Osinkotulot ja asunnon kassavirta alkuvuonna

Tavoitteeni on saada keskimäärin 400€/kk passiivisia nettotuloja tai nettokassavirtaa sijoituksista vuodesta 2025 alkaen. Tämä tavoite on rakennettu realistisilla oletuksilla säästämisestä, sijoittamisesta ja velan lyhentämisestä. Mallini mukaan passiiviset nettotulot jakautuvat melko tarkkaan puoliksi osakesalkkuni ja sijoitusasuntoni välillä. Tämä tarkoittaa, että osinkotuloja pitäisi tulla nettona n. 2400€/vuosi ja asunnon nettokassavirta olisi n. 2400€/vuosi, yhteensä 4800€/vuosi eli 400€/kk.

Lähtökohtana on vuoden 2019 tiedot alla:
osinkotulot bruttona 1527 euroa
osinkotulot nettona 1135 euroa
asunnon nettovuokratuotto 5366 euroa
asunnon nettokassavirta 182 euroa

Nyt kun noin 1/3 vuodesta 2020 on takana, niin katsotaan hieman tilannetta.

Osinkotulot 1.1.-23.4.2020:
Lynx brutto-osingot 190 euroa (ennakonpidätys 28 euroa)
Nordnet brutto-osingot 341 euroa (ennakonpidätys 79 euroa)
Brutto-osingot yhteensä 531 euroa (ennakonpidätys 107 euroa)

Nordnet osingot:

Lynx osingot:

Jos oletetaan, että loppuvuonna sama vauhti jatkuu, niin vuoden 2020 brutto-osinkosumma tulee olemaan noin 1593 euroa. Tämä ei ole kuitenkaan kovin tarkka approksimaatio vaan mieluummin katson forward osinkotuottoa, joka antaa nykyisellä salkulla ennusteeksi 1787 euroa bruttona ja nettona 1332 euroa. Osinkotulot pitäisivät kasvaa siis noin 17,3% nettona. Lisäksi tässäkin on epätarkkuutta osinkojen korotuksista johtuen eikä luvussa huomioida loppu vuonna tehtyjä ostoja osakkeisiin, jotka maksavat osingot kvartaaleittain. Suunta on kuitenkin oikea.

Vuokratulot 1.1.-31.3.2020:
Vuokrat ja vesimaksut 2160 euroa
Hoito- ja rahoitusvastikkeet 1184 euroa
Lainan lyhennys 532 euroa
Lainan korot 77 euroa
Bruttokassavirta 367 euroa

Asuntosijoittamisessa verotus sotkee asiaa ja lisäksi tällä hetkellä kun lainoja on vielä jäljellä, niin bruttokassavirta ei anna järkevää kuvaa koko sijoituscasesta. Alla hieman tarkempaa kk-kohtaista erittelyä:
Hoitovastikkeet ja vesimaksut 120 euroa
Vuokrat ja vesimaksut 720 euroa
Lainan lyhennys 177 euroa
Lainan korot 25 euroa
Rahoitusvastike, lyhennysten arvioitu osuus 227 euroa
Rahoitusvastike, korkojen arvioitu osuus 38 euroa
Verollinen tulo 310 euroa
Verot (30%) 93 euroa
Nettokassavirta 40 euroa
Nettovuokratuotto 444 euroa

Alkuvuoden nettokassavirta 3kk ajalta on ollut siis n. 120 euroa. Käytännössä siis tällä hetkellä nettokassavirta on noin 40 euroa/kk ja 480 euroa/vuosi. Nettovuokratuotto on kuitenkin selvästi suurempi, koska osa vuokrasta menee lainojen lyhennyksiin. Tavoitteessa olen mallintanut, että maksan lainan pois ja jäljelle jää vain taloyhtiölainaa. Tällöin nettokassavirta kasvaa lähes lainan lyhennyksen verran eli 177 euroa. Toisaalta verotettava tulo ja sitä myöten myös verot kasvaa korkokulujen poistuessa. Jokatapauksessa nettokassavirran pitäisi nousta yli 200 euroon kuukaudessa.

Yhteenveto
Matka etenee hyvää vauhtia, mutta vielä on taitettavana tovi. Vuonna 2020 passiiviset nettotuloni tulevat olemaan yhteensä reilu 1800 euroa eli 150 euroa/kk. Tavoitteesta tullaan käytännössä saavuttamaan tänä vuonna noin 38% eli asiat on melko hyvin!

Tänä vuonna tulen hyvin todennäköisesti keskittymään enemmän salkkuni kasvattamiseen kuin lainan lyhennykseen markkinatilanteesta johtuen. Jos alkaa näyttää siltä, että ostokohteita ei enää löydy niin ohjaan säästöt lainan ylimääräisiin lyhennyksiin.

ps. päivitin salkkusivuni tämän viikon Fortum lisäyksen jälkeen.

