Reilu 8 vuotta sitten Japanin edustalla tapahtui meren alainen maanjäristys, joka johti vakaviin vaurioihin järistysten ja siitä seuranneen tsunamin takia. Lisäksi tapahtuma johti vakaviin ydinreaktorionnettomuuksiin Fukushimassa.
Fukushiman onnettomuuden vuosipäivää "vietettiin" 11.3.2019, jolloin tuli 8 vuotta kuluneeksi siitä kun magnitudiltaan 9.0 maanjäristys iski 180 km päässä Fukushimasta. Maanjäristys johti sähköverkkojen vaurioitumiseen ja Fukushiman käyvien ydinreaktorien pikasulkuihin. Ydinvoimalaitokset olivat varustettu hätädieseleillä, jotka käynnistyivät Fukushimassa tuottamaan vaihtovirtaa turvallisuusjärjestelmille (esim. jälkilämmönpoistossa tarvittaville pumpuille ja moottoreille).
Maanjäristys yksinään ei aiheuttanut mitään vakavaa, koska se oli suunnittelussa huomioitu. Pian maanjäristyksen jälkeen sarja suuria tsunameita (korkein arvioitu oli 14m, kun suunnitteluarvo oli n. 6m) iski laitosalueelle ja tulva hajotti turvallisuusjärjestelmiä mukaan lukien hätädieseleitä.
Tämä johti jälkilämmön poiston menetykseen, jonka seurauksena kolmen reaktoriyksikön sydän suli. Vakavan reaktorionnettomuuden yksi ominaispiirteitä on voimakas vedyn muodotuminen, joka johti vetyräjähdyksiin vaurioittaen rakenteita. Tämä johti radioaktiivisuuden hallitsemattomaan leviämiseen.
Tästä löytyy todella hyvät kuvaukset sekä suomeksi että englanniksi.
STUK:n kuvaus suomeksi.
IAEA:n kuvaus englanniksi.
Lisäksi jos lisätietoa haluaa Fukushiman nykyisestä tilanteesta, niin tarjolla on myös Japanilaisen voimayhtiön TEPCO:n virtuaalinen Fukushima kierros.
Kun katsoo tuota IAEA:n onnettomuuden kuvausta, niin ei voi sanoa kuin huh huh! Fukushiman laitoksen käyttöhenkilöstö ja muut työntekijät sekä pelastusviranomaiset tekivät todella hyvää duunia erittäin haastavissa olosuhteissa. Eniten minuun ehkä iski ymmärrys siitä, että laitoksella tapahtuneet vetyräjähdykset tuhosivat juuri kytketyt ja/tai palautetut ulkoiset jäähdytysjärjestelmät. Siitä huolimatta ei luovutettu vaan hommia jatkettiin heti, kun oli taas turvallista. Paljon oikeita päätöksiä tehtiin siitä huolimatta, että ohjeisto ei kattanut tapahtumaa ja tilsnne oli todella stressaava ja epäergonominen. Esimerkiksi päävalvomossa ei ollut valoja ja siellä jouduttiin pitämään suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia. Kaikki armeijan käyneet muistavat kuinka ärsyttävää oli suorittaa tehtävää nasse päässä.
Mihin onnettomuus sitten johti ja minkälaisia riskejä tämän kaltaisiin tapahtumiin liittyy sijoittajien näkökulmasta?
Kyseessä oli luonnonilmiö, johon ei oltu täysin varauduttu. Pyörremyrkyt, tulvat, salamointi, helle, kova pakkanen ovat vastaavan tyyppisiä ilmiöitä, jotka yritysten tulee huomioida toiminnassaan. Ilmiöt voivat johtaa tuotantolaitosten, tehtaiden tai muiden yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden rakenteiden menetykseen tai vaurioihin. Nämä voivat myös vaikuttaa myytävien tai ostettavien tuotteiden hintoihin. Tapahtumat ovat ennalta arvaamattomia ja niihin on vain rajoittuja tapoja varautua. Yksi niistä on toiminnan hajauttaminen eri alueille, sillä ilmiöt ovat paikallisia ainakin globaalien yritysten kannalta.
Tapahtumat voivat aiheuttaa myös seurannaisvaikutuksia. Fukshiman aiheutti lähes kaikkien Japanin ydinvoimaloiden alasajon, saksan ydinvoimatuotannon poliittisen lopettamispäätöksen ja laajoja selvityksiä ja turvallisuusparannuksia ydinvoimalaitoksilla ympärimaailman. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitokselle hankittiin ilmajäähdytystornit hoitamaan jälkilämmön poistoa meriveden menetystapauksia varten. Investoinnit turvallisuusparannuksiin ovat rahallisesti merkittäviä ainakin ydinvoima-alalla, koska ala on tiukkaan säännöstelty ja laitteita ja järjestelmiä koskee suuri määrä vaatimuksia ja standardeja.
On arvioitu, että Fukushimassa puhdistus- ja purkutyöt kestävät 40 vuotta ja kokonaishinta on kymmeniä miljardeja euroja. Jos näin kävisi Loviisassa, niin voitte vaan arvata mitä Fortumin arvolle tapahtuisi.
Muita ydinvoimayhtiöitä, joihin vastaavat onnettomuudet voivat vaikuttaa:
Dominion Energy (D)
Duke Energy (DUK)
Exelon (EXC)
Lisäksi onnettomuudet voivat vaikuttaa raaka-aineiden kuten uraanin tai öljyn hintaan. Esimerkiksi uraanikaivosyhtiöt ovat alttiita myös tämän tyyppisille riskeille. Lisää yhtiöitä voi katsella vaikka tämän ETF:n kautta.
Seuraavassa osassa 3 kerron ja spekuloin Boeing 737 MAX turmista.
torstai 28. maaliskuuta 2019
maanantai 25. maaliskuuta 2019
Eka 100 kiloo on syvältä, mutta nyt se on saavutettu
Viime vuoden yhteenvedossa spekuloin, että 100K€ menee rikki nettovarallisuudessa tänä vuonna. Ennustus ainakin toistaiseksi osui oikeaan, sillä raja rikkoutui ekan kerran jo 15. päivä helmikuuta. Tämä on hyvin pitkälti voimakkaan osakkeiden nousun ansiota. Tässä tekstissä lyhyet mietinnät 100K milestonesta.
"Munger has said that accumulating the first $100,00 from a standing start, with no seed money, is the most difficult part of building wealth. Making the first million was the next big hurdle. To do that a person must consistently under-spend his income. Getting wealthy, he explains, is like rolling a snowball. It helps to start on top of a long hill - start early and try to roll that snowball for a very long time. It helps to live a long life."
