perjantai 26. tammikuuta 2024

Uusi yritys OST-tilille: Venmon omistaja PayPal (PYPL)

Kaverin kanssa tuli lyötyä vetoa, että kumpi saa suuremman TWR-tuoton OST-tililleen 3 vuoden aikajänteellä. Olen tähän mennessä ostanut OST:lle TietoEvryä ja nyt myös PayPalia. Tässä tekstissä pyrin perustelemaan ja vetämään yhteen päätökseni sijoittaa PayPaliin, jota ei pääsalkussani ole enkä ole sitä aiemmin juuri analysoinut. TietoEvryn osalta analyysiexcel on tehty ja blogiteksti luonnosteltu, mutta jotenkin tämä PYPL kiinnosti sen verran enemmän, että päätyi viimeistelyyn ensin.

PayPal (PYPL)

PayPal sai alkunsa 1998 nimellä Confinity, joka yhdistyi (alkuperäiseen) Elon Muskin perustamaan X.com yritykseen. Viime vuosikymmenien superinnovaattori Musk saatiin firmasta ulos ja firma uudelleen nimettiin entisen Confinityn vuonna 1999 lanseeraaman PayPal tuotteen mukaisesta. 2002 oli PayPalin ensimmäinen pörssiin tulo (IPO). Taivalta kesti vajaa 6kk, kun eBay osti PayPalin. Vuonna 2015 eBay jakautui nykyiseen eBayhin ja nykyiseen PayPaliin, jolloin PYPL saapui toisen kerran pörssiin.

PayPal on tietyllä tapaa Amerikan MobilePay. Se mahdollistaa verkkomaksujen tekemisen perinteisten käteis- ja sekkimaksujen sijaan. PayPal on Visan tapaan välistä vetäjä maksuliikenteessä. Muinaishistoriaa nykysukupolville, että maksuja on joutunut joskus tekemään käteisellä. Nykyään kaikki on verkossa.

Liiketoimintamalli ja markkinaosuus

Käytännössä yli 90% PYPL:n liiketoiminnasta tulee edellä mainitusta välistä vedosta eli maksutapahtumista. Loppu lillukanhäntä tulee lisäarvoa tuottavista palveluista kuten kumppanuuksista, luottotuotteista, koroista ja niin edelleen. Näin ollen maksukaverilla on vain yksi raportointisegmentti. PYPL:n liikevaihto vuonna 2022 oli 27,5 miljardia dollaria, josta vain 2,3 miljardia tuli lisäarvopalveluista ja 25,2 miljardia maksutapahtumista. USA on ehdottomasti suurin markkina, josta tuli noin 57% liikevaihdosta.

Maksutapahtumat ovat siis ytimessä PYPL:ssä, joka ensisijaisesti tarjoaa asiakkaille tehdä ja vastaanottaa maksuja tai siirtää ja nostaa rahoja joustavasti ja digitaalisesti verkossa. Liiketoiminta perustuu siihen, että maksutapahtumista peritään kulu, jotka riippuvat maksutapahtuma volyymista. Kuluja peritään myös valuutanvaihdosta tai kryptovaluuttakaupoista. Talletuksista ja nostoista ei pääasiassa peritä kuluja.

PYPL on erityisen vahva kuluttajapuolella Venmo (80 miljoonaa käyttäjää) alustallaan, kun esimerkiksi kilpailija Block (aiemmin Square, SQ) ja heidän Casp App (70 miljoonaa käyttäjää) on enemmän keskittynyt peer-to-peer maksuihin. Molemmat toimivat kuitenkin sekä kuluttajien että yritysten maksutapahtumien parissa. Kuluttajapuolella PYPL tarjoaa edullista, helppoa ja turvallista rahansiirtoa käytännössä digitaalisen lompakon avulla. Kauppiaiden osalta tehdään yhteistyö- ja partnerisopimuksia, joilla tarjotaan apua liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen mahdollistamalla globaalit maksunvälitykset sekä tukemalla muilla palveluilla (luotto, petoksen esto, riskienhallinta, data-analytiikka jne.). 

PayPal on markkinajohtaja reilu 40% markkinaosuudella globaalisti. Suurin kilpailija on Stripe noin 20% arvioidulla markkinaosuudella. Markkinaosuuksien määrittely ei googlailujen ja tutkimuksieni perusteella ole kuitenkaan kovin selvää, sillä se riippuu siitä, miten markkina määritellään. Joka tapauksessa PYPL on markkinajohtaja omassa tekemisessään ja markkinan odotetaan kasvavan jopa 15% vuoteen 2028 asti. Tämä vastaa hyvin PYPL:n liikevaihdon toteutunutta kasvua.

Kilpailuetu

Globaali "maksuteollisuus" on hyvin kilpailtu, nopeasti muuttuva ja innovatiivinen sekä sitä myötä myös lisääntyvän säännöstelyn ja vaatimusten alla.

PayPal oli yksi ensimmäisistä ja pyrkii olemaan jatkossakin hyvin globaali toimija. PYPL tarjoaa palveluitaan yli 200 markkinalla, noin 150 valuutassa ja mahdollistaa rahojen nostot yli 50 valuutassa sekä tilit 25 valuutassa. Stripellä luvut ovat kyllä samaa luokkaa. PYPL:n tuotteet ja alustavat pyritään kehittämään intuitiivisen käyttöliittymän, työkalujen ja lokitietojen osalta sekä integroimaan maksumahdollisuudet muiden eri palveluiden ympärillä.

Vuonna 2021 PYPL osti 2,7 miljardilla dollarilla Paidyn, joka oli Japanilainen BNPL-firma. BNPL tulee sanoista Buy Now, Pay Later, joka Suomessakin on tuttu esim. Ruotsalaisen Klarnan kautta. Kuluttaja voi siis ilman korkoja ostaa jotain ja maksaa myöhemmin vähän kuten luottokorttikin toimii noin kuukauden ilmaisen maksuajan kanssa. Kun PYPL ostin Paidyn 2,7 miljardilla 09/2021, niin SQ osti Afterpayn 29 miljardilla dollarilla 01/2022.  Kun SQ alkoi tarjoa kryptokauppaa, niin PYPL seurasi nopeasti perässä. Kilpailu on siis veristä ja kilpailuetu on kiven alla. Yksi asia saa minut kuitenkin vakuuttuneeksi. Kannattava markkinajohtajuus. 

Vuonna 2022 Paypalin nettotulos oli 2,4 miljardia, kun taas Blockin oli noin 540 miljoonaa pakkasella ja Stripe otti turpaan 500 miljoonaa. Näitä voi verrata, vaikka liikevaihtoihin, jotka olivat 27 miljardia, 17,5 miljardia ja 14 miljardia, respectively. Eli PYPL on suurin ja kannattavin (tai ylipäätään kannattava).

Tase

PayPal on kasvuyritys, joka ei maksa osinkoa, mutta toisaalta se on hyvin kannattava. Voisi siis olettaa, että tase on kunnossa ja velkaa on vähän. Kun kävin tarkemmin lukuja läpi, niin yllätyin positiivisesti kuinka timanttisessa kunnossa PYPL on.

Vuoden 2022 lopulla taseen loppusumma oli 78,7 miljardia, josta omaa pääomaa oli 20,3 miljardia. Velkaa on jopa yli 10 miljardia, mutta tätä rauhoittaa mieluisa 7,8 miljardin käteispotti. Korkokuluja meni 304 miljoonaa dollaria, mutta 3,8 miljardin EBIT-tulos kattaa sen 13-kertaisesti (interest coverage).

Reilu 10 miljardin velkavuori koostuu käytännössä kolmesta "velka-annista" (issuance). Vuonna 2019 otettiin 5 miljardia velkaa 2,39% - 2,96% koroilla vuosiin 2022 - 2029 asti. Vuonna 2020 pyydettiin 4 miljardia lisää 1,35% - 3,25% koroilla. Pisimmän takaisinmaksu aika on vuoteen 2050 asti. Toukokuussa 2022 kolmen miljardin velka tulikin sitten kalliimmaksi, sillä korot olivat 3,9%-5,25% takaisinmaksun ollessa 2027-2062. 

Nettovelkaa on siis 2,6 miljardia, joka on vain 13% suhteessa omaan pääomaan tai vain noin 3% suhteessa assetteihin. Velkaa per osake on reilu 2 dollaria. 

Liiketoiminnan kehitys

Juuri kun pääsin kehumasta tasetta, niin oli kyllä itse liiketoimintakin positiivinen yllätys.

Ensinnäkin liikevaihto on kasvanut pitkällä aikavälillä (2014-2022) noin 16,7% vuodessa. Vauhti on pysynyt myös about samana viimeiset 5 tai 3 vuotta. Nettoulos laski noin 42% vuonna 2022, mutta vapaa kassavirta kasvoi. Pidemmällä aikavälillä nettotulos on kasvanut 25% p.a. ja FCF noin 15% p.a.

