Mistä Buffetin Berkshire Hathaway koostuu?

Loppiaisena luin muutaman pätkän Buffetin kirjeitä, jotka on suunnattu Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille. Yllätyin siitä kuinka vähän eri alojen yrityksiä Berkshiren alla oikeasti on. Berkshiren omistamia yrityksiä tutkimalla huomasin muutaman seikan, jotka ovat yksinkertaisia ja sijoitusmielessä kannattavia. Ensinnäkin Berkshiren alla olevat bisnekset pystyvät kasvamaan ilman merkittäviä investointeja. Tämä johtaa siihen, että suuri osa bisneksien tuloksesta voidaan jakaa omistajille. Toinen seikka on bisneksien pysyvyys ja kilpailuetu. Tämä johtaa siihen, että bisneksien marginaalit pysyvät vakaina kilpailusta huolimatta.

Tämä teksti perustuu hyvin pitkälti Berkshiren vuoden 2014 tilinpäätökseen. Berkshire koostuu neljästä segmentistä ja muista sijoituksista. Segmentit ovat

1 vakuutusbisnekset

2 säännellyt (paljon) pääomaa vaativat bisnekset

3 tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset

4 finanssibisnekset.

Näiden lisäksi on muita sijoituksia, jotka on tehty suoraan erilaisiin arvopapereihin.

Vuonna 2014 Berkshiren liikevaihto oli 194 miljardia dollaria, joka jakautui seuraavasti yllä mainittuihin segmentteihin ja sijoituksiin

vakuutusbisnekset 41,2 miljardia (21,2 %)

säännellyt pääomaa vaativat bisnekset 40,7 miljardia (20,0%)

tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset 97,1 miljardia (50,1%)

finanssibisnekset 6,5 miljardia (3,3%)

sijoitukset 9,1 miljardia (4,7%).

Vuonna 2014 Berkshiren liikevoitto oli 19,87 miljardia dollaria, joka jakautui seuraavasti yllä mainittuihin segmentteihin ja sijoituksiin

vakuutusbisnekset 5.23 miljardia (26,3 %)

säännellyt pääomaa vaativat bisnekset 5,75 miljardia (28,9%)

tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset 4,47 miljardia (22,5%)

finanssibisnekset 1,24 miljardia (6,2%)

sijoitukset 3,18 miljardia (16,0%).

Vakuutusbisnekset

Mennäänpä sitten segmenttien sisältöön ja kurkistetaan mitä sieltä löytyy. Ensimmäisenä vakuutusbisnekset, jotka voitollisesti toimiessaan tarjoavat Berkshirelle todella paljon ilmaista lainaa. Vakuutusbisnesten tuoma float oli vuoden 2014 lopulla 84 miljardia dollaria.

Vakuutusbisnekset koostuvat ensisijaisista vakuutusbisneksistä ja jälleenvakuutusbisneksistä. Nämä ovat omaisuus-, tapaturma-, henki- ja terveysvakuutuksia tarjoavia yrityksiä. Vakuutusbisnekset koostuvat seuraavista yhtiöistä: GEICO (autovakuutusyhtiö), General Re (jälleenvakuutusyhtiö), Berkshire Hathaway Reinsurance Group (jälleenvakuutusyhtiö) ja Berkshire Hathaway Primary Group (paljon pieniä vakuutusyhtiöitä sisältävä yhtiö).

Vakuutusbisnes muodostaa liikevaihdosta 21,2 % ja liikevoitosta 26,3 %, mikä kertoo kuinka korkealle Buffet arvostaa vakuutusliiketoiminnan pysyvyyttä ja kykyä kasvaa ilman merkittäviä investointeja. Päinvastoin vakuutusliiketoiminta antaa Buffetilla rahaa (float) sijoitettavaksi.

Säännellyt pääomaa vaativat bisnekset

Entäpä säännellyt pääomaa vaativat bisnekset? Nämä koostuvat rautatiebisneksistä, yleishyödyllisistä bisneksistä ja energiabisneksistä. Berkshiren säännellyt pääomaa vaativat bisnekset muodostuvat seuraavista yhtiöistä: Burlington Northern Santa Fe (rautatieoperaattori), Berkshire Hathaway Energy Company (ryhmä yhtiöitä, jotka operoivat sähkönsiirto-, kantaverkkoja ja kaasuputkistoja sekä kiinteistönvälitystä).

Säännellyt bisnekset ovat siitä hyviä, että ne ovat yleensä yhteiskunnan tarvitseman infrastruktuurin kannalta välttämättömiä. Tästä samaisesta syystä ne toki ovat säänneltyjä, mutta ne voivat samalla olla myös kohtuullisen tuottoisia ja ennen kaikkea erittäin vakaita. Esimerkiksi Fortumin myymät sähkönsiirtoverkot kuuluivat säänneltyihin bisneksiin ja niiden tuotto oli rajoitettu. Siirtomaksuja voi pyytää siten, että sijoitettu pääoma tuottaa korkeintaan 8 % vuodessa.

Säänneltyjen bisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta oli 20,0 % ja liikevoitosta 28,9 %. Tästä näkyy kuinka merkittävästi Buffet arvostaa säänneltyjen bisnesten pysyvyyttä ja merkittävää kilpailuetua. Harvemmin sitä rakennetaan kahta rautatietä vierekkäin tai ristiin rastiin sähkönsiirtolinjoja. Vaikka bisnes sitoo paljon pääomaa, niin myytävien "palveluiden" kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen ja tuotto pysyy vakaana. Niin ja pääomastahan Buffetilla ei ole pulaa, sillä hän voi hyödyntää vakuutustoimintojen tarjoamaa floattiaan.

Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset

Tämä on ehkä mielenkiintoisin, mutta toki myös hajanaisin segmentti Berkshiressä. Segmentti koostuu useista yhtiöistä, jotka voidaan jakaa seuraaviin osiin: McLane Company (tukkumyyjä vähittäiskaupoille, lähikaupoille ja ravintoloille) , tuotanto (ryhmä teollisuus- ja loppukäyttäjätuotteita valmistavia yhtiöitä), palvelut (ryhmä palvelu- ja mediayrityksiä sekä sanomalehtiä) ja vähittäismyynti (ryhmä huonekalu-, koruyhtiöitä ja muita vähittäismyyntiyhtiöitä). Tähän segmenttiin näyttää valikoituneen pääosin sellaisia yrityksiä, joiden tuotteille on kysyntää aina ihmisten ollessa hengissä ja nälkäisiä sekä mukavuuden haluisia. Toiseksi tämän segmentin yrityksillä on vahvat brändit, joilla ne pyrkivät suojautumaan kilpailulta.

Kaupat ja ravintolat tarvitsevat aina raaka-aineita, joita he voivat ostaa edullisesti tukkumyyjältä. Tälle bisnekselle ominaista on suuri volyymi, mutta partaterän kapea marginaali. Tässä etuna on ennen kaikkea suuri mittakaava ja McLane Companyn liikevaihto vuonna 2014 olikin 46,6 miljardia, joka on siis noin 25 % koko Berkshiren liikevaihdosta.

Tuotanto-osaan kuuluu muun muassa Lubrizol, joka tuottaa erikoiskemikaaleja ja International Metalworking Companies, joka valmistaa erilaisia tuotteita metallien leikkaukseen. Lisäksi tähän osaan kuuluu yrityksiä, jotka valmistavat rakennustarvikkeita (esim. Benjamin Moore) tai vaatteita (esim. Fruit of the Loom).

Palveluosa onkin mielenkiintoinen, sillä tämä osa voimakkaasti kytkyssä ilmailualaan, jota Buffet on "haukkunut" monesti. Ilmailuala on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmeniä, mutta erittäin verisen kilpailun takia harvat lentoyhtiöt ovat tehneet positiivisia tuottoja. Tähän osaan kuuluu hyvin pienellä segmentillä kilpaileva lentoyhtiö NetJets, joka käyttää vain hyvin pieniä ns. yksityisjettejä. Lisäksi palveluosaan kuuluu ilmailualaa palveleva yritys FlightSafety, joka tarjoaa koulutusta lentäjille ja piloteille. Tästäkin huokuu läpi bisnesten pysyvyys ja se, että kilpailuedulla on erittäin suuri merkitys. Kun lentoyhtiö kilpailee riittävän niche alalla, niin bisnes voi kukoistaa ilman merkittäviä kilpailun aiheuttamia haasteita. Tai jos yritys palvelee kaikkia ilmailualalla toimivia yrityksiä, niin silloin ei välttämättä tarvitse välittää itse ilmailualan kannattavuudesta tai kilpailusta. Kaiken lisäksi yritys tarjoaa palveluita, jotka parantavat turvallisuutta alalla, joka on yksi turvallisuuskriittisimmistä aloista yhdessä ydinvoima-alan kanssa.

Vähittäismyynti on sitten enemmän kohdistettu kuluttajille, sillä tähän osaan kuuluu huonekalu ja sisutusyrityksiä sekä koruliikkeitä. Vähittäismyyntiin kuuluvat yritykset valmistavat myös karkkeja (See's Candy) ja laadukkaita keittiövälineitä sekä muita kulutustavaroita. Tässä näkyy taas se, että yrityksien myymillä tuotteilla kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Kun pysyvään kysyntään yhdistää vahvan brändin, niin kuluttajille myyvien yritysten tuotot tulevat olemaan häkellyttäviä.

Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset muodostivat Berkshiren liikevaihdosta 50,1% ja liikevoitosta 22,5%. Liikevaihdon merkittävä osuus kertoo enemmän bisneksen suurista volyymeista ja alhaisista marginaaleista. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että kysynnän säilyessä vuosikymmenistä toiseen, niin hyvin johdetut yritykset tulevat menestymään. Tähän kun lisää vahvan brändin tai suuren mittakaavan, niin eipä ihme kun Buffet arvostaa tätä segmenttiä.

Finanssibisnekset

Finanssipuolen alle on koottu talojen rakennus- ja rahoitusbisnes ja eri kuljetusvälineiden valmistus ja vuokrausbisnes (leasing) sekä muita vuokraus- ja rahoitusbisneksiä. Finanssibisnessegmentti koostuu seuraavista yrityksistä: Clayton Homes (mobiilien esirakennettujen talojen valmistus, myynti ja rahoitus), UTLX (raiteilla kulkevien kuljetusvälineiden valmistus ja vuokraus) ja XTRA (maalla kulkevien kuljetusvälineiden valmistus ja vuokraus).

Tämä on mielestäni selvästi heikoin osa Berkshiren bisneksistä. Itse en ainakaan ymmärrä miten esirakennettujen ja mobiilien talojen rakentamisella ja rahoituksella voi olla kilpailuetua. Ehkä tämäkin johtuu samasta syystä kuin NetJetsin menetys eli Clayton Homes on keskittynyt hyvin pienelle niche segmentille koko asuntobisneksessä. UTLX:n toiminnan ymmärrän siinä mielessä hyvin, että Berkshirellä on omistuksia jo rautatiebisneksessä, joka on käsittääkseni koko alana vähän kilpailtu. Jos peräkärryjen tai autojen vuokrausyrityksellä ei ole aiempaa kokemusta rautateistä, niin minkä takia yritys lähtisi raiteilla kulkevien kuljetusvaunujen vuokrausbisnekseen kilpailemaan?

Itse en näe merkittävää kilpailuetua tämän segmentin firmoilla, mutta ehkä niin ei tee Buffetkaan, sillä finassibisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta on vain 3,3 % ja liikevoitosta 6,2 %. Vuokrausbisnes sitoo myös jonkin verran pääomaa, mutta jälleen tämä voidaan lainata edullisesti Berkshiren floatista.

Työntekijät

Berkshirellä oli vuoden 2014 lopulla yhteensä noin 340 000 työntekijää. Turussa on asukkaita yhteensä noin 180 000 ja Tampereellä noin 215 000 asukasta. Berkshirellä on työntekijöitä yhteensä lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Tampereella on yhteensä asukkaita! Luetellaan tässä vielä Berkshiren alla olevat firmat, joilla on yli 10 000 työntekijää:

Burlington Northern Santa Fe 48 000
Clayton Homes 11 988
Fruit of the Loom 27 846
Heinz 24 500
GEICO 32 295
Iscar 12 423
The Marmon Group 19 906
McLane Company 21 857
Shaw Industries 22 074

Hauska yksityiskohta on se, että konsernin päämajassa on työntekijöitä vain 25 henkilöä. Aivan oikein luit - - 25 henkilöä!

Sijoitukset

Nyt kun kaikki neljä segmenttiä on käyty läpi, niin päästään sijoitusten pariin. Segmenteissä olevien yritysten omistus on joko täysin tai hyvin suurelta osin Berkshirellä, mutta sijoitusosiossa on ennen kaikkea pörssinoteerattujen yritysten vähimmäisomistuksia. Kun Buffet ei ole voinut ostaa koko bisnestä, niin hän on ollut täysin tyytyväinen ostamaan vain osan osakekannasta. Katsotaan mitä sijoitussalkusta löytyy (sulkeissa on tikkeri ja lukema perässä kuvaa kuinka paljon kyseisestä yrityksestä omistetaan)

Wells Fargo & Company (WFC) 9,4 %
The Coca-Cola Company (KO) 9,2 %
American Express Company (AXP) 14,8 %
International Business Machines (IBM) 7,8 %

Wal-Mart Stores (WMT) 2,1 %
The Procter & Gamble Company (PG) 1,9 %
U.S. Bancorp (USB) 5,4 %
Munich RE (MUV2) 11,8 %.

Tuossa oli lista bisneksistä, joita omistettiin enemmän kun 4 miljardin arvosta 31.12.2014 kurssien mukaan laskettuna. Tämä on kaikkein likvidein omistus Berkshireä ja ehkä sen takia myös herkimmin muuttuva. Näihin suuriin positioihin harvemmin tulee merkittäviä muutoksia, mutta esimerkiksi vuonna 2015 jatkuneen IBM:n kurssilaskun ansiosta luulen Buffetin lisänneen omistusta. Nämä toki näkyvät tuoreemmista kvartaalikatsauksista ja monista muistakin lähteistä, jotka trackkaavat Berkshiren osakeomistuksia.

Entä jos nämä yritykset laitettaisiin yllä esiteltyihin segmentteihin, niin mihin nämä yritykset kuuluisivat? Listan ehkä selvin on MUV2, joka on jälleenvakuutusyhtiö ja se kuuluisi selvästi vakuutusbisneksiin. Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin sopii useita osittain, koska se on jo niin hajanainen segmentti. Sinne menisi KO, IBM, WMT aj PG sillä kaikki ovat mukana valmistuksessa, palveluissa tai vähittäismyynnissä. Jäljelle jääkin sitten käytännössä kolme pankkia tai no kaksi pankkia WFC ja USB sekä yksi maksupalveluyritys AXP, jonka alla on myös pankkitoimintoja. AXP:n maksupalvelubisnekset voisivat kuulua edellä mainittuun tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin ja kaikki pankkitoiminnot menisivät finanssibisneksiin. Pankkien paljous sijoituksissa kertoo ehkä siitä miksi finanssibisnekset segmentti on melko pienellä painolla suoraan Berkshiren alla.

