tiistai 22. helmikuuta 2022

Fortumin venäjäriskit: 57% lämmöntuotannosta ja 38% sähköntuotannosta on itärajan takana

Omassa salkussa Fortum ja Nokian Renkaat ovat ihan kohtuullisen kokoisella panoksella. Fortumin osakkeita on 200 kpl, Nokian Renkaita 150 kpl ja ne edustavat salkustani tällä hetkellä noin 4,1% ja 3,5% osuuksia. Olen aina tiennyt, että molempiin yrityksiin liittyy riskejä (ja tietenkin myös mahdollisuuksia) Venäjään liittyen, sillä molemmat yritykset toimivat melko isosti itärajan takana. Tässä tekstissä käyn läpi hieman Fortumin bisneksiä Venäjällä lähinnä muistuuttaakseni itseäni niistä.

Investoinnit Venäjällä alkoivat

Fortum hankki 30% osuuden Lenenergosta (=kaukolämpö- ja sähköjakeluyritys Pietarin alueella) Venäjällä vuosina 2002-2004 ja muutama vuosi myöhemmin kasvatti osuuden yli 1/3-osaan. ROA UES:n  kanssa tehtiin aiesopimus ja hankittiin 12,5% osuus St. Petersburg Generating Companysta vuosina 2005-2006. Tämä johti TGC-1 (= Territorial Generating Companyt No. 1 = karjalanalueen tuotantoyhtiö) käynnistymiseen uudelleen yhtiöittämisen takia eli omistusosuudet edellä mainituissa antoi 25,7% osuuden TGC-1:stä.Vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan Fortum oli toiseksi suurin TGC-1:n omistaja ROA UES:n jälkeen. TGC-1 meni pörssiin Joulukuussa 2006.

Helmikuussa 2008 Fortum osti TGC-10:n, joka toimii Uralin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueella. Vuoden 2008 lopulla Fortum oli saanut haltuunsa 93% TGC-10:sta ja sijoituksen suuruus oli jo tehdyt investoinnit mukaan lukien ollut 2,5 miljardia euroa. TGC-10:n kautta sitouduttiin merkittävään noin 2 miljardin lisäinvestointiohjelmaan, joka jatkuisi vuosia ja nostaisi sähköntuotantokapasiteetin 3000 MW:sta aina 5300 MW:iin asti. Lämmöntuotantokapasiteetti TGC-10:llä oli 15300 MW (ennen investointiohjelmaa). Käytännössä TGC-10 sisälsi Tjumenin, Tobolskin, Tseljabinskin, Argajasin, Njaganin ja Kurgan Generationin (49%) kaasu- ja hiilivoimalaitokset. 

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä oli jo nähtävissä, että TGC-10 oli uudelleen nimetty OAO Fortumiksi ja yhdessä TGC-1:n kanssa ne olivat yhdistelty Russia-raportointidivisioonan alle. Divari myi Kurgan Generation ja St. Petersburg Sale Company osuutensa.  Divari sisälsi vuoden lopulla 94,5% osuudet Tseljabinsk Energoment, OAO Fortum, TGC-10 Invest, Urals Heat Network yrityksistä ja täysin omistetun LLC Fortum Energyn. Vuonna 2010 Russia-divisioonan liikevaihto oli 804 miljoonaa euroa ja sidottu pääoma 2,82 miljardia. Investointiohjelman loppuosan arvoksi arvioitiin 1,5 miljardia euroa.

Vuoden 2012 lopulla Russia-divisioonan liikevaihto oli 1030 miljoonaa ja sidottu pääoma 3,85 miljardia euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tehtiin vain pieniä järjestelyjä: Joulukuussa 2012 Fortumin venäläisen tytäryhtiön OAO Fortumin osakkeet poistettiin Moskovan pörssin kaupankäynnistä. Vuonna 2011 jäljellä oleva osa Fortumin St. Petersburg Sale Companyn osakkeiden myyntihinnasta maksetiin OAO Fortumin osakkeilla (3,04 %), jonka jälkeen Fortum omisti 97,6 % OAO Fortumin osakekannasta. TGC-10 Invest on muuttunut nimeen Fortum Invest ja omistusosuus noussut sataan prosenttiin.