PYPL ei maksa osinkoja, mutta rahaa palautuu omistajille osakkeiden takaisinostojen kautta. Pitkällä aikavälillä PYPL on vähentänyt osakemäärää noin 0,7% vuodessa, mutta esim. vuonna 2023 se tulee tippumaan noin 5% (Q1-Q3 takaisinostot olivat jo 4,4 miljardia). Vuonna 2022, 4,2 miljardia eli noin 80% FCF:sta käytettiin omien osakkeiden ostoihin. Buyback plan näyttää olevan toteuman mukaan opportunistinen ja ylimääräinen pyritään palauttamaan omistajille, mutta painottamalla osakkeen arvostusta. Vuodesta 2015 lähtien PYPL on tuottanut noin 31 miljardia FCF:ta, joista noin 21 miljardia on laitettu osakkeiden takaisinostoihin.

PYPL pystyy siis hyvin pienellä CAPEX:lla ylläpitämään markkinaosuutta kilpailulla ja kasvavalla alalla ja palauttamaan suurimman osan jakokelpoisista rahoista omistajille. Suoraan sanottuna ihmeellistä.

Pitkällä aikavälillä nettomarginaali on ollut keskimäärin 13,0%, ROE 12,8% ja ROA 4,3%. Melko tasaista puurtamista näiden osalta joka vuosi. Kelpaa kyllä mulle.

Arvostus

Vuoden 2021 huuman ja hypen aikaan PYPL:n osake treidasi reilusti yli 100 P/E-lukemissa osakekurssin saavuttaessa 308 dollarin huippulukemat juhannuksen tienoilla. Tällä hetkellä osakkeella käydään kauppaa noin 60 dollarin tuntumassa, joka 3,84 dollarin konsensus FY2023 EPS:llä antaa P/E-luvuksi n. 15,8. Koska velkaakin on vähän, niin EV/E on vain n. 16,4. FCF on lisäksi merkittävästi nettotulosta suurempi ja on ollut sitä säännöllisesti 2015-2022 välillä.  

Arvioin PYPL:n arvon kaksiosaisella DCF-analyysillä, jossa asetin tuottovaatimukseksi 10%. Olettamalla FCF:n kasvavan 6,8% p.a. ja terminaalikasvun olevan 4% sain käyväksi arvoksi 132 dollaria. Kasvuoletus perustuu viimeisen 5 vuoden keskimääräisen nettotuloksen kasvuun (+6,15%) osakkeiden takaisin ostot (+0,69%) huomioituna. Arvioimallani käyvällä arvolla P/E-luku olisi 33,8, joka on melko korkea. Toisaalta tässä pitää edelleen muistaa, että FCF on ollut pidemmällä aikavälillä noin 155% nettotuloksesta.

Vaihtoehtoisesti katsoin Grahamin Fair Value arvion, joka syntyy yksinkertaisella kaavalla FV=(10+2*kasvu-%*100)/EPS. Grahamin FV antaa tulokseksi 91 dollaria.

Yhteenveto

PayPal oli yksinkertaisesti liian edullinen, jotta sen olisi voinut mielestäni jättää oman onnensa nojaan.

PayPalin liiketoiminnan kehittyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kertoo houkuttelevasta ansaintalogiikasta sekä hyvin johdetusta yrityksestä. Markkinaosuus on vahva ja PayPalille riittää vain sen ylläpito, sillä alan odotetaan kasvavan jopa 15% vuodessa vielä tulevaisuudessa. Kaiken lisäksi tase on kunnossa, mikä vähentää katastrofaalisia epäonnistumisia varsinkin, kun ottaa huomioon terveen tulorahoituksen (5 miljardia vuodessa).

Pidän PayPalista tasaisen kannattavuuden, hyvän kasvupotentiaalin ja timanttisen taseen takia.

Ostin PayPalin osakkeita 26 kappaletta OST-tililleni 25.1.2024 keskihinnan ollessa 62,82 dollaria + 15 euron kaupankäyntikulu. Rahoitin oston myymällä puolet OST-tilillä olevista TietoEvryn osakkeista. PayPalin paino koko salkussani on tällä hetkellä vain noin 1,1%.

ps. Pari tuntia oston jälkeen osake romahti noin 5%, kun PayPal julkaisi 6 uutta innovaatiota, jotka eivät selvästikään vakuuttaneet markkinoita. Tälläisella huonolla ajoituksella ei ole kuitenkaan mitään väliä, jos arvo on lähes kaksinkertainen nykykurssiin verrattuna.

maanantai 15. tammikuuta 2024

Kulujen seuranta ja säästäminen?

Aloitin vuonna 2016 seuraamaan kulujani, koska oli tapahtunut jotain hieman ikävämpää. Tiesin etukäteen, että joutuisin maksumieheksi ja kyseessä olis useiden kymppitonnien kulu. Koin tärkeäksi hoitaa homman kotiin ja tietenkin mahdollisimman nopeasti, jotta voisin keskittyä jälleen elämisen onnelliseen keveyteen tai johonkin muuhun yhtä hyvin runoiltuun "keinotekoiseen" totuuden tunteeseen.

Vuosi 2016

Tällöin asuin osittain vuokralla ja loppuvuoden ensiasunnossani. Palkkani oli perus insinöörihommissa reilu 3000€ ja nettona käteen tuli keskimäärin 2670€/kk. Onnistuin myös myymään tavaraa ja saamaan lisätuloja yhteensä 220€/kk nettona. Suurimmat kuluerät olivat seuraavat:

  • Kiinteät kulut 903€/kk
  • Asuminen 645€/kk
  • Satunnaiset kulut 415€/kk
  • Ikävään hölmöilyyn 282€/kk
Säästöön jäi 5700€ eli 470€/kk.

Vuosi 2023

Asun 4 huoneen vuokra-asunnossa PK-seudulla. Palkka on noussut merkittävästi työpaikan vaihdon ja siellä menestyksekkäiden onnistumisten ansiosta. Sain myös palkakorotuksen tehtävien vaihdon yhteydessä nykyisessä työpaikassani 1.1.2024 alkaen. Suurimmat kuluerät mahdollisimman vertailukelposesti esitettynä

  • Kiinteät kulut 984€/kk
  • Asuminen 1134€/kk
  • Satunnaiset kulut 709€/kk
  • Ikävään hölmöilyyn 0€/k
Säästöön jäi viime vuonna 125€/kk. Vaikka nettotulo oli 3800€/kk eli 1130€/kk enemmän kuin 2016, niin suurempien kulujen takia myös säästöön jäi vähemmän kuin vuonna 2016.

Pohdinnat

Kuten yllä olevista numeroista nähdään, niin asuminen on yksi suurimmista kulueristä. Jos pystyt säästämään asumisessa, niin usein millään muulla ei ole mitään merkitystä. Ikävät hölmäilyt on myös syytä välttää, sillä ne tulee maksamaan järkyttäviä summia. Jos siihen ei ole valmistautunut, niin yllättävät tilanteet voivat viedä perikatoon.

Kiinteisiin kuluihin kannattaa myös keskittyä, sillä ne ovat usein pakollisia pahoja, joissa kilpailuttamalla pystyy saamaan selvää säästöä. Näistä esimerkkinä auton vakuutukset. Bussikorttiin vaihtaminen voi olla usein todella hyvä ratkaisu. Satunnaiset kulut ovatkin sitten vaikeammin hallittavissa. Käytännössä lomareissut, polttarit, kaverin juhlat, häät tai hautajaiset voivat aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka on syytä budjetoida etukäteen. Ainakin siis jos haluaa suunnitella budjettinsa siten, että jokin tietty tavoitesumma jää säästöön. Itse pyrin budjetin avulla säästämään 500€/kk, mutta jotenkin se jäi vain summaan 150€/kk.

Yhteenveto

Säästöprosentilla on väliä ja siihen kannattaa keskittyä. Yleensä lyhyen aikavälin toimet eivät auta ja syntyneet säästöt voivat päätyä esimerkiksi uuden auton hankintaan. Kannattaa miettiä mielummin pitkällä aikavälillä esim. 5 vuoden jaksolla, että mitä tavoittelen, mihin pyrin ja, mitä haluan rahan sivuun laitolla saavuttaa?

