keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Lisää aliarvostettuja osingon kasvattajia salkkuuni: Altria (uusi positio) ja Gilead

Olen pohtinut sharevillessä verosuunnittelua loppuvuodelle. Betsson ja Gilead ovat pahiten tappiolla, joten niiden kanssa pelaamista olen miettinyt ja jossain vaiheessa ajatuksissa oli myydä molemmat Nordnetista, siirtää kaikki käteinen Lynxiin ja sitten ostaa Gilead takaisin hieman nykyistä suuremmalla painolla. En ole nyt kuitenkaan tähän lähtemässä, koska se lisää turhaa kaupankäyntiä ja altistaa salkkuni lyhytaikaiselle markkinariskille varsin volatiilien markkinoiden aikana.

Olenkin päätynyt vain kasvattamaan omistuksia aliarvostetuiksi kokemissani yrityksissä, vaikka uhkailin jo elokuun säännöllisen kuukausioston yhteydessä, että pistän ostot jäihin loppuvuodeksi. Siilit Nokian Renkaisiin veivi kuitenkin nosti käteisen määrää, mutta nyt näiden ostojen jälkeen salkkuni käteispositio laski alimmalle tasolleen pitkään aikaan ollen 2,9%. Toisaalta eteenpäin katsova passiivinen tulo osingoista nousi korkeimmalle tasolleen ikinä ollen 1897€ vuodessa eli keskimäärin 158€/kk.

Lisää Gileadia

Aiemmassa tekstissä kirjoitin, miten siirsin Gileadin pois riskisijoituksista salkkuni ydinsijoitukseksi. Nyt tämä tarina saa jatkoa, sillä lisäsin Gileadin painoa hieman. Tämä on oman analyysini mukaan selvästi aliarvostettu nykyisellä noin 65 dollarin tasolla. Vanha analyysi on julkaistu jo tovi sitten ja löytyy täältä.

Ostin eilen 12kpl lisää aiemman 40 kpl päälle karvan vajaa 66 dollarin hinnalla. Ostokulut olivat 3,5 dollaria. Gilead positio on nyt täynnä ja osake on salkussani 5% painolla.

Uusi salkkuyritys: Altria (MO)

Lisäksi salkkuuni tuli uutena sijoituksena best-of-breed tupakkayhtiö Altria jenkkilästä, jonka suurin osa ihmisista tietää Marlboro brändistään. Tein tästä analyysin ja excelissä Altria pisti rastin jokaiseen ruutuun, mutta analyysiä en ole vielä julkaissut blogiini. Se tulee myöhemmin, kunhan saan sen tehtyä.

Ostin eilen 16kpl Altriaa 45.85 dollarin hinnalla. Ostokulut tässäkin oli 3,5 dollaria. Tämä oli ensimmäinen osa osto-ohjelmaa, jossa seuraavat kaksi ostoa ovat 41 ja 35 dollarissa. Tavoitepositio on reilu 50 kpl.

Altrialla on pitkä historia ja osinkoaan se on korottanut 50 vuotta, kun ottaa huomioon spinoffit. Se oli aiemmin Philip Morris Companies, josta irrotettiin Kraft Foods (nykyisin osa Kraft Heinziä (KHC)) 2007 ja Philip Morris International (PM) 2008. Nykyisin Altria on Philip Morris USA:n emoyhtiö. 2008 Philip Morris International spinoff meni siten, että Altria jäi myymään tuotteitaan jenkkilään ja uusi PM otti vastuulleen muun maailman.

Altria on siis tupakan valmistaja, myyjä ja markkinoija. Marlboro brändin lisäksi Altria myy röökiä mm. Black & Mild ja Nat Sherman (super premium tupakat ja sikarit) sekä Parliament brändeillä. Altrialla on myös savuttomia tuotteita Copenhagen ja Skoal brändien alla ja omistaa USA lisenssin Philip Morrisin IQOS (“lämmittää, mutta ei pala tupakka”) tuotteisiin.

Lisäksi Altria omistaa kokonaan Ste. Michelle Wine Estates yrityksen, joka valmistaa, myy ja markkinoi viiniä. Altria omistaa myös merkittävät pääomasijoitukset yksityisestä JUUL Labs sähkötupakka yhtiöstä (35%) ja pörssilistatusta maailman suurimmasta panimosta Anheuser-Buch InBevistä (10%), jolla on yli 200 olut brändiä, kuten Corona ja Budweiser. Viimeisinä jokerikortteina on pääomasijoitukset Kanadalaisesta kannabisyhtiöstä Cronos Groupista (45%) ja on! nikotiinipussiyrityksestä (80%).

