 euroa. Toisaalta verotettava tulo ja sitä myöten myös verot kasvaa korkokulujen poistuessa. Jokatapauksessa nettokassavirran pitäisi nousta yli 200 euroon kuukaudessa.

Yhteenveto
Matka etenee hyvää vauhtia, mutta vielä on taitettavana tovi. Vuonna 2020 passiiviset nettotuloni tulevat olemaan yhteensä reilu 1800 euroa eli 150 euroa/kk. Tavoitteesta tullaan käytännössä saavuttamaan tänä vuonna noin 38% eli asiat on melko hyvin!

Tänä vuonna tulen hyvin todennäköisesti keskittymään enemmän salkkuni kasvattamiseen kuin lainan lyhennykseen markkinatilanteesta johtuen. Jos alkaa näyttää siltä, että ostokohteita ei enää löydy niin ohjaan säästöt lainan ylimääräisiin lyhennyksiin.

ps. päivitin salkkusivuni tämän viikon Fortum lisäyksen jälkeen.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Fortumin vesivoiman arvo 27 euroa per osake

Olen aiemmissa teksteissä miettinyt lisäyksiä salkkuuni ja viimeisimässä selvittelin itselleni ajallista hajautusta. En ala hötkyilemaan tai spekuloimaan markkinoiden lyhyen aikavälin suunnalla. Ostan osakkeita kuukausittain lisää, kun pääomia on saatavilla ja niiden hinta on alle arvioimani arvon.

Näiden pohdintojen jälkeen eka lisäys kohdistui Fortumiin. Ostin eilen 21.4.2020 lisää Fortumia 80 kpl aiemman 120 kpl päälle 14,9 euron kappalehinnalla. Fortumin 200 kpl positio on salkussani n. 5,1% painolla ja keskihankintahintani kulut huomioiden on 13,31 euroa.

Olen arvioinut Fortumin arvon olevan n. 22,5 euroa ja ottaen huomioon 10% syklisyysmarginaalin "buy more at" hinta on 20,3 euroa. Tämä arvostus perustuu kassavirtojen ja osinkojen nykyarvojen keskiarvoon. Nykyinen n. 15 euron kurssi antaa siis n. 30-50% upsiden.

Fortumille voi määrittää myös taseen kautta arvon jotenkin arvioimalla osien summaa. Jos tarkastellaan pelkästään vesivoimaa Phoebus blogimerkintöjen pohjalta, niin saadaan vesivoiman arvoksi seuraavaa:

Fortumin pohjoismainen vesivoiman tuotanto 21TWh
Pohjoismaisen vesivoiman arvo 700€/MWh

Uniperin vesivoiman tuotantokapasiteetti Ruotsissa ja Saksassa 3,6GW
Uniperin käyttöaste oletus 90%
Fortumin osuus Uniperin vesivoimatuotannosta 70%
Uniperin vesivoiman arvo 500€/MWh (puhdas arvaus)

Vesivoiman arvo yhteensä =
21000000MWh×700€/MWh + 3600×365×24×0,9 MWh×0,7×500€/MWh =
24,6 miljardia euroa eli n. 27 euroa per osake.

Fortumin velaton markkina-arvo (EV) on nykyisellä 15€ kurssilla n. 19 miljardia eli n. 21,4 euroa per osake. Tämän perusteella pelkän vesivoiman arvo on n. 26% suurempi kuin Fortumin nykyinen velaton markkina-arvo.

Toki sijoitukseen liittyy paljon riskejä. Toimitusjohtaja vaihtuu, Uniperin hiilivoimalat ja merkittävä trading toiminto kymmenien miljardien liikevaihdolla, poliittiset päätökset, ydinvoiman tulevaisuus, pohjoismainen sähkönhinta, Venäjä ja öljyn hinnan romahdus. Perusliiketoiminta on kuitenkin melko vakaata ja Fortumin tase on hyvässä kunnossa.

perjantai 17. huhtikuuta 2020

Kuolleen kissan hypyt ja Gileadin Remdesivir koronalääkkeeksi

Markkinatunnelma on säilynyt melko positiivisena alkujärkytyksen jälkeen ja optimismia tuntuu riittävän. Tällä hetkellä SP500 futuurit ovat menossa ylös noin 3% indeksi lukemassa 2870. Paljon mielenkiintoista statiikkaa on julkaistu viime viikkoina. Itse koen, että riski osakekurssien laskulle on edelleen olemassa.