Itse pyrin säästämisellä turvaamaan perheeni tulevaisuuden niin ala- kuin ylämäessä.

lauantai 13. tammikuuta 2024

Pakkasta Helsingissä -23 ja sijoitusvuosi-23 plus 15,44% paketissa

Ei ehkä juuri tällä hetkellä ole reilua kahtakymmentä pakkasella, mutta kyllä tässä niin kylmää on ollut, että autoonkin on pitänyt laittaa -40 celsiusta kestävää pissapojan nestettä. Viime vuosi meni todella nopeasti ja tälleen tammikuussa jotenkin siihen vasta havahtuu. Vuoden 2023 aikana sijoituksissani tapahtui melko suuria muutoksia aiempiin vuosiin nähden, joista lisää alla.

Lähtötilanteen vuodelle 2023 esittelin täällä ja se on olennaisin osin koostettu myös alla olevaan vertailuun.

Nettovarallisuuden kehitys

Lähtötilanne 31.12.2022:

  • Osakesalkku 135 500€
  • Asunnon oma pääoma 52 600€
  • Käteinen ja muut varat 35 700€
  • Nettovarallisuus yhteensä 223 800€
Vuoden aikana myin osakkeita ja niistä saadut varat yhdessä säästössä olevan käteisen kanssa laitoin sijoitusasunnon pankkilainan takaisin maksamiseen. Työpaikan vaihto aiheutti tulojen alenemisen ja lisäksi lomareissut veivät tonneja. Miltä tilanne siis näytti vuoden 2023 lopulla?

31.12.2023 tilanne:
  • Osakesalkku 126 600€
  • Asunnon oma pääoma 97 100€
  • Käteinen ja muut varat 19 300€
  • Nettovarallisuus yhteensä 243 000€
Nettovarallisuus kasvoi siis 19 200€, joka on noin + 9% vuoden takaiseen nähden. Parin viime vuoden vauhdista (+34k€ ja +42k€) jäätiin selvästi, mutta osakkeet kehittyivätkin melko huonosti yleisellä tasolla. Lisäksi tuloista säästöön ei jäänyt kuin reilu satanen kuukaudessa, joka on huonoin tulos seuraamaltani ajalta 2016 lähtien.

Alla kuvat nettovarallisuuden kehityksestä vuoden 2011 lopulta alkaen.
Osakesalkun kehitys

Vuonna 2023 sota Ukrainassa jatkui, inflaatio pysytteli korkealla ja korot jatkoivat nousu-uralla. Osakemarkkinat ovat sinivalkoisin silmin melko jakautuneet. Vaikka SP500 on palautunut nätisti, niin Helsingin pörssi reunamarkkinana kyntää. Vuoden 2023 aikana tein osakesalkusta kevennyksiä asuntolainan maksamiseen, joita olen tarkemmin käsitellyt täällä ja täällä. 

Alla suurpiirteinen erittely osakesalkun kehityksestä:
  • Nostettu pääoma myynneistä - 23 400€
  • Nostettu pääoma superluotolla - 5 200€
  • Lisätty pääoma +2 000€
  • Osingot (brutto) +3482€
  • Ennakonpidätykset -598€
  • Korkokulut - 50€
  • Korkotulot + 3€
  • Kaupankäynti- ja valuutanvaihtopalkkiot - 69€
  • Arvon nousu +14 975€
Yhteensä osakesalkkuni arvo laski reilusta 135 000 eurosta reiluun 126 000 euroon eli 8 900€. Vuoden vaihteessa salkussa oli superluottoa jäljellä vajaa pari tonnia (-1995,32€). Olen "velkaa" salkkuuni edelleen 3 200€ sijoitusasunnon lainan takaisinmaksamiseen liittyen eli käteispositio on periaatteessa plussalla. Yksi tavoitteistani vuodelle 2024 on tämän velan maksu takaisin osakesalkkuun.

Vuoden lopulla avasin myös OST-tilin, jonne talletin 3 000€. Tämän nostin myös superluotolla AOT:n puolelta, jota en ole yllä huomioinut. OST-tilin sisältö ja superluotto puuttuvat siis yllä olevista laskelmista. Tämä liittyy kaverin kanssa sovittuun kisaan. Jos tämän huomioisi laskelmissa, niin eroa ei olisi käytännössä kuin muutaman euron verran, sillä OST:n arvo ei ole juuri muuttunut. Toinen vuoden 2024 tavoitteistani on tämän velan pois maksaminen, jotta turhilta korkokuluilta vältytään.

TWR-tuoton laskenta on hieman haastavaa salkun siirrosta, nostoista ja talletuksista johtuen. Täydensin oman TWR-laskenta taulukon tämän tiedon saamiseksi, sillä jossain vaiheessa käyttämäni arvio menetelmä eivät olisi olleet lainkaan riittävän tarkkoja. Kaikki data oli tallessa lähtötilanteesta (31.12.2022) ja TWR-laskentataulukko valmiina, joten yllättävän pieni homma tämä oli. Yllä olevan perusteella uskoisin salkkuni TWR-tuoton olleen noin +14%, jolla voittaisin vertailuindeksini. Vuodesta 2024 lähtien pystyn seuraamaan sijoitussalkun tuottoa suoraan Nordnetista, joten homma helpottuu huomattavasti tältä osin.

Laskennan perusteella TWR-tuottoni vuodelta 2023 asettui lukemaan +15,44%. Tämä on selvästi vertailuindeksiä parempi vaikka jääkin SP500:sta. Joka tapauksessa olen tyytyväinen tuottoon vuonna, jolloin tein suuria muutoksia salkussani. Jos katsoo tilannetta juuri nyt (13.1.2024), niin kaikki kaupat eivät olleet kovin järkeviä. Ensinnäkin Ubiquitistä olisi pitänyt päästä eroon (182 USD -> 128 USD, -30%) , mutta toisaalta 25% myyntihinnasta (74,1 USD) noussut suurella painolla ollut STRA (92,1 USD) olisi pitänyt jättää tai ainakin keventäminen olisi pitänyt olla pienempi. Tällä on turha toisaalta spekuloida, sillä tehty mikä tehty. 

Vertailuindeksinä toimii 50/50 SP500 (SXR8) ja OMXH25 (Nordnet Indeksirahasto Suomi).

Perustuen Yahoo Finance palvelun tietoihin SXR8 sulki vuoden 2022 lopulla hintaan 370,73 ja sulki vuotta myöhemmin hintaan 454,04, joten tuotoksi tuli + 22,47 %. SP500 indeksi tuotti todellisuuden + 26,29 %, mutta SXR8:ssa on huomioitu EUR-USD valuuttakurssimuutokset. Euroissa omaa salkkuanikin seuraan, joten SXR8:n tuotto on suoraan vertailukelpoinen. Nordnetin Indeksirahasto Suomi tuotto Morningstarin palvelun tietojen perusteella oli +1,26% viime vuonna. Siten vertailuindeksini tuotto oli +11,87%. Tällä tarkoitin markkinoiden jakautumista, toisaalla porskutetaan, kun toisaalla saadaan nipin napin omat takaisin.

Ennen kuin mennään osinkoihin ja muihin kuluihin, niin laitan tähän itselleni talteen seuraavat laskelmat:
  • Nordnet
    • Brutto-osingot 2434,15€
    • Pidätykset 430,51€
    • Korkomenot 49,7€
    • Kulut 28€
    • Korkotulot 0€
    • Korkotuloverot 0€
  • Lynx
    • Brutto-osingot 1047,78€
    • Pidätykset 157,78€ (sisältää korkotulojen pidätykset 20%)
    • Korkomenot 0€
    • Kulut 41,24€
    • Korkotulot 2,91€
    • Korkotuloverot (pidätyksissä mukana, 20%)
Netto-osingot kasvoivat + 16,6 % osakemyynneistä huolimatta. Tämä on hyvin pitkälti osinkokorotusten ja vuonna 2022 tehtyjen ostojen ansiota. Lisäksi myyntilistalla oli melko pientä osinkoa maksavia yrityksiä ja myynnit tein vasta kesäkuussa. Eteenpäin katsova osinkotuotto on tällä hetkellä bruttona noin 3000€ vuodessa eli lähes 500 euroa alle viime vuoden. Eniten osinkotuottoa menetin 3M:n (123€/v), STRA (79€/v) ja Koneen (65€/v) myynneillä. Suurimmat osingonmaksajat ovat tällä hetkellä Altria, Svenska Handelsbanken ja Aflac, jotka selittävät osingoista jopa lähes 23%. Tulisiko vuodesta 2024 ensimmäinen kerta kun osinkotulot laskevat? Toivottavasti ei, sillä asetan vuodelle 2024 tavoitteeksi myös osinkotulojen kasvattamisen.