Fortumin vesivoiman arvo 27 euroa per osake

Olen aiemmissa teksteissä miettinyt lisäyksiä salkkuuni ja viimeisimässä selvittelin itselleni ajallista hajautusta. En ala hötkyilemaan tai spekuloimaan markkinoiden lyhyen aikavälin suunnalla. Ostan osakkeita kuukausittain lisää, kun pääomia on saatavilla ja niiden hinta on alle arvioimani arvon.

Näiden pohdintojen jälkeen eka lisäys kohdistui Fortumiin. Ostin eilen 21.4.2020 lisää Fortumia 80 kpl aiemman 120 kpl päälle 14,9 euron kappalehinnalla. Fortumin 200 kpl positio on salkussani n. 5,1% painolla ja keskihankintahintani kulut huomioiden on 13,31 euroa.

Olen arvioinut Fortumin arvon olevan n. 22,5 euroa ja ottaen huomioon 10% syklisyysmarginaalin "buy more at" hinta on 20,3 euroa. Tämä arvostus perustuu kassavirtojen ja osinkojen nykyarvojen keskiarvoon. Nykyinen n. 15 euron kurssi antaa siis n. 30-50% upsiden.

Fortumille voi määrittää myös taseen kautta arvon jotenkin arvioimalla osien summaa. Jos tarkastellaan pelkästään vesivoimaa Phoebus blogimerkintöjen pohjalta, niin saadaan vesivoiman arvoksi seuraavaa:

Fortumin pohjoismainen vesivoiman tuotanto 21TWh
Pohjoismaisen vesivoiman arvo 700€/MWh

Uniperin vesivoiman tuotantokapasiteetti Ruotsissa ja Saksassa 3,6GW
Uniperin käyttöaste oletus 90%
Fortumin osuus Uniperin vesivoimatuotannosta 70%
Uniperin vesivoiman arvo 500€/MWh (puhdas arvaus)

Vesivoiman arvo yhteensä =
21000000MWh×700€/MWh + 3600×365×24×0,9 MWh×0,7×500€/MWh =
24,6 miljardia euroa eli n. 27 euroa per osake.

Fortumin velaton markkina-arvo (EV) on nykyisellä 15€ kurssilla n. 19 miljardia eli n. 21,4 euroa per osake. Tämän perusteella pelkän vesivoiman arvo on n. 26% suurempi kuin Fortumin nykyinen velaton markkina-arvo.

Toki sijoitukseen liittyy paljon riskejä. Toimitusjohtaja vaihtuu, Uniperin hiilivoimalat ja merkittävä trading toiminto kymmenien miljardien liikevaihdolla, poliittiset päätökset, ydinvoiman tulevaisuus, pohjoismainen sähkönhinta, Venäjä ja öljyn hinnan romahdus. Perusliiketoiminta on kuitenkin melko vakaata ja Fortumin tase on hyvässä kunnossa.

Kuolleen kissan hypyt ja Gileadin Remdesivir koronalääkkeeksi

Markkinatunnelma on säilynyt melko positiivisena alkujärkytyksen jälkeen ja optimismia tuntuu riittävän. Tällä hetkellä SP500 futuurit ovat menossa ylös noin 3% indeksi lukemassa 2870. Paljon mielenkiintoista statiikkaa on julkaistu viime viikkoina. Itse koen, että riski osakekurssien laskulle on edelleen olemassa.

SP500 indeksi saavutti kaikkien aikojen huipun 3386 indeksilukeman 19.2.2020. Korjaus oli nopea ja 23.3.2020 indeksi kävi lukemassa 2237, joka oli 33,9% ATH lukeman alapuolella. Nyt markkinat ovat korjanneet ylöspäin 28,3% tuosta 23.3.2020 bottomista. Aika moinen hyppy. Onko kyseessä hetkellinen korjaus vai pidempi trendi? Ihan mahdotonta sanoa, kukaan ei sitä tiedä. Jos tarkastellaan aikaisempia kriisejä eli 2008-2009 finanssikriisiä ja vuosituhannen vaihteen teknokuplaa, niin niistä voidaan saada jotain osviittaa kurssien käyttäytymisestä.

Teknokuplassa tie alas oli kivinen ja pitkä. Matkalla oli 8% - 21% hyppyjä ylöspäin. Finanssikriisissä rytinä oli hieman suoraviivaisempi ja hyppyjä oli muutamia vaihdellen 12% - 25% välillä. Nyt koronakriisissä ylöspäin tehty korjaus on jo 28%.

Eilen tuli uutisia, että Gileadin lääke Remdesivir on toiminut hyvin Koronaviruksen hoidossa Chigagolaisessa sairaalassa. Tämän seurauksena Gileadin after-market kurssi on noussut 15,7%. Vaikea sanoa vaikuttaako tämä koko markkinan positiiviseen vireeseen, mutta futuurit ovat plussalla jenkkilässä. Gilead on aiemmin jo kertonut, että se lahjoittaa ensimmäiset 1,5 miljoonaa annosta Remdesiviria ja aloittaa tuotannon nostot riskeistä huolimatta ilman tutkimusnäyttöä siitä, että Remdesivir toimii nykyistä koronavirusta vastaan. Melko esimerkillistä toimintaa sanoisin ja sopii hyvin Gileadin juurille, josta kirjoitin aiemmin. 

