Finnairin tase ja osakeanti

Finnair julkaisi 500 miljoonan euron osakeannin ja siihen liittyvät ehdot eilen 10.6.2020. Koronakriisi on pakottanut lentokoneet maahan ja liiketoiminta on romahtanut lähes täysin viime kuukausien aikana. Annin rahavarat aiotaan käyttää "yhtiön pääomarakenteen ja maksuvalmiuden vahvistamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa sekä tukemaan Finnairin strategian toteuttamista. Osakeannilla pyritään varmistamaan Finnairin toimintakyky kriisin jälkeisessä ympäristössä sekä edesauttamaan sen kestävää ja kannattavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamista."

Finnairin tase

Kun katsotaan Finnairin viimeisintä tulosraporttia Q1/2020, niin sieltä taseesta löytyy seuraavaa 31.3.2020:

1. Pitkäaikaiset varat olivat 2690 miljoonaa euroa, jotka koostuivat käytännössä lentokoneista. Omat koneet on 1605 miljoonaa euroa ja koneiden käyttöoikeudet ovat 705 miljoonaa euroa.
2. Lyhytaikaiset varat olivat 1066 miljoonaa euroa, josta käteistä ja pankkisaamisia oli vain 118 miljoonaa euroa ja muita rahoitusvaroja 714 miljoonaa euroa.
3. Oma pääoma oli 735 miljoonaa euroa, pitkäaikaiset korolliset velat olivat 474 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset korolliset velat olivat 220 miljoonaa euroa.
4. Velat olivat yhteensä 3021 miljoonaa euroa, johon sisältyy paljon erilaisia eriä kuten vuokrasopimusvelkoja (1067 miljoonaa euroa) ja myynnin siirtovelkoja ja myynnistä saatuja ennakkoja (437 miljoonaa euroa).

Korollisen nettovelan suhde omaan pääomaan oli (474+220-118-714)/735 = -18%, kun vuokrasopimusvelkoja ei huomioida. Kun vuokrasopimusvelat (1067 miljoonaa euroa) huomioidaan, niin vastaava lukema olisi 126%. Finnairin tase vaikutti olevan periaatteessa yllättävän hyvässä jamassa. Ongelmaksi tässä kuitenkin näytti muodostuvan likvidien varojen hyvin pieni määrä, sillä käteistä ja pankkisaamisia oli vain 118 miljoonaa euroa. Q1:n aikana liiketoiminnan nettorahavirta oli 134 miljoonaa euroa negatiivinen, joten käteistä paloi melko kovaa tahtia.

Annin ehdot

Annissa pyritään keräämään puoli miljardia euroa. Finnairin osakemäärä oli Q1 lopussa 128,136115 miljoonaa osaketta ja osakekurssi oli eilen 10.6. avauksessa n. 4,47 euroa. Tämän kurssin perusteella Finnairin markkina-arvo oli yhteensä 573 miljoonaa euroa. Kun vertaa markkina-arvoa annin kokoon, niin aletaan ymmärtämään annin suhteellinen suuruus. Käytännössä annilla kerätään rahaa koko markkina-arvon edestä.

Annin ehdoissa on sanottu seuraavaa:

1. Osakkeen omistajat saavat yhden merkintäoikeuden per omistamansa osake
2. Merkintäoikeus oikeuttaa 10 tarjottavan osakkeen merkintään
3. Tarjottavan osakkeen merkintähinta on 0,4 euroa per osake
4. Osakkeet alkavat käydä kauppaa ilman merkintäoikeutta 11.6.

Mitä anti tarkoittaa piensijoittajalle?

Katsotaan annin merkitystä tyyppillisen piensijoittajan kannalta, jolla oli 300 osakkeen sijoitus Finnairissa 10.6. Tämä tarkoittaa, että position suuruus oli noin 300*4,47 = 1341 euroa.

Tällöin omistaja saisi 300 merkkaria, jolla voi merkitä 3000 uutta osaketta 0,4 euron hintaan per kappale. Jos omistaja osallistuu antiin kokonaisuudessan, niin uutta pääomaa pitää laittaa 3000*0,4 = 1200 euroa. Tämä lähes tuplaa Finnairiin sijoitetun pääoman 1341 -> 2541 euroon.