Kaupankäyntikuluihin upposi vain 69 euroa. Osakemyyntien lisäksi en tehnyt juuri kauppoja. Kulut olivat vain 0,05 % salkkuni keskimääräisestä arvosta (131 050€). Melko edullista sanoisin, ainakin halvempi kuin monen osakerahaston lähes 1% tasoiset TER-lukemat. Positiivisena yllätyksenä oli se, että salkun siirto Lynxistä Nordnettiin ei maksanut mitään kummassakaan päässä. Kampanjan ansiosta sain myös hankintahintojen päivityksen ilman kuluja Nordnetin päässä.

Alla kuvia osinkojen, kulujen ja TWR-tuoton kehityksestä vuodesta 2013 alkaen.
Sijoitusasunnon kehitys

Vuokramarkkina jatkui haastavana, mutta ei sentään sellaisena kuin asuntomarkkinat. Vuokralainen vaihtui kesällä ilman tyhjiä kuukausia. Vuokra tuli ajoissa ja oikean suuruisena koko vuoden ilman mitään hämminkiä. Uskon, että tämä johtuu pääosin tarkasta vuokralaisen valinnasta. Tällä ei revitä hirveitä tuottoja, mutta tavoitteena pitää asunto arvon säilyttäjänä (inflaatio huomioiden). Toki tällä hetkellä se ei menisi kaupaksi ilman merkittäviä alaskirjauksia.

Lähtötilanne 31.12.2022:
  • Sijoitusasuntolaina 41 600€
  • Taloyhtiölaina 48 800€
  • Oma pääoma 52 600€
  • Yhteensä 143 000€
Lähtötilanteessa asunnon arvosta (=ostohinnasta 2016) velkaa oli 90 400€ eli 63,2%.

31.12.2023 tilanne:
  • Sijoitusasuntolaina 0€
  • Taloyhtiölaina 45 900€
  • Oma pääoma 97 100€
  • Yhteensä 143 000€
Nyt velkaa alkuperäiseen ostohintaan nähden on enää 32,1%. Alla asunnon kassavirtalaskelma vuodelta 2023.
  • Vuokratulot 7 440€
  • Hoitovastikkeet 1 573€
  • Rahoitusvastikkeet 5 612€
    • josta lyhennykset noin 3 710€
    • ja korot noin 1900 €
  • Sijoituslainan lyhennykset 41 600€
    • Normaalit 1 411€
    • Ylimääräiset lyhennykset 40 189€
  • Sijoituslainan korot 565€
  • Verotettava tulo 0€ (tarkalleen - 310€)
  • Verot 0€
  • Bruttovuokratuotto 5 867€
  • Nettovuokratuotto 3 402€
  • Bruttokassavirta (adjusted, vain normaali lyhennys) -2 441€
  • Nettokassavirta (adjusted, vain normaali lyhennys) -2 441€
Eli tukkaan tuli? No kyllä. Tässä kootut selitykset.

Taloyhtiössä tapahtui vesivahinko, josta odotetaan korvauksia vakuutusyhtiöltä ja osakkaalta. Kassa ei sitä kestänyt, joten hoitovastikkeessa on mukana yksi ylimääräinen. Inflaatio aiheutti hoitovastikkeen kohoamisen lähes 20 %:lla. Korot aiheuttivat rahoitusvastikkeen yli tuplaantumisen, mutta tässä oli mukana myös puskurin kerääminen taloyhtiölle. Kassatilanne ei mahdollistanut juuri liikkumavaraa. 

Kun kassavirtaa katsoo yltä, niin onhan se kova maksaa 200€/kk siitä, että joku muu asuu omistamassani asunnossa. Näissä ei ole siis huomioitu ylimääräisiä lyhennyksiä vaan lyhennysten osalta huomioitu 12x normaali lyhennys eli täysin laskennallinen suure. Todellisuudessa kassavirrat olivat negatiivisena reilu 42 000 euroa.

Yksi asia mitä en ole aiemmin huomioinut on asunnon arvostus. Kun hinnat näyttivät olevan noususuunnassa, niin en sitä hankintahinnasta lähtenyt hilaamaan ylös. Joten miksi hilaisin sitä nyt alas, jos hinnat ovat laskusuunnassa? Niinpä. En ole sitä tehnyt, koska en osaa sitä arvioida eikä siitä ole kovinkaan luotettavia tai tarkkoja arvioita saatavilla.

Teen tähän kuitenkin laskelman, jotta asiasta saa jonkinlaisen käsityksen. 2021 välittäjät olivat valmiita myymään asunnon 6800€/m2 hinnalla eli 167k€. Olettamalla, että korkojen nousu olisi aiheuttanut noin 25% arvon laskun PK-seudun yksiöihin, niin asunnon arvo olisi nyt vain 125k€. Tämä olisi siis vajaa 20k€ alle alkuperäisen hankintahintani. Jos taas ajatellaan asiaa vuokratuoton kautta, niin saadaanko 620-680€/kk vuokralla ja noin 125€/kk vastikkeella mitään arvoa asunnolle? PK-seudulla on ilmeisesti ollut vuokratuotot noin 3,8% - 4,4%. Arvioidaan edellä mainituin arvoin asunnon arvon vaihteluväli, joka on 12*(vuokra-hoitovastike)/vuokratuotto-% = 135 000€ - 175 260€. Tämän perusteella nykyinen 143 000€ arvostus vaikuttaa ihan järkevältä pidemmällä aikavälillä varsinkin.

Vuoden 2024 tavoitteet

Sijoittamisen saralla tälle vuodelle tavoitteita on 3. Ne kaikki liittyvät riskien hallintaan, mutta toisaalta yksi liittyy päätavoitteeseeni eli vuoden 2025 netto-osingoihin. Tavoitteet:

  1. Maksa osakesalkkuun 3200€ "laina" takaisin. Alenna riskiä ja valmistaudu kaikkeen.
  2. Maksa osakesalkkuun 3000€ (OST-veto) laina takaisin. Alenna riskiä ja valmistaudu kaikkeen.
  3. Sijoita siten, että saat vuonna 2024 enemmän osinkoja kuin vuonna 2023. Jatka alkuperäisen tavoitteen saavuttelua äläkä vaihda tavoitetta.
Lisäksi tälle vuodelle asetan yhden ei sijoittamiseen liittyvän tavoitteen, jota olen jossain määrin käsitellyt blogissani.

Tavoitteenani on perustaa yritys palvelemaan muutamia hyvin valittuja teollisuuden aloja hyvin rajallisessa, mutta olennaisessa, osassa liiketoimintaa. Oikeasti tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei minulla ole mitään valmiuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Olen kuitenkin siinä asemassa tällä hetkellä, että pieleen menneet yritykset maksavat vain rahaa ja lisäksi ns. konsulttina toimiminen ei vaadi suuria pääomia eikä aiheuta merkittäviä kuluja. Pelkästään aloittamalla koko projektin uskon, että saan enemmän oppeja ja kokemusta kuin kirjoja lukemalla. Joten pakkohan sitä on "Yrittää".

4. Perusta konsulttiyritys, ala markkinoimaan tarjottuja palveluja ja pyri saamaan ensimmäinen toimeksianto/sopimus tehtyä vuoden 2024 aikana.

Näillä tavoitteilla uskon, että pystyn pitämään itseni kiireisenä sijoitusrintamalla. Kaksi ensimmäistä tavoitetta liittyvät säästöasteeseen, jota auttaa ensivuodeksi saatu reilu 10% palkan korotus ja osaltaan myös kertyneet palkalliset lomat. Tavoite 3 liittyy sijoitusstrategiaan ja on lähinnä suuntaa antava ja kannustava, että siirtyisin osinkoa maksamattomista osinkoa maksaviin yrityksiin. Viimeinen tavoite asettaa aikarajan kikkailun lopettamiseen ja todellisen yrittämisen aloittamiseen. Tämä on tehty kannustamaan itseäni ja auttamaan ymmärtämään omia taitojani sekä vaatimaan itseltäni hieman enemmän. Samalla tavoite mahdollistaa pidemmällä aikavälillä merkittävän kasvupotentiaalin, jota ei pidä väheksyä tai jättää täysin kokeilematta.

Uskon, että konsulttiyrityksen perustamiseen liittyvä tavoite 4 on ehdottomasti haastavin saavuttaa. Varsinkin, kun tunnen itseni jo lähes 40 vuoden iässä melko hyvin, niin voin sanoa, että en ole kovin hyvä tekemään asioita puolivillaisella tai keskeneräisenä. Pyrin liikaa täydellisyyteen, vaikka virheitä toki sattuukin usein. Silti näen, että tämä tavoite 4 kehittäisi minua eniten ja tarjoaisi suurimman vaikutuksen myös nettovarallisuuteen pidemmällä aikavälillä.

Yhteenveto

Nettovarallisuus kasvoi noin 20k€ lähes ilman säästöjä. Osakesalkku pieneni myynneistä johtuen, mutta tuotti +15%, joka oli yli vertailuindeksin. Sijoitusasunto tuotto vakaata vuokratuottoa ja maksoin siihen liittyvän pankkilainan pois. Jäljellä on enää 32% taloyhtiölainaa.