Bongasin myös jonkun blogin twitter feedistä kuvan, jossa on esitetty Google Trends dataa hakusanalle "how to buy stocks". Hakusanan suosio on noussut kaikkien aikojen huippuunsa, mikä voi kertoa uusien sijoittajien tulosta markkinoille. Tämä tuo uutta pääomaa osakemarkkinoille, jota ei siellä aiemmin ole ollut.

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että osakkeiden kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Toki hakusana antaa viitteitä vain piensijoittajien käytöksestä, jolla ei pitäisi olla oikeasta juurikaan vaikutusta osakkeiden kysyntä/tarjonta tilanteeseen. Mutta kun muistaa (JP Morganin) tutkimustulokset keskimääräisen piensijoittajan huonoista tuotoista, niin ehkä tästä voidaan päätellä markkinadropin jatkumisesta. Optimismia siis on markkinoilla ja pohjat saavutetaan, kun optimismi on minimissään.

Miten tämä kaikki sitten vaikuttaa omaan sijoittamiseen? Lyhyt vastaus on, että ei juuri mitenkään.

Pitkä vastaus on (yllätys yllätys) hieman pidempi. Olen pyrkinyt ostamaan osakkeita aina kun jokin seurantalistallani olevista osakkeista on arvioitu arvoa alemmalla tasolla. Viime vuoden lopulla tämä oli melko vaikeaa ja kaikki osakkeet olivat käytännössä täyteen hinnoiteltuja. Nyt kuitenkin hinnat ovat monien osakkeiden osalta selvästi arvioitu arvoa alempana. Fiilis on kuitenkin se, että kannattaisi odottaa. Toisaalta harmittaa, että missasin tuon (mahdollisesti hetkellisen) pohjan vaikka seurasin tilannetta aktiivisesti. En kuitenkaan lähtenyt velalla sijoittamaan ja pääomia ei ollut saatavilla pahimman alkupaniikin aikana maaliskuun 23. päivän tienoilla. Velkavipua olin ja olen edelleen valmis käyttämään vasta yli 40% pudotuksen kohdalla.

Tässä huomaa erittäin hyvin miten tunteet ja järki taistelevat toisiaan vastaan. Järki sanoo, että hinnat on kohdillaan ja pitkällä aikavälillä tuotto tulee olemaan hyvä. Tunteet sanoo, että et ehtinyt mukaan, joten odota jos vastaava tilanne tulee uudestaan. Tästä johtuen säädän hieman ajoitusta parantamalla ajallista hajautusta, koska oikeasti en osaa sanoa mikä on paras ratkaisu.

Tämä muutos käyttäytymisessä johtuu käytännössä siitä, että tässä kuussa tulevan palkanmaksun yhteydessä maksuun tulee myös bonuksia mikä nostaa huhtikuun säästöjä selvästi normaalia korkeammalle. Jos edelleen oltaisiin lukemissa -33%, niin sijoittaisin varmaan kaiken liikenevän heti markkinoilla. Mutta nyt 28% pompun jälkeen ollaankin vain -17% lukemissa, joten tasaan summan kuukausittain sijoitettavaksi tasasummaksi. Näin käyttäytyisin siis normaalissakin tilanteessa, kun säästöön jää about sama summa joka kuukausi. Tämä mahdollistaa ostot nykyiseltä matalammalta hintatasolta, vaikka oltaisiinkin menossa ylös päin, mutta mahdollistaa myös ostot nykyistä matalammalta hintatasolta korjausliikkeen jatkuessa sittenkin alaspäin.

Riittää, että on about oikeassa kuin täysin väärässä. Mielestäni ajallinen hajauttaminen tässä tilanteessa on about oikeassa (niin kuin yleensä) ja kaiken sijoittaminen välittömästi voi olla täysin väärässä. En halua ottaa riskiä siitä, että olen täysin väärässä.

Sijoittaminen henkilöstörahastoon, edut ja haitat

Monet yritykset tarjoavat etuna henkilöstörahastoa. Tämä mahdollistaa verotehokkaan tavan sijoittaa osan palkkatuloista melko helppoon, mutta toisaalta jäykkään tuotteeseen. Verotuskiemurat ovat kuitenkin melko monimutkaiset varsinkin jos haluat vertailla kumpi tapa sijoittaa sama osa palkasta on parempi.

Ensinnäkin tähän vaikuttaa marginaalivero-%, joka kuvaa kuinka suuren osan verojen nousu vie tulojen noususta. Jos esimerkiksi tienaat keskivertopalkkaa 3400 euroa kuukaudessa bruttona, niin marginaalivero on 47,9%. Tämä siis tarkoittaa, että saadessasi 100 euron kuukausipalkan korotuksen siitä lähtee verona 47,9%. Toiseksi tähän vaikuttaa TyEL ja muut sivukulut, jotka normaalisti vähennetään bruttopalkasta. Näiden suuruus on tällä hetkellä 8,4%. Henkilöstörahastoon sijoitettavasta palkasta näitä ei vähennetä.