Ukrainan kriisi

Vuoden 2014 tilinpäätöksestä löytyy seuraava teksti:

"Venäjä on altistunut poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle epävarmuudelle sekä riskeille johtuen muutoksista lainsäädännössä, taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä ja muissa vastaavissa tekijöissä samoin kuin muut vastaavat maat. Ukrainan kriisi sekä EU:n ja USA:n sanktiot ovat lisänneet riskejä ja muuttaneet Venäjän liiketoiminnan liiketoimintaympäristöä haastellisemmaksi. Fortumilla on tilanteen osalta systemaattinen ja jatkuva seuranta ja valmius muuttaa toimintatapoja tarpeen niin vaatiessa."

Lisäksi vuonna 2008 vuodelle 2015 asetettu OAO Fortumin liikevoittotavoite 500 miljoonaa euroa muutettiin siten, että se on laskettu sen aikaisilla valuuttakursseilla (eli todellisuudessa 18,2 miljardia ruplaa). 2014 alkanut kriisi romahdutti ruplan kurssin, joten 500:n tavoitteesta oli jäljellä about puolet. Tässä vaiheessa riski osittain realisoitui. Jos sijoitat euroja rupliin, niin älä odota saavasi euroja takaisin. Saat ruplia takaisin ja kurssi on mitä on.

Vuonna 2014 Russia-divisioonan liikevaihto oli 1055 miljoonaa euroa ja sidottu pääoma 2,6 miljardia euroa. Investointiohjelman loppuosan arvo oli enää 200 miljoonaa. Hetkonen, mihin katosi juuri 1,3 miljardia sidotusta pääomasta vaikka liikevaihto on sama kuin pari vuotta sitten? No syy löytyy käsittääkseni valuutasta, sillä heikkenevä rupla vaikuttaa Fortumin tulokseen ja omaan pääomaan käännettäessä Russia-divisioonan tulokset ja nettovarat euroiksi. Eli kun katsoo sähköntuotantoa (TWh), niin vuosi 2014 oli parempi kuin yksikään aiempi Russia-divisioonassa. Ruplia on siis tullut enemmän kuin aiemmin sisään, mutta euroiksi käännettynä on johtanut samaan liikevaihtoon kuin pari vuotta aiemmin. Sidottu pääoma on kuitenkin mennyt toiseen suuntaan ruplan mukana vaikka investointeja onkin hieman lisätty, niin suuri osa oli jo sisällä.

Sivuhuomautuksena Fortum oli lisännyt omistusta vajaa viidenneksen TGC-1:ssä reilu 29 prosenttiin. Fortum Invest oli myös kadonnut, ehkä yhdistelty? Vuonna 2014 tapahtui kuitenkin jotain muuta huomattavasti kiinnostavampaa. Joulukuussa Fortum ja Gazprom Energoholding nimittäin allekirjoittivat pöytäkirjan aloittaakseen TGC-1:n omistustensa uudelleenjärjestelyn. TGC-1 siis omistaa ja operoi Venäjän luoteisosassa vesi- ja lämpövoimaa sekä Pietarin lämmönjakeluverkkoa. Taustalla oleva idea oli hyvä. Mikäli Fortum saa yli 75 % omistusosuuden TGC-1:n vesivoimatuotannosta, Fortum olisi valmis osallistumaan enintään 15 % vähemmistöosuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Tämä oli se vaihe, kun hanke oli ongelmissa matalan EU-alueen omistusosuuden takia. Jossain välissä Fennovoimaan lähti mukaan kroatialainen Migrit "bulvaani" Solarna. Miten tässä sitten kävi?

Vuoden 2016 tilinpäätöksessä esitettiin, että OAO Fortumin investointiohjelma oli päättynyt. Omistusosuudet olivat nyt nousseet 98,2 prosenttiin (vuonna 2012 97,6%). Russia-divisioonan liikevaihto oli enää 890 miljoonaa euroa, mutta nyt tuli about ensimmäisen kerran kunnolla voittoa nimittäin reilu 220 miljoonaa euroa. Sidottu pääoma oli 3,28 miljardia. Vuoden 2016 aikana Tobolskin laitos myytiin 2,6 miljardilla ruplalla (131 miljoonalla eurolla) SIBUR:lle. Fortum omisti edelleen TGC-1:stä 29% ja aikeet jäivät aikeiksi. Mutta hetkonen? Fortum päätti vuonna 2015 osallistua 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. En tiedä oliko tämä sitten venäjäriski vai kotimaan riski, mutta Fortum ei saanut sitä mitä halusi ja siitä huolimatta joutui lähtemään mukaan sellaiseen mihin ei halunnut.

