perjantai 11. lokakuuta 2019

Kaikki ikinä omistamani osakkeet, onko myymisessä järkeä?

Nyt kun viime aikoina olen alkanut myymään positioita salkustani, niin olen alkanut miettimään kuinka järkevää myyminen ylipäätään on. Olen tämän vuoden aikana luopunut Tikkurilasta, IBM:stä ja Siilistä vaihtaakseni ne laadukkaampiin yrityksiin. Tällä hetkellä salkussani on liipaisimen alla vielä Betsson ja Pandora.

Tein tarkastelun kaikista omistamistani osakkeista vuodesta 2011 lähtien. Katsoin millä hinnalla olen ostanut ja millä myynyt. Lisäksi tein vertailuja nykyiseen osakekurssiin. Samalla huomasin, että joitain vanhoja omistuksiani on ostettu pois pörssistä ja yhden yrityksen nimikin on muuttunut. Tässä esittelen lyhyen yhteenvedon aiemmista sijoituksista.

Jaan aiemmat omistukseni kahteen osaan:
1. Nykyisen strategiani mukaiset exitit
2. Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset

Nykyisen strategian exitit:

Aloitan nykyisistä exiteistä, joita ovat alussa mainitsemani Tikkurila, IBM ja Siili.
Tikkurilaa ostin jo vuonna 2012 ja lisäsin hieman 2015. Position hankintahinta oli 14,38 euroa. Luovuin Tikkurilasta 12,72 euron hinnalla tämän vuoden tammikuussa ja nykyinen kurssi on 13,62 euroa. Toki sain matkalla osinkotuloja, mutta myyntipäätös on toistaiseksi ollut huono.

IBM:ää ostin kahdesti vuonna 2013 ja lisäsin 2016. Omistin parhaillaan 30 kpl IBM:n osakkeita, joiden keskihankintahinta oli noin 153 dollaria. Myin vuonna 2016 1/3 omistuksistani hintaan 162 dollaria ja loput 2/3 tämän vuoden heinäkuussa 149 dollarin hinnalla. Keskimyyntihintani oli 153,9 dollaria, joten tein pienen tappion. Sain kuitenkin IBM:stä osinkotuloja matkalla melkoisesti. Nykyinen IBM:n kurssi on n. 142 dollaria, joten myynnit ovat toistaiseksi olleet hyviä.

Siiliä ostin ekan kerran vuonna 2016 ennen splittiä ja lisäsin 2017. Position keskihankintahinta oli 8,98 euroa. Myin Siilin 8,9 euron hintaan viime kuussa. Tein siis pienen tappion, mutta keräsin osinkoja matkalla. Nykyinen Siilin kurssi on 8,64 euroa, joten toistaiseksi myynti on ollut hyvä.

Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset:

Aloitetaan yrityksistä, jotka on ostettu pois pörssistä. Näitä ovat Rautaruukki, Technopolis, Sponda ja PKC Group. Kolmea ensimmäistä olen omistanut jo 2011 ja ne on hankittu OP:ssä olleeseen salkkuun. Siirsin salkun Nordnettiin lokakuussa 2012. Näistä kolmesta minulla ei ole hankintahintaa enää saatavilla. Myyntihinnat löytyvät kuitenkin Nordnetin palvelusta.

Rautaruukin myin 4,87 eurolla, Technopoliksen 3,5 eurolla, Spondan 3,39 eurolla ja PKC groupin 15,05 eurolla. Tässä hinnat, joilla yritykset lähtivät pörssistä:
Rautaruukki 11,24 euroa
Technopolis 4,65 euroa
Sponda 5,19 euroa
PKC group 23,55 euroa.

Tämä kertoo karua jälkeä siitä, että minkälaisista tuotoista jää paitsi jos erehtyy myymään sijoituksen yhtiössä, joka ostetaan pois pörssistä. Tämä johtuu usein preemiosta, joka maksetaan oston yhteydessä. Kaikki nämä myynnit olivat harvinaisen huonoja päätöksiä, mutta sijoitettavat summat olivat silloin kuitenkin pieniä ja olin vasta harjoittelemassa yritysten analysointia.