Lisäksi henkilöstörahastoon vaikuttaa työnantajan sivukulut, jotka työnantaja joutuu normaalisti maksamaan palkanmaksun yhteydessä. Nämä voidaan arvioida olevan noin 20% bruttopalkastasi eli jos tienaat 3400 euroa bruttona kuukaudessa, niin työnantaja joutuu itseasiassa maksamaan 1,2x eli noin 4080 euroa kuukaudessa. Henkilöstörahaston pitää olla henkilöstörahastolain mukaan kuluneutraali työnantajalle, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja maksaa nämä sivukulut rahastoon. Jos siis normaalisti saisit vaikka 2000 euron palkkion, niin henkilöstörahastoon menisi 2400 euroa.

Nyt varmaan voi jo huomata miten suuret veroedut tässä on, mutta lasketaan vielä esimerkkinä auki. Oletetaan, että kuukauden bruttopalkka on edellä mainittu 3400 euroa ja saat bruttona 2000 euron palkkion, jonka voit joko sijoittaa henkilöstörahastoon tai ottaa käteisen.

Palkkio käteisenä:

Palkkio bruttona	2000
Marginaalivero (47,9%)	958
Sivukulut (8,4%)	168
Palkkio nettona	874

Palkkio sijoitettu henkilöstörahastoon:

Palkkio bruttona	2000
Työnantajan sivukulut	400
Palkkio rahastoon	2400

Ottamalla 2000 euron brutto palkkion käteisenä, saat tilillesi nettona vain noin 874 euroa. Jos sijoitat samaisen 2000 euron brutto palkkion henkilöstörahastoon, niin sinne menee 2400 euroa. Käteisenä ottaessa menetät periaatteessa heti noin 1526 euroa. Jos lähdet sitten itse sijoittamaan tuota 874 euroa vs. rahasto sijoittaa 2400 euroa, niin ymmärrät varmaan mitä korkoa korolle tekee tässä? Vaikka rahastossa voi olla huomattavasti korkeammat kulut kuin käyttämissäsi indeksirahastoissa, niin ero sijoitettavassa summassa enemmän kuin korvaa sen. Toisaalta henkilöstörahastoihin tarjottavat sijoitustuotteet pyritään yleensä valitsemaan siten, että tuotto-odotus on noin 5% vs. täysi osakepaino about 7% - 9% tuotto-odotuksella. Havainnollistetaan tätä esimerkin avulla käyttämällä yllä olevia lukuja:

Sijoitat itse nettopalkan indeksirahastoon 20 vuodeksi:

Sijoitettava pääoma	874
ETF:n vuotuiset kulut (SXR8)	0.07%
Tuotto-oletus	8.0%
Pääoma 20v päästä	4021

Sijoitat palkkion henkilöstörahastoon 20 vuodeksi:

SIjoitettava pääoma	2400
Henkilöstörahaston kulut	1.50%
Tuotto-oletus	5.0%
Pääoma 20v päästä	4775

Ero siis hieman kavenee esimerkissä, mutta edelleen henkilöstörahasto on selvä voittaja. Toisaalta tässä on myös muutamia negatiivisia puolia.

Ensinnäkin henkilöstörahastoon maksettu palkkio ei karruta eläkettä. Lisäksi henkilöstörahastosta nostettu osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jostain esitteestä muistan lukeneeni, että vaikutus on noin -1€/kk eläkeessä jokaista 1000 euroa kohden, joka on sijoitettu rahastoon. Lisäksi rahaston rakenne on melko jäykkä ja nostettavaa summa on rajoitettu. Periaatteessa voit nostaa rahastosta rahaa vain kerran vuodessa ja se on rajoitettu 15%:iin (osuus kasvaa jos nostoja jättää tekemättä). Työsuhteen päättyessä tai eläkkeelle jäädessä koko rahaston voi nostaa tyhjäksi. En mene tähän tarkemmin, mutta säännöt perustuvat henkilöstörahastolakiin ja lisätietoja löytyy googlesta.