Nettovarallisuuteni jakautuu kolmeen osaan
Osakesalkku ns. Freedom Fund 57,3k€
Sijoitusasunto ns. Freedom Apartment 34,3k€
Käteinen ja muut varat 11,7k€
Yhteensä 103,3k€
Freedom Fund
Osakesalkkuni koostuu osakesijoituksista ja käteispositiosta Nordnetin ja Lynxin arvo-osuustileilläni. Suurin osa sijoituksistani on Nordnetissa, mutta jatkossa tulen käyttämään lähinnä Lynxiä uusien hankintojen tekemiseen. Pyrin keskittymään enemmän jenkkimarkkinoille ja Nordnetin kautta sijoitan pohjoismaihin. Tässä Freedom Fundini kokonaisuudessaan:
Käteistä on yhteensä siis noin 10 % osakesalkussani, joka on käytännössä asettamallani ylärajalla. Lynx salkussa on Disney, ITW, TXN kokonaan, 1/3 SWKS positiosta ja pienet osuudet TSCO ja FAST positioita. Käteisestä suuri osa (5500€) on Lynxissä ja loput (300€) Nordnetissa saatujen osinkojen muodossa. Jos en tee mitään, niin osakesalkkuni pitäisi antaa noin 1520€ passiivisia osinkotuloja tänä vuonna. Tämä on keskimäärin 126€/kk. Aika mukava summa jo.
Freedom Apartment
Sijoitusasuntoni sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja siitä tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Asuntosijoittaminen on kohtuu tylsää hommaa ja siinä ei lyhyellä aikavälillä juuri mitään tapahdu. Nettovuokratuotto on noin 5100€ vuodessa ja kassavirta noin 60€/kk.
Jos en saa osakesalkun käteispositiota sijoitettua, niin aion ohjata säästöön jäävän summan lainan lyhennykseen. Tätä kautta velkavipu tulee vähenemään ja kassavirta paranemaan pienentyneiden korkojen ansiosta.
Olen harkinnut myös sijoitusasunnosta luopumista, mutta en ole vielä saanut tehtyä päätöstä.
Käteinen ja muut varat
Tämä on hieman sekalainen kokoelma varallisuutta, joka on osittain hyvin likvidi ja toisaalta hyvin epälikvidi. Tämä käytännössä jakautuu talletuksiin tileillä, maksettuihin osuusmaksuihin ja muualla olevaan saldoon, jota voin käyttää halutessani.
Tähän lukeutuu seuraavat tilit:
Käyttötili 2300€
Säästötili 5000€
Sijoitusasuntotili 1500€
Ruokatili 400€
S-bonustili 100€
Lisäksi tähän kuuluu seuraavat osuusmaksut:
HOK-elanto 100€
OP-ryhmä 60€
Loput ovat sitten sekalaista:
Vuokravakuus 1420€
Smartum lounassaldo 370€
Smartum liikuntasaldo 430€
Yhteensä 11,7k€
Käyttötilillä pyörii pienet summat normaalin kulutuksen puitteissa. Säästötilin 5k€ on säästetty alkavaa hoitovapaata varten, kun perheeni tulot laskevat, joten se menee käyttöön. S-bonustili on meidän yhteinen säästötili ehkäpä lomailua varten. Sijoitusasuntotili toimii puskurina sijoitusasunnon yllättäviin kuluihin. 1500e summan lisäksi siellä on 2000e vakuus talletettuna.
Eipä tässä mitään bileitä voi vielä järjestää, mutta onhan tässä jotain tullut saavutettua. Ehkä hienointa tässä on se, että alla olevan kuvan mukainen suoritus luo uskoa ja motivaatiota tulevaan. Toivottavasti myös muille. Jostain on aloitettava ja pikku hiljaa hyvä tulee!
Osakesalkku ns. Freedom Fund 57,3k€
Sijoitusasunto ns. Freedom Apartment 34,3k€
Käteinen ja muut varat 11,7k€
Yhteensä 103,3k€
Freedom Fund
Osakesalkkuni koostuu osakesijoituksista ja käteispositiosta Nordnetin ja Lynxin arvo-osuustileilläni. Suurin osa sijoituksistani on Nordnetissa, mutta jatkossa tulen käyttämään lähinnä Lynxiä uusien hankintojen tekemiseen. Pyrin keskittymään enemmän jenkkimarkkinoille ja Nordnetin kautta sijoitan pohjoismaihin. Tässä Freedom Fundini kokonaisuudessaan:
Käteistä on yhteensä siis noin 10 % osakesalkussani, joka on käytännössä asettamallani ylärajalla. Lynx salkussa on Disney, ITW, TXN kokonaan, 1/3 SWKS positiosta ja pienet osuudet TSCO ja FAST positioita. Käteisestä suuri osa (5500€) on Lynxissä ja loput (300€) Nordnetissa saatujen osinkojen muodossa. Jos en tee mitään, niin osakesalkkuni pitäisi antaa noin 1520€ passiivisia osinkotuloja tänä vuonna. Tämä on keskimäärin 126€/kk. Aika mukava summa jo.
Freedom Apartment
Sijoitusasuntoni sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja siitä tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Asuntosijoittaminen on kohtuu tylsää hommaa ja siinä ei lyhyellä aikavälillä juuri mitään tapahdu. Nettovuokratuotto on noin 5100€ vuodessa ja kassavirta noin 60€/kk.
Jos en saa osakesalkun käteispositiota sijoitettua, niin aion ohjata säästöön jäävän summan lainan lyhennykseen. Tätä kautta velkavipu tulee vähenemään ja kassavirta paranemaan pienentyneiden korkojen ansiosta.
Olen harkinnut myös sijoitusasunnosta luopumista, mutta en ole vielä saanut tehtyä päätöstä.
Käteinen ja muut varat
Tämä on hieman sekalainen kokoelma varallisuutta, joka on osittain hyvin likvidi ja toisaalta hyvin epälikvidi. Tämä käytännössä jakautuu talletuksiin tileillä, maksettuihin osuusmaksuihin ja muualla olevaan saldoon, jota voin käyttää halutessani.
Tähän lukeutuu seuraavat tilit:
Käyttötili 2300€
Säästötili 5000€
Sijoitusasuntotili 1500€
Ruokatili 400€
S-bonustili 100€
Lisäksi tähän kuuluu seuraavat osuusmaksut:
HOK-elanto 100€
OP-ryhmä 60€
Loput ovat sitten sekalaista:
Vuokravakuus 1420€
Smartum lounassaldo 370€
Smartum liikuntasaldo 430€
Yhteensä 11,7k€
Käyttötilillä pyörii pienet summat normaalin kulutuksen puitteissa. Säästötilin 5k€ on säästetty alkavaa hoitovapaata varten, kun perheeni tulot laskevat, joten se menee käyttöön. S-bonustili on meidän yhteinen säästötili ehkäpä lomailua varten. Sijoitusasuntotili toimii puskurina sijoitusasunnon yllättäviin kuluihin. 1500e summan lisäksi siellä on 2000e vakuus talletettuna.