Altria kuuluu ei-sykliset (staples) sektoriin ja tupakka (tobacco) kategoriaan. Altrian markkina-arvo on 87 miljardia (large cap), josta pelkkä AB InBev sijoitus on arvoltaan noin 14 miljardia. Altrialla on sharevillessä 383 seuraajaa.

Seuraavat tiedot Altriasta on otettu Yahoo Finance palvelusta:
P/E 13,8 (forward P/E 10,3)
Osinkotuotto 7,4%
Nettomarginaali 32%
ROE 42%
Liikevaihto 19,7 miljardia
Vapaa kassavirta 6,1 miljardia

tiistai 15. lokakuuta 2019

Katsaus salkkuni markkina-arvo hajautukseen

Rankkasin salkkuyhtiöni markkina-arvot ja tutkin minkälaista hajautusta minulla on salkussani eri kokoisten yritysten osalta. Tässä lyhyt katsaus oman salkkuni yritysten kokoihin.

Jenkkilässä markkina-arvot jakavat yritykset seuraaviin tasoihin:

  • Mega-cap, markkina-arvo vähintään 200 miljardia
  • Large-cap, markkina-arvo 10 ja 200 miljardin välillä
  • Mid-cap, markkina-arvo 2 ja 10 miljardin välillä
  • Small-cap, markkina-arvo 300 miljoonan ja 2 miljardin välillä
  • Micro-cap, markkina-arvo alle 50 miljoonan ja 300 miljoonan välillä
  • Nano-cap, markkina-arvo alle 50 miljoonaa.

Isommat ovat yleensä vakaita sekä hitaasti kasvavia, mitkä ovat pitkään harjoittaneet kannattavaa liiketoimintaa. Pienemmät ovat historialtaan lyhyempiä, mutta niiltä voi yleensä odottaa markkinoita nopeampaa kasvua ja toisaalta heikkoa kannattavuutta jopa tappiollisuutta. Nykymaailma on toki hieman erilainen, sillä kaikki todella suuret yhtiöt (Google, Amazon, Microsoft, Facebook) ovat todella suuria ja pystyvät silti kasvattamaan liikevaihtoaan kymmeniä prosentteja vuodessa. New normal, eh?

Mege-cap kategoriaan kuuluu vain kolme salkkuni yritystä:

  • Visa 398 miljardia
  • Walmart 338 miljardia ja
  • Disney 234 miljardia.

Large-cap kategoriaan kuuluu suurin osa salkkuni yrityksistä:

  • Medtronic 144 miljardia
  • Novo Nordisk 124 miljardia
  • Texas Instruments 121 miljardia
  • 3M 92 miljardia
  • Gilead Science 82 miljardia
  • Illinois Toolworks 50 miljardia
  • Aflac 39 miljardia
  • Kone 30 miljardia
  • Fortum 21 miljardia
  • Fastenal 20 miljardia
  • Svenska Handelsbanken 19 miljardia
  • Skyworks Solutions 15 miljardia
  • Tractor Supply 11 miljardia.

Kaikki loput kuuluvat Small-cap kategoriaan:

  • Nokian Renkaat 4,2 miljardia
  • Pandora 3,7 miljardia
  • Strategic Education 3,0 miljardia
  • Betsson 0,7 miljardia.

Micro ja Nano-cap kategorioihin minulla ei ole sijoituksia.

Mielestäni yrityskokohajautukseni on melko hyvällä tolalla. Mega capit ovat yhteensä 14,6% salkustani, large cap 63,8% ja small capit 21,6% salkustani. Lisäksi suuri osa large cap koon yrityksistä ovat markkina-arvoltaan alle 50 miljardia. Ehkä jotain voisi koittaa poimia microon tai nano cappiin. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin pienen markkina-arvon yritykset eivät sovellu kovin hyvin strategiaani.

Yllättävin löydys tästä tarkastelusta oli Betssonin pieni koko. Olin jotenkin luullut yritystä useamman miljardin bisnekseksi, mutta valuuttakurssi on hämännyt minua. Yllä olevat markkina-arvot ovat siis kaikki dollareihin muutettuna.

Toinen yllätys oli minulle Visan melko posketon 400 miljardin markkina-arvo. Kun katsoo Visan nettotulosta, joka on noin 8 miljardia, niin tästä saa hyvän käsityksen melko korkeasta arvostuksesta ja korkeista kasvuodotuksista. Jos ajatellaan, että osakekurssi on tulevaisuuden osinkojen diskontattu nykyarvo ja Visa maksaa nykyään noin 25% tuloksestaan osinkoina eli noin 2 miljardia, niin se tarkoittaa että suurin osa markkina-arvosta (yli 95%) perustuu yli viiden vuoden päästä maksettaviin osinkoihin.

maanantai 14. lokakuuta 2019

Kuinka monta shareville omistajaa eri yrityksillä on?

