Sijoittaminen henkilöstörahastoon, edut ja haitat

Monet yritykset tarjoavat etuna henkilöstörahastoa. Tämä mahdollistaa verotehokkaan tavan sijoittaa osan palkkatuloista melko helppoon, mutta toisaalta jäykkään tuotteeseen. Verotuskiemurat ovat kuitenkin melko monimutkaiset varsinkin jos haluat vertailla kumpi tapa sijoittaa sama osa palkasta on parempi.

Ensinnäkin tähän vaikuttaa marginaalivero-%, joka kuvaa kuinka suuren osan verojen nousu vie tulojen noususta. Jos esimerkiksi tienaat keskivertopalkkaa 3400 euroa kuukaudessa bruttona, niin marginaalivero on 47,9%. Tämä siis tarkoittaa, että saadessasi 100 euron kuukausipalkan korotuksen siitä lähtee verona 47,9%. Toiseksi tähän vaikuttaa TyEL ja muut sivukulut, jotka normaalisti vähennetään bruttopalkasta. Näiden suuruus on tällä hetkellä 8,4%. Henkilöstörahastoon sijoitettavasta palkasta näitä ei vähennetä.

Lisäksi henkilöstörahastoon vaikuttaa työnantajan sivukulut, jotka työnantaja joutuu normaalisti maksamaan palkanmaksun yhteydessä. Nämä voidaan arvioida olevan noin 20% bruttopalkastasi eli jos tienaat 3400 euroa bruttona kuukaudessa, niin työnantaja joutuu itseasiassa maksamaan 1,2x eli noin 4080 euroa kuukaudessa. Henkilöstörahaston pitää olla henkilöstörahastolain mukaan kuluneutraali työnantajalle, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja maksaa nämä sivukulut rahastoon. Jos siis normaalisti saisit vaikka 2000 euron palkkion, niin henkilöstörahastoon menisi 2400 euroa.

Nyt varmaan voi jo huomata miten suuret veroedut tässä on, mutta lasketaan vielä esimerkkinä auki. Oletetaan, että kuukauden bruttopalkka on edellä mainittu 3400 euroa ja saat bruttona 2000 euron palkkion, jonka voit joko sijoittaa henkilöstörahastoon tai ottaa käteisen.

Palkkio käteisenä:

Palkkio bruttona	2000
Marginaalivero (47,9%)	958
Sivukulut (8,4%)	168
Palkkio nettona	874

Palkkio sijoitettu henkilöstörahastoon:

Palkkio bruttona	2000
Työnantajan sivukulut	400
Palkkio rahastoon	2400

Ottamalla 2000 euron brutto palkkion käteisenä, saat tilillesi nettona vain noin 874 euroa. Jos sijoitat samaisen 2000 euron brutto palkkion henkilöstörahastoon, niin sinne menee 2400 euroa. Käteisenä ottaessa menetät periaatteessa heti noin 1526 euroa. Jos lähdet sitten itse sijoittamaan tuota 874 euroa vs. rahasto sijoittaa 2400 euroa, niin ymmärrät varmaan mitä korkoa korolle tekee tässä? Vaikka rahastossa voi olla huomattavasti korkeammat kulut kuin käyttämissäsi indeksirahastoissa, niin ero sijoitettavassa summassa enemmän kuin korvaa sen. Toisaalta henkilöstörahastoihin tarjottavat sijoitustuotteet pyritään yleensä valitsemaan siten, että tuotto-odotus on noin 5% vs. täysi osakepaino about 7% - 9% tuotto-odotuksella. Havainnollistetaan tätä esimerkin avulla käyttämällä yllä olevia lukuja:

Sijoitat itse nettopalkan indeksirahastoon 20 vuodeksi:

Sijoitettava pääoma	874
ETF:n vuotuiset kulut (SXR8)	0.07%
Tuotto-oletus	8.0%
Pääoma 20v päästä	4021

Sijoitat palkkion henkilöstörahastoon 20 vuodeksi:

SIjoitettava pääoma	2400
Henkilöstörahaston kulut	1.50%
Tuotto-oletus	5.0%
Pääoma 20v päästä	4775

Ero siis hieman kavenee esimerkissä, mutta edelleen henkilöstörahasto on selvä voittaja. Toisaalta tässä on myös muutamia negatiivisia puolia.