SP500 indeksi saavutti kaikkien aikojen huipun 3386 indeksilukeman 19.2.2020. Korjaus oli nopea ja 23.3.2020 indeksi kävi lukemassa 2237, joka oli 33,9% ATH lukeman alapuolella. Nyt markkinat ovat korjanneet ylöspäin 28,3% tuosta 23.3.2020 bottomista. Aika moinen hyppy. Onko kyseessä hetkellinen korjaus vai pidempi trendi? Ihan mahdotonta sanoa, kukaan ei sitä tiedä. Jos tarkastellaan aikaisempia kriisejä eli 2008-2009 finanssikriisiä ja vuosituhannen vaihteen teknokuplaa, niin niistä voidaan saada jotain osviittaa kurssien käyttäytymisestä.

Alla kaksi kuvaa, jossa nähdään kuolleen kissan hyppyjä markkinoiden pudotessa alas.

Teknokuplassa tie alas oli kivinen ja pitkä. Matkalla oli 8% - 21% hyppyjä ylöspäin. Finanssikriisissä rytinä oli hieman suoraviivaisempi ja hyppyjä oli muutamia vaihdellen 12% - 25% välillä. Nyt koronakriisissä ylöspäin tehty korjaus on jo 28%.

Eilen tuli uutisia, että Gileadin lääke Remdesivir on toiminut hyvin Koronaviruksen hoidossa Chigagolaisessa sairaalassa. Tämän seurauksena Gileadin after-market kurssi on noussut 15,7%. Vaikea sanoa vaikuttaako tämä koko markkinan positiiviseen vireeseen, mutta futuurit ovat plussalla jenkkilässä. Gilead on aiemmin jo kertonut, että se lahjoittaa ensimmäiset 1,5 miljoonaa annosta Remdesiviria ja aloittaa tuotannon nostot riskeistä huolimatta ilman tutkimusnäyttöä siitä, että Remdesivir toimii nykyistä koronavirusta vastaan. Melko esimerkillistä toimintaa sanoisin ja sopii hyvin Gileadin juurille, josta kirjoitin aiemmin. 

Bongasin myös jonkun blogin twitter feedistä seuraavanlaisen kuvan, jossa on esitetty Google Trends dataa hakusanalle "how to buy stocks". Hakusanan suosio on noussut kaikkien aikojen huippuunsa, mikä voi kertoa uusien sijoittajien tulosta markkinoille. Tämä tuo uutta pääomaa osakemarkkinoille, jota ei siellä aiemmin ole ollut.


Käytännössä tarkoittaa siis sitä, että osakkeiden kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Toki hakusana antaa viitteitä vain piensijoittajien käytöksestä, jolla ei pitäisi olla oikeasta juurikaan vaikutusta osakkeiden kysyntä/tarjonta tilanteeseen. Mutta kun muistaa (JP Morganin) tutkimustulokset keskimääräisen piensijoittajan huonoista tuotoista, niin ehkä tästä voidaan päätellä markkinadropin jatkumisesta. Optimismia siis on markkinoilla ja pohjat saavutetaan, kun optimismi on minimissään.


Miten tämä kaikki sitten vaikuttaa omaan sijoittamiseen? Lyhyt vastaus on, että ei juuri mitenkään.

Pitkä vastaus on (yllätys yllätys) hieman pidempi. Olen pyrkinyt ostamaan osakkeita aina kun jokin seurantalistallani olevista osakkeista on arvioitu arvoa alemmalla tasolla. Viime vuoden lopulla tämä oli melko vaikeaa ja kaikki osakkeet olivat käytännössä täyteen hinnoiteltuja. Nyt kuitenkin hinnat ovat monien osakkeiden osalta selvästi arvioitu arvoa alempana. Fiilis on kuitenkin se, että kannattaisi odottaa. Toisaalta harmittaa, että missasin tuon (mahdollisesti hetkellisen) pohjan vaikka seurasin tilannetta aktiivisesti. En kuitenkaan lähtenyt velalla sijoittamaan ja pääomia ei ollut saatavilla pahimman alkupaniikin aikana maaliskuun 23. päivän tienoilla. Velkavipua olin ja olen edelleen valmis käyttämään vasta yli 40% pudotuksen kohdalla.