Katsotaanpa seuraavaksi yrityksiä, jotka olen myynyt nykyistä kurssia korkeammalla tasolla. Tähän joukkoon kuuluu seuraavat yritykset: YIT, Saga Furs, Telia, Outotec, Gap ja Michael Kors (nykyisin Capri Holding).

YIT:tä ostin alun perin ennen Caverion fissiota 14,3 eurolla ja myin sen 10,78 eurolla. Caverion mukaan lukien (myyntihinta 4,43 euroa) tein pienen voiton YIT:llä. Nykyinen YIT:n kurssi on 5,23 euroa.

Saga Fursia ostin 19,95 euron hinnalla ja myin melko nopeasti 24,15 euron hinnalla. Tämän jälkeen muistan vielä, että kurssi keuli ihan huolella turkinbuumin kuumentuessa 40 euron tasolle. Nykyisin Saga Furs treidaa 10,4 euron tasolla.

Teliaa ostin 5,2 euron kurssilla ja myin 5,5 eurolla. Nykyisin Telia on kaikkien itä-eurooppa ja euraasia seikkailujen jälkipyykkien jälkeen 4 euron tasolla. Toisaalta Elisa olisi ollut loistava sijoitus, mutta silloin muistan miettineeni, että Telialla on hyvä kasvupotentiaali näillä ongelmaksi osoittautuneilla kehittyvillä markkinoilla.

Outotecin suhteen tein ihan osto-ohjelman. Aloitin 7 euron tasolta ja ostelin 4,5 euron tasolle. Keskihankintahintani oli 5,2 euroa. Myin Outotecin 5,7 euron hinnalla, kun totesin, että Outotec ei vaan ollut niin laadukas kuin alun perin olin luullut. Tämä opetti, että analyysi yrityksestä pitää tehdä aina itse, eikä koskaan luottaa sokeana muiden tarinoihin.

Gap ja Michael Kors olivat vähän samanlaiset sijoituskeissit. Molemmat myyvät vaatteita ja muuta päälle pantavaa. Gap oli nostanut vuosia osinkoja putkeen, mutta KORS ei maksanut osinkoa ollenkaan vaan pisti kaiken liikenevän kasvuun. Ostin Gapia 36,6 dollarilla ja myin 26,9 dollarilla. Nykyisin GPS treidaa 16,5 dollarin tasolla. Alan ongelmat näkyy juuri julki tulleessa Forever 21:n konkurssissa. Korssia ostin 39 dollarin hinnalla ja myin 52,4 dollarin hinnalla. Myöhemmin KORS vaihtoi nimen Capri Holdingiksi ja osake treidaa noin 30 dollarin hinnalla.

Näitä pitkään holdiin alun perin ostettuja yrityksiä on yhteensä 18, joista siis 4 on ostettu ulos pörssistä, 6 olen onnistunut myymään nykyistä kurssia korkeammalla tasolla ja jäljelle jäävien 8 kanssa olisi voinut olla parempi pitää ne vaan salkussa. Ei siis kovin hyvä onnistumisprosentti 6/18 = 33%. Katsotaanpa sitten näitä myyntini jälkeen nousseita yrityksiä, joihin kuuluu Metso, Caverion, Ramirent, Cargotec, Fingerprint, Durect, Chevron ja BHB Group (aiemmin BHB Billiton).

Metso ja Ramirent ovat käytännössä samassa hinnassa missä ne myin. Ostin Metsoa aikanaan 28,3 eurolla ja myin sen 31 eurolla. Metson kurssi on nyt karvan yli 31 euroa. Ramirenttia ostin 5,6 eurolla ja myin 8,7 eurolla. RAMI:n kurssi on nyt noin 9 euroa.

Caverionista kerroinkin jo aiemmin YIT:hen liittyen. Muistankin kuitenkin kuinka melko nopeasti myyntini jälkeen Caverionin kurssi nousi yli 8 euron, joka harmitti silloin vietävästi. En toki ymmärtänyt silloin vielä mitään. Se opetti erityisesti, että jokainen myynti pitää perustella yhtä hyvin kuin osto. Caverionin myin 4,43 eurolla ja nykyinen kurssi on 5,4 euroa.