Annin jälkeen omistusosuus yrityksestä pysyisi samana osakemäärän kasvaessa 11-kertaiseksi 3300 osakkeeseen. Jos oletetaan, että pörssi hinnoittelee Finnairin annin jälkeen samalla markkina-arvolla eli 573 miljoonalla eurolla, niin kurssin pitäisi laskea seuraavasti:

• Osakkeiden määrä annin jälkeen: 128 miljoonaa + 1280 miljoonaa = 1408 miljoonaa osaketta
• Osakkeen hinta 573 markkina-arvolla: 573/1408 = 0,41 euroa.

Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen hinnoittelun osalta, sillä yrityksen arvossa pitää periaatteessa huomioida kerätyt varat eli 500 miljoonaa euroa. Periaatteessa tämä tarkoittaisi, että Finnairin markkina-arvo kasvaa 573 miljoonasta 1073 miljoonaan. Tällöin osake hinnoiteltaisiin 1073/1408 = 0,76 euron osakekohtaiseen hintaan. Annissa tietenkin tulee kuluja ja kassavaroja diskontataan jonkin verran, mutta toisaalta yrityksen riskiprofiili laskee, joten odotan osakekurssin asettuvan tänään 11.6. jonnekin 0,7 - 0,9 euron tienoille.

Nyt kun katson osakekurssia, niin osake treidaa 1,2 euron tasolla. Avauksessa kurssi oli tasan 0,76 euroa, mutta lähti sen jälkeen voimakkaaseen noin 100% nousuun ennen palautumista 1,2 euron tasolle. Mielenkiintoista, mutta myös aika uskomatonta samaan aikaan.

Päivitys 12.6.

Antiin osallistuminen ei ole ainut vaihtoehto. Varsinkin jos et halua tai pysty laittamaan uutta rahaa sijoituksiin voit harkita seuraavia vaihtoehtoja:
1. Myyt kaikki merkintäoikeudet kun ne tulee kaupankäyntiin 17.6.2020-25.6.2020 väliseksi ajaksi
2. Myyt osan merkintäoikeuksista ja merkkaat jäljelle jäävillä tarjottavia osakkeita
3. Myyt nykyiset osakkeesi ja käytät merkintäoikeudet
4. Mikä tahansa kombinaatio kohdista 2 ja 3

Se mikä on kannattavinta riippuu merkintäoikeuden ja osakkeen hinnasta pörssissä.

Finnairin kurssi sulki 11.6. hintaan 1,11 euroa. Jos omistit ennen antia 300 osaketta hankintahinnalla 4,47 euroa, niin sijoituksen arvo oli 300*4,47 = 1341 euroa. Eilisen päätöskurssilla arvo oli enää 300*1,11 = 333 euroa, mutta nyt pitää huomioida anti saadakseen arvion sijoituksen kokonaisarvosta. Jos merkkaat täysimääräisesti 3000 osaketta hinnalla 0,4€/kpl, niin kokonaissijoituksen suuruus nousee summaan 1341 + 3000*0,4 = 2541 euroa. Annin jälkeen omistat siis 3300 osaketta, joiden hinta oli eilisessä päätöksessä 1,11 euroa. Jos kurssi pysyy nykyisellä tasolla, niin sijoituksesi arvo on yhteensä 3300*1,11 = 3663 euroa. Olisit siis sittenkin voitolla vaikka merkkareiden irtoamisen yhteydessä kurssi laski voimakkaasti ja tilanne näyttäisi selvästi tappiolliselta.