Tässä huomaa erittäin hyvin miten tunteet ja järki taistelevat toisiaan vastaan. Järki sanoo, että hinnat on kohdillaan ja pitkällä aikavälillä tuotto tulee olemaan hyvä. Tunteet sanoo, että et ehtinyt mukaan, joten odota jos vastaava tilanne tulee uudestaan. Tästä johtuen säädän hieman ajoitusta parantamalla ajallista hajautusta, koska oikeasti en osaa sanoa mikä on paras ratkaisu.

Tämä muutos käyttäytymisessä johtuu käytännössä siitä, että tässä kuussa tulevan palkanmaksun yhteydessä maksuun tulee myös bonuksia mikä nostaa huhtikuun säästöjä selvästi normaalia korkeammalle. Jos edelleen oltaisiin lukemissa -33%, niin sijoittaisin varmaan kaiken liikenevän heti markkinoilla. Mutta nyt 28% pompun jälkeen ollaankin vain -17% lukemissa, joten tasaan summan kuukausittain sijoitettavaksi tasasummaksi. Näin käyttäytyisin siis normaalissakin tilanteessa, kun säästöön jää about sama summa joka kuukausi. Tämä mahdollistaa ostot nykyiseltä matalammalta hintatasolta, vaikka oltaisiinkin menossa ylös päin, mutta mahdollistaa myös ostot nykyistä matalammalta hintatasolta korjausliikkeen jatkuessa sittenkin alaspäin.

Riittää, että on about oikeassa kuin täysin väärässä. Mielestäni ajallinen hajauttaminen tässä tilanteessa on about oikeassa (niin kuin yleensä) ja kaiken sijoittaminen välittömästi voi olla täysin väärässä. En halua ottaa riskiä siitä, että olen täysin väärässä.

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Sijoittaminen henkilöstörahastoon, edut ja haitat

Monet yritykset tarjoavat etuna henkilöstörahastoa. Tämä mahdollistaa verotehokkaan tavan sijoittaa osan palkkatuloista melko helppoon, mutta toisaalta jäykkään tuotteeseen. Verotuskiemurat ovat kuitenkin melko monimutkaiset varsinkin jos haluat vertailla kumpi tapa sijoittaa sama osa palkasta on parempi.

Ensinnäkin tähän vaikuttaa marginaalivero-%, joka kuvaa kuinka suuren osan verojen nousu vie tulojen noususta. Jos esimerkiksi tienaat keskivertopalkkaa 3400 euroa kuukaudessa bruttona, niin marginaalivero on 47,9%. Tämä siis tarkoittaa, että saadessasi 100 euron kuukausipalkan korotuksen siitä lähtee verona 47,9%. Toiseksi tähän vaikuttaa TyEL ja muut sivukulut, jotka normaalisti vähennetään bruttopalkasta. Näiden suuruus on tällä hetkellä 8,4%. Henkilöstörahastoon sijoitettavasta palkasta näitä ei vähennetä.

Lisäksi henkilöstörahastoon vaikuttaa työnantajan sivukulut, jotka työnantaja joutuu normaalisti maksamaan palkanmaksun yhteydessä. Nämä voidaan arvioida olevan noin 20% bruttopalkastasi eli jos tienaat 3400 euroa bruttona kuukaudessa, niin työnantaja joutuu itseasiassa maksamaan 1,2x eli noin 4080 euroa kuukaudessa. Henkilöstörahaston pitää olla henkilöstörahastolain mukaan kuluneutraali työnantajalle, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja maksaa nämä sivukulut rahastoon. Jos siis normaalisti saisit vaikka 2000 euron palkkion, niin henkilöstörahastoon menisi 2400 euroa.