Cargotecia ostin aikanaan 17,7 eurolla ja myin melko nopeasti 23,6 eurolla. Muistan silloin olleen puhetta, että Cargo ja Konecranes treidaa pariteetista. Konecranes treidasi silloin noin 24 euron kurssilla ja myynti tuli ajankohtaiseksi. Molempien kurssit kyllä tykitti tämän jälkeen melkoisesti ja muistan kun kaverin osti samoihin aikoihin noin 19 eurolla ja myi vasta lähempänä 40 euron tasoa. Sykliset ovat kyllä mielenkiintoisia ja niiden kohdalla pitää arvioida miten liiketoiminta kehittyy syklin yli seuraavaan, jotta pystyy arvioimaan normaalin tuloskunnon ja verrata osakkeen pyyntihintaa ns. normaaliin arvostukseen. Cargotec treidaa nykyisin 27 euron kurssilla.

Fingerprint onkin sen verran tuore tapaus, että sen muistan elävästi. Ostin Fingeria noin 50 kruunun kurssilla, kun se oli tippunut melko nopeasti yli 100 kruunun tasoilta. Päädyin myymään Fingerit 18 kruunulla, kun arvioni liikevaihdon tiputuksen vaikutuksesta nettovoittoon ei ollut sinne päinkään. Fingerin liiketoiminta kääntyi tappiolle vaikka ennustin, että liikevaihdon laskiessa 15% kulut pysyisivät samana. Arvioin myydessäni, että Fingeri voi hyvin tippua 10 kruunun tasolle tai nousta takaisin noin 50 kruunun tasolle, jossa arvioin Fingerin arvostuksen olevan. Fingerit tippuivatkin alle 10 kruunun, mutta nykyisin on palautunut noin 21 kruunun tasolle.

Durect opetti hyvin sen, miksi alkuvaiheen yrityksiin ei kannata sijoittaa, jos ei ole valmis hyväksymään voimakasta kurssiheiluntaa. Durect teki vähän aikaa diilin Gileadin kanssa SABER teknologiaan liittyen, mutta minun sijoituskeissini perustui silloin kipulääkkeen kehitykseen, jota on vaikea väärin käyttää. Tämä oli tuolloin faasi 3 vaiheessa, mutta se ei mennyt läpi ja kurssi romahti noin 1,6 dollarin tasolta 0,6 dollarin tasolle. Itse olin ostanut Durectia 1,34 dollarilla. Arvioin silloin, että FDA antaa myöntävän päätöksen lisäselvitysten jälkeen jollain todennäköisyydellä ja sen perusteella laskin odotusarvon Durectin arvolle. Sain arviokseni noin 1,05 dollaria ja päädyin myymään positioni kun kurssi oli palautunut 0,6 dollarista 0,97 dollarin tasolle. Tästä opin myös sen, että niin kauan kuin uskon, että osakekurssi on alle arvon, niin kyllä sitä voi lisää ostaa. Jäin tappiolle Durectista, mutta jos olisin ostanut toisen erän 0,6 dollarilla, niin olisin jäänyt selvästi voitolle. Durect treidaa nykyisin noin 1,8 dollarin tasolla, joten myyntipäätös oli huono.

Chevron ja BHB Billiton opettivat sen, että bulkkialaan en halua sijoittaa. Toinen on öljyn tuottaja/jalostaja ja toinen kaivosyhtiö. Nämä yhtiöt menevät käytännössä täysin tuottamansa/myymänsä hyödykkeen hinnan mukana ylös ja alas. Lisäksi näihin sisältyy merkittäviä liiketoimintoriskejä mm. ympäristötuhojen ja poliittisten päätösten takia. Jos haluan ottaa näkemystä bulkkialalta, niin sijoitan mielummin itse hyödykkeeseen kuin sitä tuottavaa yritykseen. Chevronia ostin 109 dollarin hinnalla ja myös 89 dollarin hinnalla. Chevron treidaa nykyisin 113 dollarin kurssilla. BHB:ta ostin 39,4 dollarilla ja myin padon murruttua BHB:n kaivoksen yhteydessä hinnalla 26,5 dollaria. BHB treidaa nykyisin 41 dollarin kurssilla.