Nämä kaikki sijoitukset toteuttavat aiemmin esittämiäni periaatteita. Kaikki yritykset tarjoavat tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosista toisiin. Monilla listan yrityksillä on selviä mittakaavaetuja, jotka rajoittavat kilpailijoiden pärjäämistä. Lisäksi kaikki bisnekset vaativat vain vähän pääomaa ja kasvu voidaan toteuttaa kevyin investoinnein. Näistä ehkä poikkeuksena IBM, sillä jatkuvasti muuttuvalla teknologia-alalla IBM on joutunut turvautumaan muiden pienempien yritysten ostamiseen, johon uppoo miljardi jos toinenkin. Tässä on hyvä muistaa, että IBM:n vapaa kassavirta on myös melko suuri yli 10 miljardia vuodessa.

Jokatapauksessa sijoituksilla on ihan merkittävä rooli Berkshiressä, sillä sijoituksien osuus liikevaihdosta on 4,7 % ja liikevoitosta 16,0 %. Tämä rooli voi jopa kasvaa ellei löydetä riittävän suuria elefantteja kokonaan ostettavaksi. Viime vuonna Berkshire osti Precision Castpartsin 37,2 miljardilla, joten kyllä niitä jättiläisiäkin välillä näyttää tulevan vastaan.

Oma salkkuni

Miten oma salkkuni suhtautuu Berkshiren omistuksiin? Minulla on joitain yhtäläisyyksiä Berkshiren omistusten kanssa, mutta sitten taas melko paljon poikkeavuuksiakin. Alla listasin oman salkkuni "berkshire-kelpoiset"-yritykset jaoteltuna segmentteihin:

vakuutusbisnekset: AFL

säännellyt pääomaa vaativat bisnekset: FUM1V

tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset: IBM, WMT, STRA, KORS, FAST, NRE1V, KNEBV, TIK1V

finanssibisnekset: -,
jotka ovat yhteensä 86 % salkustani.

Suurin osa salkustani on (mielestäni) buffet-tyyppisiä sijoituksia, mutta yli jää myös ei-"berkshire-kelpoiset": GILD, MDT, TPS1V, jotka muodostavat noin 14 % salkustani.

Aflac the duck on ihan selvä juttu, sillä Aflac on vakuutusyhtiö ja kaiken lisäksi vielä hyvin brändiä hyödyntävä ja todella kannattava eli yritys tekee voittoa jo ilman tuottoja, jotka voidaan saavuttaa sijoittamalla yrityksen floatti. Fortum on sähköverkkojen myynnin jälkeen ehkä hieman kyseenalainen. Toisaalta on syytä muistaa, että Fortumilla on omistuksessa useita vesivoimaloita, joita ei käytännössä voi enää rakentaa lisää ja kaiken lisäksi vesivoima sattuu olemaan toistaiseksi se kaikkein kannattavin energian tuotantomuoto.

Buffet tyyppisiä finanssibisneksiä minulla ei ole. Olen monesti kyllä harkinnut ostavani pankkien kuten Bank of Nova Scotian (BNS) osakkeita, jotka menisivät tähän segmenttiin. Myös Berkshiren salkussakin oleva WFC kävi liipaisimella, kun se treidasi USD40 tasolla. Ainut finanssisijoitus, jonka omistan on Technopolis, joka ei mielestäni ole buffet-tyyppinen. Koska yritys toimii kiinteistön vuokrauksessa, niin yritys vaatii kasvun rahoittamiseeen aina merkittävästi lisäpääomia. Lisäksi yritys joutuu vivuttamaan merkittävästi tasettaan minimaalisen tuoton saamiseksi (ROE alle 10%), mikä lisää yrityksen riskiä merkittävästi.

Entä sitten tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset? Tähän meneekin sitten kaikki loput. IBM ja WMT onkin jo Berkshiren sijoitussalkussa ja kuten aiemmin sanoin, niin ne sopivat nimenomaan tähän segmenttiin. Nokian Renkaat ja Tikkurila ovat ehkä selvimpiä buffet-tyyppisiä sijoituksiani. Molemmat yritykset myyvät tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Molemmat yritykset vaativat vähän pääomaa kasvuun ja taseet ovat vähävelkaisia. Molemmilla yrityksillä on vahvat brändit suojaamassa kilpailulta ja lisäksi yrityksillä on suuri markkina-osuus päämarkkinoilla pohjoismaissa ja Venäjällä. Tämä varmistaa ensisijaisen neuvotteluaseman ja hyvän tuotteiden näkyvyyden myös jatkossa. Lisäksi Nokian Renkaat on keskittynyt ennen kaikkea premium luokan talvirenkaisiin, joita voidaan sanoa niche alaksi suhteessa monien miljardien autorengasbisnekseen. Nämä kaikki luovat kilpailuetua ja pitävät tuotot erinomaisina.

Fastenal on sitten ihan omaa luokkaansa ja tätä voidaan verrata suoraan Berkshiressä olevaan International Metalworking Companies yritykseen. Niin kauan kun rakennuksia, välineitä, teollisuuslaitoksia käytetään, korjataan ja rakennetaan, niin kysyntä muttereille, pulteille ja muille kiinnittimille tulee säilymään. FAST:n tase on priima kunnossa ja yritys on kasvanut voittamalla markkinaosuuksia muilta ilman merkittäviä investointeja. FAST on pystynyt palauttamaan paljon voitoista omistajille osinkojen ja takaisinostojen muodossa. Mielestäni tähän samaan sarjaan kuuluu Kone, jonka tuotteille ja ennen kaikkea Koneen tarjoamilla huoltopalveluilla tulee olemaan kysyntää vuosikymmenestä toiseen. Niin kauan kun teleporttia ei keksitä, niin Koneen tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy. Kone veloittaa asiakkaitaan ennen sovittua toimitusta ja yrityksen käyttöpääoma on negatiivinen. Muutenkin Kone vaatii bisneksen pyörittämiseen hyvin vähän pääomaa ja kasvu on tullut kaupungistumismegatrendin harjalla ratsastamisella ilman suuria investointeja. Koneella on suurin markkina-asema päämarkkinoillaan Kiinassa, mikä oikein johdettuna tulee olemaan merkittävä kilpailuetu jatkossakin.

Jäljelle jää vielä STRA ja KORS. Myös näihin pätee edellä mainitut kohdat. Molemmat yritykset alistuvat kuitenkin merkittävälle kilpailulle ja STRA myös sääntelylle, minkä perusteella yritys voisi kuulua myös toiseen segmenttiin yhdessä kiinteistövälittäjien kanssa. Sääntely STRA:n osalta ei ole tuottojen rajoittamista vaan sääntely on muodostettu oppilaiden suojaamiseksi. Tämä johtuu siitä, että oppilaat käyttävät opintolainaa opintojensa rahoittamiseen, jolloin STRA tekee suuren osan bisneksestä rahoilla, jotka tulevat valtion takaamista opintolainoista. STRA on kuitenkin for-profit opiskelupalveluja tarjoavista yrityksistä paras. KORS:n menestys ja laatu on pitkälti yrityksen käyttämistä brändeistä kiinni. Jos brändi ei ole riittävän vahva, niin KORS altistuu merkittävälle kilpailulle, mikä johtaa marginaalien kapenemiseen ja sekä liikevaihdon laskuun ja lopulta bisneksen kärsimiseen.

Yhteenveto

Berkshire koostuu useista eri alalla toimivista bisneksistä, joilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Yritykset eivät joudu investoimaan merkittävästi kasvun rahoittamiseksi. Yrityksillä on merkittävää kilpailuetua, joka voi johtua eri syistä kuten vahvasta brändistä, markkina-asemasta tai mittakaavasta. Periaatteessa Berkshiren bisnekset voidaan jakaa neljään eri bisnekseen, jotka poikkevat toisistaan merkittävästi:

1 vakuutusbisnekset, jotka tuovat käyttöön floatin

2 säännellyt pääomaa vaativat bisnekset, jotka takaavat erittäin vakaata kassavirtaa ja tuottoa

3 tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset, jotka hyödyntävät usein brändiä
4 finanssibisnekset, jotka hyödyntävät tai hyödyttävät muita Berkshiren bisneksiä

Lisäksi Berkshire on sijoittanut merkittävästi suoraan pörssiin, josta valitut yritykset noudattavat samoja periaatteita. Täällä on vielä melko tuoreelta näyttävä lista kaikista bisneksistä, jotka Berkshire Hathaway omistaa osittain tai kokonaan.