Odotan, että varsinaisen osakkeen ja merkintäoikeuden hinnat elävät pörssissä melko voimakkaasti. Koska anti on suuri ja tässä tilanteessa lentoyhtiöihin sijoittavia ei ehkä löydy useita on mahdollista, että merkkarin hinta laskee suhteessa liikaa osakkeen hintaan nähden. Tällöin voi syntyä tietynlainen arbitraasi-tilanne, jossa samaa tavaraa myydään pörssissä eri hintaan. Näin kävi Technopoliksen annissa aikanaan, johon osallistuin. Tällöin oli kannattavaa myydä osakkeet ja ostaa merkintäoikeuksia ja käyttää ne uusien tarjottavien osakkeiden merkintään (toki sillä oletuksella, että merkintöjen jälkeen osakekurssi pysyisi sen hetkisellä tasollaan). Osakekurssi oli siis suurempi kuin merkintäoikeuden hinnan ja merkintähinnan summa. Kyseessä oli kiinteistöfirma, jonka arvo ei juuri pitäisi vaihdella, jolloin oletus oli melko validi. Nyt on kuitenkin kyseessä lentoyhtiö ja eilinen n. 5% globaali korjausliike alaspäin kertoo epävarmuudesta ja tulee varmasti heiluttamaan Finnairin hintaa. 

Osakeannit ja torakat

Antijärjestelyt merkintäoikeuksineen ja irtoamispäivineen ovat aina melko monimutkaisia tilanteita. Itse pyrin sijoittamaan yrityksiin, jotka lähettävät minulle rahaa osinkoina ja takaisinostoina eivätkä pyydä lisäpääomia antien kautta. Toisaalta annit ovat koko pörssin alkuperäisen olemassa olon idea, mikä mahdollistaa yrityksia keräämään pääomaa liiketoimintaansa.

Anteja on yleensä kahta tyyppiä: kasvurahoitus ja kriisirahoitus. Kun annin varat käytetään kasvuun vaikka uuden pelin kehittämiseen tai toisen firman ostamiseen, niin antiin osallistuminen voi olla hyvin kannattavaa. Kun antia tarvitaan kriisirahoitukseen, niin omistajan pitää olla hyväksynyt se, että yritys toimii heikolla taseella hyvässä tilanteessa ja omistajan takataskussa pitää olla varoja tukea yritystä heikkoina aikoina.

Yleensä tilanne etenee kriisirahoituksessa kuitenkin Buffetin sanonnan mukaan: "There’s never just one cockroach in the kitchen". Jos antia tarvitaan kriisirahoitukseen, niin se tarkoittaa, että liiketoiminnassa on jotain ongelmaa. Ja kuten torakat, ongelmia ei ole ikinä yhtä vaan kaapista niitä voi löytyä lisää ja tälläisessä keississä kannattaa edetä varoen.

Kesäkuun ostokohde (ICE)

Koronakriisin alkaessa salkussani ei ollut käytännössä yhtään käteistä. Helmikuussa myin Betssonin pois suunnitelmani mukaan ja talletin säästöjä salkkuun. Maaliskuussa sama kohtalo oli Pandoralla. Molemmilla kerroilla salkkuun päätyi uusia yrityksiä tilalle. Samalla arvo-osuustileille kertyneet osingot meni kiertoon.

Huhtikuussa talletin rahaa sekä Nordnettiin että Lynxiin ja salkkuun lisättiin Fortumia. Toukokuussa salkkuun tuli lisäykset kaikkiin kolmeen aiemmassa tekstissäni esiteltyyn yritykseen.

Tämä teksti jatkaa yritysesittelyjä samaan tyyliin, mutta tällä kertaa on tarkastelussa kesäkuun ostokohde Intercontinental Exchange.

Toteutin oston Lynxin puolella 3,5 dollarin kaupankäyntipalkkiolla hintaan 96,98 USD. Lisäyksen suuruus oli 14 osaketta aiemman 10 osakkeen kaveriksi.

Intercontinental Exchange (ICE)

ICE on yhdysvaltalainen pörssioperaattori, joka pyörittää New Yorkin pörssiä (NYSE), futuuri- ja optiokauppapaikkoja sekä eri selvitysyhtiöitä. Lisäksi ICE tarjoaa erilaisia palveluja kaupankäyntidatan ympärillä, kuten hintadataa, analytiikkaa ja niihin liittyviä teknologioita. ICE toimii globaalisti, mutta liikevaihto on keskittynyt yhdysvaltoihin. 2/3 tulee jenkkilästä ja 1/3 tulee muista maista, käytännössä kokonaan briteistä.

ICE:llä on kaksi raportointisegmenttiä:
1. Kaupankäynti ja selvitys,
2. Data ja listautumiset.

Trading tuo liikevaihdosta noin 60% ja data noin 40%. Trading puolella on muutamia suuria yksittäisiä asiakkaita (välittäjiä), jotka tuovat jopa noin 15% tradingistä. ICE odottaa, että tälläisen asiakkaan mennessä konkurssiin, muut alan toimivat ottaisivat hoitaakseen vastaavat kaupan välitykset, mutta sillä ei olisi juuri merkittävää vaikutusta ICE:n liikevaihtoon. Datapuolella yksikään asiakas ei tuo yli 10% liikevaihdosta. Käytännössä bisnes on hyvin keskittynyttä, mutta kaupankäyntirakenteen ja välittäjien takia bisnes lopulta on hyvin hajautettua, sillä välittäjät palvelevat tuhansia ellei jopa miljoonia asiakkaita kuten piensijoittajia. Lisäksi varsinkin NYSE ja datapuoli tarjoaa tietyllä tapaa täysin uniikkia palvelua asiakkaille, koska sitä (NYSE:n dataa) ei saa mistään muualta.

ICE:n markkinaosuus markkinadatasta on reilu 6% ja kaupankäynnistä noin 45%. Jos katsoo 12 kaupankäynnissä ja datapuolella toimivaa yritystä, niin niiden liikevaihto (TTM) on yhteensä 38 miljardia, josta ICE:n osuus on noin 7,1 miljardia. ICE:n ottaa liikevaihtona siis jopa 20% koko markkinasta. Ehkä vielä mielenkiintoisempaa on katsoa tulosta. 12 yrityksen joukko tekee yhteensä tulosta (TTM) noin 4,4 miljardia. ICE saa tästä kassaansa 2,1 miljardia eli lähes puolet. Jossain segmenteissä varsinkin kaupankäyntipuolella ICE ei ole markkinajohtajana, mutta edellä esitetyistä luvuista nähdään selvästi, että ICE on hyvin kilpailukykyinen ja yksi markkinoiden suurimmista sekä kannattavimmista toimijoista.

Kilpailukyvyn ja sitä kautta markkinaosuuden ylläpitäminen ei ole helppoa. Alla ICE:n uskomukset asioista, joissa pitää olla hyvä säilyttääkseen kilpailukykynsä:
"we must continue to develop new and innovative products and services, enhance our technology infrastructure, maintain liquidity and offer competitive transaction costs"

Markkina on erittäin kilpailtu, mihin on vaikuttanut vuonna 2000 voimaan tullut Commodity Futures Modernization Act. Ennen CFMA lakia kaikki futuurikaupat perustuivat sopimuksiin, joiden tekemiseen vaadittiin luvat. Lupien saaminen ja merkittävä regulaatioviidakko niiden ympärillä toi aiemmin hyvin vahvan alalletulokynnyksen, mutta vuoden 2000 jälkeen alalle tulo on ollut huomattavasti helpompaa. ICE:n kilpailijoita ovat kaupankäynti/pörssipuolella mm. CME Group (CME), Nasdaq (NDAQ) ja Cboe Global Markets (CBOE) sekä datapuolella mm. Moodys (MCO) ja Morningstar (MORN).

Sivuhuomatuksena, että ICE:n kilpailija CME on seurantalistallani ja data puolen kilpailija Moodys on salkussani pienellä avauspositiolla.

Ennen kuin tarkastelen bisneksen kehittymistä, niin on hyvä ymmärtää, että ICE on kasvanut paljon ostamalla pienempia toimijoita. Kun katsoin wikipedian sivua, niin jopa hieman yllätyin kauppojen määrästä. Lisäksi historiassa on paljon kauppoja, jotka eivät ole onnistuneet. 2007 ICE yritti ostaa Chicago Board of Trade:ta, jonka CME osti myöhemmin. 2011 Deutsche Börse oli puheissa yhdistyä NYSE Euronextin kanssa, mutta pari kuukautta myöhemmin Nasdaq ja ICE tekivät 11,3 miljardin yhteistarjouksen NYSE Euronextistä. Molemmat kaupat kaatuivat kuitenkin kilpailuviranomaisten syynissä, NYSE-DB Euroopan komission kautta ja NYSE-ICE-NASDAQ jenkkilän oikeusministeriön kautta.