Lisäksi rahastosta tehtyihin nostoihin liittyy muutamia kiemuroita vielä. Etuna on ensinnäkin se, että rahastosta nostettaessa 20% on verovapaata ja 80% verollista. Tätä 80% verollista osuutta ei kuitenkaan katsota työtuloksi, josta ei siis pidä maksaa TyEl:ä ja muita sivukuluja (8,4%). Toisaalta verollinen osuus altistuu nostovaiheessa marginaaliverolle, koska sitä ei aiemmin maksettu. Jos tätä vertaa omaan sijoittamiseen, niin omissa sijoituksissa maksetaan vain voitoista pääomaveroa eli (tällä hetkellä) 30%. Toki noston voi jakaa neljälle vuodelle, joten voit hieman optimoida verotusta esim. eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Toisaalta työpaikan vaihdon yhteydessä joudut rahat nostamaan ja monesti palkka nousee vuosien varrella, joten todennäköisesti marginaalivero on kuitenkin luokkaa 50%. Jatketaan edellä olevaa esimerkkiä vielä nostoon asti:

Myyt omat sijoitukset 20v päästä:

Pääoma	4021
Hankintahinta	874
Luovutusvoitto	3147
Pääomavero	30%
Maksettava vero	944
Käteen nettona	3077

Nostat rahat 20v päästä henkilöstörahastosta:

Pääoma	4775
Veroton osuus	955
Verollinen osuus	3820
Marginaalivero	50%
Maksettava vero	1910
Käteen nettona	2865

Zadam ja henkilöstörahasto on biitattu!

Käytännössä ero on melko marginaalinen, mutta esimerkkilasku kuitenkin osoittaa, että veroetu henkilöstörahastossa ei tuo täysin selvästi parempaa lopputulosta. Eniten itseäni häiritsee henkilöstörahastossa sen jäykkyys ja korkeat kulut. Jos henkilöstörahastossa sijoitettaisiin samanlaiseen tuotteeseen samoilla kuluilla, niin etu olisi selvä. En tiedä minkälaisia mahdollisuuksia tällaiseen järjestelyyn on, mutta ne aiemmat keskustelut asiasta ja omat kokemukset aiemmalta työnantajalta kertovat siitä, että rahaston ylläpitäjä (esim. Sampon omistama Mandatum Life) ottavat omansa välistä. Toki tilanteeseen vaikuttaa monet asiat ja yllä oleva laskelma on vain esimerkki.

Jos sijoittaa itse jo lähtökohtaisesti, niin näkisin henkilöstörahaston hieman huonompana vaihtoehtona. Jos itse ei juuri sijoituksia tee, niin henkilöstörahasto tarjoaa hyvän tavan pakottaa pistämään rahaa syrjää tulevaisuutta varten.

Kurssiheilunta jatkuu kovana, kauppalistat valmiina

Vaikka suurimmat volan hetket näyttää taittuneen, niin yksittäiset osakkeet heiluvat edelleen kovaa. Esimerkkinä Nokian Renkaat, joka vähän aikaa sitten nousi yhden päivän aikana n. 17%, laski seuraavana n. 9% ja sen jälkeenkin tuli kaksi reilusti yli 5% heilahdusta (ulkomuistista kirjoitettuna). Kurssit indeksi tasolla ovat hieman palautuneet pohjistaan ja samoin salkkuni.

Kirjoitin aiemmin, että SP500 indeksi oli laskenut kaikkien aikojen huipusta hieman yli 30%. Tällä hetkellä SP500 kyntää luvussa 2527, joka indikoi 25,4% laskua kaikkien aikojen huipusta. Oma salkku kävi myös hyvin lähellä 30% droppia, mutta tällä hetkellä on 23,5% alle all time high arvon. Salkkuni on tässä syöksyssä voittanut hieman SP500 indeksin.

Oma salkkuni jakautuu melko tasaisesti Nordnetin ja Lynxin välille. Nordnet salkun markkina-arvo on tällä hetkellä n. 29700 euroa ja Lynx salkun markkina-arvo on n. 24800 euroa. Alla molempien salkkujeni ja SP500 indeksin kehitys vuoden alusta lähtien:

Nordnet, -17,5%:

Lynx, -20,83%:

SP500, -22,44%:

Kaikesta tästä huolimatta jatkan normaalisti suunnitelmani mukaan. Jos kurssit nousevat, olen all-in. Jos kurssit laskevat, olen all-in.

Kerään jatkuvasti sotakassaan täytettä säästöistäni ja sijoittelen ne markkinoille käytännössä heti kun ne ovat saatavilla. Lynxin osalta aion tehdä kuitenkin niin, että siirrän rahaa sinne vasta kun vähintään 4000 euroa on käytettävissä. Tämä johtuu valuutanvaihtokuluista, jotka ovat Lynxillä kiinteät 4 euroa. Tekemällä näin valuutanvaihtokuluksi tulee siedettävät 0,1%. Lisäksi osinkoja tippuu koko ajan tileille. Salkkuni käteispositio on tällä hetkellä vaivaiset 430 euroa eli noin 0,8% salkkuni markkina-arvosta.

Seurantalistani pyörii aktiivisesti ja päivittelee lähes reaaliaikaisia kursseja google finance toiminolla. Kun saan rahaa siirrettyä salkkuuni, niin katson mitkä yritykset ovat eniten aliarvostettuja. Lisäksi koitan samalla lisätä hajautusta, joten seuraan myös mitkä ovat pienellä painolla tai eivät vielä löydy ollenkaan salkustani. Jonkinlaisessa tasapainossa koitan sitten valita sijoituskohteet näiden välillä.

Tämän hetken kurssitasolla minua kiinnostaa seuraavat yritykset, jotka on jaettu neljään osaan:
1. Yritykset, jotka ovat eniten aliarvostettuja:
Booking Holdings, arvo $2409, hinta $1260, arvo salkussa 2323€
Aflac, arvo $58,48, hinta 31,38$, arvo salkussa 2347€
Altria, arvo $62,29, hinta $36,22, arvo salkussa 2337€

2. Yritykset jotka ovat vähintään 20% aliarvostettuja ja ovat pienellä painolla (alle 2000€) salkussani:
Fortum, arvo 20,27€, hinta 13,71€, arvo salkussa 1645€
Stryker, arvo $206,35, hinta $149,58, arvo salkussa 689€
Automatic Data Processing, arvo $165,28, hinta $131,55, arvo salkussa 1213€
Interncontinental Exchange, arvo $100,06, hinta $81,14, arvo salkussa 748€

3. Muut aliarvostetut yritykset jotka ovat pienellä painolla (alle 2000€) salkussani:
Moodys, arvo $242,89, hinta $206,72, arvo salkussa 762€
Starbucks, arvo $74,85, hinta $65, arvo salkussa 599€
3M, arvo $156,91, hinta $137,91, arvo salkussa 1526€
Medtronic, arvo $95,99, hinta $86,15, arvo salkussa 952€
Rockwell Automation, arvo $154,6, hinta $149,71, arvo salkussa 0€

4. Muut vähintään 20% aliarvostetut osakkeet:
Gilead Science, arvo $103,64, hinta $76,98, arvo salkussa 2839€
Tractor Supply, arvo $113,2, hinta $84,15, arvo salkussa 3724€
Disney, arvo $126,68, hinta $96,97, arvo salkussa 2682€
Svenska Handelsbanken, arvo 96,44SEK, hinta 78,86SEK, arvo salkussa 2412€
Nokian Renkaat, arvo 24,51€, hinta 20,06€, arvo salkussa 3009€

Periaatteessa yksittäisen yrityksen paino ei saisi nousta yli 10%:iin salkustani, joka tällä hetkellä tarkoittaa noin 5500€ positiota. Toisaalta tavoitteenani on noin 100k€ salkku, joten 34 yrityksen portfoliossa, tasapainopositio olisi noin 2900€. Lisäksi teen ostot pienemmissä erissä siten, että kaupan suuruuss on vähintään 700€ jenkkilässä (Lynx) tai vähintään 1000€ pohjoismaissa (Nordnet). Periaatteessa tavoite positio on noin 3000€ - 4000€ ja se täyttyy 3 - 6 kaupalla. Ostokohteita valittaessa joutuu nyt tasapainoilemaan painotusten kanssa jossain määrin.

Alla vielä yhteenvetona edellä mainittujen osakkeiden aliarvostus, joka kuvaa kuinka paljon osakkeen pitää nousta, jotta se vastaisi laskennallista arvoa. Jokainen ruutu vastaa yhtä yllä mainittua joukkoa:

Tikkeri	Aliarvostus
BKNG	91,24%
MO	71,98%
AFL	83,72%
FORTUM	47,84%
SYK	37,95%
ADP	25,64%
ICE	23,31%
MCO	17,49%
SBUX	15,15%
MMM	13,78%
MDT	11,43%
ROK	3,27%
GILD	34,63%
TSCO	34,53%
DIS	30,64%
SHB-A	22,30%
TYRES	22,18%

Helsingin pörssin parhaimmiston tulospohjainen arvostus

Kurssilaskun siivittämänä ajattelin katsella hieman laajemmin Helsingin pörssin yhtiöitä. Seurantalistallani on tällä hetkellä vain jo salkussani olevat yhtiöt Helsingistä eli Kone, Fortum ja Nokian Renkaat. Näiden lisäksi käyn tässä kirjoituksessa läpi Vaisalan, Huhtamäen, Konecranesin ja Olvin arvostustasoa.

Tulospohjaisella arvostuksella tarkoitan käytännössä seuraavaa mallia. Tuotto on tulostuoton ja kasvun summa (periaatteessa gordonin malli). Tulostuotto on joko P/E:n käänteisluku tai ROE jaettuna P/B:llä, joka on käytännössä sama asia. Käytän molempia, jotta saan lukujen epätarkkuutta suljettua pois ja pystyn muodostamaan edes jotenkin luotettavan arvion nykyisestä ns. kestävästä tuloksentekokyvystä. Tulevaisuuden kasvupotentiaalin arvioin suoraan toteutuneesta liikevaihdon kasvusta vuosilta 2007-2019.