Eipä tässä mitään bileitä voi vielä järjestää, mutta onhan tässä jotain tullut saavutettua. Ehkä hienointa tässä on se, että alla olevan kuvan mukainen suoritus luo uskoa ja motivaatiota tulevaan. Toivottavasti myös muille. Jostain on aloitettava ja pikku hiljaa hyvä tulee!
keskiviikko 20. maaliskuuta 2019
Riskien ymmärtäminen, osa 1: Miten Venäjän tilanne voisi kulminoitua sotaan?
Tässä osassa 1 kerron miten globaali talous voi aiheuttaa riskejä, jotka koskevat kaikkia. Sijoittaja ei yksinkertaisesti pääse pakoon globaalin talouden aiheuttamia riskejä. Tästä syystä on parempi olla valmis pitämään omistuksistaan kiinni vaikka pörssi suljettaisiin vuosiksi.
Löysin 2014 noin 5 vuotta sitten mielestäni tosi hyvä tekstin siitä miten Venäjän sen aikainen tilanne (Krimin kriisiin liittyen) voisi edetä ja päätyä maailmanlaajuiseen sotaan.
Teksi oli kirjoitettu aamukampaan ja löytyy täältä.
Alle on lainattu kyseisen linkin teksti hieman päivitettynä 2019 tilanteen mukaiseksi:
"Sekasorron vuosi 2014 alkoi, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta neljää P:tä käyttäen: propaganda, pelottelu, provokaatio ja projektiot. Venäjän johto ajoi itsensä nurkkaan ja perääntymismahdollisuuksia ei enää ollut, kun joukkoja oli viety Ukrainan puolelle. Kun valehtelee niin, että uskoo siihen itsekin, alkavat myös ratkaisut perustua valheeseen. Se käy lopulta kohtalokkaaksi, ja niin venäläisille on käynyt lopulta aina.
Muutamia vuosia myöhemmin ruuan hinnan kohotessa muun muassa Somaliassa, Afrikassa ja Lähi-idässä alettiin kokeilemaan myös rajoja. Kapinointi ja maa-alueiden valtaaminen valtioiden yrittäessä turvata ruuan tuotantoaan, johti valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Useissa maissa hallitukset olivat joutuneet eroamaan valtavien kansanjoukkojen vaatiessa hallinnon uudistamista ja korruption kitkemistä. Useissa maissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten itsenäistymisen. Monien pelko realisoitui, kun Egyptissä ja Libyassa Muslimiveljeskunta ja muut islamistijärjestöt saivat vallan. Nämä maat sekä Jordania, joka oli vallankumouksessa syrjäyttänyt maan kuninkaan, perustivat islamistisen agendan mukaan Uuden Kalifaatin. Vaikka unionin johtaja, kalifi, oli jäsenmaiden kansalaisten valitsema, oli yhteiskunta käytännössä teokratinen aristokratia, jossa maallinen valta oli sunnan mukaan alisteinen uskonnolliselle johdolle.
800-luvulta alkanut islamilaisen maailman taantumus suhteessa länsimaihin tulkittiin johtuvan islamilaisen perinteen hylkäämisestä, mitä nyt lähdettiin korjaamaan palaamalla Muhammadin Medinaan rakentaman yhteiskuntajärjestyksen esikuvan mukaan. Yhdysvaltojen imperialismin vastustus nousi Uuden Kalifaatin nousun myötä uudelle tasolle, ja jopa vakaana pidetty Saudi-Arabia koki vallankumouksen, kun kansalaiset eivät hyväksyneet kuningasperheen liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin. Lisäksi pitkään jatkunut öljyn hinnan heikko kehitys, johti ahneuden kautta kansalaisten taloudellisen tilsnteen kiristymiseen äärimilleen.
Myös Korean niemimaalla koettiin vavahduksia, kun 71-vuotias Kim Jong-il kuoli. Vallan peri rakastetun johtajan poika, 28-vuotias Kim Jong-un, joka ei kuitenkaan kyennyt pitämään valtaa käsissään muutamien vuosien pyristelyistä huolimatta. Ylimpien kenraalien johtama sotilasvallankaappaus teloitutti Jong-unin. Osa armeijasta pysyi uskollisena kuolleelle johtajalleen, ja alkoi aseellisesti vastustamaan vallan ottanutta sotilasjunttaa. Kiina, Yhdysvallat ja Etelä-Korea eivät päässeet sopimukseen alueen rauhoittamiseksi, joka johti vanhan Pohjois-Korean alueen jakautumiseen. Kiina aloitti alueella “rauhanturvaamisoperaation”, joka käytännössä tarkoitti sotaa. Etelä-Korea ja Yhdysvallat lähtivät etenemään etelässä. Seurauksena Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo moninkertaistui, ja suhteet Kiinaan heikkenivät. Tätä tilannetta ei helpottanut Trumpin aloittama kaupankäyntisota ja tullit, joita Kiinalaisille tuotteille oli asetettu.
Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit johtivat siihen, että vastoin kaikkia odotuksia Kiina alkoi kelluttamaan valuuttaansa, ja myymään valtavia dollarivarantojaan. Dollarin arvo heikkeni välittömästi useita kymmeniä prosentteja, ja jo valmiiksi valtavan liittovaltion budjettivajeen kanssa painiva Yhdysvallat menetti markkinoiden luottamuksen velanmaksukykyynsä. Bondien tuottovaateet nousivat kymmeneen prosenttiin. Seurasi paha maailmanlaajuinen lama 11 vuotta finanssikriisin jälkeen.
Suvereniteettikriisi laajeni valtavaksi, kun maa toisensa jälkeen ilmoitti lainojensa uudelleenjärjestelyistä. Yhdysvaltojen johdolla maat joutuivat suuriin menoleikkauksiin, ja ensimmäisten joukossa oli vetäytyminen Irakista ja Afganistanista, jotka imivät miljardeja toisensa perään. Yhdysvaltojen heikkouden huomanneet Arabimaat lähtivät Uuden Kalifaatin johdolla hävittämään lopullisesti Israelia maailmankartalta. Venäjä lähti turvaamaan omia intressejään Krimin lisäksi myös etelässä Kaukasuksella alueen vasta toipuessa edellisestä Venäjän ja Georgian yhteenotosta. Euroalue natisi liitoksistaan, kun Portugali, Espanja, Irlanti ja Kreikka olivat irtautuneet eurosta EU-maiden ajautuessa Yhdysvaltojen perässä suvereniteettikriisiin. Myös Iso-Britania irtautui EU:sta tavoitteena välttää hallitsemattoman maahanmuutto ja pyrkiessää suojella kansalaistensa oikeuksia.