Uudet järjestelyt ja Uniper

Vuonna 2018 tilinpäätöksessä Russia-divisioonan liikevaihto oli 1070 miljoonaa, sidottu pääoma 2,79 miljardia ja liikevoitto 273 miljoonaa euroa. TGC-1 omistusosuus oli edelleen 29% ja OAO Fortumin eiku sorry, nyttemmin PAO Fortumin omistusosuus edelleen 98,2 %. Venäjälle alettiin tekemään tuuli- ja aurinkovoimainvestointeja ja omistukset taulukkoon oli ilmestynyt useita uusia rivejä.

Mielenkiintoisin muutos oli kuitenkin se, että vuoden 2018 toisella neljänneksellä Fortum sai
Uniper-järjestelylleen Venäjän kilpailulainsäädännön ja strategisia investointeja koskevan lain mukaiset viranomaishyväksynnät. Eli Fortum lähti mukaan Uniperiin. Vuoden 2018 lopulla Fortum omisti Uniperista 49,99% eli juuri himpun verran alle Venäjän viranomaisluvan. Tämä investointi oli suuruudeltaan noin 4 miljardia euroa.

Vuoden 2020 lopulla Uniper investointi oli noussut 76,1 % tasolle, josta lisää alla erikseen. Russia divisioonan liikevaihto oli 909 miljoonaa, liikevoitto 252 miljoonaa ja sidottu pääoma 2,4 miljardia euroa. Vuoden 2020 lopulla TGC-1 omistusosuus on 30% ja PAO Fortumin 98,2%.

Vuoden 2021 Q3 osavuosikatsauksessa oli yksi kiinnostava muutos. Venäjällä hyväksyttiin maaliskuussa 2021 muutoksia strategisia investointeja koskevaan lakiin. Lain mukaan Fortum saa omistaa 100 % Uniperista, joka on Unipro PJSC:n enemmistöomistaja. Lisäksi osarista nähdään Venäjän merkitys Fortumille rullaavan 12kk tietojen mukaan:
- Venäjän lämmöntuotanto 19,6 TWh vs. Fortum yhteensä 34,2 TWh eli 57,3%
- Venäjän sähköntuotanto 70,2 TWh vs. Fortum yhteensä 180,8 TWh eli 38,8%

Uniper

Uniperin kotisivujen mukaan Venäjä on yksi tärkeimmistä Uniperin markkinoista ja Uniper toimii energiantuotannossa, -myynnissä ja kaasun tuonnissa Eurooppaan. Samaan tapaan kuin Fortumin investointi TGC-10:iin, myös Uniper lähti Venäjälle jo vuonna 2007. Uniper omistaa 5 kaasu- ja hiililaitosta Venäjällä, jotka on järjestetty pörssilistatun Unipro-yhtiön alle. Unipron vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella Uniper omistaa Uniprosta hieman vajaa 84 % ja omistetut voimalaitokset ovat alla:
-2400 MW ligniinilaitos Berezovkaya,
-1500 MW kaasu/hiililaitos Shaturskaya,
-630 MW kaasu/hiililaitos Smolenskaya,
-5700 MW kaasulaito Surgutskaya,
-1050 MW kaasu/hiililaitos Yaivinskaya.

Vuonna 2020 Uniperin osuus Unipron liikevaihdosta oli 909 miljoonaa ja korjattu tulos ennen veroja ja korkoja (adj. EBIT) oli 226 miljoonaa euroa. Tämä Unipro ja POA Fortum ovat kuin kaksi marjaa. Tässä on kyllä aika paljon integrointimahdollisuuksia ja varmasti tullaan näkemän päällekkäisten tai rinnakkaisten rakenteiden optimointia sekä divestointeja.