Ensi vuodelle asetin 4 tavoitetta:

  1. Maksa 3200€ "velat" pois.
  2. Maksa 3000€ velat pois.
  3. Saa enemmän osinkoja kuin vuonna 2023 (brutto  3482€)
  4. Perusta konsulttifirma ja ala myymään sen palveluja.
Lukuja katsomalla vuosi oli ihan kohtuullinen. Lehtiä tai uutisia lukemalla vuosi oli erinomainen, sillä monella muulla meni erittäin huonosti ja tuntui siltä, että ihmisillä ei ollut aina edes ruokaan rahaa. Jos koet, että olet tällaisessa tilanteessa, niin tähän loppuun tarjoan lyhyen oppaan talouden hallintaan:

  • Seuraa mihin raha mene vähintään euron tarkkuudella 1-3kk,
  • Tunnista mitä et tarvitse/halua ja mieti mikä on sinulle todella tärkeää,
  • Karsi tarpeettomat kulut pois (kk-tilaukset, streaming, auto, kilpailutukset) ja panosta lisää enemmän tärkeisiin (urheilu, terveys, harrastukset, lapset)
  • Käy läpi asunnon tavarat ja myy turhat pois (ml. varasto, vaatteet, elektroniikka, astiat, koristeet, kausitavarat),
  • Muista, että kolme suurinta rahareikää ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. Jos pystyt näistä säästämään, niin muilla asioilla ei ole juuri merkitystä.
Hyvää uutta vuotta 2024, terveisin Fyysikko!

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

OST-veto asetettu

Löimme kaverin kanssa vetoa kumpi saa suuremman tuoton kasaan kolmessa vuodessa. Veto on asetettu 1.12.2023 - 30.11.2026 väliselle ajalle seuraavin ehdoin:

  • Avaa OST, talleta rahaa ja ala sijoittamaan
  • Voittaja on se, jonka OST-tilin TWR-tuotto-% on suurempi 3v ajanjaksolla
  • Potti on 3x tuottoero prosenteissa, esim. 20% tuottoerolla panos 3×20=60€
  • Cap 300€ (100% tuottoero), minimipanos 50€ (16,7% tuottoero)
Tätä vetoa voi seurata Sharevillen kautta nimimerkkien FyysikonOsingot ja 92euroa avulla:
  • 92euroa on seligsonin rahastosäästäjä, joka on polttanut kerran osan näpeistään suorissa osakkeissa. Kaveri ymmärtää busineksen päälle työn puolesta ja on lukenut useita sijoitusaiheisia kirjoja.
  • FyysikonOsingot olen minä eli buy and hold strategialla etenevä kasvavien osingojen perässä juoksija. Olen lähes koko reilu 10v sijoitushistoriani ajan keskittynyt suoriin osakkeisiin.
Molemmille OST on uusi tuttavuus ja sen tuoma veroetu alkoi kiinnostamaan verokoneen tuloksien läpikäynnin jälkeen. Siinä vaiheessa kun verokoneessa näkyy maksettuina veroina ja maksuina yhteensä 42 000€, niin kyllä pienikin veron alennus otetaan vastaan. Lisäksi molempia on pitkään kiinnostanut yritystoiminnan ymmärtäminen ja mikäs parempi tapa siihen on kuin tilinpäätösten lukeminen ja suoraan osakkeisiin sijoittaminen.

Alkuasetelma on siis selvä. Mutta miten itse aion lähestyä haastetta?

Talletin 1.12.2023 OST:lle 3000€, joka tulee toimimaan tähän vetoon liittyvänä pelikassana. Tai no ehkä parempi sana on sijoituspääoma. Rahoitin tämän Nordnetin superluoton avulla, joka kustantaa 3,5% vuodessa eli olen käytännösså jo kulujen puolesta takamatkalla. Toisaalta tätä ei vedon ehtojen mukaisesti oteta huomioon kuten ei mitään muutakaan sijoittamista kuin OST-tilillä tapahtuvaa.

Ensimmäinen asia, joka itsellä tuli mieleen on osingot. Nämä maksetaan ilman verotusta Helsingin pörssiin listattujen yritysten osalta eli TWR-tuotto ei ota osumaa osinkoveroista. Tämä on yksi OST-etu, jota tulen hyödyntämään.

Toiseksi tuli mieleen Bitcoin, sillä 3000€ OST-kassa vastaa alle 2% sijoitusvarallisuudestani ja Kevin O'Learykin on siihen sekaantunut. Sitten muistin, että BTC trakkerit on pois suljettu OST-sääntöjen mukaan eli sijoittaminen on mahdollista vain osakkeisiin.

Kolmantena tuli mieleen syklit ja 3 vuoden ajanjakso, joka vedolle on asetettu. Mikä firma olisi lähellä syklin pohjaa nyt ja 3v päästä nauttisi syklin huipuista. Tähän pitää perehtyä ennen kuin ajatus on toteuttamiskelpoinen.

Neljäntenä ajatuksiin valui USA-osakkeet, jotka ovat tuntuneet hieman kalliilta, mutta osakkeen takana oleva firma on supermenestyjä ja sopii jopa strategiaani. Tällöin pelaisin hyvin pitkälti arvon nousuun perustuvalla strategialla. Toisalta monen näistä firmoista jakama osinko on hyvin pieni, jolloin OST:ssa menetettävä USA:n veronpidätys on käytännössä merkityksetön.

Olen aloittanut hyvin rauhallisesti, sillä vielä näin joulukuun puolessa välissä en ole tehnyt yhtään sijoitusta OST-tililläni. Tarkoitus oli viimeistään itsenäisyyspäivänä tehdä päätös ekasta sijoituskohteesta. Uskon kuitenkin loppuvuoden tuovan sen verran lisää vapaa-aikaa, että pääsen jalostamaan ajatuksiani ja tekemään ensimmäisen sijoituksen vielä tämän vuoden aikana.

Tulen kirjoittamaan haasteesta blogiini ja jakamaan tarinaa myös Sharen puolelle, kunhan homma aktivoituu. Stay tuned!

lauantai 14. lokakuuta 2023

Verosuunnittelua

Tässä vähän ajatuksia omista pääomatuloista ja siihen liittyvää verosuunnittelua.

Myin kesällä osakkeita asuntolainan pois maksamiseksi. Valitsin myytävät kohteet osittain siten, että luovutusvoittoja ei muodostuisi kauhean paljon. Siitä huolimatta luovutusvoittoja tuli yhteensä 1402 euroa.

Osinkoja on tullut alkuvuonna ennen pidätyksiä yhteensä 2987 euroa ja tulossa on vielä noin 250 euroa. Yhteensä osinkoja tulisi siis 3237 euroa. Näistä 85% on verotettavaa pääomatuloa eli 2751 euroa.

Vuokratuloja on tänä vuonna yhteensä 7440 euroa. Hoito- ja rahoitusvastikkeet ovat tältä vuodelta yhteensä 7184 euroa. Verotettava pääomatuloa vain 256 euroa.

Ennen muita vähennyksiä ja ennakonpidätyksiä verotettava pääomatulo on yhteensä 4409 euroa.

Katsotaanpa sitten vielä vähennyksiä:

  • Osinkojen ennakkopidätykset 505€
  • Valuutanvaihtokulut ja korot 33€
  • Asuntolainan korot 565€
  • Vuokraamiskulut 50€
  • Työhuonevähennys 460€
  • Nettikulut 138€
  • OSKL-jäsenmaksu 38€
Nämä ovat yhteensä 1789 euroa. 

Verotettavaksi pääomatuloksi muodostuu siis 2620 euroa, joka 30% verotuksella antaa maksettavaksi 786 euron verran veroja.

Jos olisi reilu parin tonnin edestä tappioita realisoitavissa, niin verotuksen voisi suunnitella nollille. Eipä niitä kyllä ole ainakaan näillä kursseilla. Ainut selvästi tappiolla oleva on Ubiquiti, joka kesällä jäi epäonnisesti salkkuun. Nyt siitä olisi realisoitavissa vajaa 500€ luovutustappiota.

Pistetään tämä muistiin loppuvuodelle siis, että tappioita kannattanee realisoida jos sellaisia on.

Otetaan vastaan myös vinkkejä verovähennyskelpoisten investointien osalta. Onko esim. vuokra-asunnon parven rakentaminen vähennettävissä verotuksessa?

perjantai 13. lokakuuta 2023

Uusi yritys seurantaan: NIBE Industrier AB (NIBE-B)

Onhan tämä jo pidempään ollut pölyttymässä listoilla mukana, mutta nyt vihdoin sain aikaiseksi lukaista tilinpäätöksen läpi ajatuksella. Ekan kerran NIBE tuli vastaan joskus 2014 Jukka Oksaharjun kirjoituksesta Nordnet blogiin.

