maanantai 6. huhtikuuta 2020

Sijoittaminen henkilöstörahastoon, edut ja haitat

Monet yritykset tarjoavat etuna henkilöstörahastoa. Tämä mahdollistaa verotehokkaan tavan sijoittaa osan palkkatuloista melko helppoon, mutta toisaalta jäykkään tuotteeseen. Verotuskiemurat ovat kuitenkin melko monimutkaiset varsinkin jos haluat vertailla kumpi tapa sijoittaa sama osa palkasta on parempi.

Ensinnäkin tähän vaikuttaa marginaalivero-%, joka kuvaa kuinka suuren osan verojen nousu vie tulojen noususta. Jos esimerkiksi tienaat keskivertopalkkaa 3400 euroa kuukaudessa bruttona, niin marginaalivero on 47,9%. Tämä siis tarkoittaa, että saadessasi 100 euron kuukausipalkan korotuksen siitä lähtee verona 47,9%. Toiseksi tähän vaikuttaa TyEL ja muut sivukulut, jotka normaalisti vähennetään bruttopalkasta. Näiden suuruus on tällä hetkellä 8,4%. Henkilöstörahastoon sijoitettavasta palkasta näitä ei vähennetä.

Lisäksi henkilöstörahastoon vaikuttaa työnantajan sivukulut, jotka työnantaja joutuu normaalisti maksamaan palkanmaksun yhteydessä. Nämä voidaan arvioida olevan noin 20% bruttopalkastasi eli jos tienaat 3400 euroa bruttona kuukaudessa, niin työnantaja joutuu itseasiassa maksamaan 1,2x eli noin 4080 euroa kuukaudessa. Henkilöstörahaston pitää olla henkilöstörahastolain mukaan kuluneutraali työnantajalle, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja maksaa nämä sivukulut rahastoon. Jos siis normaalisti saisit vaikka 2000 euron palkkion, niin henkilöstörahastoon menisi 2400 euroa.

Nyt varmaan voi jo huomata miten suuret veroedut tässä on, mutta lasketaan vielä esimerkkinä auki. Oletetaan, että kuukauden bruttopalkka on edellä mainittu 3400 euroa ja saat bruttona 2000 euron palkkion, jonka voit joko sijoittaa henkilöstörahastoon tai ottaa käteisen.

Palkkio käteisenä:
Palkkio bruttona2000
Marginaalivero (47,9%)958
Sivukulut (8,4%)168
Palkkio nettona874

Palkkio sijoitettu henkilöstörahastoon:
Palkkio bruttona2000
Työnantajan sivukulut400
Palkkio rahastoon2400

Ottamalla 2000 euron brutto palkkion käteisenä, saat tilillesi nettona vain noin 874 euroa. Jos sijoitat samaisen 2000 euron brutto palkkion henkilöstörahastoon, niin sinne menee 2400 euroa. Käteisenä ottaessa menetät periaatteessa heti noin 1526 euroa. Jos lähdet sitten itse sijoittamaan tuota 874 euroa vs. rahasto sijoittaa 2400 euroa, niin ymmärrät varmaan mitä korkoa korolle tekee tässä? Vaikka rahastossa voi olla huomattavasti korkeammat kulut kuin käyttämissäsi indeksirahastoissa, niin ero sijoitettavassa summassa enemmän kuin korvaa sen. Toisaalta henkilöstörahastoihin tarjottavat sijoitustuotteet pyritään yleensä valitsemaan siten, että tuotto-odotus on noin 5% vs. täysi osakepaino about 7% - 9% tuotto-odotuksella. Havainnollistetaan tätä esimerkin avulla käyttämällä yllä olevia lukuja:

Sijoitat itse nettopalkan indeksirahastoon 20 vuodeksi:
Sijoitettava pääoma874
ETF:n vuotuiset kulut (SXR8)0.07%
Tuotto-oletus8.0%
Pääoma 20v päästä4021

Sijoitat palkkion henkilöstörahastoon 20 vuodeksi:
SIjoitettava pääoma2400
Henkilöstörahaston kulut1.50%
Tuotto-oletus5.0%
Pääoma 20v päästä4775

Ero siis hieman kavenee esimerkissä, mutta edelleen henkilöstörahasto on selvä voittaja. Toisaalta tässä on myös muutamia negatiivisia puolia.