Useat maat asettivat vientirajoituksia tärkeiksi katsomillaan sektoreilla, mikä kiristi suhteita entisestään. Eurooppaan muodostui kilpailevia blokkeja, kun EU:n poliittinen kriisi lamautti päätöksenteon yhteisissä elimissä. Suomi koki jatkuvia ongelmia energiatarpeen kanssa. Maailman öljymarkkinat olivat kriisissä, ja seurauksena maakaasun hinta oli kasvanut kolminkertaiseksi. Luonnonvaroiltaan rikas Venäjä ja sen valtiojohtoiset energiayhtiöt alkoivat painostaa naapurimaita tekemään myönnytyksiä Venäjälle raaka-aineiden kaupan jatkumiseksi."
Tästä kertomuksesta mielestäni näkee hyvin sen, että riskien hallinta voi olla täysin yksittäisen sijoittajan käsien ulottumattomissa. Lisäksi tarina kuvastaa hyvin globaalin talouden yhteyksiä. Isot valtiot USA, Kiina ja Venäjä joutuessaan ongelmiin vievät muut maat pesuveden mukana. Ongelmia ja ristiriitaisuuksia voidaan pahimmillaan alkaa ratkaisemaan useilla eri rintamilla. Vaikka kyseessä olisi energiakriisi, ruokakriisi tai maahanmuutto, niin kaikki asiat kytkeytyvät taloudellisiin ja mahdollisesti sotilaallisiin konflikteihin.
Seuraavassa osassa 2 kerron Fukushiman onnettomuudesta ja siitä miten yksittäiset luonnonilmiöt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita yksittäisille yhtiöille tai toimialasektoreille.
Löysin 2014 noin 5 vuotta sitten mielestäni tosi hyvä tekstin siitä miten Venäjän sen aikainen tilanne (Krimin kriisiin liittyen) voisi edetä ja päätyä maailmanlaajuiseen sotaan.
Teksi oli kirjoitettu aamukampaan ja löytyy täältä.
Alle on lainattu kyseisen linkin teksti hieman päivitettynä 2019 tilanteen mukaiseksi:
"Sekasorron vuosi 2014 alkoi, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta neljää P:tä käyttäen: propaganda, pelottelu, provokaatio ja projektiot. Venäjän johto ajoi itsensä nurkkaan ja perääntymismahdollisuuksia ei enää ollut, kun joukkoja oli viety Ukrainan puolelle. Kun valehtelee niin, että uskoo siihen itsekin, alkavat myös ratkaisut perustua valheeseen. Se käy lopulta kohtalokkaaksi, ja niin venäläisille on käynyt lopulta aina.
Muutamia vuosia myöhemmin ruuan hinnan kohotessa muun muassa Somaliassa, Afrikassa ja Lähi-idässä alettiin kokeilemaan myös rajoja. Kapinointi ja maa-alueiden valtaaminen valtioiden yrittäessä turvata ruuan tuotantoaan, johti valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Useissa maissa hallitukset olivat joutuneet eroamaan valtavien kansanjoukkojen vaatiessa hallinnon uudistamista ja korruption kitkemistä. Useissa maissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten itsenäistymisen. Monien pelko realisoitui, kun Egyptissä ja Libyassa Muslimiveljeskunta ja muut islamistijärjestöt saivat vallan. Nämä maat sekä Jordania, joka oli vallankumouksessa syrjäyttänyt maan kuninkaan, perustivat islamistisen agendan mukaan Uuden Kalifaatin. Vaikka unionin johtaja, kalifi, oli jäsenmaiden kansalaisten valitsema, oli yhteiskunta käytännössä teokratinen aristokratia, jossa maallinen valta oli sunnan mukaan alisteinen uskonnolliselle johdolle.
800-luvulta alkanut islamilaisen maailman taantumus suhteessa länsimaihin tulkittiin johtuvan islamilaisen perinteen hylkäämisestä, mitä nyt lähdettiin korjaamaan palaamalla Muhammadin Medinaan rakentaman yhteiskuntajärjestyksen esikuvan mukaan. Yhdysvaltojen imperialismin vastustus nousi Uuden Kalifaatin nousun myötä uudelle tasolle, ja jopa vakaana pidetty Saudi-Arabia koki vallankumouksen, kun kansalaiset eivät hyväksyneet kuningasperheen liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin. Lisäksi pitkään jatkunut öljyn hinnan heikko kehitys, johti ahneuden kautta kansalaisten taloudellisen tilsnteen kiristymiseen äärimilleen.
Myös Korean niemimaalla koettiin vavahduksia, kun 71-vuotias Kim Jong-il kuoli. Vallan peri rakastetun johtajan poika, 28-vuotias Kim Jong-un, joka ei kuitenkaan kyennyt pitämään valtaa käsissään muutamien vuosien pyristelyistä huolimatta. Ylimpien kenraalien johtama sotilasvallankaappaus teloitutti Jong-unin. Osa armeijasta pysyi uskollisena kuolleelle johtajalleen, ja alkoi aseellisesti vastustamaan vallan ottanutta sotilasjunttaa. Kiina, Yhdysvallat ja Etelä-Korea eivät päässeet sopimukseen alueen rauhoittamiseksi, joka johti vanhan Pohjois-Korean alueen jakautumiseen. Kiina aloitti alueella “rauhanturvaamisoperaation”, joka käytännössä tarkoitti sotaa. Etelä-Korea ja Yhdysvallat lähtivät etenemään etelässä. Seurauksena Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo moninkertaistui, ja suhteet Kiinaan heikkenivät. Tätä tilannetta ei helpottanut Trumpin aloittama kaupankäyntisota ja tullit, joita Kiinalaisille tuotteille oli asetettu.
Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit johtivat siihen, että vastoin kaikkia odotuksia Kiina alkoi kelluttamaan valuuttaansa, ja myymään valtavia dollarivarantojaan. Dollarin arvo heikkeni välittömästi useita kymmeniä prosentteja, ja jo valmiiksi valtavan liittovaltion budjettivajeen kanssa painiva Yhdysvallat menetti markkinoiden luottamuksen velanmaksukykyynsä. Bondien tuottovaateet nousivat kymmeneen prosenttiin. Seurasi paha maailmanlaajuinen lama 11 vuotta finanssikriisin jälkeen.
Suvereniteettikriisi laajeni valtavaksi, kun maa toisensa jälkeen ilmoitti lainojensa uudelleenjärjestelyistä. Yhdysvaltojen johdolla maat joutuivat suuriin menoleikkauksiin, ja ensimmäisten joukossa oli vetäytyminen Irakista ja Afganistanista, jotka imivät miljardeja toisensa perään. Yhdysvaltojen heikkouden huomanneet Arabimaat lähtivät Uuden Kalifaatin johdolla hävittämään lopullisesti Israelia maailmankartalta. Venäjä lähti turvaamaan omia intressejään Krimin lisäksi myös etelässä Kaukasuksella alueen vasta toipuessa edellisestä Venäjän ja Georgian yhteenotosta. Euroalue natisi liitoksistaan, kun Portugali, Espanja, Irlanti ja Kreikka olivat irtautuneet eurosta EU-maiden ajautuessa Yhdysvaltojen perässä suvereniteettikriisiin. Myös Iso-Britania irtautui EU:sta tavoitteena välttää hallitsemattoman maahanmuutto ja pyrkiessää suojella kansalaistensa oikeuksia.