Tein pienen katsauksen salkussani olevien yritysten sekä seurantalistallani olevien yritysten osalta Sharevillessä (tiedot 11.10.2019 tilanteen mukaan). Katsoin jokaisen yrityksen läpi ja otin ylös kuinka montaa omistajaa Sharevillessä yrityksellä on. Peter Lynch on kertonut kirjassaan "One up for Wallstreet", että mitä tylsempi bisnes (kuulostaa tylsältä ja/tai tekee jotain tylsää), niin sitä parempi sijoitus. Mielestäni Shareville omistajien määrä kertoo tylsyydestä. Mitä tylsempi bisnes, niin sitä vähemmän piensijoittajat omistavat yritystä. Tätä voitaisiin kutsua vaikka tylsyysindeksiksi.

Toki Shareville koostuu pohjoismaalaisista sijoittajista, jotka käyttävät välittäjänään Nordnettia. Tämä tuo tietynlaisen biasin tarkasteluun. Ensinnäkin kaikissa pohjoismaalaisissa yrityksissä on huomattavasti enemmän omistajia kuin jenkkiyrityksissä. Toiseksi Nordnetin kaupaunkäyntikampanjat esim. tietystä osajoukosta jenkkiyrityksiä, on voinut nostaa niiden yritysten omistajamääriä Sharevillessä. Anyways, katsotaanpa mikä on tylsääkin tylsempää ja mitä omistetaan paljon.

Ensin pohjoismaalaiset yritykset, joita salkustani löytyy muutama:

Pohjoismaalaiset yritykset
BETS-B1620
PNDORA2744
NOVO-B7859
SHB-A1776
FORTUM7983
KNEBV4212
TYRES5332

Näistä paras tylsyysindeksi on Betssonilla ja Svenska Handelsbankenilla. Pankkibisnes on ainakin tylsää, mutta vedonlyönti bisnes ei niinkään. Ehkä omistajajien määrä johtuu siitä, että Betsson on melko pieni yritys ja yritys ei ole verotuskäytäntöjen ja erikoisen osingonmaksutapansa takia kovin suosittu.

Sitten paljon omistetus jenkkiyritykset, joita omistaa vähintään 100 Shareville käyttäjää.

Paljon omistetut jenkit
MMM635
AFL220
MDT148
PEP453
WMT484
TXN112
V858
NKE363
SBUX488
GILD376
DIS1393

Näistä monet yritykset ovat olleet kampanjan kohteena, sillä olen itsekin ostanut Medtronicia ja Walmartia kaupaunkäynti kampanjasta. Muistan myös miten ainakin Nike on ollut kampanjassa mukana. Eniten omistajia on Disneyllä ja paras tylsyysindeksi on Texas Instrumentsillä, joka tekee puolijohteita. Melko tylsää, mutte helvatun kannattavaa.

Tämä viimenen setti eli vähän omistetut jenkkiyritykset on mielestäni mielenkiintoisin. Monissa laatuyrityksissä on todella vähän omistajia Sharevillessä ja monista ei ole yhtään ainutta keskusteluketjua avattu.
Vähän omistetut jenkkiyritykset
AOS18
APD12
ADP26
BDX35
BF.B13
ITW55
MKC21
SYK38
FAST12
MCO31
TSCO17
CME14
ICE3
ROK19
STZ55
SWKS66
EXPE12
STRA18

Tältä listalta salkustani löytyy ITW, FAST, TSCO, SWKS ja STRA. Kaikki hemmetin tylsiä yrityksiä. Tai en tiedä miten joku voisi innostua Fastenalista, joka myy ja jakelee muttereita, pultteja ja muuta työmaalla tarvittavaa materiaalia sekä työkaluja. Toisaalta jälleen kerran todella kannattavaa bisnestä.

Paras tylsyysindeksi on Intercontinental Exchange:lla (ICE), jolla on vain 3 omistajaa Sharevillessä. Kyseessä on yritys, joka pyörittää markkinapaikkoja (pörssejä) johdannaisille, arvopapereille, joiden kohde-etuutena on mm. energia, maatalous, korot, yrityslainat ja valuutat. Melko tylsää sanoisin, mutta jälleen kerran bisnes kukoistaa. Aina, kun joku haluaa myydä tai markkinoida jotain uutta instrumenttia, niin se tulee löytymään ICE:n markkinapaikoilta. Aina, kun joku tekee kauppaa, niin ICE ottaa oman siivunsa välistä. Alla vielä kuva ICE:n kurssikehityksestä viime vuosilta, mistä voi päätellä, että sijoitus on ollut todella hyvä.


Mitä mieltä olette tylsyysindeksistä? Pitäisikö alkaa käyttämään sitä sijoituspäätöksiä tehdessä?

perjantai 11. lokakuuta 2019

Kaikki ikinä omistamani osakkeet, onko myymisessä järkeä?