Tällöin NIBE:n osakekurssi oli noin 190 kruunua, jonka jälkeen on tehty vuonna 2016 1:4 splitti ja 2021 toinen 1:4 splitti. Eli nykyhetkeen vertailukelpoinen kurssi on ollut vajaa 10v sitten 24 kruunua. Tällä hetkellä NIBE treidaa 66 kruunun tasolla 50% tiputuksen jälkeen vuoden 2021 huippulukemista 138 kruunua. Vajaa triplaus 10 vuodessa kertoo hyvästä liiketoiminnan kehityksestä.

NIBE:llä on kolme lähes tasavahvaa segmenttiä kannattavuudella mitattuna (10-16% operating margin). Lisäksi kaikki ovat myös kasvaneet about samaa tahtia (12-17% p.a.). Kuulostaa hyvältä, sillä huonoja esimerkkejä riittää firman joutuessa rahoittamaan parhaalla segmentillään huonoimpia.

NIBE keskittyy energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin, tuotteisiin ja palveluihin. Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet, veden lämmityslaitteistot, polttouunit ja todella paljon muuta siihen liittyvää sisältyy tuoteportfolioon. Suurin segmentti on Climate Solutions, johon kuuluu asuntojen, omakotitalojen ja suurempien rakennusten lämmitys-, ilmanvaihto- ja lämmön talteenottojärjestelmät ja laitteet. Tämä segmentti tuo noin 2/3-osaa liikevaihdosta ja jopa noin 75% operatiivisesta liiketuloksesta. Tämä on siis myös kannattavin NIBE:n segmentti.

NIBE toimii kansainvälisesti, sillä noin kolmasosa liikevaihdosta tulee pohjois-amerikasta ja noin 5% muualta kuin Euroopasta. Pohjoismaiden merkitys on edelleen iso, sillä kolmasosa tulee täältä. Tämä sopisi hyvin kaveriksi salkussani olevalle A.O. Smithille, joka USA:n kotimarkkinan lisäksi on vahva Aasiassa ja erityisesti Kiinassa.

NIBE on vähävelkainen, tasaisesti kannattava ja investoi melko agressiivisesti tuotekehitykseen (3% liikevaihdosta). Vaikka orgaaninen kasvu on ollut ihan hyvällä tasolla, niin ei tuollaisia lähemmäs 20% lukemia saada ilman yritysostoja. NIBE:llä onkin vahva historia (ja oletettavasti hyvä osaaminen sekä kokemus) yrityskauppojan tekemisestä. Ostokset ovat pieniä suhteessa NIBE:en ja niistä ostetaan usein aluksi vain 20-50% osuus.

NIBE:n osingonmaksu politiikka on järkevä, sillä tavoitteena on maksaa korkeintaan noin 30% tuloksesta ulos. Kasvuyrityksena on syytä jättää paukkuja investointeihin ja yritysosoihin. Kun liikevaihto ja tulos kasvaa, niin osinkokin sen mukana vaikka NIBE ei sitä tavoittelekaan.

Suurin yllätys tilinpäätöksestä tuli sivulta 75. Nykyiset ja entiset NIBE:n johtajata ja hallituksen jäsenet omistavat yrityksestä noin 20% (ja 45% äänistä). Suurin yksittäinen omistaja (7,5% ja 19% äänistä) on Schörling, joka on ruotsalainen pitkän linjan perhesijoitusyhtiö. Schörling omistaa myös mm. Assa Abloyta, Securitasta ja Anticimexiä (tuholaistorjuntafirma).

En löytänyt mitään pahaa sanottavaa NIBE:stä. Pitänee laittaa lukuja tarkempaan analyysiin, niin saa vielä vahvistusta alustaville ajatuksille. 66 kruunun hinta voi alkujaan näyttää vähän kovalta, kun EPS oli vuonna 2022 vain 2,16 SEK ja osinkoa maksettiin 0,65 SEK eli yield on vain noin 1%. FY2023 konsensus EPS on kuitenkin jo 2,73 SEK, jolla P/E luvuksi tulee noin 24.

Ihan tutustumisen arvoinen pulju.

Edit: teksin kirjoittamisen jälkeen huomasin, että Ruotsin Inderesin kautta on myös Nibe seurannassa ja laaja raportti tarjolla täällä.

keskiviikko 11. lokakuuta 2023

Riskien ymmärtäminen, osa 3: Boeing 737 Max turmat 2018 ja 2019

Boeing 737 Max lentokoneilla tapahtui vuosina 2018 ja 2019 about puolen vuoden sisällä kaksi onnettomuutta, jotka vaativat yhteensä noin 350 kuolonuhria. Mitä tästä voisi oppia sijoittaja, jonka pitää koko ajan olla kärryillä erilaisista riskeistä?

Tämä teksi on osa "Riskien ymmärtäminen"-tekstisarjaa, jonka aiemmat osat löytyvät täältä:

Mitä tapahtui?

4. Sukupolven 737 eli 737 Max sai usan ilmailuviranomaiselta FAA:lta lisenssin maaliskuussa 2017 vuosi ensilennon jälkeen. Jos osasit lentää 737:sta, niin lyhyen tabletilla tehtävän koulutuksen jälkeen osasit lentää tätäkin. Näin ainakin luvattiin Boeingin toimesta.

29. lokakuuta 2018 Lion Airin lento 610 lähti Jakartasta kohti Pangkal Pinangia eli kyseessä oli Indonesian sisäinen lento. Noin puoli tuntia nousun jälkeen käytössä ollut Boeing 737 Max 8 iskeytyi Jaavan mereen ja kaikki 189 matkustajaa sekä miehistön jäsentä menehtyivät.

10. maaliskuuta 2019 Ethiopian Airlines lento 302 nousi Addis Ababasta Etiopiasta kohti Kenian Nairobia, mutta vain noin 6 minuuttia nousun jälkeen lentokoneena ollut 737 Max tippui maahan. Turmassa menehtyi kaikki lennolla olleet 157 henkilöä.

Onnettomuudet sattuivat tiukkaan säännöstellyllä lentoalalla, jossa lentokoneen valmistajan ja lentoyhtiön lisäksi monet muut organisaatiot ja instituutiot ottavat osaa lentoturvallisuuden varmistamiseen. Siitä huolimatta sekä lentokoneiden valmistus että erityisesti lentojen operointi ovat hyvin kilpailtuja aloja, joten kustannuksilla tai oikeastaan niiden minimoinnilla on paljon merkitystä.

Boeing ennen onnettomuuksia

737 sai alunperin lentokelpoisuuden 15. Joulukuuta 1967 eli yli 50v ennen näitä onnettomuuksia. Boeing täytti 100 vuotta vain pari vuotta ennen onnettomuuksia, joten kyseessä oli hyvin kehittynyt ja vakaa lentokoneiden valmistaja pitkällä kokemuksella sekä turvallisuusvaatimusten noudattamisesta että laadunhallinnasta. Tästä yksi osoitus oli 22. lokakuuta 2018 Boeingille myönnetty Robert W. Campbell palkinto, jonka mukaan kansallinen turvallisuusjaosta (National Safety Council) kertoi seuraavaa: "Aviation leader finds innovative ways to address common workplace safety issues and protect employes".

Boeing on kuitenkin hyvin suuri ja monimutkainen organisaatio, jossa on paljon eri avain rooleja ja alihankkijoita. Lenkokoneen alihankintaketju on hyvin pitkä ja monimutkainen. Esimerkiksi laskeutumistelineet tulevat Messier Dowty:ltä UK:sta, laskeutumistelineiden kaivot Mitsubishiltä ja Fujilta Japanista, kun taas laskeutumistelineiden luukut tulevat Boeingilt itseltään Kanadasta.

Yksi suurimmista organisatorisista haasteista Boeingilla oli McDonnel Douglasin osto 13 miljardilla dollarilla ja siihen liittyvä integrointi 90-luvulla. Vanhemmat pääsuunnittelijat (Boeing) otettiin pois Boeing johtoryhmästä ja korvattiin kauppatieteiden (McDonnel) osaajilla. Näin kävi monessa muussakin yrityksessä kuten Fortumissa (ja miten siinäkin sitten kävi esim. Uniperin kanssa). Kuten yritysostoissa aina, niin siinä on ostava ja myytävä osapuoli. Tämä ei usein ole kuitenkaan näin mustavalkoista varsinkin jos osapuolten yrityskulttuurit eivät sovi hyvin yhteen. Käytännössä mergerin jälkeisen uuden yrityksen nimeksi tuli Boeing, mutta sen kulttuuri ja strategia tuli McDonnelilta. New York Times kirjoitti, että tästä kulttuurien törmäyksestä ei välttämättä nähdä lopputulosta kuin kuukausien tai vuosien kuluttua. Niinhän siinä sitten kävi 20 vuotta myöhemmin, kun 737 Maxit tippuivat. Tarkempaa tarinaa mergerin seurauksista löytyy esimerkiksi täältä.