Useat maat asettivat vientirajoituksia tärkeiksi katsomillaan sektoreilla, mikä kiristi suhteita entisestään. Eurooppaan muodostui kilpailevia blokkeja, kun EU:n poliittinen kriisi lamautti päätöksenteon yhteisissä elimissä. Suomi koki jatkuvia ongelmia energiatarpeen kanssa. Maailman öljymarkkinat olivat kriisissä, ja seurauksena maakaasun hinta oli kasvanut kolminkertaiseksi. Luonnonvaroiltaan rikas Venäjä ja sen valtiojohtoiset energiayhtiöt alkoivat painostaa naapurimaita tekemään myönnytyksiä Venäjälle raaka-aineiden kaupan jatkumiseksi."
Tästä kertomuksesta mielestäni näkee hyvin sen, että riskien hallinta voi olla täysin yksittäisen sijoittajan käsien ulottumattomissa. Lisäksi tarina kuvastaa hyvin globaalin talouden yhteyksiä. Isot valtiot USA, Kiina ja Venäjä joutuessaan ongelmiin vievät muut maat pesuveden mukana. Ongelmia ja ristiriitaisuuksia voidaan pahimmillaan alkaa ratkaisemaan useilla eri rintamilla. Vaikka kyseessä olisi energiakriisi, ruokakriisi tai maahanmuutto, niin kaikki asiat kytkeytyvät taloudellisiin ja mahdollisesti sotilaallisiin konflikteihin.
Seuraavassa osassa 2 kerron Fukushiman onnettomuudesta ja siitä miten yksittäiset luonnonilmiöt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita yksittäisille yhtiöille tai toimialasektoreille.
perjantai 15. maaliskuuta 2019
Velkatilanteen kehitys salkkuni seurantayrityksistä: IBM, Walmart, Medtronic, Gilead Science ja Fortum
Kun kävin kaikki salkkuni yritykset läpi DGI-strategiani mukaisella analyysillä, niin muutama salkkuyhtiö päätyi erityisseurantaan velkaan liittyvien tunnuslukujen takia. Nämä yhtiöt ovat otsikkossa mainitut IBM, Walmart, Medtronic, Gilead Science ja Fortum.
Taustaa
IBM, Gilead ja Fortum ovat julkaisseet Q4/2018 tuloksensa ja Medtronic Q3/2019 tuloksensa sekä Walmart Q4/2019 tuloksensa, joten erityisseurantalistalla olevien kriteerien täyttyminen voidaan päivittää. Alla päätulokset aiemman analyysin pohjalta:
Velkaan liittyvät kriteerit liittyvät keltaisella merkattuihin arvoihin ja ovat seuraavat:
Kriteerin 5 mukaan vaadin, että DtE on alle 100%. Jos DtE on yli 100%, niin vaadin, että taseessa olevat omat osakkeet (treasury shares) tai muut erikoisuudet huomioiden DtE:n on alle 100%.
Kriteerin 6 mukaan vaadin, että IC on yli 10 eli yhden vuoden tulot riittävät kattamaan 10 vuoden korot.
IBM
Mennään heti asiaan eli IBM:n ostotarjoukseen Red Hatista. Ostotarjouksen suuruus on 190 dollaria per osake eli yhteensä n. 34 miljardia dollaria (EV eli market cap - velat) ja se tullaan rahoittamaan IBM:n käteisellä sekä velkarahoituksella. IBM:llä on velkaa taseessa 45,8 miljardia, josta suuri osa (31,2 miljardia) liittyy pankinomaisesti toimivaan Global Financeen. Viime voden korkokulut olivat 723 miljoonaa. Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 11,379 miljardia. EBIT oli 12,065 miljardia.
Oletetaan, että 4 miljardia kauppasummasta maksetaan käteisellä ja 30 miljardia rahoitetaan lainalla, jonka korko on IBM nykyisen korkotason mukainen eli n. 3,5%. Tällöin kaupan jälkeen IBM:llä on käteistä 7,4 miljardia ja velkaa 75,8 miljardia. Korkokulut ovat tällöin 1,773 miljardia.
Omaa pääomaa IBM:llä on 17 miljardia ja jos huomioidaan rahastoidut osakkeet, niin OPO on 176 miljardia. RHT:n oston jälkeen debt-to-equity on siis 4,46 tai rahastoidut osakkeet huomioiden 0,43. Arvioin RHT 2018 EBIT:n olevan 145 miljoonaa, joten IC tulee olemaan RHT oston jälkeen (11,379+0,145)/1,773=6,5.
Eipä hääviltä näytä. Korkokulut vievät valtaosan tuloksesta. Toki tämä perustuu olettamuksiin ja Global Finance on aina sekoittamassa pakkaa IBM:n osalta. Jotenkin tästä paistaa kuitenkin läpi Red Hatin oston järjetön hinta. Korkomenoja tulee miljardi ja tällöin saadaan firma, jonka EBIT on 145 miljoonaa.
Walmart
Walmartin bisnes ei ole murroksessa ainakaan velan määrällä mitattuna. Tulos on kyllä paineessa mm. nostettujen palkkojen ja muiden investointien takia.
Walmartin EBIT oli 21,957 miljardia ottaen huomioon 8,4 miljardin kertaerät. Korkokulut (nettona) olivat 2,129 miljardia, joka antaa IC:ksi 10,3. WMT:n tulos kasvoi ja korkokulut pienenivät edellisvuoteen nähden ja WMT pinnisti kriteerini (IC>10) yli. Hienoa!
Velan suhdetta omaan pääomaan ei tarvitse arvioida uudelleen, koska se ei ole juuri muuttunut ja ollaan kaukana kriteerini rajasta.
Tämän perusteella Walmart voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Gilead Science
Sitten GILD. Viime kerralla analyysiä tehdessä en huomioinut Gileadin osalta kassassa olevaa käteistä. Katsotaanpa miltä tilanne nyt näyttää kun se otetaan huomioon viime vuoden tuloksen mukana.
Gileadin 2018 EBIT oli 8876 miljoonaa ja korkokulut 1077 miljoonaa. Sekä tulos että korkokulut laskivat edellis vuoteen nähden, mutta tulos laski suhteessa enemmän. IC on nyt 8,2, joka on siis mennyt huonompaan suuntaan ja ei täytä kriteeriäni.
Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 31,5 miljardia. Viime vuonna velkaa lyhennettiin 6,3 miljardia ja velkaa taseessa on nyt 31,5 miljardia. Käytännössä Gilead on siis nettovelaton. Oman pääoman suuruus on 21,5 miljardia. Debt-to-equity on käteinen huomioiden noin 0%. Mielestäni Gileadin pitäisi lyhentää enemmän velkoja, jolla saataisiin korkokulut pienemmäksi ja kannattavuus paremmaksi. Onko käteistä pakko hautoa taseessa noin paljon?
Olen huomannut myös, että olen karsinut osto seurantalistaltani pois lääkealan yhtiöt, jotka kehittävät pelkästään lääkkeitä. Myös GILD lukeutuu näihin. Pitää harkita onko sijoituskriteerini siltä osin selvä ja päädynkö myymään Gileadin pelkästään toimiala sektorin perusteella. Sijoitan mielummin yhtiöihin, jotka kehittävät ja valmistavat esim. neuloja, suojaimia, proteeseja ja muita laitteita. Niissä riskit ovat pienemmät kuin lääkekehityksessä, jossa yksi sadasta potentiaalisesta päätyy markkinoille. Gilead säilyy edelleen erityisseurantalistallani.
Fortum
Fortum on saanut taseensa töihin ostamalla karvan alle 50% Uniperistä. Vuoden vaihteessa velkaa oli 6,93 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 584 miljoonaa ja omaa pääomaa 12,077 miljardia. Debt-to-equity on siis 53%. Vaikka tämä kasvoi selvästi, niin Fortum pysyi kriteerini sisällä.
Fortumin viime vuoden EBIT oli 1,138 miljardia. Fortum ilmoittaa tilinpäätöksessän itse korkokatteen (IC:n), joka on tilinpäätöksen mukaan tasan 10,0. Tämäkin kriteeri siis täytetään.
Viime vuosi ei kuitenkaan ole täysin edustava korkokulujen osalta eikä myöskään tuloksen osalta. Molempiin vaikuttaa Uniperin osto, joka nähdään täysimääräisesti vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
Tämän perusteella Fortum kuitenkin voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Medtronic
Jätin MDT:n viimeiseksi, koska se julkaisi Q3 tuloksen muiden julkaistessa koko vuoden tuloksen. Viime aikoina tuli myös uutisia, jonka mukaan Medtronic pyrkii ostamaan liikkeelle laskettuja velkoja takaisin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Medtronicin taseen tilanne on ainakin menossa parempaan suuntaan.
Q3 tuloksen mukaan Medtronicilla on omaa pääomaa 49,829 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 3,703 miljardia ja velkaa on 25,030 miljardia. Debt-to-equity on siis 43%, joka täyttää kriteerini.
Korkokulujen ja EBIT tuloksen arvioin viimeisin 9kk ajalta eli q1-q3 tulosten perusteella. 9kk EBIT on 4322 miljoonaa ja korkokulut ovat 726 miljoonaa. IC on tällöin n. 6, joka on mennyt huonompaan suuntaan.
Medtronic tavoittelee ostavansa seuraavat liikkelle lasketut velat takaisin:
2500 miljoonaa, korko 2,5%
600 miljoonaa, korko 4,2%
374 miljoonaa, korko 6,55%
300 miljoonaa, korko 6,5%
500 miljoonaa, korko 5,55%
625 miljoonaa, korko 4,625%
400 moljoonaa, korko 4,5%
4150 miljoonaa, korko 4,625%
2382 miljoonaa, korko 4,375%
500 miljoonaa, korko 4,125%
325 miljoonaa, korko 4%
Yhteensä 12,625 miljardia. Keskikoron ollessa n. 4% silmämääräisesti arvioiden.
Tämän lisäksi Medtronic laskee liikkeelle uusia lainoja seuraavalla tavalla:
500 miljoonaa, kelluva korko
1500 miljoonaa, korko 0%
1500 miljoonaa korko 0,375%
1500 moljoonaa, korko 1,125%
1000 miljoonaa, korko 1,625%
1000 miljoonaa, korko 2,25%
Yhteensä 7 miljardia. Keskikoron ollessa n. 1% silmämääräisesti arvioiden.
Uusia lainoja on tarkoitus käyttää vanhojen lainojen takaisin ostoon. Ilmeisesti erotus tullaan kattamaan taseen käteisellä ja vapaalla kassavirralla.
Medtronic ilmoitti myöhemmin, että uusia lainoja saatiin sovittua 6,9 miljardin edestä. Lopputulos riippuu ilmeisesti siitä miten hyvin markkinoilta saadaan ostettua lainoja takaisin. Jokatapauksessa korkokulut tulevat tippumaan 6,9 miljardin osalta karkeasti arvioiden 3%, joka on n. 207 miljoonaa vuodessa. Tällöin 9kk korkokulut olisivat vain n. 571 miljoonaa. Tällöin IC olisi n. 7,6.
Medtronic jää vielä erityisseurantalistalle.
Yhteenveto
IBM, GILD ja Medtronic jäävät erityisseurantaan ja Fortum sekä Walmart vapautetaan listalta.
Gileadin osalta pitää lisäksi arvioida haluanko strategiani mukaan sijoittaa ylipäätään lääkekehityssektorille.
Taustaa
IBM, Gilead ja Fortum ovat julkaisseet Q4/2018 tuloksensa ja Medtronic Q3/2019 tuloksensa sekä Walmart Q4/2019 tuloksensa, joten erityisseurantalistalla olevien kriteerien täyttyminen voidaan päivittää. Alla päätulokset aiemman analyysin pohjalta:
Velkaan liittyvät kriteerit liittyvät keltaisella merkattuihin arvoihin ja ovat seuraavat:
Kriteerin 5 mukaan vaadin, että DtE on alle 100%. Jos DtE on yli 100%, niin vaadin, että taseessa olevat omat osakkeet (treasury shares) tai muut erikoisuudet huomioiden DtE:n on alle 100%.
Kriteerin 6 mukaan vaadin, että IC on yli 10 eli yhden vuoden tulot riittävät kattamaan 10 vuoden korot.
IBM
Mennään heti asiaan eli IBM:n ostotarjoukseen Red Hatista. Ostotarjouksen suuruus on 190 dollaria per osake eli yhteensä n. 34 miljardia dollaria (EV eli market cap - velat) ja se tullaan rahoittamaan IBM:n käteisellä sekä velkarahoituksella. IBM:llä on velkaa taseessa 45,8 miljardia, josta suuri osa (31,2 miljardia) liittyy pankinomaisesti toimivaan Global Financeen. Viime voden korkokulut olivat 723 miljoonaa. Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 11,379 miljardia. EBIT oli 12,065 miljardia.
Oletetaan, että 4 miljardia kauppasummasta maksetaan käteisellä ja 30 miljardia rahoitetaan lainalla, jonka korko on IBM nykyisen korkotason mukainen eli n. 3,5%. Tällöin kaupan jälkeen IBM:llä on käteistä 7,4 miljardia ja velkaa 75,8 miljardia. Korkokulut ovat tällöin 1,773 miljardia.