Ensinnäkin henkilöstörahastoon maksettu palkkio ei karruta eläkettä. Lisäksi henkilöstörahastosta nostettu osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jostain esitteestä muistan lukeneeni, että vaikutus on noin -1€/kk eläkeessä jokaista 1000 euroa kohden, joka on sijoitettu rahastoon. Lisäksi rahaston rakenne on melko jäykkä ja nostettavaa summa on rajoitettu. Periaatteessa voit nostaa rahastosta rahaa vain kerran vuodessa ja se on rajoitettu 15%:iin (osuus kasvaa jos nostoja jättää tekemättä). Työsuhteen päättyessä tai eläkkeelle jäädessä koko rahaston voi nostaa tyhjäksi. En mene tähän tarkemmin, mutta säännöt perustuvat henkilöstörahastolakiin ja lisätietoja löytyy googlesta.

Lisäksi rahastosta tehtyihin nostoihin liittyy muutamia kiemuroita vielä. Etuna on ensinnäkin se, että rahastosta nostettaessa 20% on verovapaata ja 80% verollista. Tätä 80% verollista osuutta ei kuitenkaan katsota työtuloksi, josta ei siis pidä maksaa TyEl:ä ja muita sivukuluja (8,4%). Toisaalta verollinen osuus altistuu nostovaiheessa marginaaliverolle, koska sitä ei aiemmin maksettu. Jos tätä vertaa omaan sijoittamiseen, niin omissa sijoituksissa maksetaan vain voitoista pääomaveroa eli (tällä hetkellä) 30%. Toki noston voi jakaa neljälle vuodelle, joten voit hieman optimoida verotusta esim. eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Toisaalta työpaikan vaihdon yhteydessä joudut rahat nostamaan ja monesti palkka nousee vuosien varrella, joten todennäköisesti marginaalivero on kuitenkin luokkaa 50%. Jatketaan edellä olevaa esimerkkiä vielä nostoon asti:

Myyt omat sijoitukset 20v päästä:
Pääoma4021
Hankintahinta874
Luovutusvoitto3147
Pääomavero30%
Maksettava vero944
Käteen nettona3077

Nostat rahat 20v päästä henkilöstörahastosta:
Pääoma4775
Veroton osuus955
Verollinen osuus3820
Marginaalivero50%
Maksettava vero1910
Käteen nettona2865

Zadam ja henkilöstörahasto on biitattu!

Käytännössä ero on melko marginaalinen, mutta esimerkkilasku kuitenkin osoittaa, että veroetu henkilöstörahastossa ei tuo täysin selvästi parempaa lopputulosta. Eniten itseäni häiritsee henkilöstörahastossa sen jäykkyys ja korkeat kulut. Jos henkilöstörahastossa sijoitettaisiin samanlaiseen tuotteeseen samoilla kuluilla, niin etu olisi selvä. En tiedä minkälaisia mahdollisuuksia tällaiseen järjestelyyn on, mutta ne aiemmat keskustelut asiasta ja omat kokemukset aiemmalta työnantajalta kertovat siitä, että rahaston ylläpitäjä (esim. Sampon omistama Mandatum Life) ottavat omansa välistä. Toki tilanteeseen vaikuttaa monet asiat ja yllä oleva laskelma on vain esimerkki.

Jos sijoittaa itse jo lähtökohtaisesti, niin näkisin henkilöstörahaston hieman huonompana vaihtoehtona. Jos itse ei juuri sijoituksia tee, niin henkilöstörahasto tarjoaa hyvän tavan pakottaa pistämään rahaa syrjää tulevaisuutta varten.