Nyt varmaan voi jo huomata miten suuret veroedut tässä on, mutta lasketaan vielä esimerkkinä auki. Oletetaan, että kuukauden bruttopalkka on edellä mainittu 3400 euroa ja saat bruttona 2000 euron palkkion, jonka voit joko sijoittaa henkilöstörahastoon tai ottaa käteisen.

Palkkio käteisenä:
Palkkio bruttona2000
Marginaalivero (47,9%)958
Sivukulut (8,4%)168
Palkkio nettona874

Palkkio sijoitettu henkilöstörahastoon:
Palkkio bruttona2000
Työnantajan sivukulut400
Palkkio rahastoon2400

Ottamalla 2000 euron brutto palkkion käteisenä, saat tilillesi nettona vain noin 874 euroa. Jos sijoitat samaisen 2000 euron brutto palkkion henkilöstörahastoon, niin sinne menee 2400 euroa. Käteisenä ottaessa menetät periaatteessa heti noin 1526 euroa. Jos lähdet sitten itse sijoittamaan tuota 874 euroa vs. rahasto sijoittaa 2400 euroa, niin ymmärrät varmaan mitä korkoa korolle tekee tässä? Vaikka rahastossa voi olla huomattavasti korkeammat kulut kuin käyttämissäsi indeksirahastoissa, niin ero sijoitettavassa summassa enemmän kuin korvaa sen. Toisaalta henkilöstörahastoihin tarjottavat sijoitustuotteet pyritään yleensä valitsemaan siten, että tuotto-odotus on noin 5% vs. täysi osakepaino about 7% - 9% tuotto-odotuksella. Havainnollistetaan tätä esimerkin avulla käyttämällä yllä olevia lukuja:

Sijoitat itse nettopalkan indeksirahastoon 20 vuodeksi:
Sijoitettava pääoma874
ETF:n vuotuiset kulut (SXR8)0.07%
Tuotto-oletus8.0%
Pääoma 20v päästä4021

Sijoitat palkkion henkilöstörahastoon 20 vuodeksi:
SIjoitettava pääoma2400
Henkilöstörahaston kulut1.50%
Tuotto-oletus5.0%
Pääoma 20v päästä4775

Ero siis hieman kavenee esimerkissä, mutta edelleen henkilöstörahasto on selvä voittaja. Toisaalta tässä on myös muutamia negatiivisia puolia.

Ensinnäkin henkilöstörahastoon maksettu palkkio ei karruta eläkettä. Lisäksi henkilöstörahastosta nostettu osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jostain esitteestä muistan lukeneeni, että vaikutus on noin -1€/kk eläkeessä jokaista 1000 euroa kohden, joka on sijoitettu rahastoon. Lisäksi rahaston rakenne on melko jäykkä ja nostettavaa summa on rajoitettu. Periaatteessa voit nostaa rahastosta rahaa vain kerran vuodessa ja se on rajoitettu 15%:iin (osuus kasvaa jos nostoja jättää tekemättä). Työsuhteen päättyessä tai eläkkeelle jäädessä koko rahaston voi nostaa tyhjäksi. En mene tähän tarkemmin, mutta säännöt perustuvat henkilöstörahastolakiin ja lisätietoja löytyy googlesta.

Lisäksi rahastosta tehtyihin nostoihin liittyy muutamia kiemuroita vielä. Etuna on ensinnäkin se, että rahastosta nostettaessa 20% on verovapaata ja 80% verollista. Tätä 80% verollista osuutta ei kuitenkaan katsota työtuloksi, josta ei siis pidä maksaa TyEl:ä ja muita sivukuluja (8,4%). Toisaalta verollinen osuus altistuu nostovaiheessa marginaaliverolle, koska sitä ei aiemmin maksettu. Jos tätä vertaa omaan sijoittamiseen, niin omissa sijoituksissa maksetaan vain voitoista pääomaveroa eli (tällä hetkellä) 30%. Toki noston voi jakaa neljälle vuodelle, joten voit hieman optimoida verotusta esim. eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Toisaalta työpaikan vaihdon yhteydessä joudut rahat nostamaan ja monesti palkka nousee vuosien varrella, joten todennäköisesti marginaalivero on kuitenkin luokkaa 50%. Jatketaan edellä olevaa esimerkkiä vielä nostoon asti:

Myyt omat sijoitukset 20v päästä:
Pääoma4021
Hankintahinta874
Luovutusvoitto3147
Pääomavero30%
Maksettava vero944
Käteen nettona3077

Nostat rahat 20v päästä henkilöstörahastosta:
Pääoma4775
Veroton osuus955
Verollinen osuus3820
Marginaalivero50%
Maksettava vero1910
Käteen nettona2865

Zadam ja henkilöstörahasto on biitattu!

Käytännössä ero on melko marginaalinen, mutta esimerkkilasku kuitenkin osoittaa, että veroetu henkilöstörahastossa ei tuo täysin selvästi parempaa lopputulosta. Eniten itseäni häiritsee henkilöstörahastossa sen jäykkyys ja korkeat kulut. Jos henkilöstörahastossa sijoitettaisiin samanlaiseen tuotteeseen samoilla kuluilla, niin etu olisi selvä. En tiedä minkälaisia mahdollisuuksia tällaiseen järjestelyyn on, mutta ne aiemmat keskustelut asiasta ja omat kokemukset aiemmalta työnantajalta kertovat siitä, että rahaston ylläpitäjä (esim. Sampon omistama Mandatum Life) ottavat omansa välistä. Toki tilanteeseen vaikuttaa monet asiat ja yllä oleva laskelma on vain esimerkki.

Jos sijoittaa itse jo lähtökohtaisesti, niin näkisin henkilöstörahaston hieman huonompana vaihtoehtona. Jos itse ei juuri sijoituksia tee, niin henkilöstörahasto tarjoaa hyvän tavan pakottaa pistämään rahaa syrjää tulevaisuutta varten.

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Kurssiheilunta jatkuu kovana, kauppalistat valmiina

Vaikka suurimmat volan hetket näyttää taittuneen, niin yksittäiset osakkeet heiluvat edelleen kovaa. Esimerkkinä Nokian Renkaat, joka vähän aikaa sitten nousi yhden päivän aikana n. 17%, laski seuraavana n. 9% ja sen jälkeenkin tuli kaksi reilusti yli 5% heilahdusta (ulkomuistista kirjoitettuna). Kurssit indeksi tasolla ovat hieman palautuneet pohjistaan ja samoin salkkuni.

Kirjoitin aiemmin, että SP500 indeksi oli laskenut kaikkien aikojen huipusta hieman yli 30%. Tällä hetkellä SP500 kyntää luvussa 2527, joka indikoi 25,4% laskua kaikkien aikojen huipusta. Oma salkku kävi myös hyvin lähellä 30% droppia, mutta tällä hetkellä on 23,5% alle all time high arvon. Salkkuni on tässä syöksyssä voittanut hieman SP500 indeksin.

Oma salkkuni jakautuu melko tasaisesti Nordnetin ja Lynxin välille. Nordnet salkun markkina-arvo on tällä hetkellä n. 29700 euroa ja Lynx salkun markkina-arvo on n. 24800 euroa. Alla molempien salkkujeni ja SP500 indeksin kehitys vuoden alusta lähtien:

Nordnet, -17,5%:
Lynx, -20,83%:
SP500, -22,44%:

Kaikesta tästä huolimatta jatkan normaalisti suunnitelmani mukaan. Jos kurssit nousevat, olen all-in. Jos kurssit laskevat, olen all-in.

Kerään jatkuvasti sotakassaan täytettä säästöistäni ja sijoittelen ne markkinoille käytännössä heti kun ne ovat saatavilla. Lynxin osalta aion tehdä kuitenkin niin, että siirrän rahaa sinne vasta kun vähintään 4000 euroa on käytettävissä. Tämä johtuu valuutanvaihtokuluista, jotka ovat Lynxillä kiinteät 4 euroa. Tekemällä näin valuutanvaihtokuluksi tulee siedettävät 0,1%. Lisäksi osinkoja tippuu koko ajan tileille. Salkkuni käteispositio on tällä hetkellä vaivaiset 430 euroa eli noin 0,8% salkkuni markkina-arvosta.