Lion Air ja Ethiopian Airlines

Lion Air on halpalentoyhtiö ja Indonesian suurin lentoyhtiö, joka on perustettu 1999. Lion Air ilmoitti yhdessä Boeing kanssa 18.11.2011 suurimmasta lentokonetilauksesta, joka koostui 201 kpl Boeing 737 MAX:sta ja 29 kpl 737-900ER koneesta ja oli arvoltaa yhteensä 21,7 miljardia dollaria. Kuitenkin 2 vuotta myöhemmin 2013 Lion Air tilasi Airbussilta 24 miljardin dollarin edestä A320 ja A321 koneita. 

Ennen vuoden 2018 MAX onnettomuutta Lion Airilla on tapahtunut yksi kuolemiin johtanut onnettomuus vuonna 2004, jolloin McDonnel Douglas MD-82 veti pitkäksi kiitotieltä laskeutuessaan. Onnettomuus johtui vesiliirrosta ja haastavista tuuliolosuhteista, mutta lisäksi tutkinnan perusteella anettiin useita suosituksia Lion Airille (yksi työntövoiman käännin ei toiminut, kaasuvivut olivat väärässä asennossa, jonka takia ohjaussiivet eivät pysyneet aktivoituneena).

Ethiopian Airlines on perustettu jo 1945 ja aloitti kansainväliset lennot 1951. En löytänyt tietoa miten 737 MAX:t päätyivät lentoyhtiölle, mutta ilmeisesti eivät ainakaan osana mitään isompaa kauppaa.

Lentoyhtiöllä on onnettomuuksia ollut kymmeniä ja onnettomuudet ovat vaatineet yhteensä lähes 500 kuolonuhria. Vuonna 1988, vuoden vanha Boeing 737 laskeutui vatsalleen ja syttyi tuleen, mikä johtui alunperin törmäyksestä lintuihin ja molempiem moottoreiden menettämisestä. Reilu 30 ihmistä menetyi. Vuonna 1996 Boeing 767 kaapattiin ja se lopulti tippui mereen polttoaineen loputtua. 2010 kuoli 90 henkeä, kun Boeing 737-8AS tippui välimereen nopeasti nousun jälkeen pilottivirheiden takia (sakkaus). Lentoyhtiö väitti kuitenkin onnettomuuden johtuneen joko ampumisen, sabotaasin tai salaman aiheuttamasta räjähdyksestä.

FUUUU... eiku FAA

FAA eli Federal Aviation Administration on jenkkilän lentoviranomainen, joka säätelee ja valvoo lentoturvallisuutta. FAA perustettiin 1967 vaikkakin lainsäädäntö lentoturvallisuuteen liittyen hyväksyttiin jo 1926. FAA ei kuitenkaan säädellyt tai valvonut lentoyhtiöiden prosesseja ja aktiviteetteja vaan se ainoastaan valvoi ja sertifioi tuotteita eli lentokoneita.

Tästä huolimatta uuden lentokoneen sertifiointi olisi vaatinut paljon resursseja FAA:lta, joten tämän ratkaisemiksei kehitettiin itsevalvonta (ODA, Organizational Designation Authorization). Tässä on etunsa ja esim. toiminnallisuuden turvallisuuden standardi IEC 61508 vaatii tätä, mutta sen lisäksi mukana on aina riippumaton 3. osapuolen turvallisuusarviointi. ODA mahdollisti lentokonevalmistajan itse sertifioivan tiettyjä osia lentokoneesta ja varmistaa, että ne täyttävät FAA:n vaatimukset. Yksi syy ODA:n käyttöön oli sertifiointiprosessiin liittyvien kulujen karsiminen eli raha.

Boeingilla oli oma ODA organisaatio, jossa koostui noin 1500 henkilöstä. Nämä eivät olleet kuitenkaan riippumattomia vaan tekivät ODA hommia osa-aikaisesti eli mahdollisesti samaan aikaan tekivät suunnittelua, jota heidän oli tarkoitus arvioida ja sertifioida.

737 Maxin sertifioinnissa tehtiin ainakin se virhe, että se käsiteltiin muutoksena aiemman NG mallin tyyppihyväksyntään eikä kokonaan uutena konseptina. Tämä perustui lähtöoletukseen, että 737 Max ei vaadi lentäjien koulutusta. Tämä osittain johti siihen, että muutokselle ei tehty turvallisuusarviota, jossa olisi voitu huomata MCAS:n kasvanut turvallisuusmerkitys. Lisätietoa löytyy FAA:n loppuraportista.

Lisäksi 2012 737 Maxin simulaattoriajoissa havaittiin ongelmia, kun koepilotti ei kyennyt ottamaan konetta haltuun MCAS:n aktivoitua. Vastaavasti 2016 koelennolla oli pilotilla haasteita hoitaa toistuvia MCAS aktivointeja. Nämä menee kyllä Boeingin piikkiin, sillä kummastakaan ei raportoitu FAA:lle. Toisaalta, jos FAA olisi valvonut prosesseja ja aktiviteettejä eikä pelkästään lopputuotetta, niin poikkeamaraportit lukemalla olisi FAA:n päässäkin voinut pari kulmakarvaa nousta.

Onnettomuuden syyt ja A320

Boeing 737 oli 60-luvun lopusta lähtien ainut järkevä vaihtoehto matkustajaliikenteeseen ja se dominoi markkinaa vuosikymmeniä. Airbus tuli markkinoille vuonna 1987 tarjoten todellista vaihtoehtoa A320 koneellaan. Airbussin kone oli kokonaan uusi verrattuna alkuperäisen 737 kehitysversioihin nähden.

Vuonna 1996, Boeing markkinaosuus oli 60%, Airbussin 35% ja loput 5% kuului McDonnellille, joka siis yhdistyi Boeingiin 1997.

A320:ssa oli fly-by-wire eikä kaapeleita, se oli tehty komposiitista ja oli siten kevyempi ja tärkeimpänä sen polttoaineen kulutus oli n. 40% pienempi kuin 737:lla. Tätä yritettiin kompensoida luomalla 737 NG eli Next Generation malli 1997, mutta tämä ei silti ollut niin hyvä kuin A320.

2006 Boeing harkitsi kokonaan uuden koneen luomista, mutta Airbus ehti ensin kun se toi vuonna 2010 markkinoille A320 NEO:n (New Engine Option). Tähän oli laitettu suuremmat ja paremman hyötysuhteen moottorit sekä siipien päähän ylöspäin taittuvat kärjet, jotka molemmat vähensivät polttoaineen kulutusta merkittävästi (yhteensä 15-20%) aiempaan A320:een verrattuna.

NEO oli syynä 737 Max:n synnylle ja kiirehän siinä tuli kun kilpailija sai yli 100 koneen verran tilauksia Pariisin ilmanäyttelyssä (enemmän kuin mikään malli ikinä).

Boeing tavoitteli Maxilla A320 NEO:a parempaa (pienempää) polttoaineen kulutusta. Siipien päihin suunniteltiin uudet kärjet, moottoreiksi valittiin paremman hyötysuhteen myllyt (eli suuremmat) ja yksi merkittävisä eduista oli, että uuden Maxin ohjaajat eivät tarvinneet koulutusta jos kokemusta oli 737:sta. Tai näin ainakin kuviteltiin ja oli tavoitteena. Kehitysaikakin jäisi lyhyeksi, kun kone perustuisi jo hyväksyttyyn runkoon.

737 oli kuitenkin perusrakenteeltaan sama kuin lähes 50 vuotta sitten ja sen siipien korkeus maasta oli huomattavasti A320:sta pienempi. Runko oli suunniteltu ennen kuin moottoroitu matkatavaroiden siirtely kehittyi. No eihän ne suuremmat moottorit sinne siipien alle mahtuneet.

Moottoreita jouduttiin viemään siiven etureunan yli eteenpäin, jotta ne pystyttiin kiinnittämään ylemmäs ilman maakosketusta. Testeissä huomattiin, että nämä muutokset muuttivat 737:n aerodynamiikkaa merkittävästi. Nousun yhteydessä kone "pyrki" nostamaan keulaa aiempaa enemmän jopa vaaralliselle tasolle. Kun angle of attack nousee liikaa, niin siipien tuottama noste katoaa ja siivet sakkaavat aiheuttaen koneen tippumisen maahan. Näin kävi jäätyneiden ilmanpaineantureiden (käytetään ilmanopeuden määrittämiseen) ja pilottivirheiden takia 2009 kesäkuussa Airbussin A330:lle, joka oli matkalla Rio de Janeirosta Pariisiin.