Itse voin matkia tätä viimeistä osiota eli sijoittaa suoraan pörssiin oleviin yrityksiin, jotka hyödyntävät tai noudattavat periaatteita, mitkä mahdollistavat erinomaisia tuottoja pitkällä aikavälillä. Salkussani on tällä hetkellä noin 86 % buffet-tyyppisiä yrityksiä. Lopuista varmaan pitäisi hankkiutua eroon jollain aikavälillä.

Tämä oli erittäin opettavaista. Huh huh, tulipa tästä tekstistä myös erittäin pitkä. Toivottavasti tästä on hyötyä jollekin muullekkin kuin itselleni. Kaikki tietohan on tarkkaan esitetty Berkshiren vuosikertomuksessa, mutta joskus omalla äidinkielellä lukeminen saattaa auttaa ymmärtämään asioita paremmin. En ota vastuuta mahdollisista käännöskukkasista tai kirjoitusvirheistä :)

Katsaus henkilökohtaisen talouden taseeseen ja tulos- sekä rahavirtalaskelmiin

Olen saanut vihdoin salkkuni velattomaksi ja aion sen myös pitää niin. Keväällä kirjoitin tekstin "Cash is king", jolloin olin lähes samassa tilanteessa. Hetken asiaa mietittyäni päädyin kuitenkin ottamaan velkavipua, koska velassa oli prosentin korko ja ostamani osakkeet maksoivat yli 5 % osinkoa. Minulla ei ole kuitenkaan mitään järkeä riskeerata koko omaisuutta pienen ylimääräisen tuoton takia.

Mielestäni hyvää laatuyritystä johdetaan siten, että velkaa on vähän tai sitä ei tarvita ollenkaan. Näiden laatuyritysten tase on erinomainen ja velan suhde omaan pääoman on yleensä alle 1. Tämä tunnusluku kuvaa ennen kaikkea pitkäaikaista velkaa. Lyhytaikaista velkaa ja yrityksen maksukykyä kuvaa ns. current ratio, joka on lyhytaikaisten varojen (current assets) suhde lyhytaikaisiin vastuisiin (current liabilities). Hyvin johdetuilla laatuyrityksillä ei ole ikinä ongelmia maksukyvyn kanssa ja niiden current ratio on yleensä yli 2.

Tästä innostuneena päätin katsoa omaa henkilökohtaista talouttani niin kuin yritystä. Johdanko omaa talouttani hyvin laatuyritykselle tyyppilliseen tapaan vai otanko turhaa riskiä pienen ylimääräisen tuoton toivossa? Tulokset hieman jopa yllätivät minut enkä ollut aiemmin täysin ymmärtänyt kuinka paljon minulla asunnon hankinnan jälkeen tulee olemaan velkaa verrattuna seuraamiini yrityksiin. Tein laskelmat vuoden 2016 lopulle, jolloin tilanne asunnon suhteen pitäisi olla selvä ja muutenkin hieman yksinkertaisempi kuin tällä hetkellä.

Tase jakautuu lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varoihin sekä omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Varat pitää olla yhteensä yhtä suuret kuin oma ja vieras pääoma yhteensä. Alla arvio taseestani 31.12.2016:

Lyhytaikaiset varat
Käteinen	3000
Lyhytaikaiset varat yhteensä	3000
Pitkäaikaiset varat
Korkosijoitukset	1000
Osakesijoitukset	20000
Henkilöstörahasto	2000
Asunto	143000
Pitkäaikaiset varat yhteensä	166000
Varat yhteensä	169000
Oma pääoma
Kertyneet voitot	26000
Oma pääoma asunnossa	23580
Oma pääoma yhteensä	49580
Velat
Asuntolaina	119420
Muut lainat	0
Velat yhteensä	119420
Oma pääoma ja velat yhteensä	169000

Kuten ylhäältä näkee, niin käteinen menee lyhytaikaisiin varoihin, sijoitukset ja asunto pitkäaikaisiin varoihin. Oman pääoman kohdalle tulee kertyneet voittovarat ja pääoma. Kertyneitä voittovaroja säädin siten, että varat ovat yhtäsuuret alimman rivin kanssa. Taseesta voimme nyt laskea velan suhteen omaan pääomaan, jonka pitäisi olla alle 1

velka/pääoma = 49580/119420 = 2,4,

joka on siis 2,4-kertainen suhteessa hyvin johdettuihin laatuyrityksiin. Minulla on velkaa siis noin 70ke liikaa. Toisaalta voidaan ajatella, että minulla on omaa pääomaa 70ke liian vähän. Asunnon oston jälkeen tilanne on tietenkin kaikkein pahin eli velkamäärä on suurin. Tilanne on toki väliaikainen.Tästä kuitenkin herää kysymys: kuinka kauan joudun pitämään taseeni kuralla ennen kuin saan oman pääomani sopivalle tasolle suhteessa velkaan?

Vastauksen saamiseksi omasta taloudesta pitää tehdää vielä tulos- ja rahavirtalaskelma. Näistä laskelmista selviää paljon muutakin, kuten kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja ja jo alussa esitelty lyhytaikaista maksuvalmiutta kuvaava current ratio. Koska tase on tehty vuoden 2016 lopulle, niin tein tulos- ja rahavirtalaskelmat vuodelle 2017. Alla arvio tuloslaskelmastani

Tuloslaskelma
Liikevaihto	45 600
Varojen tuotot	800
Kulut, ruoka ja muut yleiset	−6 600
Asumiskulut, vastike	−1 020
Rahoituskulut	−2 388
Tuloverot	−13 680
Tulos	22 712

Tuloslaskelman tekoa varten oletin, että taseessa olevat osuusmaksut tuottavat 10 % ja osakkeet 3,5%. Nämä ovat nettotuottoja. Kuluiksi oletin hieman haastettani suuremmiksi eli 550€/kk. Asumiskuluina on 85€/kk vastike. Rahoituskulujen laskennassa oletin, että asuntolainan korko on 2%. Tulovero rivillä oletin 30 % verot bruttopalkkaani (liikevaihtoon).

Mitä tuloslaskelmasta voi sitten yhdessä taseen kanssa laskea? Ainakin heti alkuun tulee mieleen kannattavuuteen liittyvät luvut, kuten oman pääoman tuotto (ROE) ja nettoliikevoittomarginaali (NpM). ROE lasketaan nettotuloksen ja oman pääoman suhteena ja nettoliikevoittomarginaali lasketaan nettotuloksen ja liikevaihdon suhteena:

ROE = 22712/49580 = 45,81 %,
NpM = 22712/45600 = 49,81 %,

jotka molemmat ovat erinomaisia lukuja. Harvemmilla yrityksillä oman pääoman tuotto tai nettoliikevoittomarginaali on yli 40 %. Nämä ovat ne olennaiset luvut, joista joutuu tinkimään velkavipua vähentäessä toisin sanoen omasta asunnosta luopuessa. Ihan vielä mielenkiinnosta olen joidenkin yritysten kohdalla huomannut, että rahoituskulut on ollut esillä tilinpäätösten yhteydessä. Tällä on tarkoitettu rahoituskulujen suhdetta liikevaihtoon. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella miten tämä luku muuttuu, kun velan korkoprosenttia vaihtelee:

rahoituskulusuhde (korko 1 %) = 1194/45600 = 2,62 %
rahoituskulusuhde (korko 2 %) = 2388/45600 = 5,24 %
rahoituskulusuhde (korko 4 %) = 4776/45600 = 10,48 %
rahoituskulusuhde (korko 6 %) = 7165/45600 = 15,71 %.