5 kommenttia:

  1. Olen itsekin päässyt osalliseksi henkilöstörahastoon ja olen miettinyt tätä samaa asiaan. Haittana on juurikin mahdollisesti alempi tuotto ja hallinnointikuluilla kuritus, mutta etuina suuremman summan saaminen hetkellisesti. Koska nostorajoitukset estävät ottamasta kaikkea ulos heti, niin itse näkisin tehokkaimmaksi taktiikaksi nostaa joka vuosi maksimi osuus ulos rahastosta ja sen eteenpäin sijoittaminen jos siltä tuntuu(en tehnyt kyseistä korvamerkkausta). Olettaisin että näin voisi nauttia järjestelmän hyödyistä ja ehkä jopa saada ajallista hajautusta.

    VastaaPoista
  2. Marginaaliveron käyttö esimerkeissä on kyllä aika erikoista. Miltä nuo samat laskelmat näyttäisivät jos huomioisit kokonaisveroasteen muutokset sijoitusvuonna ja nostovuonna? Ennakonpidätyprosenttiaan voi vapaasti muuttaa kesken vuoden jolloin et hetkellisesti 'kärsi' korkeasta marginaaliverosta. Lisäksi, kun jäät eläkkeelle ja saat nuo rahat jaksotettuna neljälle vuodelle kokonaisveroasteesi ei ole sama kuin marginaaliverosi nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo jaksotus pitää paikkansa eläkkeelle jäädessä. Muuten se menee aina marginaalilla esim. työpaikanvaihdon yhteydessä.

      Tässä on niin monta muuttujaa mitkä vaikuttaa asiaan ja tekstissä on esitetty vain esimerkki. Esimerkissä en esim. huomioinut hankintameno-olettaman käyttöä tse sijoittaessa.

      Johtopäätökseni omalta kohdalta pysyy muuttumattomana: Eniten itseäni häiritsee henkilöstörahastossa sen jäykkyys ja korkeat kulut.

      Ps. Kaikki normaalin palkan päälle menevät tulot menee marginaalilla vuotuisessa ansiotuloverotuksessa vaihteli sitä pidätys-% miten vaan vuoden aikana. Mätkyt/palautuksen sen viimeistään tasaa.

      Poista
    2. "Marginaaliveron käyttö esimerkeissä on kyllä aika erikoista." Mikä tässä on erikoista? Marginaaliveroastetta pitää käyttää silloin, kun arvioidaan paljonko "lisäpalkasta" menee veroa. Veronmaksajat selittää asiaa hyvin: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/
      Kuten Fyysikko mainitsee, jaksotus onnistuu vain eläkkeelle jäädessä.

      "Ennakonpidätyprosenttiaan voi vapaasti muuttaa kesken vuoden jolloin et hetkellisesti 'kärsi' korkeasta marginaaliverosta" Jos ennakonpidätysprosenttia säätää alemmaksi, niin lopullisessa verotuksessahan verot joutuu kuitenkin maksamaan (jälkivero)?

