SP500 indeksi saavutti kaikkien aikojen huipun 3386 indeksilukeman 19.2.2020. Korjaus oli nopea ja 23.3.2020 indeksi kävi lukemassa 2237, joka oli 33,9% ATH lukeman alapuolella. Nyt markkinat ovat korjanneet ylöspäin 28,3% tuosta 23.3.2020 bottomista. Aika moinen hyppy. Onko kyseessä hetkellinen korjaus vai pidempi trendi? Ihan mahdotonta sanoa, kukaan ei sitä tiedä. Jos tarkastellaan aikaisempia kriisejä eli 2008-2009 finanssikriisiä ja vuosituhannen vaihteen teknokuplaa, niin niistä voidaan saada jotain osviittaa kurssien käyttäytymisestä.
Teknokuplassa tie alas oli kivinen ja pitkä. Matkalla oli 8% - 21% hyppyjä ylöspäin. Finanssikriisissä rytinä oli hieman suoraviivaisempi ja hyppyjä oli muutamia vaihdellen 12% - 25% välillä. Nyt koronakriisissä ylöspäin tehty korjaus on jo 28%.
Eilen tuli uutisia, että Gileadin lääke Remdesivir on toiminut hyvin Koronaviruksen hoidossa Chigagolaisessa sairaalassa. Tämän seurauksena Gileadin after-market kurssi on noussut 15,7%. Vaikea sanoa vaikuttaako tämä koko markkinan positiiviseen vireeseen, mutta futuurit ovat plussalla jenkkilässä. Gilead on aiemmin jo kertonut, että se lahjoittaa ensimmäiset 1,5 miljoonaa annosta Remdesiviria ja aloittaa tuotannon nostot riskeistä huolimatta ilman tutkimusnäyttöä siitä, että Remdesivir toimii nykyistä koronavirusta vastaan. Melko esimerkillistä toimintaa sanoisin ja sopii hyvin Gileadin juurille, josta kirjoitin aiemmin.
Bongasin myös jonkun blogin twitter feedistä kuvan, jossa on esitetty Google Trends dataa hakusanalle "how to buy stocks". Hakusanan suosio on noussut kaikkien aikojen huippuunsa, mikä voi kertoa uusien sijoittajien tulosta markkinoille. Tämä tuo uutta pääomaa osakemarkkinoille, jota ei siellä aiemmin ole ollut.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että osakkeiden kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Toki hakusana antaa viitteitä vain piensijoittajien käytöksestä, jolla ei pitäisi olla oikeasta juurikaan vaikutusta osakkeiden kysyntä/tarjonta tilanteeseen. Mutta kun muistaa (JP Morganin) tutkimustulokset keskimääräisen piensijoittajan huonoista tuotoista, niin ehkä tästä voidaan päätellä markkinadropin jatkumisesta. Optimismia siis on markkinoilla ja pohjat saavutetaan, kun optimismi on minimissään.
Miten tämä kaikki sitten vaikuttaa omaan sijoittamiseen? Lyhyt vastaus on, että ei juuri mitenkään.
Pitkä vastaus on (yllätys yllätys) hieman pidempi. Olen pyrkinyt ostamaan osakkeita aina kun jokin seurantalistallani olevista osakkeista on arvioitu arvoa alemmalla tasolla. Viime vuoden lopulla tämä oli melko vaikeaa ja kaikki osakkeet olivat käytännössä täyteen hinnoiteltuja. Nyt kuitenkin hinnat ovat monien osakkeiden osalta selvästi arvioitu arvoa alempana. Fiilis on kuitenkin se, että kannattaisi odottaa. Toisaalta harmittaa, että missasin tuon (mahdollisesti hetkellisen) pohjan vaikka seurasin tilannetta aktiivisesti. En kuitenkaan lähtenyt velalla sijoittamaan ja pääomia ei ollut saatavilla pahimman alkupaniikin aikana maaliskuun 23. päivän tienoilla. Velkavipua olin ja olen edelleen valmis käyttämään vasta yli 40% pudotuksen kohdalla.
Tässä huomaa erittäin hyvin miten tunteet ja järki taistelevat toisiaan vastaan. Järki sanoo, että hinnat on kohdillaan ja pitkällä aikavälillä tuotto tulee olemaan hyvä. Tunteet sanoo, että et ehtinyt mukaan, joten odota jos vastaava tilanne tulee uudestaan. Tästä johtuen säädän hieman ajoitusta parantamalla ajallista hajautusta, koska oikeasti en osaa sanoa mikä on paras ratkaisu.
Tämä muutos käyttäytymisessä johtuu käytännössä siitä, että tässä kuussa tulevan palkanmaksun yhteydessä maksuun tulee myös bonuksia mikä nostaa huhtikuun säästöjä selvästi normaalia korkeammalle. Jos edelleen oltaisiin lukemissa -33%, niin sijoittaisin varmaan kaiken liikenevän heti markkinoilla. Mutta nyt 28% pompun jälkeen ollaankin vain -17% lukemissa, joten tasaan summan kuukausittain sijoitettavaksi tasasummaksi. Näin käyttäytyisin siis normaalissakin tilanteessa, kun säästöön jää about sama summa joka kuukausi. Tämä mahdollistaa ostot nykyiseltä matalammalta hintatasolta, vaikka oltaisiinkin menossa ylös päin, mutta mahdollistaa myös ostot nykyistä matalammalta hintatasolta korjausliikkeen jatkuessa sittenkin alaspäin.
Riittää, että on about oikeassa kuin täysin väärässä. Mielestäni ajallinen hajauttaminen tässä tilanteessa on about oikeassa (niin kuin yleensä) ja kaiken sijoittaminen välittömästi voi olla täysin väärässä. En halua ottaa riskiä siitä, että olen täysin väärässä.
Moi! Samantyyppisiä pohdiskeluja olet käynyt läpi kuin varmaankin aika moni sijoittaja itseni mukaanlukien. Vedät ihan hyvät johtopäätökset mielestäni. Törmäsin täysin samoihin ajatuksiin, mistä kirjoitat ja sen vuoksi ajattelin kertoa niistä omia pohdintojani. Tulin lopulta siihen tulokseen, että perustelu (pohjalla on enemmän pessimismiä kuin nyt) sille ettei vielä olla markkinapohjassa on huono, kosksa tuon perustelun voi esittää jokaisessa härkämarkkinan korjausliikkeessä ja silloin jää paitsi koko noususta. Eli emme voi sentimentistä tietää tuleeko vielä uusi pohja vai raketoimmeko ylös. Hakukonedata voi myös olla harhaanjohtavaa tai manipuloitua. Historiaan vertailu ei auta myöskään, koska jo se valitsemamme vertailukohde vaikuttaa siihen millaisena tulevaisuuden ajattelemme. Eli jos vertaamme taannoista laskua karhumarkkinoihin, huijaamme itsemme jo kättelyssä uskomaan karhumarkkinaan. Markkinat sahaavat aina ja hyvin erilaiset markkinatilanteet saadaan näyttämään samanlaiselta. Tästä ei voi kuitenkaan vetää mitään johtopäätöstä. Useimmiten ihminen olettaa tunnetasolla saman jatkuvan mitä on aikaisemminkin tapahtunut. Eli merkittävän romahduksen jälkeen ihminen uskoo romahduksen jatkuvan ja merkittävän nousun jälkeen nnousun uskotaan jatkuvan. Tämä on kuitenkin sijoittajalle epäedullinen uskomus, koska markkina tekee usein sen vähiten odotetun. Näyttäisi siltä että nykyinen markkina varsinkin pyrkii jatkuvasti yllättämään äärimmäisellä tavalla. Tämä ehkä johtuu siitä että sijoittaminen on yleistynyt. En siis yhtään ihmettelisi jos nousisimme todella nopeasti pystysuoraan uusiin huippuihn ja suhteellisen paljon yli ja romahduksenomaisesti jälleen sen jälkeen alas vuoden sisällä. Kaikki on mahdollista, mutta usein se mitä vähiten odotetaan tapahtuu. Tässä kohdassa esimerkiksi talousennusteet ovat mielenkiintoisia. Ne ovat taas menneet täysin pieleen. Samoin on käynyt myös muissa pörssihuipuissa. Ainoastaan jotkin teknisen analyysin ja fundamenttianalyysin menetelmät ovat pystyneet osoittamaan, että osakemarkkinat kääntyvät laskuun. Uskoisin itse että tässä noustaan vielä vuosi pari, mutta mikä olen ennustamaan. Kannattaa seurata markkinaa, ei ennustaa.
VastaaPoistaTodella hyviä huomioita! Kommenttisi kertoo olennaisesti sen, että homma ei ole mitenkään yksinkertainen ja loppukaneettisi osuus mielestäni naulan kantaan: "kannattaa seurata markkinaa, ei ennustaa".
PoistaInformaatiota on todella paljon saatavilla, mutta siitä suuri osa on täysin merkityksetöntä tai jopa väärää. Lisäksi kaiken sen saatavilla olevam informaation käsittely johtaa monesti täysin vääriin tulkintoihin. Itse olen hieman pyrkinyt rajoittamaan sijoittamisen ympärillä käytävän keskustelun seuraamista. Poistin esimerkiksi shareville sovelluksen hetkeksi puhelimestani.
Mitä markkinatilanteeseen ja sen nykyiseen käyttäytymiseen tulee, niin se jaksaa yllättää uudelleen ja uudelleen. Olen samaa mieltä kanssasi, että monesti vaikuttaa siltä, että tapahtuu juuri se mitä vähiten odottaa. Miksi näin sitten on? Tää menee mielestäni samaan genreen kuin lausahdus: "markkina on lyhyellä aikavälillä veikkausautomaatti, mutta pitkällä aikavälillä vaaka". Satunnaiskävelyllä kun mennään lyhyellä aikavälillä, niin esimerkiksi vakuutusyhtiö Aflac voi tippua 52 dollarista 23 dollariin. Pitkällä aikavälillä vaaka toimii kuitenkin siten, että Aflacin EPS:n stabiloituessa 4 dollarin paremmalle puolelle ja palautuessa kasvuun kurssi korjaa takaisin P/E 12-15 tasolle. Näistä lyhyen aikavälin heilahduksista pitäisi koittaa ottaa hyöty omassa sijoittamisessa. Mutta mutta. Vaikka homman yrittää pitää kuinka yksinkertaisena, niin jokaista päätöstä vetää eri suuntiin vähintään 10 eri asiaa. Päätöksentekoprosessi joutuu jatkuvasti haastetuksi. Lisäksi päälle tulee ne kuuluisat tunteet, jotka lyövät kierroksia soppaan. Billions tv-sarjassa sanottiin, että huono traderi tuntee tosi hyvältä onnistuneen treidin jälkeen, mutta hyvä treideri ei tunne mitään. Vaikka pitkäjänteisessä sijoittamisessa ei ole treidaamisesta kyse, niin tuo pätee silti. Tunteet pitäisi kokonaan pois sulkea päätöksenteosta.