Vaikka korko olisi niinkin alhaalla kuin yhdessä prosentissa (nykyinen marginaalini on 1,1%), niin joudun maksamaan melkein 3 % bruttopalkastani korkoja. Jos korot nousisivat ihan realistiseen lukemaan kuten 4 %:iin, niin rahoituskulusuhde nousisi yli 10 %:iin. Tämä tarkoittaisi käytännössä 10 %-yksikön veroasteen nousua! Mielestäni velka pitää olla sillä tasolla suhteessa liikevaihtoon, että huonossakaan tilanteessa rahoituskulusuhde ei ole yli 5 % liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa, että velkaa on liikaa noin 81ke tai vaihtoehtoisesti vuosipalkkani on noin 98ke liian pieni.

Puhuin alussa current ratiosta, joka saadaan rahavirtalaskelmasta. Tämä on periaatteessa kaikkein yksinkertaisin laskelma, koska siinä vain katsotaan miten nettotulos käytetään. Alla arvio rahavirtalaskelmastani

Rahavirtalaskelma
Tulos	22 712
Asuntolainan maksu	−5 160
Muun lainan maksu	0
Varojen nettomuutos	17 552

Rahavirtani kohdistuu velan maksuun ja loppuosan voi sitten sijoittaa takaisin "bisnekseen" esim. ostamalla varallisuutta (osakkeita), jotka nostavat ensivuoden tulosta. Current ratio lasketaan lyhytaikaisten varojen ja lyhytaikaisten vastuiden suhteena. Lyhytaikaisilla varoilla tässä tarkoitetaan käteistä ja seuraavan vuoden sisällä käteiseksi muuttuvaa varallisuutta. Lyhytaikaisilla vastuilla tässä tarkoitetaan velkoja, jotka erääntyvät seuraavan vuoden aikana. Näiden perusteella voimme laskea current ration

current ratio = varat/vastuut =(käteinen+nettotulos)/lainan maksu = (3000+22712)/5160 = 4,98,

joka on erittäin hyvä. Olen siis hyvin valmistautunut lyhytaikaisiin vastuisiin ja maksukykyäni kuvaava current ratio on selvästi parempi kuin aiemmin esittämäni tavoitearvo 2. Tämän voisi periaatteessa kääntää toisin päin: kuinka paljon voisin kiristää lainan maksuohjelmaa kuitenkin siten, että current ratio >2? Nykyisen takaisinmaksusuunnitelman mukaan maksan asuntolainaani 25 vuotta ja noin 430€/kk eli 5160€ vuodessa. Jos current ratio olisi 2, niin tällöin voisin lyhentää lainaani noin 12850€ vuodessa, mikä on noin 1070€/kk. Taloussanomien lainalaskurin mukaan laina-aika lyhenisi 10 vuoteen nykyisestä 25 vuodesta.

Entä sitten se vaihtoehtoinen tapa johtaa yritystä hyvin vähäisellä velkataakalla tai jopa ilman velkaa? Tämä tarkoittaa henkilökohtaisessa taloudessa asunnon myymistä. Asunnon myymisestä seuraa asumiskulujen nouseminen 85€:n vastikkeesta noin 720€:n vuokraan. Toisaalta rahoituskulut tippuvat nollaan. Asunnosta vapautuu myös pääomaa sijoitettavaksi, jolloin varojen tuotot tuplaantuvat noin 1600 €:oon. Loppupeleissä tämä johtaa kuitenkin nettotuloksen laskuun noin 4500€:lla. Rahavirta kuitenkin paranee hieman noin 800€:lla.

Tase olisi kuitenkin ilman velkaa ihan priima kunnossa. Velan suhde omaan pääoman olisi nolla ja current ratio ääretön. Kannattavuus kärsisi hieman, sillä ROE ja NpM laskisivat. Uusi ROE olisi noin 37 % ja NpM noin 40 %. Nämäkin ovat todella hyviä lukemia enkä näe mitään syytä riskeerata kaikkea sen takia, että saisin ROE:n 46 %:n tasolle tai NpM:n 50 %:n tasolle.

Loppuun vielä kysymys. Kumpaan firmaan itse sijoittaisit?

Firma 1
dept-to-equity 2,4
current ratio 4,98
ROE 46%
NpM 50%

Firma 2
dept-to-equity 0
current ratio ääretön
ROE 37%
NpM 40%

Vuoden 2015 tulos pulkassa: +15,39%

Vuosi 2015 on nyt takana ja kaiken kaikkiaan yhteen vuoteen mahtuu todella paljon kaikenlaista. Hyviä muistoja ja huonoja muistoja. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Todella hyvää tuuria ja todella huonoa tuuria. Vuoden aikana opin ennen kaikkea yhden asian, nimittäin sen, että kaikki tapahtuneet asiat ovat lähes yksinomaan riippuvaisia sattumasta. Omilla päätöksillä tai kohtalolla on todella pieni vaikutus lopputulokseen varsinkin kun tarkastellaan näin lyhyttä aikaväliä.

Mennäänpä itse asiaan eli vuoden 2015 tulokseen. Omallani kohdalla tulos sisältää ensinnäkin sijoitusportfolion tuoton ja toiseksi nettovarallisuuden kasvun. Lisäksi toteutuneita arvoja on hyvä verrata vuoden alussa asetettuihin tavoitteisiin. Myös muut asiat, jotka vaikuttavat paljon tulokseen on hyvä käydä läpi, kuten kaupankäyntikulut.

Osakkeet tuottivat +15,02% ja osuusmaksut +22,01%

Käydään läpi ensin portfolion tuotto. Osakesalkkuni on kokonaisuudessaan Nordnetissa, jonka mukaan salkkuni tuotti alla olevan kuvaajan mukaisesti +15,02%. Salkku oli alkuvuodesta parhaillaan plussalla reilusti yli 20 % ja pahimmillaan miinuksella lähes 10 %, joten lopputulokseen voi olla tyytyväinen.

Entä sitten koko portfolioni, jossa on myös "korkosijoituksia" mukana. Korkosijoituksilla tarkoitan osuusmaksuja, jota tuottivat osakkeitakin enemmän. Arvon nousua tuli 65€ ja korkoja sekä bonuksia ja maksutapaetua tuli 141,86€, jolloin 935€ osuusmaksusijoitus tuotti 22,12%. Bonukset ja maksutapaedun lasken mukaan tuottoon, koska näitä en saisi ilman osuusmaksuja. Tästä voi olla toki monta mieltä. Koska osuusmaksut ovat vain pieni osa koko portfoliotani, niin tuottoja pitää painottaa. Vuoden alussa osakkeita oli 17199€ ja osuusmaksun korkoja 935€, jolloin koko portfolion arvo oli 18134€. Tällöin saamme painottamalla koko portfolion tuotoksi 935/18134*22,12% + 17199/18134*15,02% = 1,14% + 14,25% = 15,39 %. Koko portfolioni tuotti siis +15,39%.

Vertailuindeksini muodostuu puoliksi OMXH25 indeksistä ja puoliksi SP500 indeksistä. OMXH25 indeksin tuottona käytän Seligsonin indeksirahaston tuottoa. Rahaston arvo kasvoi 2.1.-30.12.2015 välisenä aikana +7,89 ja lähtötasona oli arvo 50,32, jolloin tuotoksi muodostuu +15,68%. S&P500 indeksin tuotto oli 2.1.2015-31.12.2015 välisenä aikana -2,15 %. Tällöin 50/50-vertailuindeksini tuotto vuonna 2015 oli +6,77%. Oma salkkuni tuotti 8,62% paremmin kuin vertailuindeksini. Tämä taitaa olla itse asiassa ensimmäinen vuosi, kun salkkuni tuottaa vertailuindeksiä paremmin. Tämä ei toki ota huomioon dollarin merkittävää vahvistumista, joka nostaa dollaripohjaisen S&P500 indeksin tuottoa selvästi. Tälläkin kertaa näiden indeksituottojen kaivaminen oli melkoisen työn ja tuskan takana ja tämä taitaa olla viimeinen kerta, kun vertaan salkkuni tuottoa useasta indeksistä muodostuvaan vertailuindeksiin. Kaiken lisäksi vertailu menee väärin valuuttamuunnoksista johtuen, niin mitä arvoa tällä on? Jatkossa on ehkä syytä keskittyä siihen, että omistamieni yritysten tulos ja mahdollinen osinko kasvaa.