      Poista
  3. Mielenkiintoinen vertailu ja paljon hyviä näkökulmia.
    Muutama tarkentava huomio:
    1) Laskennassa käytettävä ansiotuloveroprosenttia (teknisesti rahasto-osuuden nostolle tulee verottajalta oma rahasto %, mutta se käytännössä identtinen ansiotulo % kanssa), ei marginaalivero %.
    2) Rahastointivuonna rahastoidut palkkiot eivät kasvata kokonaisvuosiansiota  pienempi vero %. Sijoitetut käteispalkkiot kahteen kertaan verotettuja, nostettaessa & myydessä.
    3) Rahaston kulut & tuotot: rahaston kulu on aina pienempi kuin piensijoittajan, jos käytetään samoja instrumentteja ja nykykäytännön mukaan rahasto voi sijoittaa esim. 100 % osakkeiseen, joten laskelmassasi rahaston tuotto-odotus identtiseksi omien sijoitusten kanssa ja hoitokulu n. 2/3, siitä mitä piensijoittaja maksaa.
    4) Veroseuraukset: eläkkeelle jäädessä tosiaan jaksotusoikeus ja jos viimeisen vertailutaulukon mukaan vertaat 20 v. tilannetta, voit hakea verottajalta jaksotusoikeuden (koska kertynyt pitkän ajan kuluessa), 20 v. tilanteessa käytännössä automaattinen.
    5) Jäykkyydestä ja kuluista: rahastointi voidaan tehdä vapaaehtoiseksi: henkilö saa valita haluaako rahastoida palkkionsa esim. 100 % tai 50 % vai kaikki käteisenä. Joka vuosi voi nostaa, nykyään voi rahaston sisällä valita useista sijoitusstrategioista esim. 100 % etf / osakkeet tai 50 % osake ja loput korkoihin ja vaihtoehtoisiin, tai vaikka 100 % korkoihin. Työnantajan sivukulu on enemmänkin 24 %, eli korotus tyypillisesti palkkioihin juurikin tuo kuvaamasi 20 %, varainhoidossa rahasto on identtisissä tuotteissa aina halvempi (ellei satu sijoittamaan 500 K€ kerralla).
    6) Eläkekertymän pienenemisestä, oikea luku on n. 1,25 € / 1000 € rahastoon. Kertymä ei pienene rahaston arvon kasvun myötä, eli 1000 € kasvaa sijoituksissa 1500 € eläkekertymän pienenemä lasketaan edelleen 1000 € mukaan. Lisäksi koska rahastoiduista palkkioista ei makseta veroa rahastoidessa, on eläkkeen pienenemä suurin piirtein päikseen sen kanssa, mitä jättää veroja maksamatta rahastoitaessa ja kun siihen lasketaan (toivottavasti) rahasto-osuudelle vähän tuottoa, ollaan valon puolella.
    Rahastossa on eittämättä jäykkyytensä. Se on kuitenkin läpinäkyvä ja koko henkilöstölle oikeudenmukainen lisä kannustinjärjestelmään, joka mahdollistaa matalalla kynnyksellä ihmisten sijoittamisen. Jos tietää voittavansa rahaston sijoituksissa, kannattaa tietysti ottaa palkkio käteisenä ja miettiä, kannattaako palkkatyössä edes jatkaa ja siirtyä elämään vain sijoitusten tuotoilla. Toinen vaihtoehto: jos palkkiot toteutuisivat vuosittain identtisinä, rahastoi palkkiosi kokonaisuudessaan kahtena ensimmäisenä vuotena, kolmantena voit nostaa rahastosta summan, jonka käteen jäävä osuus vastaa osuutta, joka olisi jäänyt käteen jos olisit ottanut palkkion käteisenä. Voit nostaa tätä summaa kolmannesta vuodesta eteenpäin, rahasto-osuus kestää sen (oletuksena siis palkkioiden tasaisuus) ja sinulla on käytössä käteispalkkiota vastaava summa (jonka voit sijoittaa niin halutessa) ja osuus kasvamassa myös rahastossa.
    Rahaston hyvä ja joustava puoli on myös se, että vuonna, jolloin palkkiota ei yritys pysty maksamaan, vapautuu rahastossa aina nostettavaan osuuteen rahaa.
    Paljon näkökulmia ja varmasti palkkioiden koot, palkat ja elämäntilanteet vaikuttavat paljolti siihen, miten kannattaa toimia. Rahasto on oiva vaihtoehto niille, jotka haluavat helpolla ammattimaisen varainhoidon piiriin ilman arvo-osuustilejä, osakesäästötilejä, veroilmoituksiin liittyviä ilmoituksia, etc. Rahastojen tehokkuudesta kertoo myös hieman se, että aika monella finanssialan toimijalla on rahasto, homma on laskettu huolella läpi.
    Hauskaa kesää!

    VastaaPoista