Omaa pääomaa IBM:llä on 17 miljardia ja jos huomioidaan rahastoidut osakkeet, niin OPO on 176 miljardia. RHT:n oston jälkeen debt-to-equity on siis 4,46 tai rahastoidut osakkeet huomioiden 0,43. Arvioin RHT 2018 EBIT:n olevan 145 miljoonaa, joten IC tulee olemaan RHT oston jälkeen (11,379+0,145)/1,773=6,5.
Eipä hääviltä näytä. Korkokulut vievät valtaosan tuloksesta. Toki tämä perustuu olettamuksiin ja Global Finance on aina sekoittamassa pakkaa IBM:n osalta. Jotenkin tästä paistaa kuitenkin läpi Red Hatin oston järjetön hinta. Korkomenoja tulee miljardi ja tällöin saadaan firma, jonka EBIT on 145 miljoonaa.
Walmart
Walmartin bisnes ei ole murroksessa ainakaan velan määrällä mitattuna. Tulos on kyllä paineessa mm. nostettujen palkkojen ja muiden investointien takia.
Walmartin EBIT oli 21,957 miljardia ottaen huomioon 8,4 miljardin kertaerät. Korkokulut (nettona) olivat 2,129 miljardia, joka antaa IC:ksi 10,3. WMT:n tulos kasvoi ja korkokulut pienenivät edellisvuoteen nähden ja WMT pinnisti kriteerini (IC>10) yli. Hienoa!
Velan suhdetta omaan pääomaan ei tarvitse arvioida uudelleen, koska se ei ole juuri muuttunut ja ollaan kaukana kriteerini rajasta.
Tämän perusteella Walmart voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Gilead Science
Sitten GILD. Viime kerralla analyysiä tehdessä en huomioinut Gileadin osalta kassassa olevaa käteistä. Katsotaanpa miltä tilanne nyt näyttää kun se otetaan huomioon viime vuoden tuloksen mukana.
Gileadin 2018 EBIT oli 8876 miljoonaa ja korkokulut 1077 miljoonaa. Sekä tulos että korkokulut laskivat edellis vuoteen nähden, mutta tulos laski suhteessa enemmän. IC on nyt 8,2, joka on siis mennyt huonompaan suuntaan ja ei täytä kriteeriäni.
Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 31,5 miljardia. Viime vuonna velkaa lyhennettiin 6,3 miljardia ja velkaa taseessa on nyt 31,5 miljardia. Käytännössä Gilead on siis nettovelaton. Oman pääoman suuruus on 21,5 miljardia. Debt-to-equity on käteinen huomioiden noin 0%. Mielestäni Gileadin pitäisi lyhentää enemmän velkoja, jolla saataisiin korkokulut pienemmäksi ja kannattavuus paremmaksi. Onko käteistä pakko hautoa taseessa noin paljon?
Olen huomannut myös, että olen karsinut osto seurantalistaltani pois lääkealan yhtiöt, jotka kehittävät pelkästään lääkkeitä. Myös GILD lukeutuu näihin. Pitää harkita onko sijoituskriteerini siltä osin selvä ja päädynkö myymään Gileadin pelkästään toimiala sektorin perusteella. Sijoitan mielummin yhtiöihin, jotka kehittävät ja valmistavat esim. neuloja, suojaimia, proteeseja ja muita laitteita. Niissä riskit ovat pienemmät kuin lääkekehityksessä, jossa yksi sadasta potentiaalisesta päätyy markkinoille. Gilead säilyy edelleen erityisseurantalistallani.
Fortum
Fortum on saanut taseensa töihin ostamalla karvan alle 50% Uniperistä. Vuoden vaihteessa velkaa oli 6,93 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 584 miljoonaa ja omaa pääomaa 12,077 miljardia. Debt-to-equity on siis 53%. Vaikka tämä kasvoi selvästi, niin Fortum pysyi kriteerini sisällä.
Fortumin viime vuoden EBIT oli 1,138 miljardia. Fortum ilmoittaa tilinpäätöksessän itse korkokatteen (IC:n), joka on tilinpäätöksen mukaan tasan 10,0. Tämäkin kriteeri siis täytetään.
Viime vuosi ei kuitenkaan ole täysin edustava korkokulujen osalta eikä myöskään tuloksen osalta. Molempiin vaikuttaa Uniperin osto, joka nähdään täysimääräisesti vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
Tämän perusteella Fortum kuitenkin voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Medtronic
Jätin MDT:n viimeiseksi, koska se julkaisi Q3 tuloksen muiden julkaistessa koko vuoden tuloksen. Viime aikoina tuli myös uutisia, jonka mukaan Medtronic pyrkii ostamaan liikkeelle laskettuja velkoja takaisin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Medtronicin taseen tilanne on ainakin menossa parempaan suuntaan.
Q3 tuloksen mukaan Medtronicilla on omaa pääomaa 49,829 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 3,703 miljardia ja velkaa on 25,030 miljardia. Debt-to-equity on siis 43%, joka täyttää kriteerini.
Korkokulujen ja EBIT tuloksen arvioin viimeisin 9kk ajalta eli q1-q3 tulosten perusteella. 9kk EBIT on 4322 miljoonaa ja korkokulut ovat 726 miljoonaa. IC on tällöin n. 6, joka on mennyt huonompaan suuntaan.
Medtronic tavoittelee ostavansa seuraavat liikkelle lasketut velat takaisin:
2500 miljoonaa, korko 2,5%
600 miljoonaa, korko 4,2%
374 miljoonaa, korko 6,55%
300 miljoonaa, korko 6,5%
500 miljoonaa, korko 5,55%
625 miljoonaa, korko 4,625%
400 moljoonaa, korko 4,5%
4150 miljoonaa, korko 4,625%
2382 miljoonaa, korko 4,375%
500 miljoonaa, korko 4,125%
325 miljoonaa, korko 4%
Yhteensä 12,625 miljardia. Keskikoron ollessa n. 4% silmämääräisesti arvioiden.
Tämän lisäksi Medtronic laskee liikkeelle uusia lainoja seuraavalla tavalla:
500 miljoonaa, kelluva korko
1500 miljoonaa, korko 0%
1500 miljoonaa korko 0,375%
1500 moljoonaa, korko 1,125%
1000 miljoonaa, korko 1,625%
1000 miljoonaa, korko 2,25%
Yhteensä 7 miljardia. Keskikoron ollessa n. 1% silmämääräisesti arvioiden.
Uusia lainoja on tarkoitus käyttää vanhojen lainojen takaisin ostoon. Ilmeisesti erotus tullaan kattamaan taseen käteisellä ja vapaalla kassavirralla.