Nyt kun viime aikoina olen alkanut myymään positioita salkustani, niin olen alkanut miettimään kuinka järkevää myyminen ylipäätään on. Olen tämän vuoden aikana luopunut Tikkurilasta, IBM:stä ja Siilistä vaihtaakseni ne laadukkaampiin yrityksiin. Tällä hetkellä salkussani on liipaisimen alla vielä Betsson ja Pandora.

Tein tarkastelun kaikista omistamistani osakkeista vuodesta 2011 lähtien. Katsoin millä hinnalla olen ostanut ja millä myynyt. Lisäksi tein vertailuja nykyiseen osakekurssiin. Samalla huomasin, että joitain vanhoja omistuksiani on ostettu pois pörssistä ja yhden yrityksen nimikin on muuttunut. Tässä esittelen lyhyen yhteenvedon aiemmista sijoituksista.

Jaan aiemmat omistukseni kahteen osaan:
1. Nykyisen strategiani mukaiset exitit
2. Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset

Nykyisen strategian exitit:

Aloitan nykyisistä exiteistä, joita ovat alussa mainitsemani Tikkurila, IBM ja Siili.
Tikkurilaa ostin jo vuonna 2012 ja lisäsin hieman 2015. Position hankintahinta oli 14,38 euroa. Luovuin Tikkurilasta 12,72 euron hinnalla tämän vuoden tammikuussa ja nykyinen kurssi on 13,62 euroa. Toki sain matkalla osinkotuloja, mutta myyntipäätös on toistaiseksi ollut huono.

IBM:ää ostin kahdesti vuonna 2013 ja lisäsin 2016. Omistin parhaillaan 30 kpl IBM:n osakkeita, joiden keskihankintahinta oli noin 153 dollaria. Myin vuonna 2016 1/3 omistuksistani hintaan 162 dollaria ja loput 2/3 tämän vuoden heinäkuussa 149 dollarin hinnalla. Keskimyyntihintani oli 153,9 dollaria, joten tein pienen tappion. Sain kuitenkin IBM:stä osinkotuloja matkalla melkoisesti. Nykyinen IBM:n kurssi on n. 142 dollaria, joten myynnit ovat toistaiseksi olleet hyviä.

Siiliä ostin ekan kerran vuonna 2016 ennen splittiä ja lisäsin 2017. Position keskihankintahinta oli 8,98 euroa. Myin Siilin 8,9 euron hintaan viime kuussa. Tein siis pienen tappion, mutta keräsin osinkoja matkalla. Nykyinen Siilin kurssi on 8,64 euroa, joten toistaiseksi myynti on ollut hyvä.

Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset:

Aloitetaan yrityksistä, jotka on ostettu pois pörssistä. Näitä ovat Rautaruukki, Technopolis, Sponda ja PKC Group. Kolmea ensimmäistä olen omistanut jo 2011 ja ne on hankittu OP:ssä olleeseen salkkuun. Siirsin salkun Nordnettiin lokakuussa 2012. Näistä kolmesta minulla ei ole hankintahintaa enää saatavilla. Myyntihinnat löytyvät kuitenkin Nordnetin palvelusta.

Rautaruukin myin 4,87 eurolla, Technopoliksen 3,5 eurolla, Spondan 3,39 eurolla ja PKC groupin 15,05 eurolla. Tässä hinnat, joilla yritykset lähtivät pörssistä:
Rautaruukki 11,24 euroa
Technopolis 4,65 euroa
Sponda 5,19 euroa
PKC group 23,55 euroa.

Tämä kertoo karua jälkeä siitä, että minkälaisista tuotoista jää paitsi jos erehtyy myymään sijoituksen yhtiössä, joka ostetaan pois pörssistä. Tämä johtuu usein preemiosta, joka maksetaan oston yhteydessä. Kaikki nämä myynnit olivat harvinaisen huonoja päätöksiä, mutta sijoitettavat summat olivat silloin kuitenkin pieniä ja olin vasta harjoittelemassa yritysten analysointia.

Katsotaanpa seuraavaksi yrityksiä, jotka olen myynyt nykyistä kurssia korkeammalla tasolla. Tähän joukkoon kuuluu seuraavat yritykset: YIT, Saga Furs, Telia, Outotec, Gap ja Michael Kors (nykyisin Capri Holding).

YIT:tä ostin alun perin ennen Caverion fissiota 14,3 eurolla ja myin sen 10,78 eurolla. Caverion mukaan lukien (myyntihinta 4,43 euroa) tein pienen voiton YIT:llä. Nykyinen YIT:n kurssi on 5,23 euroa.