Katsotaanpa ensin arvostuskertoimia ja muutamia muita tunnuslukuja:

Yritys	Tikkeri	Hinta	EPS	P/E	P/B	ROE	DtE
Vaisala	VAIAS	25	0,93	26,88	4,53	17,63	25,97
Konecranes	HEL:KCR	14,78	1,03	14,35	0,94	6,54	82,96
Huhtamäki	HUH1V	28,22	1,82	15,51	2,18	14,72	77,96
Olvi	OLVAS	34	2,02	16,83	2,7	16,86	1,39
Nokian Renkaat	TYRES	17,29	1,54	11,23	1,35	16,72	14,69
Fortum	FORTUM	13,1	1,67	7,84	0,9	11,91	51,5
Kone	KNEBV	50,42	1,8	28,01	8,23	29,92	17,18

EPS ja ROE ovat viimeisen koko vuoden lukemia, P/B ja DtE ovat viimeisimmän kvartaalituloksen mukaisia. Nämä arvot on otettu Yahoo Finance palvelusta, mutta Nokian Renkaiden kohdalla vuosi 2019 sisälsi merkittäviä kertaeriä, jotka "puhdistin" pois sekä EPS:stä että ROE:sta. P/E-arvot antavat viitteitä, että Kone ja Vaisala vaikuttavat hieman kalliilta ja muut kohtuuhintaisilta. ROE on melko tasaista 10-20% välissä (pl. Kone ja Konecranes) ja lisäksi velan suhde omaan pääomaan on kaikilla ihan kohtuullisella alle 100% tasolla.

Seuraavaksi katsotaan sitten kasvu lukemia ja tulostuottoa, jotka on laskettu vuosien 2007 ja 2019 liikevaihtojen perusteella sekä keskiarvona E/P ja ROE/(P/B) luvuista:

Yritys	Tikkeri	Kasvu	Keskimääräinen tuotto	Tuotto+kasvu
Vaisala	VAIAS	5,04%	3,81%	8,84%
Konecranes	HEL:KCR	5,51%	6,96%	12,47%
Huhtamäki	HUH1V	3,31%	6,60%	9,91%
Olvi	OLVAS	5,88%	6,09%	11,97%
Nokian Renkaat	TYRES	3,78%	10,65%	14,43%
Fortum	FORTUM	1,77%	12,99%	14,76%
Kone	KNEBV	6,00%	3,60%	9,60%

Koneen kasvu on ollut todella vahvaa (7,74% suoraan liikevaihdosta laskettuna), mutta tarkastelussa oletan kasvun olevan jatkossa vain 6%. Mikään firma ei pysty kasvamaan jatkuvasti todella kovaa vauhtia.

Tuotto + kasvu sarakkeesta periaatteessa nähdään, minkälaista vuotuista tuottoa sopii odottaa nykyisellä hinnalla ostettaessa. Jos oma tuottovaatimus on esimerkiksi 10%, niin kaikki paitsi Vaisala on about sopivasti hinnoiteltuja tai jopa selvästi aliarvostettuja.

Lasketaanpa vielä osakkeen hinnat ja niiden arvostukset siten, että se vastaa tasan 10% tuottoa. Tätä arvoa voidaan pitää yrityksen fair valuena. Yliarvostus sarakkeessa negatiivinen lukema tarkoittaa aliarvostusta.

Yritys	Tikkeri	Hinta	Arvo average	Yliarvostus
Vaisala	VAIAS	25,00	19,17	30,39%
Konecranes	HEL:KCR	14,78	22,91	−35,48%
Huhtamäki	HUH1V	28,22	27,85	1,34%
Olvi	OLVAS	34,00	50,30	−32,41%
Nokian Renkaat	TYRES	17,29	29,60	−41,58%
Fortum	FORTUM	13,10	20,68	−36,66%
Kone	KNEBV	50,42	45,41	11,03%

Tämän perusteella vaikuttaa siis siltä, että eka arvaus meni melko lailla oikeaan tarkastelemalla pelkästään P/E-lukua. Kone ja Vaisala vaikuttavat siis yliarvostetuilta, mutta Huhtamäki on lähellä neutraalia arvoa. Konecranes, Olvi, Nokian Renkaat ja Fortum vaikuttavat selvästi aliarvostetulta.

Jokainen voi sitten arvioida onko tämä malli ylipäätään käypä omaan käyttötarkoitukseen. Lisäksi lukijan kannattaa miettiä edustaako vuoden 2019 tuloskunto kestävää tasoa. Myös tuottovaatimuksella on hyvin paljon merkitystä arvon määrityksessä, joten kannattaa miettiä minkälaista tuottoa haluaa suhteessa osakemarkkinoiden ja yrityksen riskeihin.

Omistan Nokian Renkaiden, Fortumin ja Koneen osakkeita. Käytän omassa sijoittamisessa hieman tarkempia kaksi-osaisia diskonttausmalleja fair valuen määrittämisessä. Lisäksi otan huomioon yrityksen syklisyyden käyttämällä syklisyysmarginaalia. Oman seurantalistan mukaan näiden yritysten fair valuet ovat alla:
Nokian Renkaat 27,23€ ja 10% syklisyysmarginaalin kanssa 24,51€
Fortum 22,52€ ja 10% syklisyysmarginaalin kanssa 20,27€
Kone 40,14€ ja 10% syklisyysmarginaalin kanssa 36,13€

Mitä mieltä? Syyhyääkö jo ostonappi vai odotellaanko rauhassa karanteeniviiniä siemaillen?

ps. Sorry, että Sampo ei ollut mukana :)

Osakekurssit ovat laskeneet lähes kautta linjan

Kävin läpi seurantalistalla olevien yritysten kurssimuutokset ja tässä yhteenveto lähes kautta linjan tapahtuneesta korjausliikkeestä.