Uniperi on lisäksi mukana kaasun tuonnissa, jota hankitaan lähinnä Venäjältä, mutta myös Alankomaista ja Saksasta. Pitkäaikaisia hankintasopimuksia oli yhteensä 368 miljardin kWh:n edestä ja kaasua myytiin jälleenmyyjille 218 miljardin kWh:n edestä vuonna 2020. Kaasulla treidattiin kuitenkin huomattavasti enemmän, sillä myynti yhteensä oli 2200 miljardia kWh ja ostot yhteensä about saman verran. Eli lähes 10x suhteessa varsinaiseen ulosmyyntiin.

Uniperin kaasun alkuperästä on hyvin vähän tietoa tilinpäätöksessä. Kaasuputkista oli mainittu rakenteilla oleva Nordstream 2 ja OPAL. Uniper omistaa OPAL:sta 20% ja se yhdistää Nord Streamin Saksan ja Tsekin rajalle asti. Nord Stream 2 on vielä rakenteilla ja Uniper on mukana siinä sijoittajana.

Yhteenveto

57% Fortumin lämmöntuotannosta ja 38% sähköntuotannosta on Venäjällä. Fortum omistaa 30% TGC-1:stä, 98,2% POA Fortumista ja Uniprosta noin 64%. Yhteensä, näiden omistusosuuksien mukainen liikevaihto  vuodessa on noin 1,8 miljardia ja liikevoitto noin 500 miljoonaa euroa. Lisäksi Fortum on sotkeutunut Uniperin kautta venäläisen kaasun Eurooppaan tuontiin, myyntiin, ostoon ja treidaamiseen.

---------------------------------
Linkkejä
Uniper: https://ir.uniper.energy/websites/uniper/English/3000/reporting.html
Fortum: https://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/raportit-ja-esitykset
Unipro: https://www.unipro.energy/en/
Nord Stream 2: https://www.nord-stream2.com/company/shareholder-and-financial-investors/

4 kommenttia:

  1. Mitäs nyt kun nordstream2 meni konkkaan? Vapaata laskettelua..täytyisi löytää laskelmia näiden venäjä firmojen arvoista, kun Venäjän toiminnot on poistettu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä luit, että meni konkkaan?

      "March 1 (Reuters) - The Swiss-based company which built the Nord Stream 2 gas pipeline from Russia to Germany is considering filing for insolvency, two sources familiar with the situation said, as it attempts to settle claims ahead of a U.S. sanction deadline for other entities to stop dealings with it.

      Nord Stream 2 AG did not respond to requests for comment from Reuters. Gazprom declined to comment."

      Uniper on rahoittanut NS2:sta 950 miljoonalla eurolla lainan kautta. Jos se menee konkkaan, niin Uniper jää velkojana perimään saataviaan. Käytännössä tällöin voidaan katsoa miljardin menneen hukkaan ja tämä tulisi näkymään Uniperin tuloksessa, mutta sillä ei ole kassavirta vaikutusta.

      Poista
    2. Lisäksi noin 10% korkotuotto eli noin 100M vuodesssa jää saamatta. Uniper ja Fortum kirjaavat sen nyt alas:
      https://www.fortum.fi/media/2022/03/fortumin-tytaryhtio-uniper-alaskirjaa-rahoitussaatavansa-liittyen-nord-stream-2-kaasuputkihankkeeseen-ja-antaa-lisatietoja-yhtion-venajan-liiketoiminnoista

      Poista
  2. Nyt loppuu Uniperin tarina pörssiyhtiönä ja Fortumin tytäryhtiönä:
    https://www.fortum.fi/media/2022/09/fortum-myy-koko-uniper-omistuksensa-saksan-valtiolle

    Fortum hankki alunperin Uniperistä vajaa 50% noin 3,9 miljardilla vuonna 2017 ja 2018. Sitten Elliotilta tehtiin vielä noin 20% hankinta vuonna 2020, jonne meni 2,6 miljardia. Omistusosuutta hilattiin sen jälkeen ylös 78 % tasolle, jonne meni ehkä about 0,2-0,4 miljardia eli yhteensä 6,7-6,9 miljardia.

    Omistusaikana Uniper maksoi osinkoja Fortumille noin miljardin ja nyt Saksa maksaa Fortumin osakkeista 1,7€/kpl eli vajaa 0,5 miljardia. Tappiota (ihan oikeaa rahaa, ei excel rahaa) tuli siis kokonaisuudessa noin 5,5 miljardia euroa.

    VastaaPoista