Saga Fursia ostin 19,95 euron hinnalla ja myin melko nopeasti 24,15 euron hinnalla. Tämän jälkeen muistan vielä, että kurssi keuli ihan huolella turkinbuumin kuumentuessa 40 euron tasolle. Nykyisin Saga Furs treidaa 10,4 euron tasolla.

Teliaa ostin 5,2 euron kurssilla ja myin 5,5 eurolla. Nykyisin Telia on kaikkien itä-eurooppa ja euraasia seikkailujen jälkipyykkien jälkeen 4 euron tasolla. Toisaalta Elisa olisi ollut loistava sijoitus, mutta silloin muistan miettineeni, että Telialla on hyvä kasvupotentiaali näillä ongelmaksi osoittautuneilla kehittyvillä markkinoilla.

Outotecin suhteen tein ihan osto-ohjelman. Aloitin 7 euron tasolta ja ostelin 4,5 euron tasolle. Keskihankintahintani oli 5,2 euroa. Myin Outotecin 5,7 euron hinnalla, kun totesin, että Outotec ei vaan ollut niin laadukas kuin alun perin olin luullut. Tämä opetti, että analyysi yrityksestä pitää tehdä aina itse, eikä koskaan luottaa sokeana muiden tarinoihin.

Gap ja Michael Kors olivat vähän samanlaiset sijoituskeissit. Molemmat myyvät vaatteita ja muuta päälle pantavaa. Gap oli nostanut vuosia osinkoja putkeen, mutta KORS ei maksanut osinkoa ollenkaan vaan pisti kaiken liikenevän kasvuun. Ostin Gapia 36,6 dollarilla ja myin 26,9 dollarilla. Nykyisin GPS treidaa 16,5 dollarin tasolla. Alan ongelmat näkyy juuri julki tulleessa Forever 21:n konkurssissa. Korssia ostin 39 dollarin hinnalla ja myin 52,4 dollarin hinnalla. Myöhemmin KORS vaihtoi nimen Capri Holdingiksi ja osake treidaa noin 30 dollarin hinnalla.

Näitä pitkään holdiin alun perin ostettuja yrityksiä on yhteensä 18, joista siis 4 on ostettu ulos pörssistä, 6 olen onnistunut myymään nykyistä kurssia korkeammalla tasolla ja jäljelle jäävien 8 kanssa olisi voinut olla parempi pitää ne vaan salkussa. Ei siis kovin hyvä onnistumisprosentti 6/18 = 33%. Katsotaanpa sitten näitä myyntini jälkeen nousseita yrityksiä, joihin kuuluu Metso, Caverion, Ramirent, Cargotec, Fingerprint, Durect, Chevron ja BHB Group (aiemmin BHB Billiton).

Metso ja Ramirent ovat käytännössä samassa hinnassa missä ne myin. Ostin Metsoa aikanaan 28,3 eurolla ja myin sen 31 eurolla. Metson kurssi on nyt karvan yli 31 euroa. Ramirenttia ostin 5,6 eurolla ja myin 8,7 eurolla. RAMI:n kurssi on nyt noin 9 euroa.

Caverionista kerroinkin jo aiemmin YIT:hen liittyen. Muistankin kuitenkin kuinka melko nopeasti myyntini jälkeen Caverionin kurssi nousi yli 8 euron, joka harmitti silloin vietävästi. En toki ymmärtänyt silloin vielä mitään. Se opetti erityisesti, että jokainen myynti pitää perustella yhtä hyvin kuin osto. Caverionin myin 4,43 eurolla ja nykyinen kurssi on 5,4 euroa.

Cargotecia ostin aikanaan 17,7 eurolla ja myin melko nopeasti 23,6 eurolla. Muistan silloin olleen puhetta, että Cargo ja Konecranes treidaa pariteetista. Konecranes treidasi silloin noin 24 euron kurssilla ja myynti tuli ajankohtaiseksi. Molempien kurssit kyllä tykitti tämän jälkeen melkoisesti ja muistan kun kaverin osti samoihin aikoihin noin 19 eurolla ja myi vasta lähempänä 40 euron tasoa. Sykliset ovat kyllä mielenkiintoisia ja niiden kohdalla pitää arvioida miten liiketoiminta kehittyy syklin yli seuraavaan, jotta pystyy arvioimaan normaalin tuloskunnon ja verrata osakkeen pyyntihintaa ns. normaaliin arvostukseen. Cargotec treidaa nykyisin 27 euron kurssilla.