Vertailin perjantain 20.3. päätöskursseja 19.2. päätöskurssiin ja 52 viikon korkeimpaan lukemaan. 19.2. on valittu vertailukohdaksi, koska silloin oma salkkuni ja samoin SP500 saavutti kaikkien aikojen korkeimmat arvonsa. Oman salkun markkina-arvo oli 70 200 euroa ja SP500 indeksin pisteluku oli 3386.

Alla olevassa kuvassa on kaikkien seurantalistalla olevien yritysten kurssimuutokset hieman värikoodattuna.

Kuten sanoin, tiputus on tapahtunut lähes kautta linjan, mutta listallani on yksi poikkeus. Gilead Sciencen kurssi on noussut hieman 19.2. jälkeen. Uskon tämän liittyvän Gileadin kehityksessä olevan Ebola-lääkkeen Remdesivirin mahdollisuuteen toimia nykyiseen koronavirukseen sairastuneiden hoitavana lääkkeenä.

Muutenkin listalla voi huomata melko suuriakin eroja kurssimuutoksissa. Fortum, Aflac ja Booking Holdings ovat tippuneet yli 40%, kun taas Kone vain n. 10%.

Ei ehkä tule yllätyksenä, että Fortum, Aflac ja Booking Holdings ovat myös aliarvostetuimpien top5 listalla, kun taas Kone vaikuttaa edelleen yliarvostetulta. Top5 listalta löytyy myös melko maltilla lasketelleet Altria ja Tractor Supply.

Kurssien alettua laskea olen vaihtanut Betssonin sekä Pandoran muihin sijoituksiin. Näistä olen kirjoittanut täällä ja täällä.

Kaupat 25.2.2020:
Betsson myynti 56,9 SEK
Tractor Supply osto 96,15 USD
Altria osto 43,93 USD
Moodys osto 267,26 USD
ICE osto 94,29 USD

Kaupat 4.3.2020:
Pandora myynti 305,2 DKK
Altria osto 42,6 USD
Booking Holdings osto 1697,3 USD
Starbucks osto 79 USD
Stryker osto 192,6 USD

Katsotaanpa onko vaihdot olleet järkeviä lyhyellä aikavälillä silmämääräisesti. Betsson on laskenut myynnin jälkeen 41,0% ja Pandora 33,3%. Keskiarvona laskua on tullut 37% näille myydyille.

Entäs ostetuille?
Tractor Supply -21,1%
Altria -19,5%
Moodys -34,2%
ICE -22,6%
Booking Holdings -30,6%
Starbucks -26,5%
Stryker -27,6%

Keskiarvona laskua on tullut 26% ostetuille. Hevosten vaihdot ovat toistaiseksi ollut onnistuneita, mutta eihän tällä tarkastelulla ole oikeasti mitään merkitystä muuta kuin viihdemielessä.

Periaatteessa olisin voinut toimia niin, että en olisi sijoittanut heti myynnistä vapautunutta käteistä takaisin markkinoille. Kaikki ostokseni olivat kuitenkin mielestäni aliarvostettuja ostohetkellä, joten en nähnyt syytä hautoa käteistä. Tällä hetkellä käteispositio on käytännössä nolla, mutta säästämällä salkkuun saa lisää pääomia.

Lähikuukausien aikana tulen sijoittamaan lähinnä listan eniten aliarvostettuihin, mutta myös niihin joiden nykyinen paino salkussani on matala. Pienen painon sijoituksista kiinnostaa erityisesti Starbucks, Medtronic, Stryker, Moodys, ICE ja ADP.

Listan 35 yrityksestä 24 on salkussani ja 11 ulkopuolella. Näistä puuttuvista tällä hetkellä ainoastaan Rockwell on selvästi (>30%) aliarvostettu, mutta myös A.O. Smith, Nike ja Pepsi näyttävät hieman (3-13%) aliarvostetuilta.

Olisin myös halukas lisäämään Visan painoa vaikka se ei erityisen aliarvostetulta vaikuta tällä hetkellä ja sen paino on salkussani sopiva (5,5%).

Tilanne elää tietenkin koko ajan kurssien heiluessa, mutta jännä nähdä mihin päädyn sijoittamaan ja saanko avattua positiot kaikkiin listan yrityksiin tämän kriisin aikana. Tärkeintä olisi, että kaikki seurantalistani yritykset selviävät kriisistä kuivin jaloin tai jopa entistä vahvempina.