Myöhemmin joulukuussa 2012 ICE ilmoitti ostavansa NYSE Euronextin 8,2 miljardilla, joka meni läpi, sillä käytännössä ICE:llä ja NYSE Euronextilla ei ollut mitään päällekkäisiä toimintoja. NYSE:n osto johti suureen liikevaihdon ja tuloksen kasvuun ICE:llä vuosien 2013-2014 välillä. Kauppa maksettiin käteisellä ja osakevaihdolla.

Mainittakoon vielä, että vuonna 2017 ICE osti 4,7% osuuden Euroclearista 275 miljoonalla eurolla. Huhuja on ollut liikkeellä, että vuonna 2018 omistusosuutta olisi kasvatettu 10 %:iin, mutta en löytänyt mitään vahvistusta asiasta. Jokatapauksessa Euroclear on tuttu myös suomalaisille, sillä kaikki meidän Helsingin pörssin osakeomistukset tai itseasiassa tieto niiden omistajista säilytetään Euroclearissa. Aiemmin Euroclear tarjosi ilmaista osakesäilytystä, mutta myöhemmin tämä vastuu siirtyi pankeille. Euroclear Finland on Euroclearin tytäryhtiö, joka muodostui käytännössä vanhan Suomen Arvopaperikeskuksen pohjalta vuonna 2008 tehdyssä kaupassa, jossa Euroclear osti Suomen Arvopaperikeskuksen.

ICE:n liikevaihto on kasvanut vuodesta 2007 lähtien keskimäärin n. 22,5% vuodessa ollen viime vuonna 6,55 miljardia dollaria. NYSE:n oston jälkeen (2014 - 2019) liikevaihto on kasvanut vain n. 9,6% vuodessa. Nettotulos on kasvanut vuodesta 2007 lähtien keskimäärin n. 19,0%, joten kannattavuus on hieman heikentynyt. Omien osakkeiden määrä on lisääntynyt keskimäärin n. 3,8% vuodessa (NYSE osto osittain osakkeilla vaikuttaa myös tähän). EPS on siis kasvanut "vain" noin 15,2% vuodessa. Osinkoa on maksettu vasta vuodesta 2013 alkaen NYSE:n oston jälkeen. Vuodesta 2013 lähtien osinkoa on kasvatettu keskimäärin n. 43% vuodessa ja jos ekaa korotusta ei huomioida, niin osinko on kasvanut n. 16,7% vuodessa.

Seurantajaksolla 2007-2019 nettomarginaali on ollut keskimäärin n. 32,1% ja ROE n. 11,9%. Seurantajaksolle mahtuu mukaan finanssikriisi, jonka aikana ICE kykeni kasvamaan ja pitämään kannattavuuden stabiilina.

Vaikka ICE:n oman pääoman tuotto on hieman heikko, niin tässä pitää huomioida ICE:n tase, jossa velkaa on erittäin vähän. Lisäksi alalle on tyypillistä melko matala ROE.

Mielestäni ICE sopii kaikin puolin hyvin strategiaani ja salkkuuni. Vaikka kilpailu on melko veristä, niin ICE:n uniikit palvelut ja vahva markkina-asema edesauttavat kilpailua uusia toimijoita vastaan. Alalle liittyy myös paljon regulaatiota, mikä nostaa alalle tulokynnystä.

Kilpailutin kaiken ja säästin 410€ vuodessa

Kun pörssien alamäki alkoi koronan saattelemana, aloin miettimään miten saisi lisää käteistä. Heti alkuun kysyin pankista tarjoaako ne ilmaista lyhennysvapaata myös sijoituslainaan. Tämä ei onnistunut vaan siitä olisi pitänyt maksaa reilu 100 euron järjestelypalkkio. Toisena asiana mieleen tuli kulujen karsiminen kilpailuttamalla. Tämä on ehkä paras tapa säästää, sillä et joudu käytännössä luopumaan mistään, mutta tililtä menee vain vähemmän rahaa laskuihin.

Kilpailutus pyöri jo mielessä viime vuoden lopulla kun katsoin tiettyjen toistuvien maksujen kuluja ja päälimmäisenä fiiliksenä jäi mieleen, että näissä on pakko olla ilmaa. Tänä vuonna sain kilpailutettua seuraavat toistuvat maksut:

1. Kodin nettiyhteys
2. Kotivakuutus
3. Liikenne- ja ajoneuvovakuutus
4. Sähkösopimus
5. Sijoituslainan korkomarginaali

Näistä haastavin oli selvästi vakuutusten kilpailutus, koska vakuutuksiin on leivottu todella paljon erilaisia alennuksia erilaisin ehdoin ja vakuutusten ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Näistä kaksi asiaa merkitsee kuitenkin kaikkein eniten. Keskittämisedut ja autoon liittyvien vakuutusten bonukset. Muut kilpailutukset olivat melko suoraviivaisia ja riitti että valitsee halvimman saman tason palvelun, mutta siinäkin voi olla epäselviä asioita, joita ei suoraan näe. Nettiyhteydessä 100M ei aina ole 100M ja nopeustakuu ei sisälly kaikkiin liittymiin. Toisaalta netin nopeus riippuu paljon asuinpaikasta ja antennijärjestelyistä. Sähkösopimuksia on paljon erilaisia ja niiden vertailu voi olla yllättävän vaikeaa, jos ei tiedä oman talouden kulutusta vähintään kk-tasolla.

Netin kilpailutus

Aiempi nettiliittymä oli 2 vuoden määräaikainen, jossa hinta oli 27,9€/kk ja 2v määräajan jälkeen hinta nousi 32,9 euroon kuukaudessa. Nyt kun tämä 2v tuli täyteen, niin päätin katsoa olisiko saatavilla halvempaa nettiä. Nettiliittymä oli Telian tarjoama rajaton 4G 100M liittymä, jossa oli käytännössä 10M nopeustakuu. Oma kokemus oli, että netin nopeus oli jatkuvasti huomattavan alhainen. Käytännössä latausnopeus speed testillä pyöri siinä 20M molemmilla puolilla. Online peliä ja netflixiä ei voinut käyttää samaan aikaan.

Päätimme kokeilla sitten Moi firman tarjoamaa vastaavaa rajaton 4G 100M liittymää, joka maksaa 23€/kk. Kun vaihdoin SIM-kortin, niin nopeus pysyi samana ehkä jopa hieman parempana. Toki tämä vaihtelee paljon ajankohdasta riippuen, mutta nyt vajaa 2 kk käytön jälkeen ollaan päätelty, että uusi Moin liittymä on vähintään yhtä nopea ellei jopa hieman parempi. Varsinkin arki-iltoina latausnopeus vaikuttaa pysyvän useammin 20M:n yläpuolella.

Tästä tuli säästöä n. 10€/kk eli n. 120€ vuodessa.

Vakuutusten kilpailutus

Aiempi kotivakuutus oli eri yhtiössä kuin missä auton vakuutukset olivat. Kun auto hankittiin viime kesäkuussa, sain "ekan vuoden alennuksen" eri yhtiöstä, joka teki siitä mielestäni edullisen. Nyt vuosi tuli täyteen ja päätin katsoa tarjontaa vähän laajemmalta. Kävin läpi kaikki suosituimmat vakuutusyhtiöt, mutta lopulta yllätyksenä tuli, että nykyisestä autovakuutusfirmasta Pohjantähdestä irtosi halvin vakuutuspaketti.

Kotivakuutus oli aiemmin 160€ vuodessa ja "ekan vuoden alennuksen" poistuttua auton vakuutukset olisivat olleet 703€ vuodessa. Tarjouspyyntöjen jälkeen tutkin ehtoja ja katsoin, että Pohjantäden tarjoamat ehdot ovat varsin riittävät ellei jopa hyvät. Hinnoittelu oli suoraviivaista eikä mukaan tullut mitään kytkykauppoja, kuten S-bonusta tai OP-bonusta. Lisäksi kun asiasta vielä neuvotteli verkkoviestien kautta, niin tarjous jopa parani merkittävästi. Ilmaa oli yllättävän paljon.

Uuden kotivakuutuksen hinta on 124€ vuodessa ja auton liikenne- ja ajoneuvovakuutukset ovat 586€ vuodessa, yhteensä siis 710€ vuodessa.

Tästä tuli säästöä n. 13€/kk eli n. 150€ vuodessa.

Sähkösopimuksen kilpailutus
Sähkön kilpailutuksessa on hyvä huomioida, että vain energian hintaa voi kilpailuttaa, mutta sähkön siirtoa ei. Tämä johtuu siitä, että siirtoyhtiöt ovat paikallisia monopoleja ja säänneltyjä. Kotitalouksien sähkölaskusta leijonan osa tulee sähkönsiirrosta ja vain pieni osuus itse sähköstä. Jollei ole sähkölämmitteistä kotia, niin kilpailutus ei johda merkittäviin säästöihin.

Aiempi sähkösopimus oli kiinteähintainen 11,99€/kk sisältäen 250kWh kuukaudessa ja ylittävältä osuudelta sähkönhinta oli reilu 7c/kWh. Viime vuonna kulutuksemme oli noin 2700kWh ja kahtena kuuna ylittyi 250kWh raja. Sähkön hinnaksi muodostui tällöin n. 5,31c/kWh. Kun sopimus otettiin, niin kiinteähinta oli 9,99e/kk, joka tarjosi varsin kilpailukykyisen hinnan.

Tiesin, että säästöä ei ole juuri tarjolla, joten päädyin ottamaan väliaikaisen ratkaisun, jossa seuraavat kaksi kuukautta sähkönhinta on vain 2,59c/kWh ja sen jälkeen pörssihinnan mukaisesti ajoittain muuttuva. Koska sähkön hinta pörssissä on tällä hetkellä melko matala, niin seuraan tilannetta ja vaihdan halvempaan tarvittaessa.

Tästä tuli säästöä n. 6€/kk ainakin pariksi kuukaudeksi, joka olisi vuositasolla n. 70€/kk.

Lainamarginaalin kilpailutus
Tämä oli ehkä tutuin kilpailutus, mistä olen aiemminkin usein kirjoittanut. Pankit perivät lainasta viitekoron lisäksi lainamarginaalin, joka on viime vuosina pyörinyt alle 1% tienoilla. Tarjottava marginaali on hyvin tapauskohtainen ja siihen vaikuttaa monet eri seikat. Periaatteessa pankki pyrkii hinnoittelemaan riskiänsä marginaalin kautta.

Aiempi marginaali oli 0,725% ja laina oli OP:sta. Alussa sanoin, että kysyin ilmaista lyhennysvapaata pankista ja itseasiassa samalla kertaa pyysin myös tarkistamaan marginaalia hieman alemmas. Syinä tarkastukselle esitin kasvanutta omarahoitusosuutta, kasvaneita tuloja ja pankkien kilpailutilannetta, joka on laskenut marginaaleja viime aikoina. Laitoin liitteeksi 3 viime kuun palkkakuitit ja selvityksen omarahoitusosuudesta suhteessa alkuperäiseen asunnon ostohintaan.

Tämä riitti ja kerta heitolla lainan marginaaliksi tarjottiin 0,575%. En varsinaisesti kilpailuttanut lainaa, sillä en pyytänyt tarjouksia muista pankeista. Olen erittäin tyytyväinen OP:n palveluihin ja hinnoitteluun, joten en olisi halunnut vaihtaa pankkia. Tämä oli mielestäni win-win tilanne sekä pankille että minulle.

OP:sta voisin mainita vielä sen verran, että laina kerryttää OP-bonusta, joka on 0,25% lainan määrästä. Bonuksia voi käyttää sitten palvelumaksuihin ja Pohjolan vakuutuksiin. Tällä hetkellä bonuksia kertyy hieman enemmän kuin mitä palvelumaksut ovat ja bonustilin saldo kasvaa. Ehkä vuoden kuluttua vaihdankin vakuutukset Pohjolaan, jolloin saan bonukset käytettyä kokonaan.

Laina pääoman ollessa noin 48000 euroa, säästöä tästä tuli n. 70€ vuodessa eli n. 6€/kk.

Yhteenveto
Kilpailuttaminen kannattaa ja on ehkä paras tapa säästää. Et luovu mistään, mutta saat vastaavan asian halvemmalla.

Netti 120€/v
Vakuutukset 150€/v
Sähkö 70€/v
Laina 70€/v

Yhteensä 410€/v

Säästö yhteensä oli ihan mukavaa luokkaa ollen noin 35€/kk. Tällä maksaa jo vaikka spotifyn ja netflixin joka kuukausi.

Osakesalkkuni rikkoi uuden all time high lukeman: 74 900 €

Ennen koronaviruksen aiheuttamaa pörssikurssien romahdusta, sekä SP500 indeksi että oma salkkuni nousi kaikkien aikojen korkeimpiin lukemiin 19.2.2020. Tiputus tämän jälkeen oli melko suuri ja todella nopea. Reaalitalouden elpymisestä ei voi vielä sanoa juuta eikä jaata, mutta pörssissä kurssien toipuminen muistuttaa hyvin paljon V-kirjainta. Tämän voi nähdä alla olevasta Nordnet salkkuni tuottoa esittävästä kuvasta, jossa vertailuun otin HB:n USA rahaston.

19. Helmikuuta SP500 indeksin lukema oli 3386 ja tällä hetkellä se on 3194, joka on n. 5,7% alle ATH:n. Oman salkkuni arvo oli 70 200 euroa ja tällä hetkellä se on 74 900 euroa. Toukokuun loppupäiviltä lähtien uusia ATH-lukemia on rikottu lähes päivittäin.

Kaikki nousu salkussani ei ole kuitenkaan tullut kurssien elpymisestä vaan olen myös lisännyt salkkuuni 7 100 euroa uutta pääomaa. Jos tämä vähennetään salkun arvosta, niin se olisi vain 67 800 euroa, joka olisi n. 3,4% alle ATH:n. Eli kehitys ollut hieman parempaa kuin SP500:lla.

Salkussani uusia ATH-lukemia ovat rikkoneet useat yritykset. Skyworks Solutions, Tractor Supply, Fastenal, Novo Nordisk ja Kone ovat viime aikoina breikanneet aiempaa korkeammalle. Tämä on johtanut myös niiden painon kohoamiseen salkussani. Skyworks Solutions on tällä hetkellä salkkuni suurin sijoitus, kuten salkkuani esittävästä kuvasta nähdään.

Käteistäkin on vielä melko sopivasti salkussa. Olen päättänyt tehdä sijoituksia kuukausittain, joten käteisen määrä vähenee loppuvuoden aikana normaalille 0% - 2% tasolle. Talletan myös lisää pääomaa säästöistä mahdollisuuksien mukaan.

Alla vielä salkkuni kokonaisuudessaan perjantain 5.6.2020 päätöskurssien mukaisesti:

Salkkuni eteenpäin katsova osinkotuotto on noin 1920 euroa vuodessa bruttona ja noin 1430 euroa nettona. Tavoitteena on vuonna 2025 saavuttaa 2400 euron vuotuinen netto-osinkovirta. Noin 3% efektiivisellä osinkotuotolla tämä saavutetaan noin 108 000 euron arvoisella salkulla.

Olen melko jopa erittäin tyytyväinen salkkuni rakenteeseen tällä hetkellä. Toki painotuksissa olisi hiomisen varaa melko paljonkin, mutta se kyllä hoituu tässä ajan kuluessa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin tavoitetta kohti.