Seurantalistani pyörii aktiivisesti ja päivittelee lähes reaaliaikaisia kursseja google finance toiminolla. Kun saan rahaa siirrettyä salkkuuni, niin katson mitkä yritykset ovat eniten aliarvostettuja. Lisäksi koitan samalla lisätä hajautusta, joten seuraan myös mitkä ovat pienellä painolla tai eivät vielä löydy ollenkaan salkustani. Jonkinlaisessa tasapainossa koitan sitten valita sijoituskohteet näiden välillä.

Tämän hetken kurssitasolla minua kiinnostaa seuraavat yritykset, jotka on jaettu neljään osaan:
1. Yritykset, jotka ovat eniten aliarvostettuja:
Booking Holdings, arvo $2409, hinta $1260, arvo salkussa 2323€
Aflac, arvo $58,48, hinta 31,38$, arvo salkussa 2347€
Altria, arvo $62,29, hinta $36,22, arvo salkussa 2337€

2. Yritykset jotka ovat vähintään 20% aliarvostettuja ja ovat pienellä painolla (alle 2000€) salkussani:
Fortum, arvo 20,27€, hinta 13,71€, arvo salkussa 1645€
Stryker, arvo $206,35, hinta $149,58, arvo salkussa 689€
Automatic Data Processing, arvo $165,28, hinta $131,55, arvo salkussa 1213€
Interncontinental Exchange, arvo $100,06, hinta $81,14, arvo salkussa 748€

3. Muut aliarvostetut yritykset jotka ovat pienellä painolla (alle 2000€) salkussani:
Moodys, arvo $242,89, hinta $206,72, arvo salkussa 762€
Starbucks, arvo $74,85, hinta $65, arvo salkussa 599€
3M, arvo $156,91, hinta $137,91, arvo salkussa 1526€
Medtronic, arvo $95,99, hinta $86,15, arvo salkussa 952€
Rockwell Automation, arvo $154,6, hinta $149,71, arvo salkussa 0€

4. Muut vähintään 20% aliarvostetut osakkeet:
Gilead Science, arvo $103,64, hinta $76,98, arvo salkussa 2839€
Tractor Supply, arvo $113,2, hinta $84,15, arvo salkussa 3724€
Disney, arvo $126,68, hinta $96,97, arvo salkussa 2682€
Svenska Handelsbanken, arvo 96,44SEK, hinta 78,86SEK, arvo salkussa 2412€
Nokian Renkaat, arvo 24,51€, hinta 20,06€, arvo salkussa 3009€

Periaatteessa yksittäisen yrityksen paino ei saisi nousta yli 10%:iin salkustani, joka tällä hetkellä tarkoittaa noin 5500€ positiota. Toisaalta tavoitteenani on noin 100k€ salkku, joten 34 yrityksen portfoliossa, tasapainopositio olisi noin 2900€. Lisäksi teen ostot pienemmissä erissä siten, että kaupan suuruuss on vähintään 700€ jenkkilässä (Lynx) tai vähintään 1000€ pohjoismaissa (Nordnet). Periaatteessa tavoite positio on noin 3000€ - 4000€ ja se täyttyy 3 - 6 kaupalla. Ostokohteita valittaessa joutuu nyt tasapainoilemaan painotusten kanssa jossain määrin.

Alla vielä yhteenvetona edellä mainittujen osakkeiden aliarvostus, joka kuvaa kuinka paljon osakkeen pitää nousta, jotta se vastaisi laskennallista arvoa. Jokainen ruutu vastaa yhtä yllä mainittua joukkoa:
TikkeriAliarvostus
BKNG91,24%
MO71,98%
AFL83,72%
FORTUM47,84%
SYK37,95%
ADP25,64%
ICE23,31%
MCO17,49%
SBUX15,15%
MMM13,78%
MDT11,43%
ROK3,27%
GILD34,63%
TSCO34,53%
DIS30,64%
SHB-A22,30%
TYRES22,18%