Osinko- ja korkotulot olivat yli 1000€ tavoitteen

Miten osingot liittyvät salkun tulokseen? Asetin vuoden 2015 tavoitteeksi saada osinko- ja korkotuloja yhteensä yli 1000€. Vuonna 2015 sain osuusmaksun korkoja ja bonuksia sekä maksutapaetua yhteensä 141,86€ ja osinkoja tuli yhteensä 991,34€ alla olevan taulukon mukaisesti. Tuhannen euron tavoite tuli siis täyteen, sillä kokonaissummaksi muodostuu 1133,2€. Tässä on toki hyvä huomata, että tämän tavoitteen saavuttaminen oli riippuvainen jonkin verran velkavivun käytöstä vaikkakin vipua käytettäessä tämä tavoite ei ollut syynä.

Tikkeri	KPL	Määrä	Yhteensä
FUM1V	75	1,3	97,5	€
NRE1V	250	1,45	362,5	€
TIK1V	50	0,8	40	€
TPS1V	280	0,15	42	€
KNEBV	25	1,2	30	€
AFL	40	1,58	63,2	USD
IBM	14	5	70	USD
FAST	40	0,84	33,6	USD
MDT	12	1,37	16,44	USD
WMT	16	1,95	31,2	USD
GILD	15	0,86	12,9	USD
GPS	55	0,91	50,05	USD
BBL	52	1,24	64,48	USD
CVX	17	2,14	36,38	USD
CVX	30	2,14	64,2	USD
OTE1V	200	0,1	20	€

Vuoden 2014 lopussa osakkeissa oli 17199€ ja S-ryhmän osuusmaksuissa 935€ eli portfolion arvo oli yhteensä 18134€. Vuoden 2015 aikana talletin salkkuuni uutta pääomaa yhteensä 5300€. 31.12.2015 osakesalkussani oli 25013€ ja S-ryhmän osuusmaksuissa oli 1000€ eli portfolioni arvo vuoden lopussa oli yhteensä 26013€, joka 7879€ suurempi kuin vuoden alussa. Tästä muutoksesta selittyy 5300€ eli noin 67% uudella pääomalla ja loput 2579€ eli noin 33% osingoilla ja arvon nousulla. Tässä summassa on myös mukana vivutuksesta aiheutuneet kulut eli korot, joita vuonna 2015 oli yhteensä 132,71€. Osingoista lähti myös ennakkopidätys pois, mikä oli yhteensä 202,82€. Alla yhteenveto salkkuni tuoton muodostumisesta

+7879€ arvon muutos yhteensä
+5300€ oma pääoma
+1133€ osinko- ja korkotuotot
+1717€ osakkeiden arvon nousu
+65€ osuusmaksujen arvon nousu
-203€ ennakkopidätykset
-133€ velan korot.

Osingot muodostivat siis noin 39% bruttotuotosta ja arvonnousu loput 61%. Ennakkopidätyksen ja korkojen osuus bruttotuotosta oli 11,5%. Korot ovat toki vähennyskelposia ja ennakkopidätyksen päälle tulee vielä lisää veroja, joten tämä ei anna kokonaiskuvaa asiasta.

Kaupankäynti kulut ovat suurin kulu osakesijoittamisessa, sillä säilytys on ilmaista Nordnetissa. Katsotaan ensin aiempien vuosien kuluja ja verrataan niitä viime vuoteen. Vuonna 2013 ja 2014 kulut olivat 146€ (1,40%) ja 111€ (0,64%). Suluissa oleva lukema kertoo kulujen suhteesta keskimääräiseen salkun kokonaisarvoon. Viime vuonna kulut pysyivät edelleen melko korkealla strategia- ja velkavipusekoilun takia (tästä voisi kirjoittaa oman tekstin). Vuonna 2015 kaupankäyntikulut olivat yhteensä 184€, joka on keskimääräiseen salkkuun verrattuna noin 0,87%.

Säästin 589€/kk, joka jäi tavoitteestani

Asetin vuodelle 2015 myös toisen tavoitteen, joka koski säästämistä. Tavoitteenani oli säästää keskimäärin 750€/kk eli vuodessa yhteensä 9000€. Kuten sanoin jo aiemmin, niin talletin salkkuuni uutta pääomaa 5300€, josta 1500€ on korvamerkitty äidilleni. Tästä voidaan laskea siis vain 3800€ tavoitteeseen mukaan. Lisäksi säästin tililleni yhteensä 3267€. Vuoden 2015 aikana sain säästettyä yhteensä 7067€, joka on keskimäärin noin 589€/kk. Tämä jää tavoitteestani noin 21,5%. Vaikka jäätiin näin kauas tavoitteesta, niin en aio keventää tavoitettani vaan kuten aiemmissa haastekirjoituksissani olen kertonut, niin olen vaan kiristänyt tavoitettani. Vuodelle 2016 tulenkin asettamaan tavoitteeni menoihin enkä säästöihin, sillä menoni on se johon voin vaikuttaa ja säästömäärä on lopputulos. Tästä johtuen on loogisempa asettaa tavoite nimenomaan menoihin.

Nettovarallisuus kasvoi 52 %

Tässä onkin jo käyty paljon läpi asioita, mutta miten kävikään sitten kokonaisuudelle eli nettovarallisuudelleni? Vuoden alussa nettovarallisuuteni oli yhteensä 30827€ (viime vuonna raportoin sen olevan 30544€, mutta en huomioinut luvussa henkilöstörahastossa ollutta rahaa). Yllä kävin jo läpi portfolioni ja säästöjeni kehityksen. Portfolioni kasvoi 7879€ vuoden lopun arvon ollessa 26013€. Maksoin opintolainaani yhteensä 4800€ ja sitä on jäljellä enää noin 2073€. Henkilöstörahastoni arvo kasvoi ja oli viimeisimmän tiedon mukaan 1458€ (nettona). Lisäksi ostin ASP-säästöilläni asunnon, jossa on omaa pääomaa 20983€. Tililläni oli vuoden alussa noin 480€ käteistä. Tämän perusteella vuoden lopun tilanteen mukainen nettovarallisuuteni on 46861€, joka on 52% suurempi kuin viime vuoden lopulla! Tämä tarkoittaa tuotot (ja äidiltä sijoitettavaksi saamani 1500€) pois lukien, että olen säästänyt yhteensä keskimäärin 996€/kk.

Nettovarallisuuslaskelmassani olisin voinut käyttää asunnon osalta asunnon ostohintaa 143000€ ja siitä olevaa velkaa 122000€, mutta koska talo on edelleen rakenteilla, niin asunnon arvo ja velka eivät vastaa vielä lopullisia arvoja. Tästä syystä käytin vain alun perin asuntoon laittamiani säästöjä. Talon pitäisi valmistua jo maaliskuussa, mutta viimeistään toukokuussa.

Lisäksi aloittamaani haasteeseen liittyen minulla on ollut muita menoja (tästä pitää kirjoittaa oma teksti myöhemmin), jotka ovat vieneet loppu vuonna yhteensä 2780€. Tästä johtuen tilini saldo ei vastaa summaa, jonka olen tililleni säästänyt. Jos tuon 2780€ laskee mukaan nettovarallisuuteen, niin tällöin vuonna 2015 nettovarallisuus olisikin kasvanut 61% eli keskimäärin 1228€/kk. Tämä vastaa myös melko hyvin vuonna 2014 saavutettu nettovarallisuuden kasvua, joka oli 1208€/kk ilman tuottoja.