Vanhemmat pääsuunnitelijat murahtivat ja Boeing hylkäsi ajatuksen isompien moottoreiden sovittamisesta 737:aan ja aloitti kokonaan uuden koneen suunnittelun, joka tuli markkinoilla 2018. Uusi 737 oli hyötysuhteeltaan 20% Airbussia parempi ja se alkoi dominoida markkinaa. No ei vaiskaan, vaan todellisuudessa rautaongelma ratkaistiin softalla, joka on hyvin vaarallista.

Kiireessä Boeing kehitti, kelpoisti ja toi osaksi 737 Max:a automaattisen MCAS-järjestelmän, josta se ei kertonut asiakkaille, FAA:lle saati tuleville piloteille. MCAS eli Manouverin Characteristics Augmentation System ei ollut täysin uusi vaan se oli käytössä tankkerissa (767, KC-46) lentotankkauksen aikaisena sakkauksenestotoimintona. Nyt osana 737 Maxia sen tavoitteena oli saada Max tuntumaan ja käyttäytymään samoin kuin aiemmat 737:t joka ikisessä nousussa.

Aivan päätöntä. Turvallisuussuunnittelussa tärkeimpänä periaatteena on tehdä järjestelmästä luontaisesti turvallinen tai vähintään fail safe eli vikaantuessaan se päätyy turvalliseen tilaan. Molempia periaatteen sovellusvaihtoehtoja rikottiin MCAS toteutuksessa ja siinä, ettei rautaongelmaa ratkaistu raudan uudelleen suunnittelulla.

Syynä tähän oli raha.

Jos koneesta olisi halunnut tehdä luontaisesti turvallisen, niin koko kone olisi pitänyt uudelleen suunnitella suurempien koneiden mahduttamiseksi optimaaliselle paikalleen. Tämä olisi tarkoittanut 10 vuoden takamatkaa Airbussiin nähden.

Maxin keulimisominaisuudesta ei kerrottu, MCAS:a ei lisätty käyttöohjeisiin tai koulutusmateriaaleihin, tästä Maxin aerodynaamisesta muutoksesta ja sen korjaamiseksi toteutetusta MCAS:sta ei voitu kertoa. Näin suuri muutos olisi tarkoittanut Maxille todennäköisesti pidempää lisensiointiaikaa, mutta ennen kaikkea asiakkaiden olisi pitänyt tilata tai päivittää simulaattorit, pilottien olisi pitänyt viettää tunteja simulaattorikoulutuksessa ja ne olisivat olleet samalla pois lentoyhtiöiden lentäjävahvuudesta. Eli Maxista haluttiin tehdä mahdollisimman kilpailukykyinen asiakkaiden silmissä, jotta tilauksia ropisisi Airbussin sijaan Boeingille.

No onneksi Boeingin johto sentään ymmärsi MCAS:n merkityksen turvallisuudelle kun ekonomeja ovat. Kyllä justiinsa näin. Toteutetaan MCAS vain yhdellä anturilla vaikka koneessa on kaksi käyttökelpoista anturia muuhun tarkoitukseen ja myydään lisäominaisuutena softapäivitys, joka kertoo antureiden risririitaviasta. One out of one eli 1oo1 tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei siedä yhtään vikaa. Joko MCAS ei toimi ollenkaan ja kone voi päätyä sakkausolosuhteisiin pilottivirheen takia tai MCAS toimii virheellisesti ja vetää keulan alas vaikka sakkausta ei olisi tapahtumassa. Ei kuulosta kovin hyvältä, kun yksittäisen anturin vika voi tuoda koko paskan tonttiin. Varsinkin kun 767-tankkerissa käytössä oleva MCAS on toteutettu kahdella anturilla. Jos kopioit, kopioi kunnollla.

Kun näitä virheitä leivottiin, niin samaan aikaan Boeing 787 Dreamliner aiheutti miljardeja tappiota Boeingille. Pienetkin säästömahdollisuudet ja kilpailukyvyn ylläpitäminen olivat siis huomattavan tärkeitä taloudellisesti. Laatu siinä kuitenkin kärsii ja jos ei täysin ymmärretä eri asioiden turvallisuusmerkitystä ja osata kategorisoida niitä, niin leikkurin alle voi joutua jotain turvallisuuden kannalta tärkeää. Olisiko mielummin voinut säästää vessoissa tai matkustamon laatumielikuvassa kuin lentokoneen ohjausjärjestelmissä?

Riskit ja mitä sijoittajat voivat oppia?

Vaikka jokin ala tai asia on tarkkaan säännöstelty ja sitä valvoo viranomainen, niin se ei tee siitä riskitöntä. Säännöstelyssä on ominaisuuksia, jotka pitää ymmärtää ja regulaation laadukkuus tulee jossain määrin aevioida ja sisäistää siihen liittyvää riskiarviota tehdessä. Monet kokevat nykyisen Fortumin hyvin turvalliseksi, mutta kaikki varmaan edellä esitetyn perusteella ymmärtää mitä osakekurssille ja osingoille kävisi Loviisan (hyvin epätodennäköisen) vakavan reaktorionnettomuuden sattuessa?

Kun miettii sijoituskohteen riskejä (tai tuottopotentiaalia), niin on hyvä tehdä ajatusleikki myös äärimmäisistä ilmiöistä. Tällä tavalla pystyt laittamaan riskienarvioinnin reunoihin rajoittuvaan laatikkoon. Tiedät mitä voi pahimmillaan tapahtua ja voit verrata sitä parhaimpaan lopputulokseen. Äärimmäisyyksiin meneminen voi myös auttaa vertaillessa eri sijoituskohteita tai ylipäätään päätöksiä tehdessä. Esimerkiksi voit miettiä sijoituslainan pois maksua ja arvioida haluatko ottaa siihen liittyviä riskejä tai mille tasolle haluat ne rajoittaa, jotta voit välttää pahimman keissin. Vaikea sitä on välttää ellet edes tunnista sitä.

Todennäköisyyksien arvioiminen voi olla todella haastavaa ja erityisesti harvinaisten tapausten konkreettinen hahmottaminen suhteessa usein tapahtuviin on vaikeaa. Mitä tarkoittaa 10 potenssiin -7 tai voiko kaksi keskimäärin 10 vuodessa tapahtuvaa asiaa sattua samalla viikolla? Lisäksi todennäköisyydet eivät kerro vielä kaikkea vaan tapahtumatiheys pitää yhdistää aina seurauksiin, jotta saat käsityksen riskistä.

Viimeisenä haluan nostaa vielä esiin yrityskauppoihin liittyvät riskit. Lähtökohtaisesti ne ovat aina suuret tai mielestäni näin tulisi ainakin ajatella. Mitä suurempi yritysjärjestely on suhteessa yrityksen kokoon, niin sitä enemmän asioita voi mennä pieleen tai ainakin lopputulos voi olla jotain muuta kuin odotettiin. Vahvan yrityskulttuurin yritykset ovat etulyöntiasemassa, sillä ensinnäkin ne eivät juuri tee isoja kauppoja ja toiseksi kulttuurin vahvuus kertoo myös sen säilymisestä. Mitä enemmän yrityskauppoja olen käynyt läpi tai kohdannut, niin sitä enemmän olen niitä alkanut karsastamaan. Tästä on toisaalta myös vastaesimerkkejä, mutta kuten sanoin, niin äärimmäisyyksiin meneminen voi auttaa asian hahmottamisessa. Jokatapauksessa suosittelen aina olemaan hyvin kriittinen kun salkkuyhtiösi ilmoittaa suuresta ostosta tai järjestelystä. Pyri itsenäisesti miettimään miltä tuntuisi olla johtajana tai tekijänä osapuolina olevissa yrityksissä, miltä tuntuisi olla asiakkaana, alihankkijana ja tietenkin omistajana.

Maailmassa on yli 10 000 pörssilistattua yritystä, joten valinnan varaa riittää, jos et ole nykyiseen tai harkitsemaasi tyytyväinen. Ota opiksi tekemästäsi analyysistä tai arvioimastasi tilanteesta ja siirry eteenpäin.

Toivottavasti 737 Max turmista otetaan opiksi ja lentoturvallisuus edelleen paremmalle tasolle. Muistakaa riskit kun teette päätöksiä sijoittaessa, töissä, kotona tai ylipäätään elämässä.

PATA = Pysähdy, Ajattele, Toimi, Arvioi.