Ensinnäkin henkilöstörahastoon maksettu palkkio ei karruta eläkettä. Lisäksi henkilöstörahastosta nostettu osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jostain esitteestä muistan lukeneeni, että vaikutus on noin -1€/kk eläkeessä jokaista 1000 euroa kohden, joka on sijoitettu rahastoon. Lisäksi rahaston rakenne on melko jäykkä ja nostettavaa summa on rajoitettu. Periaatteessa voit nostaa rahastosta rahaa vain kerran vuodessa ja se on rajoitettu 15%:iin (osuus kasvaa jos nostoja jättää tekemättä). Työsuhteen päättyessä tai eläkkeelle jäädessä koko rahaston voi nostaa tyhjäksi. En mene tähän tarkemmin, mutta säännöt perustuvat henkilöstörahastolakiin ja lisätietoja löytyy googlesta.

Lisäksi rahastosta tehtyihin nostoihin liittyy muutamia kiemuroita vielä. Etuna on ensinnäkin se, että rahastosta nostettaessa 20% on verovapaata ja 80% verollista. Tätä 80% verollista osuutta ei kuitenkaan katsota työtuloksi, josta ei siis pidä maksaa TyEl:ä ja muita sivukuluja (8,4%). Toisaalta verollinen osuus altistuu nostovaiheessa marginaaliverolle, koska sitä ei aiemmin maksettu. Jos tätä vertaa omaan sijoittamiseen, niin omissa sijoituksissa maksetaan vain voitoista pääomaveroa eli (tällä hetkellä) 30%. Toki noston voi jakaa neljälle vuodelle, joten voit hieman optimoida verotusta esim. eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Toisaalta työpaikan vaihdon yhteydessä joudut rahat nostamaan ja monesti palkka nousee vuosien varrella, joten todennäköisesti marginaalivero on kuitenkin luokkaa 50%. Jatketaan edellä olevaa esimerkkiä vielä nostoon asti:

Myyt omat sijoitukset 20v päästä:

Pääoma	4021
Hankintahinta	874
Luovutusvoitto	3147
Pääomavero	30%
Maksettava vero	944
Käteen nettona	3077

Nostat rahat 20v päästä henkilöstörahastosta:

Pääoma	4775
Veroton osuus	955
Verollinen osuus	3820
Marginaalivero	50%
Maksettava vero	1910
Käteen nettona	2865

Zadam ja henkilöstörahasto on biitattu!

Käytännössä ero on melko marginaalinen, mutta esimerkkilasku kuitenkin osoittaa, että veroetu henkilöstörahastossa ei tuo täysin selvästi parempaa lopputulosta. Eniten itseäni häiritsee henkilöstörahastossa sen jäykkyys ja korkeat kulut. Jos henkilöstörahastossa sijoitettaisiin samanlaiseen tuotteeseen samoilla kuluilla, niin etu olisi selvä. En tiedä minkälaisia mahdollisuuksia tällaiseen järjestelyyn on, mutta ne aiemmat keskustelut asiasta ja omat kokemukset aiemmalta työnantajalta kertovat siitä, että rahaston ylläpitäjä (esim. Sampon omistama Mandatum Life) ottavat omansa välistä. Toki tilanteeseen vaikuttaa monet asiat ja yllä oleva laskelma on vain esimerkki.

Jos sijoittaa itse jo lähtökohtaisesti, niin näkisin henkilöstörahaston hieman huonompana vaihtoehtona. Jos itse ei juuri sijoituksia tee, niin henkilöstörahasto tarjoaa hyvän tavan pakottaa pistämään rahaa syrjää tulevaisuutta varten.