Haasteen ensimmäinen kuukausi takana

Haasteen ensimmäinen kuukausi on nyt ohi. Kuluni eivät pysyneet budjetissa, joten parantamiseen varaa on. Koska tavoitettani en halua muuttaa, niin muutan suunnitelmaa ja otan hieman radikaalimmat keinot käyttööni. Tässä kuukausiraporttini joulukuun osalta.

Tulot:

Palkka 2391,03€

Muut tulot 419,26€

Tulot yhteensä 2810,29€

Menot:

Kiinteät kulut 919,28€

Asuminen 472,78€

Opintolaina 400€

Muut kulut 394€

Kulut yhteensä 2186,06€

Säästöön: 624,23€

Tuloni olivat normaalia suuremmat, koska sain palkkani lisäksi muita tuloja. Nämä sisältävät veronpalautukset 315€, kaverin velan maksun 74€ ja käteislahjan 30€. Nämä menivät aika tarkkaan muihin kuluihin, jotka sisälsivät tabletin hankinnan 279€ ja pyykinpesukoneen sekä imurin ostamisen kaveriltani 115 eurolla. Kaverini muutti ulkomaille ja tässä oli selvä "win-win"-tilanne, jossa hän pääsi tavaroista eroon ja minä sain edullisesti uuteen asuntooni tarvitsemani kodinkoneet.

Kuluni olivat yhteensä 2186,06€, jotka olivat kiinteiden kulujen osalta selvästi budjetoitua suuremmat. Haasteen mukaisesti olen ottanut tavoitteekseni pitää kiinteät kulut alle 450€ kuukaudessa. Tässä epäonnistuin todella pahasti ja kiinteät kuluni olivat 919€ eli yli kaksi kertaa budjetoitua enemmän. Kiinteät kulut olen raportoinut viikoittain viikkoraporteissani. Alla yhteenveto koko kuukauden kiinteistä kuluista (suluissa merkitty budjetti)

Ruokaostokset 117,5€ (150€)

Bussikortti 211,5€ (50€)

Netti 23,22€ (13,5€)

Spotify 9,99€ (10€)

Sähkö 0€ (13,5€)

Työpaikkaruokailu 130,2€ (130€)

Vakuutukset 10,65€ (10€)

Muut kulut 416,22€ (73€)

Yhteensä 919,28€ (450€)

Käytännössä ainoa ylitys tuli muiden kulujen osalta. Bussikortin latausta ei oikein voi sanoa budjetin ylittämiseksi, sillä maaliskuun alkuun asti kulut pitäisi olla aika lähellä nollaa. Toki tuohon nyt sisältyy arvon lataamista, jotka vievät summan yli budjetoidun. Jos muut kulut olisivat olleet budjetissa, niin kulut olisivat olleet yhteensä 576,06€. Tästä kun vielä ottaa pois kahden seuraavan kuun bussikulut, niin kulut olisivat olleet noin 476€.

Tämän perusteella minun pitää keskittyä ennen kaikkea muiden kulujen pienentämiseen, niin kuin olen viikkoraporteissakin todennut. Joulukuussa muihin kuluihin kuului äidin synttärilahja 68€, nappikuulokkeet 15€ ja lääkkeet 10€, jotka tekivät yhteensä 93€. Kaikki loput 323€ meni ravintolassa syömiseen ja hauskan pitoon. Jos en kävisi ollenkaan ravintoloissa tai käyttäisi alkoholia, niin kuluni olisivat olleet hyvin lähellä budjettia.

Tätä on varmaankin siis kokeiltava? Tällä hetkellä kalenteri näyttää siltä, että siinä ei ole ennen kesää yhtäkään tapahtumaa tai juhlaa, johon olisin suunnitellut osallistuvani. Yhtä hyvin voin siis varata kaikki viikonloput toukokuun loppuun asti esim. urheilulle. Minulla on sellainen työpaikka, jossa on ilmainen kuntosali ja lisäksi voin käyttää ilmaiseksi uimahallia, joten urheilu ei aiheuta mitään kustannuksia. Korkeintaan uudet sisäpelikengät pitää hankkia ja polkupyörä pitää huoltaa kevättä varten. Tipattomalle en ryhdy, sillä viime vuonna olin 3 kuukautta tipattomalla ja siinä ei ollut mitään järkeä. Duunin kautta tai muutenkin tuli pari tilannetta, jossa tarjotaan esim. hyviä viinejä ruuan kanssa ja siihen kun joutuu sanomaan "ei pysty", niin mielestäni se on täysin järjetöntä. Tämän perusteella aionkin lanseerata käyttööni termin baariton, jolla tarkoitetaan seuraavaa:

Baariton := on aikaväli, jonka aikana henkilö ei käy baareissa tai ravintoloissa. Henkilö voi osallistua tapahtumiin, jotka järjestetään kyseisissä tiloissa, mutta osallistumisen on oltava ilmaista tai lähes ilmaista.

Joulukuun aloitussaldo oli 942€ ja säästöön jäänyt summa joulukuun aikana oli 624€, joten saldoni nousi joulukuun aikana 1566 euroon. Kuten haasteeni aloituspostauksessa kerroin, niin valmistaudun säästämällä lähiajan menoihin, joihin hankin myös ulkopuolista rahoitusta pankista. Niitä menoja tuli joulukuussa yhteensä 1079,2€, joiden jälkeen joulukuun loppusaldoni pitäisi asettua 493 euroon.

Kirjanpitoni ei ole aivan tarkka ja uskon sen johtuvan käteisen käyttämisestä sekä erilaisista kavereiden välisistä veloista, joita maksamme edes takaisin mobilepaylla. Tämä pitää miettiä kuntoon ennen seuraavia raportteja. Voi olla, että alan seuraamaan suoraan tililleni tulevia ja sieltä lähteviä summia riippumatta siitä mitä ne ovat. Tällöin tililläni olevan summan pitäisi vastata excel seurannassani olevia summia. Toinen vaihtoehto on, että pidän vain viikkoseurantaa, jolloin kuukausibudjetti (450€) pitää muuttaa viikkobudjetiksi seuraavalla tavalla: viikkobudjetti on 12*kuukausibudjetti/viikkojen lukumäärä = 12*450€/52=103,85€/vko. Viikkokulutukset voivat vaihdella paljon, mutta voin laskea keskimääräisen arvon  toteutuneista viikkokuluista ja siten pystyä seuraamaan kulujani suhteessa budjettiin.

Nyt kun tässä tätä mietin, niin mielestäni viikkobudjetin muodostaminen on järkevämpää. Viikko alkaa aina maanantaina ja päättyy sunnuntaina, kun  kuukausi voi loppua kesken kaiken eikä ole edes jaollinen 7 päivällä. Kaiken lisäksi, koska joulukuu, viime vuosi ja viikko 53 on elettyä elämää eikä sitä saa takaisin vaikka kuinka haluaisi, niin voin käytännössä aloittaa puhtaalta pöydältä tämän viikon ja vuoden osalta. Vaikka tiedän jo nyt, että esim. tammikuussa tulee 140€:n vuokralasku, josta oma osuuteni on vain noin 40€ ja sitä myöten laskennalliset kuluni ovat liian suuret, niin se tuo vaan konservatiivisuutta laskelmaan. Tavoite ja sen täyttyminen on tärkein, ei menetelmät!

Tässä siis lähtökohta vuodelle 2016, tammikuulle ja viikolle #1:

Aloitussaldoni on 471,64€

Viikkobudjetti kiinteiden kulujen osalta on 103,85€

Muut kulut, kuten asuminen ja opintolaina huomioidaan erikseen

Seurannassa huomioidaan kaikki tilille tulevat ja sieltä lähtevät summat

Toivottavasti näillä jopa radikaaleilla toimilla onnistun paremmin tavoitteissani. Ensimmäinen kuukausi ainakin kertoi mihin se ylimääräinen raha menee. Nyt kun ongelma on täysin identifioitu, niin siirrytään heti ongelman ratkaisuun. Katsotaan parin kuukauden päästä miltä ne kulut alkavat näyttää.