Treidihaasteet

Olen Nordnetin 0€ kaupankäyntikampanjoiden aikana haastanut kaverini treidihaasteisiin, joiden tiimoilta olen omistanut lyhyen ajan myös seuraavia yrityksiä:
Facebook, JP Morgan, Verizon, Pfizer, Johnson Johnson, Apple, Microsoft, Procter Gamble, Exxon Mobile ja General Electric.

Näiden osalta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Ihan kivoja kokeiluja ja ehkä ainut asia, mitä tässä opin on se, että treidaamiseen tarvitaan kunnon työkalut ja se on todella hektistä puuhaa. Osakkeen hinta käyttäytyy lyhyellä aikavälillä hyvin satunnaisesti ja se tuntuu täysin lottoamiselta. Ekasta haasteesta jäin voitolle, mutta hävisin haasteen. Toisesta jäin hieman tappiolle vaikka haasteen voitinkin. Odotan vieläkin jälkimmäisen haasteen voittajan palkintoa eli tuoppia pubissa.

Yhteenveto

Monet myynnit ja samalla tehdyt tappiot olisin voinut välttää tekemällä kotiläksyny kunnolla ennen sijoitusta. Sijoittamisen aloittaminen on kuitenkin ollut yksi parhaita päätöksiäni ja alussa on pakko opetella asiaa käytännössä, sillä lukemalla asiasta pääsee vain tiettyyn pisteeseen. Kokemus on kuitenkin opettanut paljon ja tässä yhteenvetona ne asiat, jotka olen oppinut matkan varrella:

1. Aloittavan sijoittajan kannattaa panostaa todella paljon sijoitussuunnitelman tekoon ja se kannattaa tehdä melko yksityiskohtaiselle tasolle asti. Tämä pätee pidempään sijoittaneeseekin siten, että kannattaa varmistaa oman sijoitussuunnitelman kaikkien steppien ja kriteerien järkevyys. Omaa toimintaa pitää kyseenalaistaa, jotta voi oppia.
2. Älä usko muiden tekemiin analyyseihin sokeasti. Tee aina oma analyysi yrityksestä sijoituspäätöksen tai sijoittamatta jättämisen tueksi. Tällä tavoin pystyt perustelemaan itsellesi päätöksesi heilui markkina miten vaan (case Tikkurila, IBM ja Outotec).
3. Niin kauan kuin yritys täyttää sijoitussuunnitelmasi kriteerisi, niin panosta mahdollisuuksien mukaan lisään niihin yrityksiin, joiden hinta on alle arvioimasi arvon. Jos pidit hinnasta, jolla ostit, niin sinun pitäisi rakastaa hintaa, joka on alle alkuperäisen hankintahinnan (case Durect).
4. Ota huomioon yrityksen koko ja liiketoiminnan kypsyys, kun arvioit sijoitukseen liittyviä riskejä. Alkuvaiheen yrityksillä tai yrityksillä, joiden arvo perustuu voimakkaasti tulevaisuuden kassavirtoihin ja ovat jopa tappiollisia sijoitushetkellä, on suuri riski jättää lupaukset täyttämättä. Riskit tulisi tällöin ymmärtää normaalia paremmin ja ostohinnan pitää heijastella näitä kohonneita riskejä eli turvamarginaalia arvioimasi arvon ja hinnan välillä tulee olla reilusti (kymmeniä prosentteja).
5. Eri alan yrityksiä ei voi vertailla keskenään. Jos vertaat kahden eri alan osingonkorotushistoriaa ja tulevaisuuden osingonmaksukykyä, niin pitää ymmärtää liiketoiminta-alan riskit ja vaikutukset yrityksen todelliseen liiketoimintaan, josta oikeasti tulos tehdään. Tämä käytännössä tarkoittaa, että sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon mihin aloihin aiot sijoittaa ja miten aiot painottaa eri toimialoja (case Chevron ja BHB Billiton).
6. Älä jää tuleen makaamaan murehtien menetettyjä tuottoja niiden yritysten osalta, joista olet salkussasi luopunut. Ne eivät vaikuta mitenkään salkussasi olevien yritysten tuottopotentiaaliin. Analysoi aiemmin tekemääsi ja arvioi kriittisesti tekemiäsi päätöksiä. Jos päätös on ollut perusteltu ja hyvä, niin jatka samaan rataan. Jos päätös on tehty ilman perusteita ja ollut huono, niin ota opiksesi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti