Viime viikolla oli kyllä kylmä. Taisi olla jopa niin kylmä, että ei paljon tullu käytyä kaupassa. Tänään aamulla töihin mennessä satoikin sitten vettä ja lumi on alkanut sulamaan kovaa vauhtia. Viime viikko oli toistaiseksi paras viikkoni tässä haasteessa.
Kulut:
Heti alkuun tärkeimmät eli ne kulut viikolta 3 (18.1.-24.1.2016):
Ruokaostokset 0€
Bussikortti 20€
Netti 0€
Spotify 9,99€
Sähkö 0€
Työpaikkaruokailu 0€
Vakuutukset 0€
Muut kulut 19,4€
Muut tulot 7,6€
Yhteensä 41,79€
Viikkobudjettini
on 103,8€/vko, joten alle jäätiin reilusti. Ruokakulut kohdistuivat viime viikon sunnuntaille, kuten raportissa #7 sanoin. Viikolla ei
ollut netti- tai sähkökuluja, mutta bussikorttia piti ladata 20 eurolla ja spotifyn kuukausimaksu osui tälle viikolle. Muut tulot
sisälsivät kavereiden velan maksuja.
Viime viikolle ei tullut maksuun työpaikkaruokailua tai vakuutuksia. Nämä kulut esiintyvät
vain kerran kuussa.
Muut kulut
olivat tähän astisista viikoista matalimmat ja hyvin lähellä budjetoitua (17€/vko). Onnistuin tässä siten, että perjantai meni ihan kotosalla ja lauantaina kun kävin katsomassa Helsinki Seagulssin kolmatta tappiota, niin maksoin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Pelin jälkeen toki piti mennä muutamalle keskustaan. Kahdesta oluesta köyhdyin 19,4€. Muiden kulujen osalta pitää seuraavat viikot suunnitella tähän tapaan, niin hyvä tulee! Kuten viime raportissa sanoin, niin budjetti on tiukka, mutta mielestäni vietin oikein mukavan viikonlopun ja pysyin hyvin lähellä budjettiani.
Muuta:
Viime viikolla kytkin Google Fit sovelluksen päälle ja HeiaHeiaan. Arkisin tuli askeleita noin 4000-4500 kpl, mutta viikonloppuna yli 10000. Tämä on loistava aktiivisuusmittari ja tulen käyttämään sitä jatkossakin.
Kuten sanoin, niin huuto nettiiin tuli laitettua tavaraa myyntiin. Viime viikolla kaupaksi menikin jo 70€:n edestä tavaraa. Merkitsin nämä kuukausikohtaisiin muut tulot kohtaan.
Osakesalkku:
Viime viikolla ostin IBM:n osakkeita ennen osavuosikatsausta 16 kpl hintaan $129,98 plus kulut 15€. Osarin jälkeen osakkeita olisi saanut alimmillaan jopa $118 hinnalla. Kirjoitin IBM:n Q4 tuloksesta erillisen tekstinkin, joka oli samalla 100. blogimerkintäni. Olen aktivoitunut myös sharevillessä viime aikoina ja kommentoinut mm. Fastenalia, IBM:ää ja Strayeria. Tällä hetkellä KORS ja STRA näyttävät IBM:n ja Fortumin lisäksi erittäin mielenkiintoisesti hinnoitelluilta. Fortumiin ja IBM:ään olen kuitenkin tehnyt lisäykset nyt. Seuraavana vuorossa olisi STRA ja KORS. En tiedä millä pääomalla ostot voin toteuttaa ja ehkä pääsen vain seuraamaan sivusta, mikä voi olla ihan hyväkin ratkaisu. Olen varautunut yhteen ostoon siten, että dollaritilini saldo on +$1900 (ja eurotilini on -2600€).
Viime viikolla tuli yksi osinkokin, joka oli Medtronicin maksama kvartaaliosinko 12*$0,38 = $4,56. Tämä on siitä tosiaan poikkeuksellinen osinko, että ennakon pidätys on 20 %, koska nordnetin kautta omistaja katsotaan ruotsalaiseksi. Medtronicin kotipaikka on Irlanti Covidien oston jälkeen, mistä ylimääräinien 5 %-yksikköä pitäisi periä takaisin. Kyseessä on kuitenkin alle dollarin kokonaisumma, joten vaivaa ei kannata nähdä. Korkeintaan mielenkiinnosta voisi papereita alkaa lähettelemään.
tiistai 26. tammikuuta 2016
perjantai 22. tammikuuta 2016
IBM:n tulos (ja 100. blogimerkintäni)
IBM julkaisi Q4:n ja siten myös koko vuoden 2015 tuloksensa tiistaina 19.1. markkinoiden suljettua. IBM:n liikevaihto on jo pitkään ollut laskussa ja uudet kasvavat ns. strategic imperatives toiminnot eivät ole pystyneet korvaamaan vielä IBM:n muita laskevia bisneksiä. Tässä tekstissä käyn läpi Q4 tuloksen ja katson hieman miten IBM on arvostettu tällä hetkellä. Kvartaali on melko lyhyt tarkastelujakso yrityksen toiminnassa ja varsinkin pitkäjänteisen sijoittajan silmissä. Tästä syystä keskitän tarkasteluni koko vuoden tulokseen.
IBM:n Q4:
Liikevaihto 81,7$B (-12% tai -1% säädettynä valuuttakursseilla)
Nettoliikevoitto 14,7$B (-12%)
EPS $14,92 (-10%)
FCF 13,1$B (+5,6%)
Muuta: Tilauskirja oli 121$B kauden lopussa, strategic imperatives liikevaihto 28,9$B (+17% tai +26% säädettynä valuuttakursseilla), pilvibisneksen liikevaihto 10,2$B (+57% tai +43% säädettynä valuuttakursseilla), bisnesanalytiikan liikevaihto 17,9$B (+7% tai +16% säädettynä valuuttakursseilla), mobiilibisneksen liikevaihto yli kolminkertaistui, osinkoja maksettiin 4,9$B ja omia osakkeita ostettiin takaisin 4,6$B, EPS-ennuste vuodelle 2016 > $13,5.
Wooah, kaiken näköstä on tapahtumassa. Valuuttakurssit iskivät kovaa dollarin vahvistumisen myötä ja tämä näkyi voimakkaasti liikevaihdossa ja tuloksessa. Todellisilla luvuilla on vaan väliä, mutta valuuttakurssilla säädetyt luvut on ilmoitettu, jotta sijoittajat näkevät mikä vaikutus valuuttakurssilla on ollut ja miten muut asiat ovat vaikuttaneet lukuihin. Tuloshan oli huono, mutta odotettua parempi. Ohjeistus ensi vuodelle oli kuitenkin huono ja merkittävästi huonompi kuin odotettu (konsensus ennuste 2016 EPS oli $15).
Katsotaan hieman kassavirtaa ja tasetta, jotka ovat IBM:n osalta hyvin tärkeitä. Operatiivinen kassavirta oli 16,9 miljardia, josta capex oli 3,8 miljardia. Jäljelle jäävää vapaata kassavirtaa käytettiin firmojen ostoihin 3,3, miljardia, osinkoihin 4,9 miljardia ja omien osakkeiden ostoihin 4,6 miljardia. Mielestäni tämä vaikuttaa ihan järkevältä ja tasapainoiselta pääoman allokoinnilta varsinkin kun vilkaisee vielä vähä velkaista tasetta. Vuoden lopulla käteistä oli 8,2 miljardia ja velkaa 12,7 miljardia. IBM:n tasetta katsottessa on tärkeää huomioida global finance (GF) toiminto erikseen. Tuo edellä mainittu velka 12,7 miljardia on operatiivisten toimintojen velka. GF toiminto on vähän niin kuin pankki, joka rahoittaa asiakkaiden hankintoja tietenkin hyödyntämällä velkaa. Tähän ei olisi mitään järkeä sitoa omaa pääomaa, koska marginaali on hyvin pieni. IBM:n kokonaisvelka GF mukaan luettuna oli lähes 40$B, josta noin 27$B on GF toiminnolla. GF velan suhde pääomaan oli 7.3:1. Tätä voi verrata pankkien lukemiin: Nordea 6,8:1 ja Svenska Handelsbanken 9,8:1. Vastaavanlainen rahoitustoiminto on myös muilla suurilla yrityksillä, kuten Deere, Catepillar ja General Electric (osa toiminnosta myyty jo esim. Wells Fargolle).
Yksi suuri huolen aihe näyttää olleen laskeva liikevaihto Software (SW) segmentissä, joka tuo leijonan osan IBM:n liikevoitosta. Mielestäni tämä johti ylireagointiin, sillä SW:n liikevaihto koostuu kahdesta osasta: toistuva liikevaihto ja kertaluonteinen liikevaihto. Näistä tärkeämpi eli toistuva liikevaihto on yli 70 % koko SW segmentin liikevaihdosta. Vaikka SW segmentin liikevaihto laski viime vuoden Q4:een nähden 6 %, niin toistuva liikevaihto kasvoi viime vuoden Q4:een nähden. Koko SW segmentin liikevaihdon lasku johtui siis yksittäisten toimitusten vähentymisestä, kun asiakkaat hyödynsivät IBM:n tarjoamaa joustavaa tapaa ostaa ja käyttää palveluja sekä tuotteita. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä asiakkaiden sitoutumiseen ja toistuvan liikevaihdon edelleen kasvamiseen. En olisi siis tästä juuri huolissaan.
Entä sitten vuosi 2016? Osakekohtaisesta tuloksesta ohjeistettiin vähintään $13,5, jossa on huomioitu 1,3$B valuuttamuunnoksista johtuvia vähennyksiä. Summasta noin 75 % on arvioitu johtuvan kassavirtojen suojausvoittojen (hedging gains) vähenemisestä. Vapaa kassavirta tulee seuraamaan hyvin tarkasti tulosta siten, että sen on arvioitu olevan 11 - 12$B vuonna 2016. Vuoden lopussa IBM:n osakkeita oli 970,11 miljoonaa, joille kaikille pitää maksaa osinkoa 4*$1,3=$5,2, joka on yhteensä 5,045$B. Oletetaan, että osinkosummaa kasvatetaan 10%, jolloin osinkoihin menee ensi vuonna 5,55$B. Jos omien osakkeiden ostoon käytetään yhtä paljon kuin tänä vuonna eli 4,6$B, niin vapaasta kassavirrasta jää jäljelle 11-5,55-4,6=0,85$B. Tällä summalla ei paljon enää teknologiaa, dataa tai yrityksiä osteta. Vuonna 2015 yritysten ostoihin käytettiin 3,3 miljardia ja sillä saatiin 14 yritystä. Tästä johtuen uskon, että ensi vuosien osinkoa tullaan korottamaan melko maltillisesti, jopa alle 10 %. Eihän se kovin pahalta kuulosta, mutta tämä on huomattavasti vähemmän kuin mihin viime vuosina on totuttu (kvartaaliosingon kasvatus 2014 ja 2015 $0,95->$1,1->$1,3 = 15,7%+18,2%). Uskon kuitenkin, että osinkoa nostetaan jatkossakin ja nyt kun kurssi on tullut alas, niin efektiivinen osinkotuotto on kohonnut yli 4 %:n.
Entäpä sitten IBM:n arvostus? Itse en täysin ymmärrä IBM:n matalaa arvostusta. Otetaan pohjaksi IBM:n selvästi kasvava osa stategic imperatives (SI), jonka liikevaihto vuonna 2015 oli 28,9$B ja se kasvoi +17% tai +26% säädettynä valuuttakursseilla. Vuonna 2014 SI:n liikevaihto kasvoi 16 % ja vuonna 2013 kasvua kertyi 17 %. Jos tämä olisi itsenäinen firma, niin miten 17 % vauhdilla kasvava 29 miljardin liikevaihto arvostettaisiin?
Tarkastellaan tätä esimerkin kautta, johon olen valinnut IT-alalla toimivia yrityksiä, joiden liikevaihto on kasvanut 15-20 % p.a. viimeisen viiden vuoden aikana:
Näiden firmojen keskimääräinen liikevaihdon kasvu on ollut 17,86% p.a. ja keskimääräinen p/s-luku on 4.54. P/S-arvostukseen vaikuttaa tottakai myös nettoliikevoittomarginaali, joka on näiden firmojen osalta keskimäärin 15,12% (ttm). Vertailufirmojen liikevaihdon kasvu vastaa IBM:n SI:n kasvua (17 % vuonna 2015). Lisäksi nettoliikevoittomarginaali on linjassa koko IBM:n kanssa (18% vuonna 2015) Tällöin myös P/S-arvostus pitäisi olla samaa luokkaa eli noin 4.54. Tällä arvostuksella IBM:n SI:n arvoksi tulisi 131 miljardia.
Toki SI toiminto ei voi toimia itsenäisenä firmana, sillä toiminto on sidoksissa käytännön kaikkeen mitä IBM tekee. Nykyisellä 123 dollarin osakekurssilla IBM:n markkina-arvoksi tulee
119 miljardia. Tämä on alle SI:n arvon eli toisin sanoen kaikki muut toiminnot tulevat kaupan päälle. Jos muut toiminnot arvostettaisiin konservatiivisesti P/S=1 kertoimella, niin muiden toimintojen arvo olisi 51,2 miljardia. Koko IBM yhteensä siis 182,2 miljardia, joka vastaa arvoa 187,8 dollaria per osake. IBM näyttää siis selvästi aliarvostetulle.
Oma ostohinta: $154,86, jolle P/E = 10,38, forward-P/E = 11,47 ja osinkotuotto = 3,36 %.
Arvo käyttäen 12 % tuottovaatimusta:
DCF-arvo (g = 0,0 % 1-2v, terminal g = 2 %) = $132,59
DDM-arvo (g = 10,2%, puolet 10v keskiarvosta) = $288,89
Nykyhinnalla @ $123 markkinoiden odottama EPS kasvu 1,1% ja osingon kasvu 7,77%. Tai vaihtoehtoisesti markkinoiden käyttämä tuottovaatimus 12,75 % DCF:lle ja 14,43 % DDM:lle. IBM näyttää hieman alihinnoitellulta tai räikeästi alihinnoitellulta.
DCF:llä tarkoitan diskontattujen kassavirtojen arvostusmenetelmää ja DDM:llä diskontattujen osinkojen arvostusmenetelmää. Nämä ovat toki hyvin yksinkertaisia malleja ja lähtöoletusten pienikin muutos aiheuttaa merkittävän heilahduksen osakkeen lasketussa arvossa.
ps. tämä oli sadas julkaistu blogitekstini. Wuuhuu! Alla hieman tilastoja 100. kirjoituksen juhlistamiseksi:
Julkaisuvauhti keskimäärin 3 tekstiä per kk
Sivun katselut viime kuussa 5 312 kertaa
Sivun katselujen koko historia 73 940 kertaa
Sivun katselut keskimäärin 2240 kertaa per kk
Mainostulot yhteensä (AdSense) 25,44€ LOL, ei tässä tuntipalkoille pääse eikä onneks tarttekaan :D
IBM:n Q4:
Liikevaihto 81,7$B (-12% tai -1% säädettynä valuuttakursseilla)
Nettoliikevoitto 14,7$B (-12%)
EPS $14,92 (-10%)
FCF 13,1$B (+5,6%)
Muuta: Tilauskirja oli 121$B kauden lopussa, strategic imperatives liikevaihto 28,9$B (+17% tai +26% säädettynä valuuttakursseilla), pilvibisneksen liikevaihto 10,2$B (+57% tai +43% säädettynä valuuttakursseilla), bisnesanalytiikan liikevaihto 17,9$B (+7% tai +16% säädettynä valuuttakursseilla), mobiilibisneksen liikevaihto yli kolminkertaistui, osinkoja maksettiin 4,9$B ja omia osakkeita ostettiin takaisin 4,6$B, EPS-ennuste vuodelle 2016 > $13,5.
Wooah, kaiken näköstä on tapahtumassa. Valuuttakurssit iskivät kovaa dollarin vahvistumisen myötä ja tämä näkyi voimakkaasti liikevaihdossa ja tuloksessa. Todellisilla luvuilla on vaan väliä, mutta valuuttakurssilla säädetyt luvut on ilmoitettu, jotta sijoittajat näkevät mikä vaikutus valuuttakurssilla on ollut ja miten muut asiat ovat vaikuttaneet lukuihin. Tuloshan oli huono, mutta odotettua parempi. Ohjeistus ensi vuodelle oli kuitenkin huono ja merkittävästi huonompi kuin odotettu (konsensus ennuste 2016 EPS oli $15).
Katsotaan hieman kassavirtaa ja tasetta, jotka ovat IBM:n osalta hyvin tärkeitä. Operatiivinen kassavirta oli 16,9 miljardia, josta capex oli 3,8 miljardia. Jäljelle jäävää vapaata kassavirtaa käytettiin firmojen ostoihin 3,3, miljardia, osinkoihin 4,9 miljardia ja omien osakkeiden ostoihin 4,6 miljardia. Mielestäni tämä vaikuttaa ihan järkevältä ja tasapainoiselta pääoman allokoinnilta varsinkin kun vilkaisee vielä vähä velkaista tasetta. Vuoden lopulla käteistä oli 8,2 miljardia ja velkaa 12,7 miljardia. IBM:n tasetta katsottessa on tärkeää huomioida global finance (GF) toiminto erikseen. Tuo edellä mainittu velka 12,7 miljardia on operatiivisten toimintojen velka. GF toiminto on vähän niin kuin pankki, joka rahoittaa asiakkaiden hankintoja tietenkin hyödyntämällä velkaa. Tähän ei olisi mitään järkeä sitoa omaa pääomaa, koska marginaali on hyvin pieni. IBM:n kokonaisvelka GF mukaan luettuna oli lähes 40$B, josta noin 27$B on GF toiminnolla. GF velan suhde pääomaan oli 7.3:1. Tätä voi verrata pankkien lukemiin: Nordea 6,8:1 ja Svenska Handelsbanken 9,8:1. Vastaavanlainen rahoitustoiminto on myös muilla suurilla yrityksillä, kuten Deere, Catepillar ja General Electric (osa toiminnosta myyty jo esim. Wells Fargolle).
Yksi suuri huolen aihe näyttää olleen laskeva liikevaihto Software (SW) segmentissä, joka tuo leijonan osan IBM:n liikevoitosta. Mielestäni tämä johti ylireagointiin, sillä SW:n liikevaihto koostuu kahdesta osasta: toistuva liikevaihto ja kertaluonteinen liikevaihto. Näistä tärkeämpi eli toistuva liikevaihto on yli 70 % koko SW segmentin liikevaihdosta. Vaikka SW segmentin liikevaihto laski viime vuoden Q4:een nähden 6 %, niin toistuva liikevaihto kasvoi viime vuoden Q4:een nähden. Koko SW segmentin liikevaihdon lasku johtui siis yksittäisten toimitusten vähentymisestä, kun asiakkaat hyödynsivät IBM:n tarjoamaa joustavaa tapaa ostaa ja käyttää palveluja sekä tuotteita. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä asiakkaiden sitoutumiseen ja toistuvan liikevaihdon edelleen kasvamiseen. En olisi siis tästä juuri huolissaan.
Entä sitten vuosi 2016? Osakekohtaisesta tuloksesta ohjeistettiin vähintään $13,5, jossa on huomioitu 1,3$B valuuttamuunnoksista johtuvia vähennyksiä. Summasta noin 75 % on arvioitu johtuvan kassavirtojen suojausvoittojen (hedging gains) vähenemisestä. Vapaa kassavirta tulee seuraamaan hyvin tarkasti tulosta siten, että sen on arvioitu olevan 11 - 12$B vuonna 2016. Vuoden lopussa IBM:n osakkeita oli 970,11 miljoonaa, joille kaikille pitää maksaa osinkoa 4*$1,3=$5,2, joka on yhteensä 5,045$B. Oletetaan, että osinkosummaa kasvatetaan 10%, jolloin osinkoihin menee ensi vuonna 5,55$B. Jos omien osakkeiden ostoon käytetään yhtä paljon kuin tänä vuonna eli 4,6$B, niin vapaasta kassavirrasta jää jäljelle 11-5,55-4,6=0,85$B. Tällä summalla ei paljon enää teknologiaa, dataa tai yrityksiä osteta. Vuonna 2015 yritysten ostoihin käytettiin 3,3 miljardia ja sillä saatiin 14 yritystä. Tästä johtuen uskon, että ensi vuosien osinkoa tullaan korottamaan melko maltillisesti, jopa alle 10 %. Eihän se kovin pahalta kuulosta, mutta tämä on huomattavasti vähemmän kuin mihin viime vuosina on totuttu (kvartaaliosingon kasvatus 2014 ja 2015 $0,95->$1,1->$1,3 = 15,7%+18,2%). Uskon kuitenkin, että osinkoa nostetaan jatkossakin ja nyt kun kurssi on tullut alas, niin efektiivinen osinkotuotto on kohonnut yli 4 %:n.
Entäpä sitten IBM:n arvostus? Itse en täysin ymmärrä IBM:n matalaa arvostusta. Otetaan pohjaksi IBM:n selvästi kasvava osa stategic imperatives (SI), jonka liikevaihto vuonna 2015 oli 28,9$B ja se kasvoi +17% tai +26% säädettynä valuuttakursseilla. Vuonna 2014 SI:n liikevaihto kasvoi 16 % ja vuonna 2013 kasvua kertyi 17 %. Jos tämä olisi itsenäinen firma, niin miten 17 % vauhdilla kasvava 29 miljardin liikevaihto arvostettaisiin?
Tarkastellaan tätä esimerkin kautta, johon olen valinnut IT-alalla toimivia yrityksiä, joiden liikevaihto on kasvanut 15-20 % p.a. viimeisen viiden vuoden aikana:
- Alphapetin (Googlen) liikevaihto on kasvanut 22% p.a. ja p/s=6.81
- Red Hatin liikevaihto on kasvanut 19% p.a. ja p/s=6.63
- Akamai Technologyn liikevaihto on kasvanut 20% p.a. ja p/s=4.12
- Expedian liikevahto on kasvanut 16% p.a. ja p/s=2.5
- Ebayn liikevaihto on kasvanut 15% p.a. ja p/s=2.76
- Informatican liikevaihto on kasvanut 16% p.a. ja p/s=4.77
Näiden firmojen keskimääräinen liikevaihdon kasvu on ollut 17,86% p.a. ja keskimääräinen p/s-luku on 4.54. P/S-arvostukseen vaikuttaa tottakai myös nettoliikevoittomarginaali, joka on näiden firmojen osalta keskimäärin 15,12% (ttm). Vertailufirmojen liikevaihdon kasvu vastaa IBM:n SI:n kasvua (17 % vuonna 2015). Lisäksi nettoliikevoittomarginaali on linjassa koko IBM:n kanssa (18% vuonna 2015) Tällöin myös P/S-arvostus pitäisi olla samaa luokkaa eli noin 4.54. Tällä arvostuksella IBM:n SI:n arvoksi tulisi 131 miljardia.
Toki SI toiminto ei voi toimia itsenäisenä firmana, sillä toiminto on sidoksissa käytännön kaikkeen mitä IBM tekee. Nykyisellä 123 dollarin osakekurssilla IBM:n markkina-arvoksi tulee
119 miljardia. Tämä on alle SI:n arvon eli toisin sanoen kaikki muut toiminnot tulevat kaupan päälle. Jos muut toiminnot arvostettaisiin konservatiivisesti P/S=1 kertoimella, niin muiden toimintojen arvo olisi 51,2 miljardia. Koko IBM yhteensä siis 182,2 miljardia, joka vastaa arvoa 187,8 dollaria per osake. IBM näyttää siis selvästi aliarvostetulle.
Oma ostohinta: $154,86, jolle P/E = 10,38, forward-P/E = 11,47 ja osinkotuotto = 3,36 %.
Arvo käyttäen 12 % tuottovaatimusta:
DCF-arvo (g = 0,0 % 1-2v, terminal g = 2 %) = $132,59
DDM-arvo (g = 10,2%, puolet 10v keskiarvosta) = $288,89
Nykyhinnalla @ $123 markkinoiden odottama EPS kasvu 1,1% ja osingon kasvu 7,77%. Tai vaihtoehtoisesti markkinoiden käyttämä tuottovaatimus 12,75 % DCF:lle ja 14,43 % DDM:lle. IBM näyttää hieman alihinnoitellulta tai räikeästi alihinnoitellulta.
DCF:llä tarkoitan diskontattujen kassavirtojen arvostusmenetelmää ja DDM:llä diskontattujen osinkojen arvostusmenetelmää. Nämä ovat toki hyvin yksinkertaisia malleja ja lähtöoletusten pienikin muutos aiheuttaa merkittävän heilahduksen osakkeen lasketussa arvossa.
ps. tämä oli sadas julkaistu blogitekstini. Wuuhuu! Alla hieman tilastoja 100. kirjoituksen juhlistamiseksi:
Julkaisuvauhti keskimäärin 3 tekstiä per kk
Sivun katselut viime kuussa 5 312 kertaa
Sivun katselujen koko historia 73 940 kertaa
Sivun katselut keskimäärin 2240 kertaa per kk
Mainostulot yhteensä (AdSense) 25,44€ LOL, ei tässä tuntipalkoille pääse eikä onneks tarttekaan :D
tiistai 19. tammikuuta 2016
Aikataulua tulosjulkistuksiin ja Fastenalin tulos
Kerään tähän ajankohdat, jolloin salkussani olevat yhtiöt
julkaisevat tuloksensa. Kellon ajat on ilmoitettu Suomen ajassa. Käytän tätä muistilistana osavuosikatsauksen lukemiseen. Yksi
salkussani olevista ehtikin jo julkaista 15.1. tuloksensa ja se oli Fastenal, jonka tuloksen käyn läpi pääpuolin alla:
Liikevaihto M$3869 (+ 3,6 %)
Nettoliikevoitto M$516 (+ 4,5 %)
ESP $1,77 (+ 6,0 %)
Osinko $1,2 (+ 7,14 %)
Muuta: Viimeisellä kvartaalilla liikevaihto ja tulos laski kaasu-
ja öljyalalla toimivien asiakkaiden heikon kysynnän vuoksi. Fast Solutions
automaattien määrä kasvoi 18,5 % vuodessa. Viime kvartaaleilla (2014 ja 2015) on otettu
velkaa, jolla on rahoitettu osakkeiden takaisin ostoja yhteensä noin 2,7 %
osakekannasta.
Oma ostohinta: $43,035, jolle P/E = 24,31 ja osinkotuotto = 2,79 %.
Arvo käyttäen 12 % tuottovaatimusta:
DCF-arvo (g = 6,0 % 1-10v, terminal g = 2 %) = $23,65
DDM-arvo (g = 7,14 %) = $24,69
Nykyhinnalla @ $37,7 markkinoiden odottama EPS kasvu 12,8% ja osingon kasvu 8,82%. Tai vaihtoehtoisesti tuottovaatimus 8,45 % DCF:lle ja 10,32 % DDM:lle.
Muut julkaisevat ihan lähiaikoina seuraavan aikataulun
mukaisesti:
19.1.2016 klo 23:00 IBM Q4
28.1.2016 klo 12:30 Kone Q4
1.2.2016 klo 23:00 Aflac Q4
2.2.2016 klo 23:05 Gilead Sciences Q4
3.2.2016 klo 9:00 Fortum Q4
3.2.2016 klo 16:30 Michael Kors Q3
4.2.2016 klo 16:30 Strayer Education Q4
5.2.2016 klo 8:00 Nokian Renkaat Q4
9.2.2016 klo 9:00 Tikkurila Q4
18.2.2016 klo 14:00 Wal-Mart Stores Q4
1.3.2016 klo 16:30 Medtronic Q3
Kaikilla muilla paitsi Korsilla ja Medtronicilla tulee koko
vuosi täyteen eli julkaisu on kvartaali Q4. KORS sekä MDT julkaisevat Q3:n ja
niillä vuosi päättyy vasta myöhemmin. Pyrin käymään salkkuyhtiöideni tulokset
läpi lyhyestä blogissani tai sharevillessä, kunhan niitä alkaa tippumaan.
maanantai 18. tammikuuta 2016
Viikkoraportti #7 (2/2016)
Tammikuu etenee ja nyt alkaa töissäkin jo pääsemään rytmiin. Loppiaisen molemmin puolin olleet kevyemmät ei niin tapahtumarikkaat työpäivät ovat enää kuvitelmia. Tässä viime viikon raportti, joka on jo haasteeni seitsemäs raportti.
Kulut:
Heti alkuun tärkeimmät eli ne kulut viikolta 2 (11.1.-17.1.2016):
Ruokaostokset 48,1€
Bussikortti 0€
Netti 0€
Spotify 0€
Sähkö 0€
Työpaikkaruokailu 105,4€
Vakuutukset 12,82€
Muut kulut 87,55€
Muut tulot 8,6€
Yhteensä 245,57€
Viikkobudjettini on 103,8€/vko, joten yli mentiin. Ruokakulut olivat kohtuulliset ja ennen sunnuntaina kaupassa käyntiä ne olivat noin 20€, joten viime viikolla tuli ostettua paljon ruokaa tällekin viikolle. Viikolla ei ollut bussikortti-, netti-, spotify- tai sähkökuluja. Muut tulot sisälsivät kavereiden velan maksuja.
Viime viikolle osui myös palkkapäivä, jonka yhteydessä tulee maksuun työpaikkaruokalassa syödyt lounaat ja vakuutukset. Nämä kulut esiintyvät vain kerran kuussa, joten ne nostavat tämän viikon kokonaiskuluja verrattuna keskimääräiseen budjettiin.
Muut kulut olivat jälleen selvästi yli budjetoidun. Kävin perjantaina afterworkeillä, jossa oli mahdollisuus nähdä vanhoja työkavereita, jotka ovat jo vaihtaneet firmaa. Siihen meni noin 24€. Lauantaina kävin elokuvissa katsomassa Tarantinon uuden pätkän Hatefull Eight. Sanotaanko näin, että uskomattoman pienellä saa ihmiset viihtymään 3 tuntia. Maksoin leffalipun kulttuuriseteleillä, mutta elokuvan jälkipuinti kaveriporukalla ja vähän purtavaa teki yhteensä noin 24€. Näiden lisäksi muut kulut sisältävät viime vuoden harrastusmaksuja 40€. Lasku oli kokonaisuudessan 140€, mutta laitoin siitä 100€ kuukausikuluihin ns. muut menot kohtaan. Jos olisin laittanut koko 140€ tähän, niin se olisi vääristänyt merkittävästi kuluseurantaani.
Ilman harrastemaksua muut kulut olisivat olleet 48€, joka on hyvin linjassa viime viikon kanssa. Olen asettanut budjetin todella tiukalle, sillä olen asettanut 73€/kk eli noin 17€/vko muiden kulujen budjetiksi. Tässä olen miettinyt, että tuon saavuttaminen vaatii oikeasti jo todella paljon ja en ole ihan varma onko minusta siihen. Muutenkin en välttämättä näe, että hommassa on järkeä, jos kulujen kiristäminen alkaa rajoittamaan merkittävästi sitä mitä voin tehdä. Ensi viikolla on aina mahdollisuus parantaa.
Muuta:
Urheilut on jatkunut tiheään ja viime viikollakin tuli pelattu 3 kertaa säbää, kerran korista ja kerran futsalia. Perjantaina olin myös 20min puntilla säbän jälkeen. Sitä punttista pitää edelleen lisätä.
Aktivoiduin jälleen huutonetissä ja pistin tavaraa myyntiin. Katsoin juuri arkistojani, että olen vuosien 2014 ja 2015 aikana myynyt yhteensä reilu 700 eurolla tavaraa. Tällä hetkellä myynnissä olevien tavaroiden pyyntihinnat ovat yhteensä noin 350€. Vielä kun niistä pääsisi eroon, niin hyvä.
Osakesalkku:
Myin salkustani Technopoliksen koko position, mikä oli yksi ensimmäisistä sijoituksistani vuodelta 2012. Olen harkinnut jo pitkään siitä luopumista mm. seuraavista syistä: toimii kiinteistöalalla, ei kilpailuetua, matala ROE vaikka korkea velkavipu, vaatii kasvuun investointeja/osakeanteja, maksaa kasvutavoitteista huolimatta osinkoa. Mielestäni TPS1V on tällä hetkellä aliarvostettu noin 30 %, mutta niin on moni muukin salkkuuni jäävä. Odotan kuitenkin volatiliteetin jatkuvan markkinoilla ja uskon saavani huomattavasti laadukkaampia yrityksiä yhtä edulliseen hintaan lähitulevaisuudessa.
Tehcnopolista oli salkussani 300 kappaletta, jotka olin hankkinut seuraavasti:
28.5.2012 ostin 400 kpl hintaan 3,40€, jonka päälle tuli kulut 6,36€
4.12.2012 myin 200 kpl hintaan 3,66€, jonka päälle tuli kulut 3€
10.12.2013 merkitsin 80 kpl uusia osakkeita hintaan 3,29€, annista ei kuluja (irtoamispäivä 7.11.)
3.9.2015 ostin 20 kpl hintaan 3,63€, jonka päälle tuli kulut 1€
Keskihankintahintani oli siis (200*3,4+6,36/2+80*3,29+20*3,63+1)/300 = 3,3999€/kpl. Tämä on siitä hyvä laskuharjoitus, sillä verottajalle ei mene tiedot oikein koska olen vaihtanut välittäjää tässä välissä.
Technopolis maksoi kohtuullisesti osinkoja omistukseni aikana:
9.4.2013 200kpl x 0,2€/kpl = 40€
7.4.2014 280kpl x 0,1€/kpl = 28€
8.4.2015 280kpl x 0,15€/kpl = 42€
Yhteensä 110€ bruttona, josta meni veroja 26,25€ eli netto-osingot olivat 83,75€. Tämän lisäksi myyntivoittoakin kertyi hieman:
Vuoden 2012 myyntivoitto = 200*(3,66-3,4159)€ - 3€ = 45,82€
Vuoden 2015 myyntivoitto = 300*(3,5-3,3999)€ - 7€ = 27,03€
Kokonaisuudessaan Technopolis on ollut melko kehnosijoitus, mutta olisi voinut olla merkittävästi parempi. Annin aikana ilmeni abitraasimahdollisuus, jota en voinut käyttää, koska salkussani ei ollut silloin vielä velkavipu mahdollisuutta. Lisäksi olisin voinut luopua sijoituksestani jo huomattavasti aiemmin. Noin vajaa neljän vuoden aikana Technopolis positioni tuotti bruttona yhteensä 182,85€. Tätä voi suhteuttaa viimeisimmän 300 kpl positioni hankintahintaan 1020€. Tuottoa tuli noin 17,9%, joka on 4,2 % p.a.
Periaatteessa ihan hyvä suoritus ekaksi sijoitukseksi, joka on tehty täysin ilman perusteita tai tutustumista yhtiöön. Olisin voinut pitää toista alkuaikojen sijoituksistani eli Talvivaaraakin vuodesta 2012, mutta onneksi myin sen nopeasti jopa reilulla lähes 50% voitolla. Toki jos olisin sijoittanut toukokuussa 2012 Seligsonin OMXH25 indeksiin, niin tuotto olisi ollut 84% plus voitonjako eli noin 17 % p.a. Turha katsoa taakse ja murehtia, pitää oppia menneistä ja katsoa tulevaisuuteen.
Kulut:
Heti alkuun tärkeimmät eli ne kulut viikolta 2 (11.1.-17.1.2016):
Ruokaostokset 48,1€
Bussikortti 0€
Netti 0€
Spotify 0€
Sähkö 0€
Työpaikkaruokailu 105,4€
Vakuutukset 12,82€
Muut kulut 87,55€
Muut tulot 8,6€
Yhteensä 245,57€
Viikkobudjettini on 103,8€/vko, joten yli mentiin. Ruokakulut olivat kohtuulliset ja ennen sunnuntaina kaupassa käyntiä ne olivat noin 20€, joten viime viikolla tuli ostettua paljon ruokaa tällekin viikolle. Viikolla ei ollut bussikortti-, netti-, spotify- tai sähkökuluja. Muut tulot sisälsivät kavereiden velan maksuja.
Viime viikolle osui myös palkkapäivä, jonka yhteydessä tulee maksuun työpaikkaruokalassa syödyt lounaat ja vakuutukset. Nämä kulut esiintyvät vain kerran kuussa, joten ne nostavat tämän viikon kokonaiskuluja verrattuna keskimääräiseen budjettiin.
Muut kulut olivat jälleen selvästi yli budjetoidun. Kävin perjantaina afterworkeillä, jossa oli mahdollisuus nähdä vanhoja työkavereita, jotka ovat jo vaihtaneet firmaa. Siihen meni noin 24€. Lauantaina kävin elokuvissa katsomassa Tarantinon uuden pätkän Hatefull Eight. Sanotaanko näin, että uskomattoman pienellä saa ihmiset viihtymään 3 tuntia. Maksoin leffalipun kulttuuriseteleillä, mutta elokuvan jälkipuinti kaveriporukalla ja vähän purtavaa teki yhteensä noin 24€. Näiden lisäksi muut kulut sisältävät viime vuoden harrastusmaksuja 40€. Lasku oli kokonaisuudessan 140€, mutta laitoin siitä 100€ kuukausikuluihin ns. muut menot kohtaan. Jos olisin laittanut koko 140€ tähän, niin se olisi vääristänyt merkittävästi kuluseurantaani.
Ilman harrastemaksua muut kulut olisivat olleet 48€, joka on hyvin linjassa viime viikon kanssa. Olen asettanut budjetin todella tiukalle, sillä olen asettanut 73€/kk eli noin 17€/vko muiden kulujen budjetiksi. Tässä olen miettinyt, että tuon saavuttaminen vaatii oikeasti jo todella paljon ja en ole ihan varma onko minusta siihen. Muutenkin en välttämättä näe, että hommassa on järkeä, jos kulujen kiristäminen alkaa rajoittamaan merkittävästi sitä mitä voin tehdä. Ensi viikolla on aina mahdollisuus parantaa.
Muuta:
Urheilut on jatkunut tiheään ja viime viikollakin tuli pelattu 3 kertaa säbää, kerran korista ja kerran futsalia. Perjantaina olin myös 20min puntilla säbän jälkeen. Sitä punttista pitää edelleen lisätä.
Aktivoiduin jälleen huutonetissä ja pistin tavaraa myyntiin. Katsoin juuri arkistojani, että olen vuosien 2014 ja 2015 aikana myynyt yhteensä reilu 700 eurolla tavaraa. Tällä hetkellä myynnissä olevien tavaroiden pyyntihinnat ovat yhteensä noin 350€. Vielä kun niistä pääsisi eroon, niin hyvä.
Osakesalkku:
Myin salkustani Technopoliksen koko position, mikä oli yksi ensimmäisistä sijoituksistani vuodelta 2012. Olen harkinnut jo pitkään siitä luopumista mm. seuraavista syistä: toimii kiinteistöalalla, ei kilpailuetua, matala ROE vaikka korkea velkavipu, vaatii kasvuun investointeja/osakeanteja, maksaa kasvutavoitteista huolimatta osinkoa. Mielestäni TPS1V on tällä hetkellä aliarvostettu noin 30 %, mutta niin on moni muukin salkkuuni jäävä. Odotan kuitenkin volatiliteetin jatkuvan markkinoilla ja uskon saavani huomattavasti laadukkaampia yrityksiä yhtä edulliseen hintaan lähitulevaisuudessa.
Tehcnopolista oli salkussani 300 kappaletta, jotka olin hankkinut seuraavasti:
28.5.2012 ostin 400 kpl hintaan 3,40€, jonka päälle tuli kulut 6,36€
4.12.2012 myin 200 kpl hintaan 3,66€, jonka päälle tuli kulut 3€
10.12.2013 merkitsin 80 kpl uusia osakkeita hintaan 3,29€, annista ei kuluja (irtoamispäivä 7.11.)
3.9.2015 ostin 20 kpl hintaan 3,63€, jonka päälle tuli kulut 1€
Keskihankintahintani oli siis (200*3,4+6,36/2+80*3,29+20*3,63+1)/300 = 3,3999€/kpl. Tämä on siitä hyvä laskuharjoitus, sillä verottajalle ei mene tiedot oikein koska olen vaihtanut välittäjää tässä välissä.
Technopolis maksoi kohtuullisesti osinkoja omistukseni aikana:
9.4.2013 200kpl x 0,2€/kpl = 40€
7.4.2014 280kpl x 0,1€/kpl = 28€
8.4.2015 280kpl x 0,15€/kpl = 42€
Yhteensä 110€ bruttona, josta meni veroja 26,25€ eli netto-osingot olivat 83,75€. Tämän lisäksi myyntivoittoakin kertyi hieman:
Vuoden 2012 myyntivoitto = 200*(3,66-3,4159)€ - 3€ = 45,82€
Vuoden 2015 myyntivoitto = 300*(3,5-3,3999)€ - 7€ = 27,03€
Kokonaisuudessaan Technopolis on ollut melko kehnosijoitus, mutta olisi voinut olla merkittävästi parempi. Annin aikana ilmeni abitraasimahdollisuus, jota en voinut käyttää, koska salkussani ei ollut silloin vielä velkavipu mahdollisuutta. Lisäksi olisin voinut luopua sijoituksestani jo huomattavasti aiemmin. Noin vajaa neljän vuoden aikana Technopolis positioni tuotti bruttona yhteensä 182,85€. Tätä voi suhteuttaa viimeisimmän 300 kpl positioni hankintahintaan 1020€. Tuottoa tuli noin 17,9%, joka on 4,2 % p.a.
Periaatteessa ihan hyvä suoritus ekaksi sijoitukseksi, joka on tehty täysin ilman perusteita tai tutustumista yhtiöön. Olisin voinut pitää toista alkuaikojen sijoituksistani eli Talvivaaraakin vuodesta 2012, mutta onneksi myin sen nopeasti jopa reilulla lähes 50% voitolla. Toki jos olisin sijoittanut toukokuussa 2012 Seligsonin OMXH25 indeksiin, niin tuotto olisi ollut 84% plus voitonjako eli noin 17 % p.a. Turha katsoa taakse ja murehtia, pitää oppia menneistä ja katsoa tulevaisuuteen.
lauantai 16. tammikuuta 2016
Blogaajien sijoitustuottojen vertailu 2015
HUOM! Tekstiä päivitetty 19.1. muutokset merkitty kursivoituna.
Olen joskus nähnyt ulkomaisissa sijoitusblogeissa vertailuja kanssablogaajien tuotoista. Se oli mielenkiintoista ja herätti keskustelua. Tämän perusteella päätin tehdä vastaavanlaisen itse. Kohdistan vertailun blogeihin, jotka ovat minulla seurannassa joko oman blogini tai Kinskin sijoituspäiväkirjan blogrollissa.
Otan vertailuun mukaan ne blogit, jotka ovat julkaisseet vuoden 2015 tuloksensa. Edellytyksenä on, että salkun tuotto on ilmoitettu prosenteissa. Jos useita arvoja on esitetty, niin olen ottanut ylös TWR-lasketun arvon. Mitään omia lukuja en ole alkanut muiden blogeista laskemaan. Lisäksi olen kerännyt salkkujen kokonaisarvon, jos arvo on ollut saatavilla blogissa. Ikävä kyllä monet blogit jouduin jättämään tästä vertailusta pois, koska salkun tuottoa ei ollu esitetty. Tämä johtuu siitä, että monet seuraavat nettovarallisuuden, säästöjen, kulujen ja osinkojen kehittymistä omien tavoitteidensa mukaisesti.
Koska tein tämän varsin pintapuolisesti ja nopeasti, niin en voi vastata lukujen oikeellisuudesta. Kommentit on tervetulleita ja virheistä saa ilmoittaa. Tarkoituksenani ei ole loukata ketään eikä nostaa ketään palkintopallille. Ennen kaikkea olen kiinnostunut siitä, että ovatko blogia pitävät keskimäärin menestyneet paremmin kuin indeksi. Toiseksi haluan katsoa miten oman salkkuni tuotto suhtautuu muiden blogia pitävien salkkujen tuottoihin. Ylipäätään on mielenkiintoista nähdä minkälaista hajontaa tuotoissa voi olla ja vaikka volatiliteetistä puhutaan paljon, niin vertailemalla eri sijoittajien saavuttamia tuottoja nähdään konkreettisesti miten paljon tuotoissa on hajontaa.
Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Nämä tiedot perustuvat julkisista blogikirjoituksista kerättyihin tietoihin. Olen linkittänyt nämä blogikirjoitukset blogin nimeen, jotta lisätietoa voi kaivaa helposti.
Taulukossa esitettyjen salkkujen tuotot olivat keskimäärin +10,37 %. Tuottojen keskihajonta oli 10,76 %. Jos oletetaan, että tuotot ovat normaalijakautuneita, niin keskihajonnan avulla voidaan laskea, että kahden keskihajonnan päässä on 95,45 % tuotoista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 95,45 % todennäköisyydellä yksittäinen salkku tuottaa jotain väliltä: -11,14 % ja +31,88 %. Tämä vastaa melko hyvin vertailussa esiintyviä salkkuja.
Hyvin useat blogaajat harrastavat osakevalintaa, mutta osa sijoittaa kokonaan tai osittain myös indekseihin. Näitä lukuja on hyvä verrata indeksituottoon, joka on helpoin ja passiivisin tapa sijoittaa osakkeisiin. Otin vielä kerran googlen käyttööni ja päätin etsiä oikeat luvut eri indeksien tuotoille. Tässä artikkelissa on esitetty hyvin miten SP500:n tuotto vuodelta 2015 on muodostunut:
SP500-indeksi ilman osinkoja -0,73 %
SP500-indeksi osingot mukaan luettuna +1,19 %
Koska meillä on käytössä euro, niin valuuttakurssi suhteesta dollariin ja muihinkin valuuttoihin on vaikuttanut paljon tuottoihin. Tästä syystä valuuttakurssien kehittyminen vuonna 2015 on hyvä huomioida myös (EUR-USD oli 31.12.2014 1,2141 ja 31.12.2015 1,0887):
Dollarin eurokurssi +11,52 %
Koska kaikki vertailussa olevat blogit ovat suomalaisia ja suurimmassa osassa on myös sijoituksia Helsingin pörssistä, niin esitetäänpä vielä OMXH:n tuotot. Lisäksi katsoin Nordnetistä miten Seligsonin OMXH25 pörssinoteerattu ETF on tuottanut vuonna 2015 (30.12.2014 kurssi oli pörssin sulkeutuessa 30,04€ - 30.12.2015 kurssi oli pörssin sulkeutuessa 34,94€):
OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi: +13,7 %
OMXH25 ETF: +16,31 %
Jos siis tarkastellaan salkkua, jonka arvo lasketaan euroissa ja se on sijoitettu puoliksi SP500:een ja puoliksi OMXH25:een niin tuotto on ollut seuraavanlainen:
50/50-indeksin tuotto 0,5*(11,52 % + 1,19 %) + 0,5*16,31 % = +14,51 %
Olen joskus nähnyt ulkomaisissa sijoitusblogeissa vertailuja kanssablogaajien tuotoista. Se oli mielenkiintoista ja herätti keskustelua. Tämän perusteella päätin tehdä vastaavanlaisen itse. Kohdistan vertailun blogeihin, jotka ovat minulla seurannassa joko oman blogini tai Kinskin sijoituspäiväkirjan blogrollissa.
Otan vertailuun mukaan ne blogit, jotka ovat julkaisseet vuoden 2015 tuloksensa. Edellytyksenä on, että salkun tuotto on ilmoitettu prosenteissa. Jos useita arvoja on esitetty, niin olen ottanut ylös TWR-lasketun arvon. Mitään omia lukuja en ole alkanut muiden blogeista laskemaan. Lisäksi olen kerännyt salkkujen kokonaisarvon, jos arvo on ollut saatavilla blogissa. Ikävä kyllä monet blogit jouduin jättämään tästä vertailusta pois, koska salkun tuottoa ei ollu esitetty. Tämä johtuu siitä, että monet seuraavat nettovarallisuuden, säästöjen, kulujen ja osinkojen kehittymistä omien tavoitteidensa mukaisesti.
Koska tein tämän varsin pintapuolisesti ja nopeasti, niin en voi vastata lukujen oikeellisuudesta. Kommentit on tervetulleita ja virheistä saa ilmoittaa. Tarkoituksenani ei ole loukata ketään eikä nostaa ketään palkintopallille. Ennen kaikkea olen kiinnostunut siitä, että ovatko blogia pitävät keskimäärin menestyneet paremmin kuin indeksi. Toiseksi haluan katsoa miten oman salkkuni tuotto suhtautuu muiden blogia pitävien salkkujen tuottoihin. Ylipäätään on mielenkiintoista nähdä minkälaista hajontaa tuotoissa voi olla ja vaikka volatiliteetistä puhutaan paljon, niin vertailemalla eri sijoittajien saavuttamia tuottoja nähdään konkreettisesti miten paljon tuotoissa on hajontaa.
Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Nämä tiedot perustuvat julkisista blogikirjoituksista kerättyihin tietoihin. Olen linkittänyt nämä blogikirjoitukset blogin nimeen, jotta lisätietoa voi kaivaa helposti.
| Blogi | Tuotto | Salkun koko |
| Fyysikon Osingot | 15,39% | 26 000 € |
| Kinskin sijoituspäiväkirja | 22,20% | 159 000 € |
| Rahalla vapaaksi | 12,92% | - |
| Aloittelevan sijoittajan blogi | 28% | - |
| Kuponginleikkaajan sijoituspäiväkirja | 16,80% | 160 000 € |
| Vähemmän on enemmän | −12,60% | - |
| Warren fyffet - sijoituspäiväkirja | 7,16% | - |
| "Ei ne suuret tulot vaan pienet kulut" | 6,50% | 15 000 € |
| Laiska sijoittaja | 5,20% | 143 000 € |
| Säästämällä miljoonääriksi? | 8,78% | 26 000 € |
| Rahaneuvos | 6,93% | 90 000 € |
| Nuorena sijoittajaksi | 30,50% | 200 000 € |
| Bear and bull | −0,97% | - |
| Sijoituksilla eläkkeelle? | 18,60% | 400 000 € |
| Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen | 12,82% | 183 000 € |
| Kotteron sijoitustoilailuja | −7,40% | - |
| Rakas sijoituspäiväkirja | 13,16% | - |
| Pikkusijoittajat - Lapsiperheen sijoitusblogi | 8% | 390 000 € |
| Herkuille perso piensijoittaja | 5,10% |
-
|
Taulukossa esitettyjen salkkujen tuotot olivat keskimäärin +10,37 %. Tuottojen keskihajonta oli 10,76 %. Jos oletetaan, että tuotot ovat normaalijakautuneita, niin keskihajonnan avulla voidaan laskea, että kahden keskihajonnan päässä on 95,45 % tuotoista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että 95,45 % todennäköisyydellä yksittäinen salkku tuottaa jotain väliltä: -11,14 % ja +31,88 %. Tämä vastaa melko hyvin vertailussa esiintyviä salkkuja.
Hyvin useat blogaajat harrastavat osakevalintaa, mutta osa sijoittaa kokonaan tai osittain myös indekseihin. Näitä lukuja on hyvä verrata indeksituottoon, joka on helpoin ja passiivisin tapa sijoittaa osakkeisiin. Otin vielä kerran googlen käyttööni ja päätin etsiä oikeat luvut eri indeksien tuotoille. Tässä artikkelissa on esitetty hyvin miten SP500:n tuotto vuodelta 2015 on muodostunut:
SP500-indeksi ilman osinkoja -0,73 %
SP500-indeksi osingot mukaan luettuna +1,19 %
Koska meillä on käytössä euro, niin valuuttakurssi suhteesta dollariin ja muihinkin valuuttoihin on vaikuttanut paljon tuottoihin. Tästä syystä valuuttakurssien kehittyminen vuonna 2015 on hyvä huomioida myös (EUR-USD oli 31.12.2014 1,2141 ja 31.12.2015 1,0887):
Dollarin eurokurssi +11,52 %
Koska kaikki vertailussa olevat blogit ovat suomalaisia ja suurimmassa osassa on myös sijoituksia Helsingin pörssistä, niin esitetäänpä vielä OMXH:n tuotot. Lisäksi katsoin Nordnetistä miten Seligsonin OMXH25 pörssinoteerattu ETF on tuottanut vuonna 2015 (30.12.2014 kurssi oli pörssin sulkeutuessa 30,04€ - 30.12.2015 kurssi oli pörssin sulkeutuessa 34,94€):
OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi: +13,7 %
OMXH25 ETF: +16,31 %
Jos siis tarkastellaan salkkua, jonka arvo lasketaan euroissa ja se on sijoitettu puoliksi SP500:een ja puoliksi OMXH25:een niin tuotto on ollut seuraavanlainen:
50/50-indeksin tuotto 0,5*(11,52 % + 1,19 %) + 0,5*16,31 % = +14,51 %
Vertailun keskimääräinen salkku tuotti "vain" +10,37 %, joka jää muodostamastani vertailuindeksistä 4,14 %. Tämä tarkoittaa, että jos kaikki olisi sijoittanut indeksiin, niin tuotot olisivat olleet keskimäärin 40 % paremmat. Yleisen käsityksen mukaan harvat sijoittajat pystyvät saamaan indeksiä parempaa tuottoa ja tässäkin näyttää käyneen niin. Toki tarkasteluajanjakso on erittäin lyhyt eikä tulokset sovellu kuin lähinnä viihteeksi.
Otetaan vertailuun mukaan vielä kommenttien perusteella HCP Quant rahasto. Rahasto tuotti joulukuun tuottokatsauksen mukaan vuonna 2015 seuraavasti:
HCP Quant -3,73 %
Alla on vielä esitetty yhteenvetotaulukko blogaajien ja vertailundeksien tuotoista.
Otetaan vertailuun mukaan vielä kommenttien perusteella HCP Quant rahasto. Rahasto tuotti joulukuun tuottokatsauksen mukaan vuonna 2015 seuraavasti:
HCP Quant -3,73 %
Alla on vielä esitetty yhteenvetotaulukko blogaajien ja vertailundeksien tuotoista.
| Blogaajat keskimäärin | 10,37% |
| OMXH25 ETF | 16,31% |
| S&P500 (osingot ja valuuttakurssi huomioitu) | 12,71% |
| 50/50-vertailuindeksi | 14,51% |
| HCP Quant | −3,73% |
| Keskiarvo | 10,03% |
Oman salkkuni tuotto oli vuonna 2015 +15,39 %, joka on paremmin kuin vertailun keskimääräinen salkku. Oman salkkuni tuotto on jopa parempi kuin muodostamani 50/50-vertailuindeksin tuotto. Tähän ei voi olla kuin tyytyväinen. Oman salkkuni tuotto perustui hyvin pitkälti Nokian Renkaiden tuottoon, joka oli salkkuni suurin sijoitus noin 15-25 %:n painolla. Vuoden alussa NRE1V treidasi noin 20€:n tasolla ja vuoden lopulla 33€:n tasolla. Lisäksi kurssi kävi 35 euron tienoilla, jossa onnistuin keventämään positiotani myymällä 85 kappaletta hintaan 35,3€. Salkussani on vielä 100 kpl Nokian Renkaita kun vuoden 2015 alussa niitä oli 250 kpl.
Nokian Renkaiden onnistunut osto-ohjelma pelasti paljon, sillä omassa salkussani epäonnistuneita sijoituksia tulikin melkoisesti. Lisäksi hyvään tuottoon auttoi myös se, että salkustani noin puolet on sijoitettu jenkkilään, jolloin dollarin vahvistuminen on nostanut tuottoa euroina laskettuna. Nyt kun katson jenkkiläsijoituksiani, niin kaikki paitsi MDT treidaavat alempana kuin vuoden 2015 alussa.
Vuodelle 2016 odotukset eivät ole suuret varsinkin kun on nähnyt kurssien punertamisen alku vuonna. Tämä on monille hyvä asia, sillä matalat kurssit salkun rakennusvaiheessa nostavat tuottoja pitkällä aikavälillä. Ne joilla salkku on jo valmis ja luottavat osinkotuottoon, niin niille ei kurssien tasolla pitäisi olla edes merkitystä. Käytännössä matalat kurssit ovat kaikkien eduksi. Katsotaan vuoden kuluttua miten kävi!
torstai 14. tammikuuta 2016
Viikkoraportti #6 (1/2016)
Vuoden ensimmäinen viikko on nyt kunnialla takana. Tammikuu toi tullessaan myös oikean makoisat pakkaset. Toivottavasti tämmönen noin -10 pysyy pitkään, niin pääsee pääkaupunkiseudun lähistöllä laskettelemaan vielä pitkälle kevääseen.
Kulut:
Heti alkuun tärkeimmät eli ne kulut viikolta 1 (4.1.-10.1.2016):
Ruokaostokset 61,11€
Bussikortti 0€
Netti 13,44€
Spotify 0€
Sähkö 0€
Työpaikkaruokailu 0€
Vakuutukset 0€
Muut kulut 46,99€
Muut tulot 21,39€
Yhteensä 100,15€
Viime viikkoon (ja vuoteen) nähden tein hieman muutoksia raportointiin. Ensinnäkin muutin budjetin viikkokohtaiseksi jakamalla koko vuoden budjetin (12kk*450€/kk=5400€) viikkojen lukumäärällä 52, jolloin viikkobudjetiksi tulee 103,8€/vko. Toiseksi päätin alkaa seuraamaan suoraan tililleni tulevia ja lähteviä summia, jolloin kirjanpito pysyy oikeana. Tämä näkyy siten, että lisäsin muut tulot rivin, johon merkkaan siis tililleni tulleet summat, kuten kavereiden maksamat velat.
Tämä viikko pysyi siis budjetissa juuri ja juuri. Pidin synttärijuhlat viikonloppuna ja hankin sinne vähän syötävää, joka johti ruokakulujen nousuun. Ostin mm. leipomistarvikkeita, joista saa myöhemmin vielä lisää kakkua/piirakkaa.
Viikolla ei nettikulujen lisäksi muita kuluja oikeastaan ollutkaan. Muut tulot sisälsivät maksuja kavereilta, jotka ovat auki urheiluharrastuksista. Osan näistä sain jo viime vuoden puolella. Varsinainen lasku tulee maksuun vasta ensi viikolla.
Muut kulut olivat jälleen yli budjetoidun. Ostin synttäreille pari olutta ja kävin illalla keskustassa, kun kaverit tarjoivat, mutta tulipa siinä itsekin ostettua yksi olut ja safkat yöllä. Eli ihan ei vielä tämä baariton ole lähtenyt käyntiin. Muissa kuluissa oli myös pölyimurin pölypussit noin 6€ ja peräkärryvuokra 5€ viime vuoden puolelta.
Tämä oli hyvä alku vuodella ja tästä on hyvä lähteä kirittämään vielä lisää.
Muuta:
Olen koittanut nyt urheilla ahkerasti ja otin jälleen käyttöön HeiaHeia palvelun. Säbää ja korista on tullut pelattu nyt neljä kertaa viikon aikana. Yksi tai kaksi näistä pitäisi vaihtaa punttisaliksi, niin saisi paremman tasapainon harjoitteluun. Nyt menee liikaa juoksemiseksi ja selkä ja vatsat jää liian pienelle huomiolle. Toki myös yläkroppa vaatisi vähintään yhden salitreenin viikossa. Mutta joukkuelajit on vaan niin paljon hauskempia kuin punttis!
Osakesalkku:
Salkussa ei juuri tapahtunut tällä viikolla. Wal-Martin osingot 12*0,39 USD tulivat Nordnetin tilille 5.1. Salkun arvo on kyllä muuttunut melkoisesti ja tänä vuonna ollaan otettu turpaan jo lähes 10 %. Olen mielenkiinnolla seurannut kurssien halpenemista. Ainakin STRA, IBM ja KORS ovat erittäin mielenkiintoisesti hinnoitellut. Lisäksi olen katsellut hieman oman salkkuni ulkopuolelle ja julkaisin uudelleen seurantalista sivun. Päivitin myös salkku sivuni vähän aikaa sitten.
Kulut:
Heti alkuun tärkeimmät eli ne kulut viikolta 1 (4.1.-10.1.2016):
Ruokaostokset 61,11€
Bussikortti 0€
Netti 13,44€
Spotify 0€
Sähkö 0€
Työpaikkaruokailu 0€
Vakuutukset 0€
Muut kulut 46,99€
Muut tulot 21,39€
Yhteensä 100,15€
Viime viikkoon (ja vuoteen) nähden tein hieman muutoksia raportointiin. Ensinnäkin muutin budjetin viikkokohtaiseksi jakamalla koko vuoden budjetin (12kk*450€/kk=5400€) viikkojen lukumäärällä 52, jolloin viikkobudjetiksi tulee 103,8€/vko. Toiseksi päätin alkaa seuraamaan suoraan tililleni tulevia ja lähteviä summia, jolloin kirjanpito pysyy oikeana. Tämä näkyy siten, että lisäsin muut tulot rivin, johon merkkaan siis tililleni tulleet summat, kuten kavereiden maksamat velat.
Tämä viikko pysyi siis budjetissa juuri ja juuri. Pidin synttärijuhlat viikonloppuna ja hankin sinne vähän syötävää, joka johti ruokakulujen nousuun. Ostin mm. leipomistarvikkeita, joista saa myöhemmin vielä lisää kakkua/piirakkaa.
Viikolla ei nettikulujen lisäksi muita kuluja oikeastaan ollutkaan. Muut tulot sisälsivät maksuja kavereilta, jotka ovat auki urheiluharrastuksista. Osan näistä sain jo viime vuoden puolella. Varsinainen lasku tulee maksuun vasta ensi viikolla.
Muut kulut olivat jälleen yli budjetoidun. Ostin synttäreille pari olutta ja kävin illalla keskustassa, kun kaverit tarjoivat, mutta tulipa siinä itsekin ostettua yksi olut ja safkat yöllä. Eli ihan ei vielä tämä baariton ole lähtenyt käyntiin. Muissa kuluissa oli myös pölyimurin pölypussit noin 6€ ja peräkärryvuokra 5€ viime vuoden puolelta.
Tämä oli hyvä alku vuodella ja tästä on hyvä lähteä kirittämään vielä lisää.
Muuta:
Olen koittanut nyt urheilla ahkerasti ja otin jälleen käyttöön HeiaHeia palvelun. Säbää ja korista on tullut pelattu nyt neljä kertaa viikon aikana. Yksi tai kaksi näistä pitäisi vaihtaa punttisaliksi, niin saisi paremman tasapainon harjoitteluun. Nyt menee liikaa juoksemiseksi ja selkä ja vatsat jää liian pienelle huomiolle. Toki myös yläkroppa vaatisi vähintään yhden salitreenin viikossa. Mutta joukkuelajit on vaan niin paljon hauskempia kuin punttis!
Osakesalkku:
Salkussa ei juuri tapahtunut tällä viikolla. Wal-Martin osingot 12*0,39 USD tulivat Nordnetin tilille 5.1. Salkun arvo on kyllä muuttunut melkoisesti ja tänä vuonna ollaan otettu turpaan jo lähes 10 %. Olen mielenkiinnolla seurannut kurssien halpenemista. Ainakin STRA, IBM ja KORS ovat erittäin mielenkiintoisesti hinnoitellut. Lisäksi olen katsellut hieman oman salkkuni ulkopuolelle ja julkaisin uudelleen seurantalista sivun. Päivitin myös salkku sivuni vähän aikaa sitten.
lauantai 9. tammikuuta 2016
Mistä Buffetin Berkshire Hathaway koostuu?
Loppiaisena luin muutaman pätkän Buffetin kirjeitä, jotka on suunnattu Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille. Yllätyin siitä kuinka vähän eri
alojen yrityksiä Berkshiren alla oikeasti on. Berkshiren omistamia yrityksiä
tutkimalla huomasin muutaman seikan, jotka ovat yksinkertaisia ja sijoitusmielessä
kannattavia. Ensinnäkin Berkshiren alla olevat bisnekset pystyvät kasvamaan
ilman merkittäviä investointeja. Tämä johtaa siihen, että suuri osa bisneksien
tuloksesta voidaan jakaa omistajille. Toinen seikka on bisneksien pysyvyys ja
kilpailuetu. Tämä johtaa siihen, että bisneksien marginaalit pysyvät vakaina
kilpailusta huolimatta.
Työntekijät
Berkshirellä oli vuoden 2014 lopulla yhteensä noin 340 000 työntekijää. Turussa on asukkaita yhteensä noin 180 000 ja Tampereellä noin 215 000 asukasta. Berkshirellä on työntekijöitä yhteensä lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Tampereella on yhteensä asukkaita! Luetellaan tässä vielä Berkshiren alla olevat firmat, joilla on yli 10 000 työntekijää:
Burlington Northern Santa Fe 48 000
Clayton Homes 11 988
Fruit of the Loom 27 846
Heinz 24 500
GEICO 32 295
Iscar 12 423
The Marmon Group 19 906
McLane Company 21 857
Shaw Industries 22 074
Hauska yksityiskohta on se, että konsernin päämajassa on työntekijöitä vain 25 henkilöä. Aivan oikein luit - - 25 henkilöä!
Tämä teksti perustuu hyvin pitkälti Berkshiren vuoden 2014 tilinpäätökseen. Berkshire koostuu neljästä segmentistä ja muista
sijoituksista. Segmentit ovat
1 vakuutusbisnekset
2 säännellyt (paljon) pääomaa vaativat bisnekset
3 tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset
4 finanssibisnekset.
Näiden lisäksi on muita sijoituksia, jotka on tehty suoraan
erilaisiin arvopapereihin.
Vuonna 2014 Berkshiren liikevaihto oli 194 miljardia
dollaria, joka jakautui seuraavasti yllä mainittuihin segmentteihin ja
sijoituksiin
vakuutusbisnekset 41,2 miljardia (21,2 %)
säännellyt pääomaa vaativat bisnekset 40,7 miljardia (20,0%)
tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset 97,1
miljardia (50,1%)
finanssibisnekset 6,5 miljardia (3,3%)
sijoitukset 9,1 miljardia (4,7%).
Vuonna 2014 Berkshiren liikevoitto oli 19,87 miljardia
dollaria, joka jakautui seuraavasti yllä mainittuihin segmentteihin ja
sijoituksiin
vakuutusbisnekset 5.23 miljardia (26,3 %)
säännellyt pääomaa vaativat bisnekset 5,75 miljardia (28,9%)
tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset 4,47
miljardia (22,5%)
finanssibisnekset 1,24 miljardia (6,2%)
sijoitukset 3,18 miljardia (16,0%).
Vakuutusbisnekset
Mennäänpä sitten segmenttien sisältöön ja kurkistetaan mitä
sieltä löytyy. Ensimmäisenä vakuutusbisnekset, jotka voitollisesti toimiessaan
tarjoavat Berkshirelle todella paljon ilmaista lainaa. Vakuutusbisnesten tuoma
float oli vuoden 2014 lopulla 84 miljardia dollaria.
Vakuutusbisnekset koostuvat ensisijaisista
vakuutusbisneksistä ja jälleenvakuutusbisneksistä. Nämä ovat omaisuus-,
tapaturma-, henki- ja terveysvakuutuksia tarjoavia yrityksiä. Vakuutusbisnekset koostuvat
seuraavista yhtiöistä: GEICO (autovakuutusyhtiö), General Re
(jälleenvakuutusyhtiö), Berkshire Hathaway Reinsurance Group
(jälleenvakuutusyhtiö) ja Berkshire Hathaway Primary Group (paljon pieniä
vakuutusyhtiöitä sisältävä yhtiö).
Vakuutusbisnes muodostaa liikevaihdosta 21,2 % ja liikevoitosta
26,3 %, mikä kertoo kuinka korkealle Buffet arvostaa vakuutusliiketoiminnan
pysyvyyttä ja kykyä kasvaa ilman merkittäviä investointeja. Päinvastoin vakuutusliiketoiminta
antaa Buffetilla rahaa (float) sijoitettavaksi.
Säännellyt pääomaa
vaativat bisnekset
Entäpä säännellyt pääomaa vaativat bisnekset? Nämä koostuvat
rautatiebisneksistä, yleishyödyllisistä bisneksistä ja energiabisneksistä. Berkshiren
säännellyt pääomaa vaativat bisnekset muodostuvat seuraavista yhtiöistä:
Burlington Northern Santa Fe (rautatieoperaattori), Berkshire Hathaway Energy
Company (ryhmä yhtiöitä, jotka operoivat sähkönsiirto-, kantaverkkoja ja kaasuputkistoja
sekä kiinteistönvälitystä).
Säännellyt bisnekset ovat siitä hyviä, että ne ovat yleensä
yhteiskunnan tarvitseman infrastruktuurin kannalta välttämättömiä. Tästä samaisesta
syystä ne toki ovat säänneltyjä, mutta ne voivat samalla olla myös kohtuullisen
tuottoisia ja ennen kaikkea erittäin vakaita. Esimerkiksi Fortumin myymät
sähkönsiirtoverkot kuuluivat säänneltyihin bisneksiin ja niiden tuotto oli
rajoitettu. Siirtomaksuja voi pyytää siten, että sijoitettu pääoma tuottaa
korkeintaan 8 % vuodessa.
Säänneltyjen bisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta oli
20,0 % ja liikevoitosta 28,9 %. Tästä näkyy kuinka merkittävästi Buffet
arvostaa säänneltyjen bisnesten pysyvyyttä ja merkittävää kilpailuetua.
Harvemmin sitä rakennetaan kahta rautatietä vierekkäin tai ristiin rastiin sähkönsiirtolinjoja. Vaikka bisnes sitoo paljon pääomaa, niin myytävien
"palveluiden" kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen ja tuotto pysyy
vakaana. Niin ja pääomastahan Buffetilla ei ole pulaa, sillä hän voi hyödyntää vakuutustoimintojen tarjoamaa floattiaan.
Tuotanto-, palvelu-
ja vähittäismyyntibisnekset
Tämä on ehkä mielenkiintoisin, mutta toki myös hajanaisin
segmentti Berkshiressä. Segmentti koostuu useista yhtiöistä, jotka voidaan
jakaa seuraaviin osiin: McLane Company (tukkumyyjä vähittäiskaupoille,
lähikaupoille ja ravintoloille) , tuotanto (ryhmä teollisuus- ja loppukäyttäjätuotteita
valmistavia yhtiöitä), palvelut (ryhmä palvelu- ja mediayrityksiä sekä
sanomalehtiä) ja vähittäismyynti (ryhmä huonekalu-, koruyhtiöitä ja muita
vähittäismyyntiyhtiöitä). Tähän segmenttiin näyttää valikoituneen pääosin sellaisia
yrityksiä, joiden tuotteille on kysyntää aina ihmisten ollessa hengissä ja nälkäisiä sekä mukavuuden haluisia. Toiseksi tämän segmentin
yrityksillä on vahvat brändit, joilla ne pyrkivät suojautumaan kilpailulta.
Kaupat ja ravintolat tarvitsevat aina raaka-aineita, joita
he voivat ostaa edullisesti tukkumyyjältä. Tälle bisnekselle ominaista on suuri
volyymi, mutta partaterän kapea marginaali. Tässä etuna on ennen kaikkea suuri
mittakaava ja McLane Companyn liikevaihto vuonna 2014 olikin 46,6 miljardia, joka on siis noin 25 % koko Berkshiren liikevaihdosta.
Tuotanto-osaan kuuluu muun muassa Lubrizol, joka tuottaa
erikoiskemikaaleja ja International Metalworking Companies, joka valmistaa
erilaisia tuotteita metallien leikkaukseen. Lisäksi tähän osaan kuuluu
yrityksiä, jotka valmistavat rakennustarvikkeita (esim. Benjamin Moore) tai
vaatteita (esim. Fruit of the Loom).
Palveluosa onkin mielenkiintoinen, sillä tämä osa
voimakkaasti kytkyssä ilmailualaan, jota Buffet on "haukkunut"
monesti. Ilmailuala on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmeniä, mutta erittäin
verisen kilpailun takia harvat lentoyhtiöt ovat tehneet positiivisia tuottoja. Tähän
osaan kuuluu hyvin pienellä segmentillä kilpaileva lentoyhtiö NetJets, joka käyttää
vain hyvin pieniä ns. yksityisjettejä. Lisäksi palveluosaan kuuluu ilmailualaa
palveleva yritys FlightSafety, joka tarjoaa koulutusta lentäjille ja
piloteille. Tästäkin huokuu läpi bisnesten pysyvyys ja se, että kilpailuedulla
on erittäin suuri merkitys. Kun lentoyhtiö kilpailee riittävän niche alalla,
niin bisnes voi kukoistaa ilman merkittäviä kilpailun aiheuttamia haasteita. Tai jos yritys palvelee kaikkia ilmailualalla toimivia yrityksiä, niin silloin ei välttämättä tarvitse välittää itse ilmailualan kannattavuudesta tai kilpailusta. Kaiken lisäksi yritys tarjoaa palveluita, jotka parantavat turvallisuutta alalla, joka on yksi turvallisuuskriittisimmistä aloista yhdessä ydinvoima-alan kanssa.
Vähittäismyynti on sitten enemmän kohdistettu kuluttajille,
sillä tähän osaan kuuluu huonekalu ja sisutusyrityksiä sekä koruliikkeitä.
Vähittäismyyntiin kuuluvat yritykset valmistavat myös karkkeja (See's Candy) ja
laadukkaita keittiövälineitä sekä muita kulutustavaroita. Tässä näkyy taas se,
että yrityksien myymillä tuotteilla kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Kun
pysyvään kysyntään yhdistää vahvan brändin, niin kuluttajille myyvien yritysten
tuotot tulevat olemaan häkellyttäviä.
Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset muodostivat
Berkshiren liikevaihdosta 50,1% ja liikevoitosta 22,5%. Liikevaihdon merkittävä
osuus kertoo enemmän bisneksen suurista volyymeista ja alhaisista
marginaaleista. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että kysynnän säilyessä
vuosikymmenistä toiseen, niin hyvin johdetut yritykset tulevat menestymään.
Tähän kun lisää vahvan brändin tai suuren mittakaavan, niin eipä ihme kun Buffet
arvostaa tätä segmenttiä.
Finanssibisnekset
Finanssipuolen alle on koottu talojen rakennus- ja rahoitusbisnes ja eri kuljetusvälineiden valmistus ja vuokrausbisnes (leasing) sekä muita vuokraus- ja rahoitusbisneksiä. Finanssibisnessegmentti koostuu seuraavista yrityksistä: Clayton Homes (mobiilien esirakennettujen talojen valmistus, myynti ja rahoitus), UTLX (raiteilla kulkevien kuljetusvälineiden valmistus ja vuokraus) ja XTRA (maalla kulkevien kuljetusvälineiden valmistus ja vuokraus).
Tämä on mielestäni selvästi heikoin osa Berkshiren bisneksistä. Itse en ainakaan ymmärrä miten esirakennettujen ja mobiilien talojen rakentamisella ja rahoituksella voi olla kilpailuetua. Ehkä tämäkin johtuu samasta syystä kuin NetJetsin menetys eli Clayton Homes on keskittynyt hyvin pienelle niche segmentille koko asuntobisneksessä. UTLX:n toiminnan ymmärrän siinä mielessä hyvin, että Berkshirellä on omistuksia jo rautatiebisneksessä, joka on käsittääkseni koko alana vähän kilpailtu. Jos peräkärryjen tai autojen vuokrausyrityksellä ei ole aiempaa kokemusta rautateistä, niin minkä takia yritys lähtisi raiteilla kulkevien kuljetusvaunujen vuokrausbisnekseen kilpailemaan?
Itse en näe merkittävää kilpailuetua tämän segmentin firmoilla, mutta ehkä niin ei tee Buffetkaan, sillä finassibisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta on vain 3,3 % ja liikevoitosta 6,2 %. Vuokrausbisnes sitoo myös jonkin verran pääomaa, mutta jälleen tämä voidaan lainata edullisesti Berkshiren floatista.
Tämä on mielestäni selvästi heikoin osa Berkshiren bisneksistä. Itse en ainakaan ymmärrä miten esirakennettujen ja mobiilien talojen rakentamisella ja rahoituksella voi olla kilpailuetua. Ehkä tämäkin johtuu samasta syystä kuin NetJetsin menetys eli Clayton Homes on keskittynyt hyvin pienelle niche segmentille koko asuntobisneksessä. UTLX:n toiminnan ymmärrän siinä mielessä hyvin, että Berkshirellä on omistuksia jo rautatiebisneksessä, joka on käsittääkseni koko alana vähän kilpailtu. Jos peräkärryjen tai autojen vuokrausyrityksellä ei ole aiempaa kokemusta rautateistä, niin minkä takia yritys lähtisi raiteilla kulkevien kuljetusvaunujen vuokrausbisnekseen kilpailemaan?
Itse en näe merkittävää kilpailuetua tämän segmentin firmoilla, mutta ehkä niin ei tee Buffetkaan, sillä finassibisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta on vain 3,3 % ja liikevoitosta 6,2 %. Vuokrausbisnes sitoo myös jonkin verran pääomaa, mutta jälleen tämä voidaan lainata edullisesti Berkshiren floatista.
Työntekijät
Berkshirellä oli vuoden 2014 lopulla yhteensä noin 340 000 työntekijää. Turussa on asukkaita yhteensä noin 180 000 ja Tampereellä noin 215 000 asukasta. Berkshirellä on työntekijöitä yhteensä lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Tampereella on yhteensä asukkaita! Luetellaan tässä vielä Berkshiren alla olevat firmat, joilla on yli 10 000 työntekijää:
Burlington Northern Santa Fe 48 000
Clayton Homes 11 988
Fruit of the Loom 27 846
Heinz 24 500
GEICO 32 295
Iscar 12 423
The Marmon Group 19 906
McLane Company 21 857
Shaw Industries 22 074
Hauska yksityiskohta on se, että konsernin päämajassa on työntekijöitä vain 25 henkilöä. Aivan oikein luit - - 25 henkilöä!
Sijoitukset
Nyt kun kaikki neljä segmenttiä on käyty läpi, niin päästään sijoitusten pariin. Segmenteissä olevien yritysten omistus on joko täysin tai hyvin suurelta osin Berkshirellä, mutta sijoitusosiossa on ennen kaikkea pörssinoteerattujen yritysten vähimmäisomistuksia. Kun Buffet ei ole voinut ostaa koko bisnestä, niin hän on ollut täysin tyytyväinen ostamaan vain osan osakekannasta. Katsotaan mitä sijoitussalkusta löytyy (sulkeissa on tikkeri ja lukema perässä kuvaa kuinka paljon kyseisestä yrityksestä omistetaan)
Wells Fargo & Company (WFC) 9,4 %
The Coca-Cola Company (KO) 9,2 %
American Express Company (AXP) 14,8 %
International Business Machines (IBM) 7,8 %
Nyt kun kaikki neljä segmenttiä on käyty läpi, niin päästään sijoitusten pariin. Segmenteissä olevien yritysten omistus on joko täysin tai hyvin suurelta osin Berkshirellä, mutta sijoitusosiossa on ennen kaikkea pörssinoteerattujen yritysten vähimmäisomistuksia. Kun Buffet ei ole voinut ostaa koko bisnestä, niin hän on ollut täysin tyytyväinen ostamaan vain osan osakekannasta. Katsotaan mitä sijoitussalkusta löytyy (sulkeissa on tikkeri ja lukema perässä kuvaa kuinka paljon kyseisestä yrityksestä omistetaan)
Wells Fargo & Company (WFC) 9,4 %
The Coca-Cola Company (KO) 9,2 %
American Express Company (AXP) 14,8 %
International Business Machines (IBM) 7,8 %
Wal-Mart Stores (WMT) 2,1 %
The Procter & Gamble Company (PG) 1,9 %
U.S. Bancorp (USB) 5,4 %
Munich RE (MUV2) 11,8 %.
Tuossa oli lista bisneksistä, joita omistettiin enemmän kun 4 miljardin arvosta 31.12.2014 kurssien mukaan laskettuna. Tämä on kaikkein likvidein omistus Berkshireä ja ehkä sen takia myös herkimmin muuttuva. Näihin suuriin positioihin harvemmin tulee merkittäviä muutoksia, mutta esimerkiksi vuonna 2015 jatkuneen IBM:n kurssilaskun ansiosta luulen Buffetin lisänneen omistusta. Nämä toki näkyvät tuoreemmista kvartaalikatsauksista ja monista muistakin lähteistä, jotka trackkaavat Berkshiren osakeomistuksia.
Entä jos nämä yritykset laitettaisiin yllä esiteltyihin segmentteihin, niin mihin nämä yritykset kuuluisivat? Listan ehkä selvin on MUV2, joka on jälleenvakuutusyhtiö ja se kuuluisi selvästi vakuutusbisneksiin. Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin sopii useita osittain, koska se on jo niin hajanainen segmentti. Sinne menisi KO, IBM, WMT aj PG sillä kaikki ovat mukana valmistuksessa, palveluissa tai vähittäismyynnissä. Jäljelle jääkin sitten käytännössä kolme pankkia tai no kaksi pankkia WFC ja USB sekä yksi maksupalveluyritys AXP, jonka alla on myös pankkitoimintoja. AXP:n maksupalvelubisnekset voisivat kuulua edellä mainittuun tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin ja kaikki pankkitoiminnot menisivät finanssibisneksiin. Pankkien paljous sijoituksissa kertoo ehkä siitä miksi finanssibisnekset segmentti on melko pienellä painolla suoraan Berkshiren alla.
Nämä kaikki sijoitukset toteuttavat aiemmin esittämiäni periaatteita. Kaikki yritykset tarjoavat tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosista toisiin. Monilla listan yrityksillä on selviä mittakaavaetuja, jotka rajoittavat kilpailijoiden pärjäämistä. Lisäksi kaikki bisnekset vaativat vain vähän pääomaa ja kasvu voidaan toteuttaa kevyin investoinnein. Näistä ehkä poikkeuksena IBM, sillä jatkuvasti muuttuvalla teknologia-alalla IBM on joutunut turvautumaan muiden pienempien yritysten ostamiseen, johon uppoo miljardi jos toinenkin. Tässä on hyvä muistaa, että IBM:n vapaa kassavirta on myös melko suuri yli 10 miljardia vuodessa.
Jokatapauksessa sijoituksilla on ihan merkittävä rooli Berkshiressä, sillä sijoituksien osuus liikevaihdosta on 4,7 % ja liikevoitosta 16,0 %. Tämä rooli voi jopa kasvaa ellei löydetä riittävän suuria elefantteja kokonaan ostettavaksi. Viime vuonna Berkshire osti Precision Castpartsin 37,2 miljardilla, joten kyllä niitä jättiläisiäkin välillä näyttää tulevan vastaan.
Oma salkkuni
Miten oma salkkuni suhtautuu Berkshiren omistuksiin? Minulla on joitain yhtäläisyyksiä Berkshiren omistusten kanssa, mutta sitten taas melko paljon poikkeavuuksiakin. Alla listasin oman salkkuni "berkshire-kelpoiset"-yritykset jaoteltuna segmentteihin:
Suurin osa salkustani on (mielestäni) buffet-tyyppisiä sijoituksia, mutta yli jää myös ei-"berkshire-kelpoiset": GILD, MDT, TPS1V, jotka muodostavat noin 14 % salkustani.
Aflac the duck on ihan selvä juttu, sillä Aflac on vakuutusyhtiö ja kaiken lisäksi vielä hyvin brändiä hyödyntävä ja todella kannattava eli yritys tekee voittoa jo ilman tuottoja, jotka voidaan saavuttaa sijoittamalla yrityksen floatti. Fortum on sähköverkkojen myynnin jälkeen ehkä hieman kyseenalainen. Toisaalta on syytä muistaa, että Fortumilla on omistuksessa useita vesivoimaloita, joita ei käytännössä voi enää rakentaa lisää ja kaiken lisäksi vesivoima sattuu olemaan toistaiseksi se kaikkein kannattavin energian tuotantomuoto.
Buffet tyyppisiä finanssibisneksiä minulla ei ole. Olen monesti kyllä harkinnut ostavani pankkien kuten Bank of Nova Scotian (BNS) osakkeita, jotka menisivät tähän segmenttiin. Myös Berkshiren salkussakin oleva WFC kävi liipaisimella, kun se treidasi USD40 tasolla. Ainut finanssisijoitus, jonka omistan on Technopolis, joka ei mielestäni ole buffet-tyyppinen. Koska yritys toimii kiinteistön vuokrauksessa, niin yritys vaatii kasvun rahoittamiseeen aina merkittävästi lisäpääomia. Lisäksi yritys joutuu vivuttamaan merkittävästi tasettaan minimaalisen tuoton saamiseksi (ROE alle 10%), mikä lisää yrityksen riskiä merkittävästi.
Entä sitten tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset? Tähän meneekin sitten kaikki loput. IBM ja WMT onkin jo Berkshiren sijoitussalkussa ja kuten aiemmin sanoin, niin ne sopivat nimenomaan tähän segmenttiin. Nokian Renkaat ja Tikkurila ovat ehkä selvimpiä buffet-tyyppisiä sijoituksiani. Molemmat yritykset myyvät tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Molemmat yritykset vaativat vähän pääomaa kasvuun ja taseet ovat vähävelkaisia. Molemmilla yrityksillä on vahvat brändit suojaamassa kilpailulta ja lisäksi yrityksillä on suuri markkina-osuus päämarkkinoilla pohjoismaissa ja Venäjällä. Tämä varmistaa ensisijaisen neuvotteluaseman ja hyvän tuotteiden näkyvyyden myös jatkossa. Lisäksi Nokian Renkaat on keskittynyt ennen kaikkea premium luokan talvirenkaisiin, joita voidaan sanoa niche alaksi suhteessa monien miljardien autorengasbisnekseen. Nämä kaikki luovat kilpailuetua ja pitävät tuotot erinomaisina.
Fastenal on sitten ihan omaa luokkaansa ja tätä voidaan verrata suoraan Berkshiressä olevaan International Metalworking Companies yritykseen. Niin kauan kun rakennuksia, välineitä, teollisuuslaitoksia käytetään, korjataan ja rakennetaan, niin kysyntä muttereille, pulteille ja muille kiinnittimille tulee säilymään. FAST:n tase on priima kunnossa ja yritys on kasvanut voittamalla markkinaosuuksia muilta ilman merkittäviä investointeja. FAST on pystynyt palauttamaan paljon voitoista omistajille osinkojen ja takaisinostojen muodossa. Mielestäni tähän samaan sarjaan kuuluu Kone, jonka tuotteille ja ennen kaikkea Koneen tarjoamilla huoltopalveluilla tulee olemaan kysyntää vuosikymmenestä toiseen. Niin kauan kun teleporttia ei keksitä, niin Koneen tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy. Kone veloittaa asiakkaitaan ennen sovittua toimitusta ja yrityksen käyttöpääoma on negatiivinen. Muutenkin Kone vaatii bisneksen pyörittämiseen hyvin vähän pääomaa ja kasvu on tullut kaupungistumismegatrendin harjalla ratsastamisella ilman suuria investointeja. Koneella on suurin markkina-asema päämarkkinoillaan Kiinassa, mikä oikein johdettuna tulee olemaan merkittävä kilpailuetu jatkossakin.
Jäljelle jää vielä STRA ja KORS. Myös näihin pätee edellä mainitut kohdat. Molemmat yritykset alistuvat kuitenkin merkittävälle kilpailulle ja STRA myös sääntelylle, minkä perusteella yritys voisi kuulua myös toiseen segmenttiin yhdessä kiinteistövälittäjien kanssa. Sääntely STRA:n osalta ei ole tuottojen rajoittamista vaan sääntely on muodostettu oppilaiden suojaamiseksi. Tämä johtuu siitä, että oppilaat käyttävät opintolainaa opintojensa rahoittamiseen, jolloin STRA tekee suuren osan bisneksestä rahoilla, jotka tulevat valtion takaamista opintolainoista. STRA on kuitenkin for-profit opiskelupalveluja tarjoavista yrityksistä paras. KORS:n menestys ja laatu on pitkälti yrityksen käyttämistä brändeistä kiinni. Jos brändi ei ole riittävän vahva, niin KORS altistuu merkittävälle kilpailulle, mikä johtaa marginaalien kapenemiseen ja sekä liikevaihdon laskuun ja lopulta bisneksen kärsimiseen.
Yhteenveto
Berkshire koostuu useista eri alalla toimivista bisneksistä, joilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Yritykset eivät joudu investoimaan merkittävästi kasvun rahoittamiseksi. Yrityksillä on merkittävää kilpailuetua, joka voi johtua eri syistä kuten vahvasta brändistä, markkina-asemasta tai mittakaavasta. Periaatteessa Berkshiren bisnekset voidaan jakaa neljään eri bisnekseen, jotka poikkevat toisistaan merkittävästi:
Lisäksi Berkshire on sijoittanut merkittävästi suoraan pörssiin, josta valitut yritykset noudattavat samoja periaatteita. Täällä on vielä melko tuoreelta näyttävä lista kaikista bisneksistä, jotka Berkshire Hathaway omistaa osittain tai kokonaan.
The Procter & Gamble Company (PG) 1,9 %
U.S. Bancorp (USB) 5,4 %
Munich RE (MUV2) 11,8 %.
Tuossa oli lista bisneksistä, joita omistettiin enemmän kun 4 miljardin arvosta 31.12.2014 kurssien mukaan laskettuna. Tämä on kaikkein likvidein omistus Berkshireä ja ehkä sen takia myös herkimmin muuttuva. Näihin suuriin positioihin harvemmin tulee merkittäviä muutoksia, mutta esimerkiksi vuonna 2015 jatkuneen IBM:n kurssilaskun ansiosta luulen Buffetin lisänneen omistusta. Nämä toki näkyvät tuoreemmista kvartaalikatsauksista ja monista muistakin lähteistä, jotka trackkaavat Berkshiren osakeomistuksia.
Entä jos nämä yritykset laitettaisiin yllä esiteltyihin segmentteihin, niin mihin nämä yritykset kuuluisivat? Listan ehkä selvin on MUV2, joka on jälleenvakuutusyhtiö ja se kuuluisi selvästi vakuutusbisneksiin. Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin sopii useita osittain, koska se on jo niin hajanainen segmentti. Sinne menisi KO, IBM, WMT aj PG sillä kaikki ovat mukana valmistuksessa, palveluissa tai vähittäismyynnissä. Jäljelle jääkin sitten käytännössä kolme pankkia tai no kaksi pankkia WFC ja USB sekä yksi maksupalveluyritys AXP, jonka alla on myös pankkitoimintoja. AXP:n maksupalvelubisnekset voisivat kuulua edellä mainittuun tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin ja kaikki pankkitoiminnot menisivät finanssibisneksiin. Pankkien paljous sijoituksissa kertoo ehkä siitä miksi finanssibisnekset segmentti on melko pienellä painolla suoraan Berkshiren alla.
Nämä kaikki sijoitukset toteuttavat aiemmin esittämiäni periaatteita. Kaikki yritykset tarjoavat tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosista toisiin. Monilla listan yrityksillä on selviä mittakaavaetuja, jotka rajoittavat kilpailijoiden pärjäämistä. Lisäksi kaikki bisnekset vaativat vain vähän pääomaa ja kasvu voidaan toteuttaa kevyin investoinnein. Näistä ehkä poikkeuksena IBM, sillä jatkuvasti muuttuvalla teknologia-alalla IBM on joutunut turvautumaan muiden pienempien yritysten ostamiseen, johon uppoo miljardi jos toinenkin. Tässä on hyvä muistaa, että IBM:n vapaa kassavirta on myös melko suuri yli 10 miljardia vuodessa.
Jokatapauksessa sijoituksilla on ihan merkittävä rooli Berkshiressä, sillä sijoituksien osuus liikevaihdosta on 4,7 % ja liikevoitosta 16,0 %. Tämä rooli voi jopa kasvaa ellei löydetä riittävän suuria elefantteja kokonaan ostettavaksi. Viime vuonna Berkshire osti Precision Castpartsin 37,2 miljardilla, joten kyllä niitä jättiläisiäkin välillä näyttää tulevan vastaan.
Oma salkkuni
Miten oma salkkuni suhtautuu Berkshiren omistuksiin? Minulla on joitain yhtäläisyyksiä Berkshiren omistusten kanssa, mutta sitten taas melko paljon poikkeavuuksiakin. Alla listasin oman salkkuni "berkshire-kelpoiset"-yritykset jaoteltuna segmentteihin:
vakuutusbisnekset: AFL
säännellyt pääomaa vaativat bisnekset: FUM1V
tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset: IBM, WMT, STRA, KORS, FAST, NRE1V, KNEBV, TIK1V
finanssibisnekset: -,
jotka ovat yhteensä 86 % salkustani.
jotka ovat yhteensä 86 % salkustani.
Suurin osa salkustani on (mielestäni) buffet-tyyppisiä sijoituksia, mutta yli jää myös ei-"berkshire-kelpoiset": GILD, MDT, TPS1V, jotka muodostavat noin 14 % salkustani.
Aflac the duck on ihan selvä juttu, sillä Aflac on vakuutusyhtiö ja kaiken lisäksi vielä hyvin brändiä hyödyntävä ja todella kannattava eli yritys tekee voittoa jo ilman tuottoja, jotka voidaan saavuttaa sijoittamalla yrityksen floatti. Fortum on sähköverkkojen myynnin jälkeen ehkä hieman kyseenalainen. Toisaalta on syytä muistaa, että Fortumilla on omistuksessa useita vesivoimaloita, joita ei käytännössä voi enää rakentaa lisää ja kaiken lisäksi vesivoima sattuu olemaan toistaiseksi se kaikkein kannattavin energian tuotantomuoto.
Buffet tyyppisiä finanssibisneksiä minulla ei ole. Olen monesti kyllä harkinnut ostavani pankkien kuten Bank of Nova Scotian (BNS) osakkeita, jotka menisivät tähän segmenttiin. Myös Berkshiren salkussakin oleva WFC kävi liipaisimella, kun se treidasi USD40 tasolla. Ainut finanssisijoitus, jonka omistan on Technopolis, joka ei mielestäni ole buffet-tyyppinen. Koska yritys toimii kiinteistön vuokrauksessa, niin yritys vaatii kasvun rahoittamiseeen aina merkittävästi lisäpääomia. Lisäksi yritys joutuu vivuttamaan merkittävästi tasettaan minimaalisen tuoton saamiseksi (ROE alle 10%), mikä lisää yrityksen riskiä merkittävästi.
Entä sitten tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset? Tähän meneekin sitten kaikki loput. IBM ja WMT onkin jo Berkshiren sijoitussalkussa ja kuten aiemmin sanoin, niin ne sopivat nimenomaan tähän segmenttiin. Nokian Renkaat ja Tikkurila ovat ehkä selvimpiä buffet-tyyppisiä sijoituksiani. Molemmat yritykset myyvät tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Molemmat yritykset vaativat vähän pääomaa kasvuun ja taseet ovat vähävelkaisia. Molemmilla yrityksillä on vahvat brändit suojaamassa kilpailulta ja lisäksi yrityksillä on suuri markkina-osuus päämarkkinoilla pohjoismaissa ja Venäjällä. Tämä varmistaa ensisijaisen neuvotteluaseman ja hyvän tuotteiden näkyvyyden myös jatkossa. Lisäksi Nokian Renkaat on keskittynyt ennen kaikkea premium luokan talvirenkaisiin, joita voidaan sanoa niche alaksi suhteessa monien miljardien autorengasbisnekseen. Nämä kaikki luovat kilpailuetua ja pitävät tuotot erinomaisina.
Fastenal on sitten ihan omaa luokkaansa ja tätä voidaan verrata suoraan Berkshiressä olevaan International Metalworking Companies yritykseen. Niin kauan kun rakennuksia, välineitä, teollisuuslaitoksia käytetään, korjataan ja rakennetaan, niin kysyntä muttereille, pulteille ja muille kiinnittimille tulee säilymään. FAST:n tase on priima kunnossa ja yritys on kasvanut voittamalla markkinaosuuksia muilta ilman merkittäviä investointeja. FAST on pystynyt palauttamaan paljon voitoista omistajille osinkojen ja takaisinostojen muodossa. Mielestäni tähän samaan sarjaan kuuluu Kone, jonka tuotteille ja ennen kaikkea Koneen tarjoamilla huoltopalveluilla tulee olemaan kysyntää vuosikymmenestä toiseen. Niin kauan kun teleporttia ei keksitä, niin Koneen tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy. Kone veloittaa asiakkaitaan ennen sovittua toimitusta ja yrityksen käyttöpääoma on negatiivinen. Muutenkin Kone vaatii bisneksen pyörittämiseen hyvin vähän pääomaa ja kasvu on tullut kaupungistumismegatrendin harjalla ratsastamisella ilman suuria investointeja. Koneella on suurin markkina-asema päämarkkinoillaan Kiinassa, mikä oikein johdettuna tulee olemaan merkittävä kilpailuetu jatkossakin.
Jäljelle jää vielä STRA ja KORS. Myös näihin pätee edellä mainitut kohdat. Molemmat yritykset alistuvat kuitenkin merkittävälle kilpailulle ja STRA myös sääntelylle, minkä perusteella yritys voisi kuulua myös toiseen segmenttiin yhdessä kiinteistövälittäjien kanssa. Sääntely STRA:n osalta ei ole tuottojen rajoittamista vaan sääntely on muodostettu oppilaiden suojaamiseksi. Tämä johtuu siitä, että oppilaat käyttävät opintolainaa opintojensa rahoittamiseen, jolloin STRA tekee suuren osan bisneksestä rahoilla, jotka tulevat valtion takaamista opintolainoista. STRA on kuitenkin for-profit opiskelupalveluja tarjoavista yrityksistä paras. KORS:n menestys ja laatu on pitkälti yrityksen käyttämistä brändeistä kiinni. Jos brändi ei ole riittävän vahva, niin KORS altistuu merkittävälle kilpailulle, mikä johtaa marginaalien kapenemiseen ja sekä liikevaihdon laskuun ja lopulta bisneksen kärsimiseen.
Yhteenveto
Berkshire koostuu useista eri alalla toimivista bisneksistä, joilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Yritykset eivät joudu investoimaan merkittävästi kasvun rahoittamiseksi. Yrityksillä on merkittävää kilpailuetua, joka voi johtua eri syistä kuten vahvasta brändistä, markkina-asemasta tai mittakaavasta. Periaatteessa Berkshiren bisnekset voidaan jakaa neljään eri bisnekseen, jotka poikkevat toisistaan merkittävästi:
1 vakuutusbisnekset, jotka tuovat käyttöön floatin
2 säännellyt pääomaa vaativat bisnekset, jotka takaavat erittäin vakaata kassavirtaa ja tuottoa
3 tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset, jotka hyödyntävät usein brändiä
4 finanssibisnekset, jotka hyödyntävät tai hyödyttävät muita Berkshiren bisneksiä
4 finanssibisnekset, jotka hyödyntävät tai hyödyttävät muita Berkshiren bisneksiä
Lisäksi Berkshire on sijoittanut merkittävästi suoraan pörssiin, josta valitut yritykset noudattavat samoja periaatteita. Täällä on vielä melko tuoreelta näyttävä lista kaikista bisneksistä, jotka Berkshire Hathaway omistaa osittain tai kokonaan.
Itse voin matkia tätä viimeistä osiota eli sijoittaa suoraan pörssiin oleviin yrityksiin, jotka hyödyntävät tai noudattavat periaatteita, mitkä mahdollistavat erinomaisia tuottoja pitkällä aikavälillä. Salkussani on tällä hetkellä noin 86 % buffet-tyyppisiä yrityksiä. Lopuista varmaan pitäisi hankkiutua eroon jollain aikavälillä.
Tämä oli erittäin opettavaista. Huh huh, tulipa tästä tekstistä myös erittäin pitkä. Toivottavasti tästä on hyötyä jollekin muullekkin kuin itselleni. Kaikki tietohan on tarkkaan esitetty Berkshiren vuosikertomuksessa, mutta joskus omalla äidinkielellä lukeminen saattaa auttaa ymmärtämään asioita paremmin. En ota vastuuta mahdollisista käännöskukkasista tai kirjoitusvirheistä :)
torstai 7. tammikuuta 2016
Katsaus henkilökohtaisen talouden taseeseen ja tulos- sekä rahavirtalaskelmiin
Olen saanut vihdoin salkkuni velattomaksi ja aion sen myös pitää niin. Keväällä kirjoitin tekstin "Cash is king", jolloin olin lähes samassa tilanteessa. Hetken asiaa mietittyäni päädyin kuitenkin ottamaan velkavipua, koska velassa oli prosentin korko ja ostamani osakkeet maksoivat yli 5 % osinkoa. Minulla ei ole kuitenkaan mitään järkeä riskeerata koko omaisuutta pienen ylimääräisen tuoton takia.
Mielestäni hyvää laatuyritystä johdetaan siten, että velkaa on vähän tai sitä ei tarvita ollenkaan. Näiden laatuyritysten tase on erinomainen ja velan suhde omaan pääoman on yleensä alle 1. Tämä tunnusluku kuvaa ennen kaikkea pitkäaikaista velkaa. Lyhytaikaista velkaa ja yrityksen maksukykyä kuvaa ns. current ratio, joka on lyhytaikaisten varojen (current assets) suhde lyhytaikaisiin vastuisiin (current liabilities). Hyvin johdetuilla laatuyrityksillä ei ole ikinä ongelmia maksukyvyn kanssa ja niiden current ratio on yleensä yli 2.
Tästä innostuneena päätin katsoa omaa henkilökohtaista talouttani niin kuin yritystä. Johdanko omaa talouttani hyvin laatuyritykselle tyyppilliseen tapaan vai otanko turhaa riskiä pienen ylimääräisen tuoton toivossa? Tulokset hieman jopa yllätivät minut enkä ollut aiemmin täysin ymmärtänyt kuinka paljon minulla asunnon hankinnan jälkeen tulee olemaan velkaa verrattuna seuraamiini yrityksiin. Tein laskelmat vuoden 2016 lopulle, jolloin tilanne asunnon suhteen pitäisi olla selvä ja muutenkin hieman yksinkertaisempi kuin tällä hetkellä.
Tase jakautuu lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varoihin sekä omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Varat pitää olla yhteensä yhtä suuret kuin oma ja vieras pääoma yhteensä. Alla arvio taseestani 31.12.2016:
Kuten ylhäältä näkee, niin käteinen menee lyhytaikaisiin varoihin, sijoitukset ja asunto pitkäaikaisiin varoihin. Oman pääoman kohdalle tulee kertyneet voittovarat ja pääoma. Kertyneitä voittovaroja säädin siten, että varat ovat yhtäsuuret alimman rivin kanssa. Taseesta voimme nyt laskea velan suhteen omaan pääomaan, jonka pitäisi olla alle 1
velka/pääoma = 49580/119420 = 2,4,
joka on siis 2,4-kertainen suhteessa hyvin johdettuihin laatuyrityksiin. Minulla on velkaa siis noin 70ke liikaa. Toisaalta voidaan ajatella, että minulla on omaa pääomaa 70ke liian vähän. Asunnon oston jälkeen tilanne on tietenkin kaikkein pahin eli velkamäärä on suurin. Tilanne on toki väliaikainen.Tästä kuitenkin herää kysymys: kuinka kauan joudun pitämään taseeni kuralla ennen kuin saan oman pääomani sopivalle tasolle suhteessa velkaan?
Vastauksen saamiseksi omasta taloudesta pitää tehdää vielä tulos- ja rahavirtalaskelma. Näistä laskelmista selviää paljon muutakin, kuten kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja ja jo alussa esitelty lyhytaikaista maksuvalmiutta kuvaava current ratio. Koska tase on tehty vuoden 2016 lopulle, niin tein tulos- ja rahavirtalaskelmat vuodelle 2017. Alla arvio tuloslaskelmastani
Tuloslaskelman tekoa varten oletin, että taseessa olevat osuusmaksut tuottavat 10 % ja osakkeet 3,5%. Nämä ovat nettotuottoja. Kuluiksi oletin hieman haastettani suuremmiksi eli 550€/kk. Asumiskuluina on 85€/kk vastike. Rahoituskulujen laskennassa oletin, että asuntolainan korko on 2%. Tulovero rivillä oletin 30 % verot bruttopalkkaani (liikevaihtoon).
Mitä tuloslaskelmasta voi sitten yhdessä taseen kanssa laskea? Ainakin heti alkuun tulee mieleen kannattavuuteen liittyvät luvut, kuten oman pääoman tuotto (ROE) ja nettoliikevoittomarginaali (NpM). ROE lasketaan nettotuloksen ja oman pääoman suhteena ja nettoliikevoittomarginaali lasketaan nettotuloksen ja liikevaihdon suhteena:
ROE = 22712/49580 = 45,81 %,
NpM = 22712/45600 = 49,81 %,
jotka molemmat ovat erinomaisia lukuja. Harvemmilla yrityksillä oman pääoman tuotto tai nettoliikevoittomarginaali on yli 40 %. Nämä ovat ne olennaiset luvut, joista joutuu tinkimään velkavipua vähentäessä toisin sanoen omasta asunnosta luopuessa. Ihan vielä mielenkiinnosta olen joidenkin yritysten kohdalla huomannut, että rahoituskulut on ollut esillä tilinpäätösten yhteydessä. Tällä on tarkoitettu rahoituskulujen suhdetta liikevaihtoon. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella miten tämä luku muuttuu, kun velan korkoprosenttia vaihtelee:
rahoituskulusuhde (korko 1 %) = 1194/45600 = 2,62 %
rahoituskulusuhde (korko 2 %) = 2388/45600 = 5,24 %
rahoituskulusuhde (korko 4 %) = 4776/45600 = 10,48 %
rahoituskulusuhde (korko 6 %) = 7165/45600 = 15,71 %.
Vaikka korko olisi niinkin alhaalla kuin yhdessä prosentissa (nykyinen marginaalini on 1,1%), niin joudun maksamaan melkein 3 % bruttopalkastani korkoja. Jos korot nousisivat ihan realistiseen lukemaan kuten 4 %:iin, niin rahoituskulusuhde nousisi yli 10 %:iin. Tämä tarkoittaisi käytännössä 10 %-yksikön veroasteen nousua! Mielestäni velka pitää olla sillä tasolla suhteessa liikevaihtoon, että huonossakaan tilanteessa rahoituskulusuhde ei ole yli 5 % liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa, että velkaa on liikaa noin 81ke tai vaihtoehtoisesti vuosipalkkani on noin 98ke liian pieni.
Puhuin alussa current ratiosta, joka saadaan rahavirtalaskelmasta. Tämä on periaatteessa kaikkein yksinkertaisin laskelma, koska siinä vain katsotaan miten nettotulos käytetään. Alla arvio rahavirtalaskelmastani
Rahavirtani kohdistuu velan maksuun ja loppuosan voi sitten sijoittaa takaisin "bisnekseen" esim. ostamalla varallisuutta (osakkeita), jotka nostavat ensivuoden tulosta. Current ratio lasketaan lyhytaikaisten varojen ja lyhytaikaisten vastuiden suhteena. Lyhytaikaisilla varoilla tässä tarkoitetaan käteistä ja seuraavan vuoden sisällä käteiseksi muuttuvaa varallisuutta. Lyhytaikaisilla vastuilla tässä tarkoitetaan velkoja, jotka erääntyvät seuraavan vuoden aikana. Näiden perusteella voimme laskea current ration
current ratio = varat/vastuut =(käteinen+nettotulos)/lainan maksu = (3000+22712)/5160 = 4,98,
joka on erittäin hyvä. Olen siis hyvin valmistautunut lyhytaikaisiin vastuisiin ja maksukykyäni kuvaava current ratio on selvästi parempi kuin aiemmin esittämäni tavoitearvo 2. Tämän voisi periaatteessa kääntää toisin päin: kuinka paljon voisin kiristää lainan maksuohjelmaa kuitenkin siten, että current ratio >2? Nykyisen takaisinmaksusuunnitelman mukaan maksan asuntolainaani 25 vuotta ja noin 430€/kk eli 5160€ vuodessa. Jos current ratio olisi 2, niin tällöin voisin lyhentää lainaani noin 12850€ vuodessa, mikä on noin 1070€/kk. Taloussanomien lainalaskurin mukaan laina-aika lyhenisi 10 vuoteen nykyisestä 25 vuodesta.
Entä sitten se vaihtoehtoinen tapa johtaa yritystä hyvin vähäisellä velkataakalla tai jopa ilman velkaa? Tämä tarkoittaa henkilökohtaisessa taloudessa asunnon myymistä. Asunnon myymisestä seuraa asumiskulujen nouseminen 85€:n vastikkeesta noin 720€:n vuokraan. Toisaalta rahoituskulut tippuvat nollaan. Asunnosta vapautuu myös pääomaa sijoitettavaksi, jolloin varojen tuotot tuplaantuvat noin 1600 €:oon. Loppupeleissä tämä johtaa kuitenkin nettotuloksen laskuun noin 4500€:lla. Rahavirta kuitenkin paranee hieman noin 800€:lla.
Tase olisi kuitenkin ilman velkaa ihan priima kunnossa. Velan suhde omaan pääoman olisi nolla ja current ratio ääretön. Kannattavuus kärsisi hieman, sillä ROE ja NpM laskisivat. Uusi ROE olisi noin 37 % ja NpM noin 40 %. Nämäkin ovat todella hyviä lukemia enkä näe mitään syytä riskeerata kaikkea sen takia, että saisin ROE:n 46 %:n tasolle tai NpM:n 50 %:n tasolle.
Loppuun vielä kysymys. Kumpaan firmaan itse sijoittaisit?
Firma 1
dept-to-equity 2,4
current ratio 4,98
ROE 46%
NpM 50%
Firma 2
dept-to-equity 0
current ratio ääretön
ROE 37%
NpM 40%
Mielestäni hyvää laatuyritystä johdetaan siten, että velkaa on vähän tai sitä ei tarvita ollenkaan. Näiden laatuyritysten tase on erinomainen ja velan suhde omaan pääoman on yleensä alle 1. Tämä tunnusluku kuvaa ennen kaikkea pitkäaikaista velkaa. Lyhytaikaista velkaa ja yrityksen maksukykyä kuvaa ns. current ratio, joka on lyhytaikaisten varojen (current assets) suhde lyhytaikaisiin vastuisiin (current liabilities). Hyvin johdetuilla laatuyrityksillä ei ole ikinä ongelmia maksukyvyn kanssa ja niiden current ratio on yleensä yli 2.
Tästä innostuneena päätin katsoa omaa henkilökohtaista talouttani niin kuin yritystä. Johdanko omaa talouttani hyvin laatuyritykselle tyyppilliseen tapaan vai otanko turhaa riskiä pienen ylimääräisen tuoton toivossa? Tulokset hieman jopa yllätivät minut enkä ollut aiemmin täysin ymmärtänyt kuinka paljon minulla asunnon hankinnan jälkeen tulee olemaan velkaa verrattuna seuraamiini yrityksiin. Tein laskelmat vuoden 2016 lopulle, jolloin tilanne asunnon suhteen pitäisi olla selvä ja muutenkin hieman yksinkertaisempi kuin tällä hetkellä.
Tase jakautuu lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varoihin sekä omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Varat pitää olla yhteensä yhtä suuret kuin oma ja vieras pääoma yhteensä. Alla arvio taseestani 31.12.2016:
| Lyhytaikaiset varat | |
| Käteinen | 3000 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 3000 |
| Pitkäaikaiset varat | |
| Korkosijoitukset | 1000 |
| Osakesijoitukset | 20000 |
| Henkilöstörahasto | 2000 |
| Asunto | 143000 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 166000 |
| Varat yhteensä | 169000 |
| Oma pääoma | |
| Kertyneet voitot | 26000 |
| Oma pääoma asunnossa | 23580 |
| Oma pääoma yhteensä | 49580 |
| Velat | |
| Asuntolaina | 119420 |
| Muut lainat | 0 |
| Velat yhteensä | 119420 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 169000 |
Kuten ylhäältä näkee, niin käteinen menee lyhytaikaisiin varoihin, sijoitukset ja asunto pitkäaikaisiin varoihin. Oman pääoman kohdalle tulee kertyneet voittovarat ja pääoma. Kertyneitä voittovaroja säädin siten, että varat ovat yhtäsuuret alimman rivin kanssa. Taseesta voimme nyt laskea velan suhteen omaan pääomaan, jonka pitäisi olla alle 1
velka/pääoma = 49580/119420 = 2,4,
joka on siis 2,4-kertainen suhteessa hyvin johdettuihin laatuyrityksiin. Minulla on velkaa siis noin 70ke liikaa. Toisaalta voidaan ajatella, että minulla on omaa pääomaa 70ke liian vähän. Asunnon oston jälkeen tilanne on tietenkin kaikkein pahin eli velkamäärä on suurin. Tilanne on toki väliaikainen.Tästä kuitenkin herää kysymys: kuinka kauan joudun pitämään taseeni kuralla ennen kuin saan oman pääomani sopivalle tasolle suhteessa velkaan?
Vastauksen saamiseksi omasta taloudesta pitää tehdää vielä tulos- ja rahavirtalaskelma. Näistä laskelmista selviää paljon muutakin, kuten kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja ja jo alussa esitelty lyhytaikaista maksuvalmiutta kuvaava current ratio. Koska tase on tehty vuoden 2016 lopulle, niin tein tulos- ja rahavirtalaskelmat vuodelle 2017. Alla arvio tuloslaskelmastani
| Tuloslaskelma | |
| Liikevaihto | 45 600 |
| Varojen tuotot | 800 |
| Kulut, ruoka ja muut yleiset | −6 600 |
| Asumiskulut, vastike | −1 020 |
| Rahoituskulut | −2 388 |
| Tuloverot | −13 680 |
| Tulos | 22 712 |
Tuloslaskelman tekoa varten oletin, että taseessa olevat osuusmaksut tuottavat 10 % ja osakkeet 3,5%. Nämä ovat nettotuottoja. Kuluiksi oletin hieman haastettani suuremmiksi eli 550€/kk. Asumiskuluina on 85€/kk vastike. Rahoituskulujen laskennassa oletin, että asuntolainan korko on 2%. Tulovero rivillä oletin 30 % verot bruttopalkkaani (liikevaihtoon).
Mitä tuloslaskelmasta voi sitten yhdessä taseen kanssa laskea? Ainakin heti alkuun tulee mieleen kannattavuuteen liittyvät luvut, kuten oman pääoman tuotto (ROE) ja nettoliikevoittomarginaali (NpM). ROE lasketaan nettotuloksen ja oman pääoman suhteena ja nettoliikevoittomarginaali lasketaan nettotuloksen ja liikevaihdon suhteena:
ROE = 22712/49580 = 45,81 %,
NpM = 22712/45600 = 49,81 %,
jotka molemmat ovat erinomaisia lukuja. Harvemmilla yrityksillä oman pääoman tuotto tai nettoliikevoittomarginaali on yli 40 %. Nämä ovat ne olennaiset luvut, joista joutuu tinkimään velkavipua vähentäessä toisin sanoen omasta asunnosta luopuessa. Ihan vielä mielenkiinnosta olen joidenkin yritysten kohdalla huomannut, että rahoituskulut on ollut esillä tilinpäätösten yhteydessä. Tällä on tarkoitettu rahoituskulujen suhdetta liikevaihtoon. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella miten tämä luku muuttuu, kun velan korkoprosenttia vaihtelee:
rahoituskulusuhde (korko 1 %) = 1194/45600 = 2,62 %
rahoituskulusuhde (korko 2 %) = 2388/45600 = 5,24 %
rahoituskulusuhde (korko 4 %) = 4776/45600 = 10,48 %
rahoituskulusuhde (korko 6 %) = 7165/45600 = 15,71 %.
Vaikka korko olisi niinkin alhaalla kuin yhdessä prosentissa (nykyinen marginaalini on 1,1%), niin joudun maksamaan melkein 3 % bruttopalkastani korkoja. Jos korot nousisivat ihan realistiseen lukemaan kuten 4 %:iin, niin rahoituskulusuhde nousisi yli 10 %:iin. Tämä tarkoittaisi käytännössä 10 %-yksikön veroasteen nousua! Mielestäni velka pitää olla sillä tasolla suhteessa liikevaihtoon, että huonossakaan tilanteessa rahoituskulusuhde ei ole yli 5 % liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa, että velkaa on liikaa noin 81ke tai vaihtoehtoisesti vuosipalkkani on noin 98ke liian pieni.
Puhuin alussa current ratiosta, joka saadaan rahavirtalaskelmasta. Tämä on periaatteessa kaikkein yksinkertaisin laskelma, koska siinä vain katsotaan miten nettotulos käytetään. Alla arvio rahavirtalaskelmastani
| Rahavirtalaskelma | |
| Tulos | 22 712 |
| Asuntolainan maksu | −5 160 |
| Muun lainan maksu | 0 |
| Varojen nettomuutos | 17 552 |
Rahavirtani kohdistuu velan maksuun ja loppuosan voi sitten sijoittaa takaisin "bisnekseen" esim. ostamalla varallisuutta (osakkeita), jotka nostavat ensivuoden tulosta. Current ratio lasketaan lyhytaikaisten varojen ja lyhytaikaisten vastuiden suhteena. Lyhytaikaisilla varoilla tässä tarkoitetaan käteistä ja seuraavan vuoden sisällä käteiseksi muuttuvaa varallisuutta. Lyhytaikaisilla vastuilla tässä tarkoitetaan velkoja, jotka erääntyvät seuraavan vuoden aikana. Näiden perusteella voimme laskea current ration
current ratio = varat/vastuut =(käteinen+nettotulos)/lainan maksu = (3000+22712)/5160 = 4,98,
joka on erittäin hyvä. Olen siis hyvin valmistautunut lyhytaikaisiin vastuisiin ja maksukykyäni kuvaava current ratio on selvästi parempi kuin aiemmin esittämäni tavoitearvo 2. Tämän voisi periaatteessa kääntää toisin päin: kuinka paljon voisin kiristää lainan maksuohjelmaa kuitenkin siten, että current ratio >2? Nykyisen takaisinmaksusuunnitelman mukaan maksan asuntolainaani 25 vuotta ja noin 430€/kk eli 5160€ vuodessa. Jos current ratio olisi 2, niin tällöin voisin lyhentää lainaani noin 12850€ vuodessa, mikä on noin 1070€/kk. Taloussanomien lainalaskurin mukaan laina-aika lyhenisi 10 vuoteen nykyisestä 25 vuodesta.
Entä sitten se vaihtoehtoinen tapa johtaa yritystä hyvin vähäisellä velkataakalla tai jopa ilman velkaa? Tämä tarkoittaa henkilökohtaisessa taloudessa asunnon myymistä. Asunnon myymisestä seuraa asumiskulujen nouseminen 85€:n vastikkeesta noin 720€:n vuokraan. Toisaalta rahoituskulut tippuvat nollaan. Asunnosta vapautuu myös pääomaa sijoitettavaksi, jolloin varojen tuotot tuplaantuvat noin 1600 €:oon. Loppupeleissä tämä johtaa kuitenkin nettotuloksen laskuun noin 4500€:lla. Rahavirta kuitenkin paranee hieman noin 800€:lla.
Tase olisi kuitenkin ilman velkaa ihan priima kunnossa. Velan suhde omaan pääoman olisi nolla ja current ratio ääretön. Kannattavuus kärsisi hieman, sillä ROE ja NpM laskisivat. Uusi ROE olisi noin 37 % ja NpM noin 40 %. Nämäkin ovat todella hyviä lukemia enkä näe mitään syytä riskeerata kaikkea sen takia, että saisin ROE:n 46 %:n tasolle tai NpM:n 50 %:n tasolle.
Loppuun vielä kysymys. Kumpaan firmaan itse sijoittaisit?
Firma 1
dept-to-equity 2,4
current ratio 4,98
ROE 46%
NpM 50%
Firma 2
dept-to-equity 0
current ratio ääretön
ROE 37%
NpM 40%
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Vuoden 2015 tulos pulkassa: +15,39%
Vuosi 2015 on nyt takana ja kaiken kaikkiaan yhteen vuoteen mahtuu todella
paljon kaikenlaista. Hyviä muistoja ja huonoja muistoja. Onnistumisia ja
epäonnistumisia. Todella hyvää tuuria ja todella huonoa tuuria. Vuoden aikana
opin ennen kaikkea yhden asian, nimittäin sen, että kaikki tapahtuneet asiat
ovat lähes yksinomaan riippuvaisia sattumasta. Omilla päätöksillä tai
kohtalolla on todella pieni vaikutus lopputulokseen varsinkin kun tarkastellaan
näin lyhyttä aikaväliä.
Mennäänpä itse asiaan eli vuoden 2015 tulokseen. Omallani kohdalla tulos sisältää ensinnäkin sijoitusportfolion tuoton ja toiseksi nettovarallisuuden kasvun. Lisäksi toteutuneita arvoja on hyvä verrata vuoden alussa asetettuihin tavoitteisiin. Myös muut asiat, jotka vaikuttavat paljon tulokseen on hyvä käydä läpi, kuten kaupankäyntikulut.
Osakkeet tuottivat +15,02% ja osuusmaksut +22,01%
Käydään läpi ensin portfolion tuotto. Osakesalkkuni on kokonaisuudessaan Nordnetissa, jonka mukaan salkkuni tuotti alla olevan kuvaajan mukaisesti +15,02%. Salkku oli alkuvuodesta parhaillaan plussalla reilusti yli 20 % ja pahimmillaan miinuksella lähes 10 %, joten lopputulokseen voi olla tyytyväinen.
Entä sitten koko portfolioni, jossa on myös "korkosijoituksia" mukana. Korkosijoituksilla tarkoitan osuusmaksuja, jota tuottivat osakkeitakin enemmän. Arvon nousua tuli 65€ ja korkoja sekä bonuksia ja maksutapaetua tuli 141,86€, jolloin 935€ osuusmaksusijoitus tuotti 22,12%. Bonukset ja maksutapaedun lasken mukaan tuottoon, koska näitä en saisi ilman osuusmaksuja. Tästä voi olla toki monta mieltä. Koska osuusmaksut ovat vain pieni osa koko portfoliotani, niin tuottoja pitää painottaa. Vuoden alussa osakkeita oli 17199€ ja osuusmaksun korkoja 935€, jolloin koko portfolion arvo oli 18134€. Tällöin saamme painottamalla koko portfolion tuotoksi 935/18134*22,12% + 17199/18134*15,02% = 1,14% + 14,25% = 15,39 %. Koko portfolioni tuotti siis +15,39%.
Vertailuindeksini muodostuu puoliksi OMXH25 indeksistä ja puoliksi SP500 indeksistä. OMXH25 indeksin tuottona käytän Seligsonin indeksirahaston tuottoa. Rahaston arvo kasvoi 2.1.-30.12.2015 välisenä aikana +7,89 ja lähtötasona oli arvo 50,32, jolloin tuotoksi muodostuu +15,68%. S&P500 indeksin tuotto oli 2.1.2015-31.12.2015 välisenä aikana -2,15 %. Tällöin 50/50-vertailuindeksini tuotto vuonna 2015 oli +6,77%. Oma salkkuni tuotti 8,62% paremmin kuin vertailuindeksini. Tämä taitaa olla itse asiassa ensimmäinen vuosi, kun salkkuni tuottaa vertailuindeksiä paremmin. Tämä ei toki ota huomioon dollarin merkittävää vahvistumista, joka nostaa dollaripohjaisen S&P500 indeksin tuottoa selvästi. Tälläkin kertaa näiden indeksituottojen kaivaminen oli melkoisen työn ja tuskan takana ja tämä taitaa olla viimeinen kerta, kun vertaan salkkuni tuottoa useasta indeksistä muodostuvaan vertailuindeksiin. Kaiken lisäksi vertailu menee väärin valuuttamuunnoksista johtuen, niin mitä arvoa tällä on? Jatkossa on ehkä syytä keskittyä siihen, että omistamieni yritysten tulos ja mahdollinen osinko kasvaa.
Osinko- ja korkotulot olivat yli 1000€ tavoitteen
Miten osingot liittyvät salkun tulokseen? Asetin vuoden 2015 tavoitteeksi saada osinko- ja korkotuloja yhteensä yli 1000€. Vuonna 2015 sain osuusmaksun korkoja ja bonuksia sekä maksutapaetua yhteensä 141,86€ ja osinkoja tuli yhteensä 991,34€ alla olevan taulukon mukaisesti. Tuhannen euron tavoite tuli siis täyteen, sillä kokonaissummaksi muodostuu 1133,2€. Tässä on toki hyvä huomata, että tämän tavoitteen saavuttaminen oli riippuvainen jonkin verran velkavivun käytöstä vaikkakin vipua käytettäessä tämä tavoite ei ollut syynä.
Vuoden 2014 lopussa osakkeissa oli 17199€ ja S-ryhmän osuusmaksuissa 935€ eli portfolion arvo oli yhteensä 18134€. Vuoden 2015 aikana talletin salkkuuni uutta pääomaa yhteensä 5300€. 31.12.2015 osakesalkussani oli 25013€ ja S-ryhmän osuusmaksuissa oli 1000€ eli portfolioni arvo vuoden lopussa oli yhteensä 26013€, joka 7879€ suurempi kuin vuoden alussa. Tästä muutoksesta selittyy 5300€ eli noin 67% uudella pääomalla ja loput 2579€ eli noin 33% osingoilla ja arvon nousulla. Tässä summassa on myös mukana vivutuksesta aiheutuneet kulut eli korot, joita vuonna 2015 oli yhteensä 132,71€. Osingoista lähti myös ennakkopidätys pois, mikä oli yhteensä 202,82€. Alla yhteenveto salkkuni tuoton muodostumisesta
+7879€ arvon muutos yhteensä
+5300€ oma pääoma
+1133€ osinko- ja korkotuotot
+1717€ osakkeiden arvon nousu
+65€ osuusmaksujen arvon nousu
-203€ ennakkopidätykset
-133€ velan korot.
Osingot muodostivat siis noin 39% bruttotuotosta ja arvonnousu loput 61%. Ennakkopidätyksen ja korkojen osuus bruttotuotosta oli 11,5%. Korot ovat toki vähennyskelposia ja ennakkopidätyksen päälle tulee vielä lisää veroja, joten tämä ei anna kokonaiskuvaa asiasta.
Kaupankäynti kulut ovat suurin kulu osakesijoittamisessa, sillä säilytys on ilmaista Nordnetissa. Katsotaan ensin aiempien vuosien kuluja ja verrataan niitä viime vuoteen. Vuonna 2013 ja 2014 kulut olivat 146€ (1,40%) ja 111€ (0,64%). Suluissa oleva lukema kertoo kulujen suhteesta keskimääräiseen salkun kokonaisarvoon. Viime vuonna kulut pysyivät edelleen melko korkealla strategia- ja velkavipusekoilun takia (tästä voisi kirjoittaa oman tekstin). Vuonna 2015 kaupankäyntikulut olivat yhteensä 184€, joka on keskimääräiseen salkkuun verrattuna noin 0,87%.
Säästin 589€/kk, joka jäi tavoitteestani
Asetin vuodelle 2015 myös toisen tavoitteen, joka koski säästämistä. Tavoitteenani oli säästää keskimäärin 750€/kk eli vuodessa yhteensä 9000€. Kuten sanoin jo aiemmin, niin talletin salkkuuni uutta pääomaa 5300€, josta 1500€ on korvamerkitty äidilleni. Tästä voidaan laskea siis vain 3800€ tavoitteeseen mukaan. Lisäksi säästin tililleni yhteensä 3267€. Vuoden 2015 aikana sain säästettyä yhteensä 7067€, joka on keskimäärin noin 589€/kk. Tämä jää tavoitteestani noin 21,5%. Vaikka jäätiin näin kauas tavoitteesta, niin en aio keventää tavoitettani vaan kuten aiemmissa haastekirjoituksissani olen kertonut, niin olen vaan kiristänyt tavoitettani. Vuodelle 2016 tulenkin asettamaan tavoitteeni menoihin enkä säästöihin, sillä menoni on se johon voin vaikuttaa ja säästömäärä on lopputulos. Tästä johtuen on loogisempa asettaa tavoite nimenomaan menoihin.
Nettovarallisuus kasvoi 52 %
Tässä onkin jo käyty paljon läpi asioita, mutta miten kävikään sitten kokonaisuudelle eli nettovarallisuudelleni? Vuoden alussa nettovarallisuuteni oli yhteensä 30827€ (viime vuonna raportoin sen olevan 30544€, mutta en huomioinut luvussa henkilöstörahastossa ollutta rahaa). Yllä kävin jo läpi portfolioni ja säästöjeni kehityksen. Portfolioni kasvoi 7879€ vuoden lopun arvon ollessa 26013€. Maksoin opintolainaani yhteensä 4800€ ja sitä on jäljellä enää noin 2073€. Henkilöstörahastoni arvo kasvoi ja oli viimeisimmän tiedon mukaan 1458€ (nettona). Lisäksi ostin ASP-säästöilläni asunnon, jossa on omaa pääomaa 20983€. Tililläni oli vuoden alussa noin 480€ käteistä. Tämän perusteella vuoden lopun tilanteen mukainen nettovarallisuuteni on 46861€, joka on 52% suurempi kuin viime vuoden lopulla! Tämä tarkoittaa tuotot (ja äidiltä sijoitettavaksi saamani 1500€) pois lukien, että olen säästänyt yhteensä keskimäärin 996€/kk.
Nettovarallisuuslaskelmassani olisin voinut käyttää asunnon osalta asunnon ostohintaa 143000€ ja siitä olevaa velkaa 122000€, mutta koska talo on edelleen rakenteilla, niin asunnon arvo ja velka eivät vastaa vielä lopullisia arvoja. Tästä syystä käytin vain alun perin asuntoon laittamiani säästöjä. Talon pitäisi valmistua jo maaliskuussa, mutta viimeistään toukokuussa.
Lisäksi aloittamaani haasteeseen liittyen minulla on ollut muita menoja (tästä pitää kirjoittaa oma teksti myöhemmin), jotka ovat vieneet loppu vuonna yhteensä 2780€. Tästä johtuen tilini saldo ei vastaa summaa, jonka olen tililleni säästänyt. Jos tuon 2780€ laskee mukaan nettovarallisuuteen, niin tällöin vuonna 2015 nettovarallisuus olisikin kasvanut 61% eli keskimäärin 1228€/kk. Tämä vastaa myös melko hyvin vuonna 2014 saavutettu nettovarallisuuden kasvua, joka oli 1208€/kk ilman tuottoja.
Mennäänpä itse asiaan eli vuoden 2015 tulokseen. Omallani kohdalla tulos sisältää ensinnäkin sijoitusportfolion tuoton ja toiseksi nettovarallisuuden kasvun. Lisäksi toteutuneita arvoja on hyvä verrata vuoden alussa asetettuihin tavoitteisiin. Myös muut asiat, jotka vaikuttavat paljon tulokseen on hyvä käydä läpi, kuten kaupankäyntikulut.
Osakkeet tuottivat +15,02% ja osuusmaksut +22,01%
Käydään läpi ensin portfolion tuotto. Osakesalkkuni on kokonaisuudessaan Nordnetissa, jonka mukaan salkkuni tuotti alla olevan kuvaajan mukaisesti +15,02%. Salkku oli alkuvuodesta parhaillaan plussalla reilusti yli 20 % ja pahimmillaan miinuksella lähes 10 %, joten lopputulokseen voi olla tyytyväinen.
Vertailuindeksini muodostuu puoliksi OMXH25 indeksistä ja puoliksi SP500 indeksistä. OMXH25 indeksin tuottona käytän Seligsonin indeksirahaston tuottoa. Rahaston arvo kasvoi 2.1.-30.12.2015 välisenä aikana +7,89 ja lähtötasona oli arvo 50,32, jolloin tuotoksi muodostuu +15,68%. S&P500 indeksin tuotto oli 2.1.2015-31.12.2015 välisenä aikana -2,15 %. Tällöin 50/50-vertailuindeksini tuotto vuonna 2015 oli +6,77%. Oma salkkuni tuotti 8,62% paremmin kuin vertailuindeksini. Tämä taitaa olla itse asiassa ensimmäinen vuosi, kun salkkuni tuottaa vertailuindeksiä paremmin. Tämä ei toki ota huomioon dollarin merkittävää vahvistumista, joka nostaa dollaripohjaisen S&P500 indeksin tuottoa selvästi. Tälläkin kertaa näiden indeksituottojen kaivaminen oli melkoisen työn ja tuskan takana ja tämä taitaa olla viimeinen kerta, kun vertaan salkkuni tuottoa useasta indeksistä muodostuvaan vertailuindeksiin. Kaiken lisäksi vertailu menee väärin valuuttamuunnoksista johtuen, niin mitä arvoa tällä on? Jatkossa on ehkä syytä keskittyä siihen, että omistamieni yritysten tulos ja mahdollinen osinko kasvaa.
Osinko- ja korkotulot olivat yli 1000€ tavoitteen
Miten osingot liittyvät salkun tulokseen? Asetin vuoden 2015 tavoitteeksi saada osinko- ja korkotuloja yhteensä yli 1000€. Vuonna 2015 sain osuusmaksun korkoja ja bonuksia sekä maksutapaetua yhteensä 141,86€ ja osinkoja tuli yhteensä 991,34€ alla olevan taulukon mukaisesti. Tuhannen euron tavoite tuli siis täyteen, sillä kokonaissummaksi muodostuu 1133,2€. Tässä on toki hyvä huomata, että tämän tavoitteen saavuttaminen oli riippuvainen jonkin verran velkavivun käytöstä vaikkakin vipua käytettäessä tämä tavoite ei ollut syynä.
| Tikkeri | KPL | Määrä | Yhteensä | |
| FUM1V | 75 | 1,3 | 97,5 | € |
| NRE1V | 250 | 1,45 | 362,5 | € |
| TIK1V | 50 | 0,8 | 40 | € |
| TPS1V | 280 | 0,15 | 42 | € |
| KNEBV | 25 | 1,2 | 30 | € |
| AFL | 40 | 1,58 | 63,2 | USD |
| IBM | 14 | 5 | 70 | USD |
| FAST | 40 | 0,84 | 33,6 | USD |
| MDT | 12 | 1,37 | 16,44 | USD |
| WMT | 16 | 1,95 | 31,2 | USD |
| GILD | 15 | 0,86 | 12,9 | USD |
| GPS | 55 | 0,91 | 50,05 | USD |
| BBL | 52 | 1,24 | 64,48 | USD |
| CVX | 17 | 2,14 | 36,38 | USD |
| CVX | 30 | 2,14 | 64,2 | USD |
| OTE1V | 200 | 0,1 | 20 | € |
Vuoden 2014 lopussa osakkeissa oli 17199€ ja S-ryhmän osuusmaksuissa 935€ eli portfolion arvo oli yhteensä 18134€. Vuoden 2015 aikana talletin salkkuuni uutta pääomaa yhteensä 5300€. 31.12.2015 osakesalkussani oli 25013€ ja S-ryhmän osuusmaksuissa oli 1000€ eli portfolioni arvo vuoden lopussa oli yhteensä 26013€, joka 7879€ suurempi kuin vuoden alussa. Tästä muutoksesta selittyy 5300€ eli noin 67% uudella pääomalla ja loput 2579€ eli noin 33% osingoilla ja arvon nousulla. Tässä summassa on myös mukana vivutuksesta aiheutuneet kulut eli korot, joita vuonna 2015 oli yhteensä 132,71€. Osingoista lähti myös ennakkopidätys pois, mikä oli yhteensä 202,82€. Alla yhteenveto salkkuni tuoton muodostumisesta
+7879€ arvon muutos yhteensä
+5300€ oma pääoma
+1133€ osinko- ja korkotuotot
+1717€ osakkeiden arvon nousu
+65€ osuusmaksujen arvon nousu
-203€ ennakkopidätykset
-133€ velan korot.
Osingot muodostivat siis noin 39% bruttotuotosta ja arvonnousu loput 61%. Ennakkopidätyksen ja korkojen osuus bruttotuotosta oli 11,5%. Korot ovat toki vähennyskelposia ja ennakkopidätyksen päälle tulee vielä lisää veroja, joten tämä ei anna kokonaiskuvaa asiasta.
Kaupankäynti kulut ovat suurin kulu osakesijoittamisessa, sillä säilytys on ilmaista Nordnetissa. Katsotaan ensin aiempien vuosien kuluja ja verrataan niitä viime vuoteen. Vuonna 2013 ja 2014 kulut olivat 146€ (1,40%) ja 111€ (0,64%). Suluissa oleva lukema kertoo kulujen suhteesta keskimääräiseen salkun kokonaisarvoon. Viime vuonna kulut pysyivät edelleen melko korkealla strategia- ja velkavipusekoilun takia (tästä voisi kirjoittaa oman tekstin). Vuonna 2015 kaupankäyntikulut olivat yhteensä 184€, joka on keskimääräiseen salkkuun verrattuna noin 0,87%.
Säästin 589€/kk, joka jäi tavoitteestani
Asetin vuodelle 2015 myös toisen tavoitteen, joka koski säästämistä. Tavoitteenani oli säästää keskimäärin 750€/kk eli vuodessa yhteensä 9000€. Kuten sanoin jo aiemmin, niin talletin salkkuuni uutta pääomaa 5300€, josta 1500€ on korvamerkitty äidilleni. Tästä voidaan laskea siis vain 3800€ tavoitteeseen mukaan. Lisäksi säästin tililleni yhteensä 3267€. Vuoden 2015 aikana sain säästettyä yhteensä 7067€, joka on keskimäärin noin 589€/kk. Tämä jää tavoitteestani noin 21,5%. Vaikka jäätiin näin kauas tavoitteesta, niin en aio keventää tavoitettani vaan kuten aiemmissa haastekirjoituksissani olen kertonut, niin olen vaan kiristänyt tavoitettani. Vuodelle 2016 tulenkin asettamaan tavoitteeni menoihin enkä säästöihin, sillä menoni on se johon voin vaikuttaa ja säästömäärä on lopputulos. Tästä johtuen on loogisempa asettaa tavoite nimenomaan menoihin.
Nettovarallisuus kasvoi 52 %
Tässä onkin jo käyty paljon läpi asioita, mutta miten kävikään sitten kokonaisuudelle eli nettovarallisuudelleni? Vuoden alussa nettovarallisuuteni oli yhteensä 30827€ (viime vuonna raportoin sen olevan 30544€, mutta en huomioinut luvussa henkilöstörahastossa ollutta rahaa). Yllä kävin jo läpi portfolioni ja säästöjeni kehityksen. Portfolioni kasvoi 7879€ vuoden lopun arvon ollessa 26013€. Maksoin opintolainaani yhteensä 4800€ ja sitä on jäljellä enää noin 2073€. Henkilöstörahastoni arvo kasvoi ja oli viimeisimmän tiedon mukaan 1458€ (nettona). Lisäksi ostin ASP-säästöilläni asunnon, jossa on omaa pääomaa 20983€. Tililläni oli vuoden alussa noin 480€ käteistä. Tämän perusteella vuoden lopun tilanteen mukainen nettovarallisuuteni on 46861€, joka on 52% suurempi kuin viime vuoden lopulla! Tämä tarkoittaa tuotot (ja äidiltä sijoitettavaksi saamani 1500€) pois lukien, että olen säästänyt yhteensä keskimäärin 996€/kk.
Nettovarallisuuslaskelmassani olisin voinut käyttää asunnon osalta asunnon ostohintaa 143000€ ja siitä olevaa velkaa 122000€, mutta koska talo on edelleen rakenteilla, niin asunnon arvo ja velka eivät vastaa vielä lopullisia arvoja. Tästä syystä käytin vain alun perin asuntoon laittamiani säästöjä. Talon pitäisi valmistua jo maaliskuussa, mutta viimeistään toukokuussa.
Lisäksi aloittamaani haasteeseen liittyen minulla on ollut muita menoja (tästä pitää kirjoittaa oma teksti myöhemmin), jotka ovat vieneet loppu vuonna yhteensä 2780€. Tästä johtuen tilini saldo ei vastaa summaa, jonka olen tililleni säästänyt. Jos tuon 2780€ laskee mukaan nettovarallisuuteen, niin tällöin vuonna 2015 nettovarallisuus olisikin kasvanut 61% eli keskimäärin 1228€/kk. Tämä vastaa myös melko hyvin vuonna 2014 saavutettu nettovarallisuuden kasvua, joka oli 1208€/kk ilman tuottoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)