Onnea ja menestystä kaikille uuteen vuoteen 2016!

Viikkoraportti #5 (53/2015)

Vuosi vaihtui ja lomat loppuivat. Tänään oli reipas paluu arkeen. Joulun aikana jo tottui ruuan jälkeisiin päikkäreihin ja tänään lounaan jälkeen oli erittäin vaikea pysyä hereillä. Eiköhän se tästä normalisoidu. Tässä viikon 53 viikkoraporttini.

Kulut:

Heti alkuun tärkeimmät eli ne kulut viikolta 53 (28.12.2015-3.1.2016):

Ruokaostokset 3€
Bussikortti 150,8€
Netti 0€
Spotify 0€
Sähkö 0€
Työpaikkaruokailu 0€
Vakuutukset 0€
Muut kulut 154,2€
Yhteensä 308,0€

Budjettini oli 450€/kk eli noin 112,5€ viikossa. Viimeisen kahden viikon tavoin tämäkin viikko meni aivan penkin alle. Tämä on johtunut budjetista lipsumisesta ja bussikortin lataamisesta etukäteen pariksi kuukaudeksi.

Ruokaostokset pysyivät budjetissa, sillä budjetoitu 150€/kk tarkoittaa noin 37,5€/vko. Kävin kerran kaupassa ostamassa ruokaa kolmella eurolla. Tämä näkyikin sitten siinä, että pakastin tyhjentyi ja söin todella paljon ravintoloissa.

Viikolla ei tullut netti- tai sähkökuluja. Bussikorttiin latasin 50€ arvoa ja aikaa 4.1.-4.3. väliselle ajalle, joka maksoi 100,8€. Työpaikan ruokailu- ja vakuutuskulut peritään palkan yhteydessä kuun puolessa välissä ja nekin olivat nolla tällä viikolla. Spotifymaksun maksoin viime viikolla.

Muut kulut lähtivät jälleen käsistä ja olivat jälleen yksinään enemmän kuin koko viikkobudjettini. Uudenvuodenaattona kävimme syömässä hieman paremmassa ravintolassa, jossa otin alkuruuaksi tomaattikeiton ja pääruuaksi sinisimpukoita valkoviinikastikkeessa. Simpukat olivat todella hyviä! Tähän päälle lasi punaviinia jälkiruuaksi ja olut ruokajuomaksi, niin lasku oli noin 46€. Tämän lisäksi kävin lounastamassa kiinalaisessa buffetissa (9,5€) aattona tiukkojen sulkapallopelien jälkeen lähinnä aikataulusyiden takia. Aattoilta menikin mukavasti ystäväporukalla ampuessa raketteja ja skumppaa nauttiessa. Tähän huvitteluun ei mennyt latin latia.

Tammikuu alkoi perjantaipyhänä, jolloin kävin pizzalla (11€) ja juhlistimme vielä kerran kaverin ulkomaille lähtöä. Pari olutta r-kioskista ja siitä illan viettoon. Join pubissa yhden oluen (8,5€) ja kävin yöllä kotimatkalla macissa (4,1€). Lauantaina tuli tosiaan se ilta vastaan, kun hyvä opiskelukaverini, jonka olen tuntenut yli 10 vuotta viettäisi viimeistä iltaa Suomessa pitkään aikaan. Päätin, että nyt kun vielä voi, niin unohdetaan budjetit ja mennään kaupungille viettämään aikaa. Käytiin jälleen raflassa, jossa kokeilin pulled lamb burgeria snake dog ipan ja flying dog pale alen kanssa. Aivan mieletön burgeri, joka maksoi 20€. Oluet siiihen päälle niin lasku oli yhteensä 36€. Tämän jälkeen jatkettiin vielä pubiin lautapelailemaan, jossa uppoi vielä pari tuoppia total 17€. Kello toki kävi ja yöllä piti tietenkin saada vielä ruokaa, jolloin käytiin porukalla vetämässä pizzaa (7,5€).

Sunnuntaina kävinkin vaihtelun vuoksi xxl storesta ostamassa pipon ja hanskat, johon meni noin 9€. Illalla koripallontreenin jälkeen himaan ja se viikko oli pulkassa.

Huh huh! Söin ravintolassa viikon aikana yhteensä 6 kertaa. Nuo sinisimpukat ja pulled lamb burger olivat kyllä hintansa väärtejä nautintoja. Muuten homma lähti kyllä käsistä ja sen huomaaa loppusummasta.

Kuten olen jo pari kertaa sanonut, niin juhliminen ja alkoholi on helvetin kallista suhteessa muuhun elämiseen. Jos siitä pystyy nipistämään, niin silloin budjettissa pysyminen tulee olemaan helppoa.

Muuta:

Uusi vuosi uudet kujeet? Tuo eka kuukausi osoittaa oikeastaan melko hyvin pohjatason, jolla tavoin olen rahaa kuluttanut aiemminkin. Tän on vaan pakko muuttua.

Kävin 28.12. pankissa allekirjoittamassa lainapaperit, jonka jälkeen minulla on mahdollisuus 40 000€ lainaan tarpeideni mukaan. Tämä on se pankin osa rahoituksesta, josta puhuin haasteen aloituspostauksessa. Tämän lisäksi tai tämän lainan maksamiseksi pyrin siis säästämään, jotta talouteni ei joudu liian tiukalle epäonnisessakaan tilaanteessa. Jos nostan lainan ja niin velka määräni nousee yhteensä asuntolainan kanssa 162000 euroon. Koska seuraavat pari kolme vuotta on hyvin kriittistä aikaa velkataakan osalta, niin päädyin ottamaan henki- ja tapaturmavakuutuksen sekä toimeentulovakuutuksen. Aion pitää tätä ainakin sen ajan, että velkataakkani on normalisoitunut merkittävästi alemmalle tasolle. Vakuutuksen hinta alustavan laskelman mukaan oli noin 200€ vuodessa.

Lainat pitäisi vielä kilpailuttaa, mutta voi olla, etttä pitää odottaa asunnon valmistumiseen asti. Viimeksi kun olin muihin pankkeihin yhteydessä, niin he suosittelivat olemaan yhteydessä vasta sitten.

Osakesalkku:

En tehnyt veromyyntejä viikolla, joten vuoden 2015 luovutusvoitoksi muodostui noin 280€. Kirjoitan vuoden 2015 tapahtumista erillisen yhteenvedon.

Joulukuun viimeisenä päivänä tuli vielä yhdet osingot nostaen vuoden osinkosaldon 991,35 euroon ennen veroja. Nimittäin GILD maksoi $0,43 osakkeelta joulukuussa ja ne ilmestyivät nordnetin tilille aattona.

Äitilläni on ollut korkorahastoja, joista puhuttiin joulupyhinä. Totesimme, että rahat voitaisiin sijoittaa suoraan osakkeisiin. Tämä toteutettiin siten, että hän myi rahastonsa ja siirsi tililleni rahastoissa olleen noin 1500€. Näistä ei tullut veroseuraamuksia, koska rahastot olivat tuottaneet käytännön breakeveniä. Siirsin nämä nordnetin salkkuuni. Vielä on auki teenkö toisen salkun nordnettiin vai onko yksinkertaisempaa pitää kaikki samassa salkussa. Jokatapauksessa jatkossa pitää muistaa, että 1500€ on korvamerkitty äidilleni.

Tuon viimeisen talletuksen ansiosta salkkuni on jälleen velaton siitä huolimatta, että en ole keventänyt Fortumin painoa. Odotellaan, odotellaan.