Medtronic ilmoitti myöhemmin, että uusia lainoja saatiin sovittua 6,9 miljardin edestä. Lopputulos riippuu ilmeisesti siitä miten hyvin markkinoilta saadaan ostettua lainoja takaisin. Jokatapauksessa korkokulut tulevat tippumaan 6,9 miljardin osalta karkeasti arvioiden 3%, joka on n. 207 miljoonaa vuodessa. Tällöin 9kk korkokulut olisivat vain n. 571 miljoonaa. Tällöin IC olisi n. 7,6.
Medtronic jää vielä erityisseurantalistalle.
Yhteenveto
IBM, GILD ja Medtronic jäävät erityisseurantaan ja Fortum sekä Walmart vapautetaan listalta.
Gileadin osalta pitää lisäksi arvioida haluanko strategiani mukaan sijoittaa ylipäätään lääkekehityssektorille.
lauantai 9. maaliskuuta 2019
Säännölliset kk-ostot ovat jatkuneet helmi- ja maaliskuussa
Kerroin tammikuussa, että alan taistelemaan liian suurta käteispositiota vastaan säännöllisillä ostoilla. Ostin tammikuussa pieniä lisäyksiä useampaan salkkuyhtiööni. Tammikuu oli tietyllä tapaa poikkeus ja päätin, että haluaisin parantaa toimialahajautusta ja löytää uusia firmoja salkkuuni.
Helmikuuhun tullessa lähdin analysoimaan muutamia firmoja Consumer Staples alalta, mutta valikoimani yritykset (SJM, GIS, K, KMB) olivat jo heti pintaraapaisun jälkeen soveltumattomia salkkuuni. Velkaa oli monilla todella paljon ja tarkemmin tutkimani J.M. Smuckerin (linkko edellä) nettomarginaali ja ROE olivat liian heikolla tasolla.
Helmikuussa päädyin jälleen sijoittamaan jo salkussani olevaan yritykseen. Ostin 6.2. (lynxin kautta) 7 kpl lisää Disneyn osakkeita aiemman 23 kpl päälle. Keskihintani on nyt täynnä olevalle 30 kpl positiolle n. 111 dollaria. Disney muodostaa tällä hetkellä salkustani 5,4% ja positio on kokonaan Lynxin puolella.
Linkki DIS analyysiin:
http://fyysikonosingot.blogspot.com/2018/02/osingon-kasvattaja-analyysissa-walt.html
Aikaa ei ole jäänyt analysoinnille ja kun vuodenvaihteen kurssidroppi palautui nopeasti, niin tarkempi analysointi-intokin meni ohi. Tulosjulkkareita lukiessa meni oma aikansa ja päivitin kuun alussa myös salkkuyritysten liikevaihtojakauman. Tein myös muutoksia DGI-analyysi pohjaan. Pitää koittaa tässä kuussa pistää jotain uutta analyysia pihalle.
Maaliskuun oston suoritin tänään. Ostin Texas Instrumentsia 7kpl lisää aiemman 25kpl päälle. Nyt positioni on täynnä 32 kappaleella ja keskihintani on n. 100 dollaria. TXN on salkustani nyt n. 5,3% ja positio on kokonaan Lynxin puolella.
Linkki TXN analyysiin:
http://fyysikonosingot.blogspot.com/2018/08/osingon-kasvattaja-analyysissa-texas.html
Huhtikuulle saisi tulla pieni romahdus tai vähintään itselleni pitäisi löytää aikaa uusien yritysten analysointiin. Tällä hetkellä salkustani taitaa vain Novo Nordisk olla vajaa positio, joka on hinnoiteltu alle laskemani arvon samaan aikaan. Salkkuni käteispositio on 10,2% TXN oston jälkeen. Taidan lyhentää sijoitusasunnon lainaa kuukausisäästöilläni kunnes löydän ostettavaa ja osakesalkun käteispositio on tippunut lähemmäs 5%:n tasoa.
Tällä hetkellä seurantalistaa selaillessa erityisesti seuraavat firmat nousevat esiin perustuen muiden analyyseihin:
United Parcell Service
Penske Automotive Group
Harley-Davidson
Apple
Altria
Alla vielä osinkotietoja seurantalistan potentiaalisimmista huhtikuulle:
Helmikuuhun tullessa lähdin analysoimaan muutamia firmoja Consumer Staples alalta, mutta valikoimani yritykset (SJM, GIS, K, KMB) olivat jo heti pintaraapaisun jälkeen soveltumattomia salkkuuni. Velkaa oli monilla todella paljon ja tarkemmin tutkimani J.M. Smuckerin (linkko edellä) nettomarginaali ja ROE olivat liian heikolla tasolla.
Helmikuussa päädyin jälleen sijoittamaan jo salkussani olevaan yritykseen. Ostin 6.2. (lynxin kautta) 7 kpl lisää Disneyn osakkeita aiemman 23 kpl päälle. Keskihintani on nyt täynnä olevalle 30 kpl positiolle n. 111 dollaria. Disney muodostaa tällä hetkellä salkustani 5,4% ja positio on kokonaan Lynxin puolella.
Linkki DIS analyysiin:
http://fyysikonosingot.blogspot.com/2018/02/osingon-kasvattaja-analyysissa-walt.html
Aikaa ei ole jäänyt analysoinnille ja kun vuodenvaihteen kurssidroppi palautui nopeasti, niin tarkempi analysointi-intokin meni ohi. Tulosjulkkareita lukiessa meni oma aikansa ja päivitin kuun alussa myös salkkuyritysten liikevaihtojakauman. Tein myös muutoksia DGI-analyysi pohjaan. Pitää koittaa tässä kuussa pistää jotain uutta analyysia pihalle.
Maaliskuun oston suoritin tänään. Ostin Texas Instrumentsia 7kpl lisää aiemman 25kpl päälle. Nyt positioni on täynnä 32 kappaleella ja keskihintani on n. 100 dollaria. TXN on salkustani nyt n. 5,3% ja positio on kokonaan Lynxin puolella.
Linkki TXN analyysiin:
http://fyysikonosingot.blogspot.com/2018/08/osingon-kasvattaja-analyysissa-texas.html
Huhtikuulle saisi tulla pieni romahdus tai vähintään itselleni pitäisi löytää aikaa uusien yritysten analysointiin. Tällä hetkellä salkustani taitaa vain Novo Nordisk olla vajaa positio, joka on hinnoiteltu alle laskemani arvon samaan aikaan. Salkkuni käteispositio on 10,2% TXN oston jälkeen. Taidan lyhentää sijoitusasunnon lainaa kuukausisäästöilläni kunnes löydän ostettavaa ja osakesalkun käteispositio on tippunut lähemmäs 5%:n tasoa.
Tällä hetkellä seurantalistaa selaillessa erityisesti seuraavat firmat nousevat esiin perustuen muiden analyyseihin:
United Parcell Service
Penske Automotive Group
Harley-Davidson
Apple
Altria
Alla vielä osinkotietoja seurantalistan potentiaalisimmista huhtikuulle:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)