Fingerprint onkin sen verran tuore tapaus, että sen muistan elävästi. Ostin Fingeria noin 50 kruunun kurssilla, kun se oli tippunut melko nopeasti yli 100 kruunun tasoilta. Päädyin myymään Fingerit 18 kruunulla, kun arvioni liikevaihdon tiputuksen vaikutuksesta nettovoittoon ei ollut sinne päinkään. Fingerin liiketoiminta kääntyi tappiolle vaikka ennustin, että liikevaihdon laskiessa 15% kulut pysyisivät samana. Arvioin myydessäni, että Fingeri voi hyvin tippua 10 kruunun tasolle tai nousta takaisin noin 50 kruunun tasolle, jossa arvioin Fingerin arvostuksen olevan. Fingerit tippuivatkin alle 10 kruunun, mutta nykyisin on palautunut noin 21 kruunun tasolle.

Durect opetti hyvin sen, miksi alkuvaiheen yrityksiin ei kannata sijoittaa, jos ei ole valmis hyväksymään voimakasta kurssiheiluntaa. Durect teki vähän aikaa diilin Gileadin kanssa SABER teknologiaan liittyen, mutta minun sijoituskeissini perustui silloin kipulääkkeen kehitykseen, jota on vaikea väärin käyttää. Tämä oli tuolloin faasi 3 vaiheessa, mutta se ei mennyt läpi ja kurssi romahti noin 1,6 dollarin tasolta 0,6 dollarin tasolle. Itse olin ostanut Durectia 1,34 dollarilla. Arvioin silloin, että FDA antaa myöntävän päätöksen lisäselvitysten jälkeen jollain todennäköisyydellä ja sen perusteella laskin odotusarvon Durectin arvolle. Sain arviokseni noin 1,05 dollaria ja päädyin myymään positioni kun kurssi oli palautunut 0,6 dollarista 0,97 dollarin tasolle. Tästä opin myös sen, että niin kauan kuin uskon, että osakekurssi on alle arvon, niin kyllä sitä voi lisää ostaa. Jäin tappiolle Durectista, mutta jos olisin ostanut toisen erän 0,6 dollarilla, niin olisin jäänyt selvästi voitolle. Durect treidaa nykyisin noin 1,8 dollarin tasolla, joten myyntipäätös oli huono.

Chevron ja BHB Billiton opettivat sen, että bulkkialaan en halua sijoittaa. Toinen on öljyn tuottaja/jalostaja ja toinen kaivosyhtiö. Nämä yhtiöt menevät käytännössä täysin tuottamansa/myymänsä hyödykkeen hinnan mukana ylös ja alas. Lisäksi näihin sisältyy merkittäviä liiketoimintoriskejä mm. ympäristötuhojen ja poliittisten päätösten takia. Jos haluan ottaa näkemystä bulkkialalta, niin sijoitan mielummin itse hyödykkeeseen kuin sitä tuottavaa yritykseen. Chevronia ostin 109 dollarin hinnalla ja myös 89 dollarin hinnalla. Chevron treidaa nykyisin 113 dollarin kurssilla. BHB:ta ostin 39,4 dollarilla ja myin padon murruttua BHB:n kaivoksen yhteydessä hinnalla 26,5 dollaria. BHB treidaa nykyisin 41 dollarin kurssilla.

Treidihaasteet

Olen Nordnetin 0€ kaupankäyntikampanjoiden aikana haastanut kaverini treidihaasteisiin, joiden tiimoilta olen omistanut lyhyen ajan myös seuraavia yrityksiä:
Facebook, JP Morgan, Verizon, Pfizer, Johnson Johnson, Apple, Microsoft, Procter Gamble, Exxon Mobile ja General Electric.

Näiden osalta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Ihan kivoja kokeiluja ja ehkä ainut asia, mitä tässä opin on se, että treidaamiseen tarvitaan kunnon työkalut ja se on todella hektistä puuhaa. Osakkeen hinta käyttäytyy lyhyellä aikavälillä hyvin satunnaisesti ja se tuntuu täysin lottoamiselta. Ekasta haasteesta jäin voitolle, mutta hävisin haasteen. Toisesta jäin hieman tappiolle vaikka haasteen voitinkin. Odotan vieläkin jälkimmäisen haasteen voittajan palkintoa eli tuoppia pubissa.

Yhteenveto

Monet myynnit ja samalla tehdyt tappiot olisin voinut välttää tekemällä kotiläksyny kunnolla ennen sijoitusta. Sijoittamisen aloittaminen on kuitenkin ollut yksi parhaita päätöksiäni ja alussa on pakko opetella asiaa käytännössä, sillä lukemalla asiasta pääsee vain tiettyyn pisteeseen. Kokemus on kuitenkin opettanut paljon ja tässä yhteenvetona ne asiat, jotka olen oppinut matkan varrella:

1. Aloittavan sijoittajan kannattaa panostaa todella paljon sijoitussuunnitelman tekoon ja se kannattaa tehdä melko yksityiskohtaiselle tasolle asti. Tämä pätee pidempään sijoittaneeseekin siten, että kannattaa varmistaa oman sijoitussuunnitelman kaikkien steppien ja kriteerien järkevyys. Omaa toimintaa pitää kyseenalaistaa, jotta voi oppia.
2. Älä usko muiden tekemiin analyyseihin sokeasti. Tee aina oma analyysi yrityksestä sijoituspäätöksen tai sijoittamatta jättämisen tueksi. Tällä tavoin pystyt perustelemaan itsellesi päätöksesi heilui markkina miten vaan (case Tikkurila, IBM ja Outotec).
3. Niin kauan kuin yritys täyttää sijoitussuunnitelmasi kriteerisi, niin panosta mahdollisuuksien mukaan lisään niihin yrityksiin, joiden hinta on alle arvioimasi arvon. Jos pidit hinnasta, jolla ostit, niin sinun pitäisi rakastaa hintaa, joka on alle alkuperäisen hankintahinnan (case Durect).
4. Ota huomioon yrityksen koko ja liiketoiminnan kypsyys, kun arvioit sijoitukseen liittyviä riskejä. Alkuvaiheen yrityksillä tai yrityksillä, joiden arvo perustuu voimakkaasti tulevaisuuden kassavirtoihin ja ovat jopa tappiollisia sijoitushetkellä, on suuri riski jättää lupaukset täyttämättä. Riskit tulisi tällöin ymmärtää normaalia paremmin ja ostohinnan pitää heijastella näitä kohonneita riskejä eli turvamarginaalia arvioimasi arvon ja hinnan välillä tulee olla reilusti (kymmeniä prosentteja).
5. Eri alan yrityksiä ei voi vertailla keskenään. Jos vertaat kahden eri alan osingonkorotushistoriaa ja tulevaisuuden osingonmaksukykyä, niin pitää ymmärtää liiketoiminta-alan riskit ja vaikutukset yrityksen todelliseen liiketoimintaan, josta oikeasti tulos tehdään. Tämä käytännössä tarkoittaa, että sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon mihin aloihin aiot sijoittaa ja miten aiot painottaa eri toimialoja (case Chevron ja BHB Billiton).
6. Älä jää tuleen makaamaan murehtien menetettyjä tuottoja niiden yritysten osalta, joista olet salkussasi luopunut. Ne eivät vaikuta mitenkään salkussasi olevien yritysten tuottopotentiaaliin. Analysoi aiemmin tekemääsi ja arvioi kriittisesti tekemiäsi päätöksiä. Jos päätös on ollut perusteltu ja hyvä, niin jatka samaan rataan. Jos päätös on tehty ilman perusteita ja ollut huono, niin ota opiksesi.

tiistai 24. syyskuuta 2019

Lyhyt esittely seurantalistan yrityksistä

Strategiapohdintani on pistänyt miettimään myös salkun hajautusta, josta kirjoitinkin jo aiemmin. Olen päätynyt ajatuksissani melko keskitettyyn salkkuun, jossa olisi reilu 30 yritystä valittuna eri toimialoilta ja toimialojen sisältä eri sekmenteistä.

Tällä hetkellä salkussani on 20 eri yritystä, joista 2 on lyhyt aikaista riskisijoitusta ja loput 18 ydinsijoituksia. Seurantalistallani on tällä hetkellä 16 eri yritystä. Periaatteessa kaikki seurantalistani yritykset ovat käyneet läpi alustan screenin ja ovat mielestäni potentiaalisia ehdokkaita salkkuuni. Näistä olen analysoinut tarkemmin vain neljää ja loput 12 tulevat olemaan seuraavat analyysin kohteet. Jos kaikki päätyisivät salkkuuni, niin salkussani olisi positio 34 eri yrityksessä.

Ei ole kuitenkaan mitään takeita, että seurantalistani pysyisi muuttumattomana. Tarkempien analyysien jälkeen listalta voi mennä "hylkyyn" yrityksiä ja tilalle sitten poimin toimialahajautuksen varmistamiseksi uusia ehdokkaita.

Olen myös yrittänyt etsiä pienen markkina-arvon ja suuremman kasvupotentiaalin yrityksiä, mutta ne eivät kovin hyvin sopi strategiaani. Tämä ennen kaikkea siitä syystä, että voimakkaan kasvun vaiheessa olevat eivät maksa osinkoa, mikä on myös järkevää kasvun rahoittamiseksi. Lisäksi näillä harvoin on hallitsevaa markkina-asemaa, pl. yritykset joiden muutama tuote on hyvin niche alalla ja tuotteet ovat merkittävästi parempia kuin kilpailijoilla. Esimerkkinä annettakoon suomalainen Revenio, joka tekee ICaren silmänpainemittareita ja amerikkalainen Fonar, joka tekee eri asennoissa toimivaa magneettikuvauslaitetta. Etsintä jatkuu.

Alla olevassa kuvassa on esitetty seurantalistani yritykset. Kuvassa on myös yrityksen toimiala, osingonkasvuhistoria, P/E-luku, osinkotuotto ja EPS-maksusuhde sekä osakekurssi (19.9.2019)


Seurantalistani yritykset ovat keskimäärin nostaneet osinkoaan 23 vuotta putkeen, keskimääräinen P/E on 32 ja keskimääräinen efektiivinen osinkotuotto on 1,5%. Keskimääräinen EPS-maksusuhde on 45%. Tästä ehkä näkee syyn miksi nämä ovat seurantalistalla eikä salkussa, arvostus vaikuttaa kohtuu kovalta kautta linjan.

Aiemmin mainitsemani alustava screeni on käytännössä ollut seuraavanlainen:
Osingonkasvuhistoria +5v
Matala osingonmaksusuhde (<70%)
Korkea kannattavuus (ROE, NpM)
Velkaa vähän ja korkokulut hallinnassa

Tarkempi analyysi voi paljastaa esimerkiksi pitkän aikavälin kannattavuuden olevan selvästi viime vuoden lukuja matalampi ja kilpailijoita heikompi. Tällöin ottaisin kilpailija-analyysin parhaan tarkempaan syyniin. Jotkut alat, kuten teollisuuskaasut voivat olla oligopoleja, joissa muutama toimija hallitsee käytännössä 90% markkinasta ja kaikki ovat hyvin kannattavia. Tällöin mikä tahansa näistä markkinajohtajista luultavasti täyttää kriteerini ja sopii strategiaani. Parhaan valinta voi olla tällöin hyvin vaikeaa.

Lopuksi lyhyet yritysesittelyt Reutersin sivuilta kopioituna englanniksi:

A. O. Smith Corporation operates through two segments: North America and Rest of World. The Company's Rest of World segment primarily consists of China, Europe and India. Both segments manufacture and market comprehensive lines of residential and commercial gas, gas tankless and electric water heaters, as well as water treatment products. Both segments primarily manufacture and market in their respective regions of the world. Its North America segment manufactures and globally markets specialty commercial water heating equipment, condensing and non-condensing boilers and water systems tanks. It also manufactures and markets in-home air purification products in China. It serves residential and commercial end markets in North America with a range of products, which include water heaters, boilers and other. It supplies water heaters to the residential market in China with a broad product offering, including electric, gas, gas tankless, heat pump and solar units, as well as combi boilers.

Air Products and Chemicals, Inc., is an industrial gases company. The Company's Industrial Gases business provides atmospheric and process gases and related equipment to manufacturing markets, including refining and petrochemical, metals, electronics, and food and beverage. The Company is also a supplier of liquefied natural gas process technology and equipment. The Company operates through five segments: Industrial Gases-Americas, Industrial Gases-Europe, Middle East, and Africa (EMEA), Industrial Gases-Asia, Industrial Gases-Global, and Corporate and other.

Automatic Data Processing, Inc. (ADP) is a provider of human capital management (HCM) solutions to employers, offering solutions to businesses of various sizes. The Company also provides business process outsourcing solutions. Its segments include Employer Services and Professional Employer Organization (PEO) Services. The Employer Services segment offers a range of human resources (HR) business process outsourcing and technology-enabled HCM solutions. These offerings include payroll services, benefits administration, talent management, HR management, time and attendance management, insurance services, retirement services, and tax and compliance services. ADP TotalSource, ADP's PEO business, offers small and mid-sized businesses a HR outsourcing solution through a co-employment model. As a PEO, ADP TotalSource provides HR management services while the client continues to direct the day-to-day job-related duties of the employees.

Becton, Dickinson and Company (BD) is a global medical technology company engaged in the development, manufacture and sale of a range of medical supplies, devices, laboratory equipment and diagnostic products. The Company operates through two segments: BD Medical and BD Life Sciences. The BD Medical segment produces an array of medical technologies and devices that are used to help improve healthcare delivery in a range of settings. BD Medical consists of various business units, including diabetes care, medication and procedural solutions, medication management solutions and pharmaceutical systems. The BD Life Sciences segment provides products for the safe collection and transport of diagnostics specimens, and instruments and reagent systems to detect a range of infectious diseases, healthcare-associated infections and cancers. The Company's BD Life Sciences segment consists of various business units, including preanalytical systems, diagnostic systems and biosciences.

Brown-Forman Corporation is a spirit and wine company. The Company manufactures, bottles, imports, exports, markets and sells a range of alcoholic beverages. The Company has a portfolio of approximately 40 spirit, wine and ready-to-drink cocktail (RTD) brands. Its principal brands include Jack Daniel's Tennessee Whiskey, Jack Daniel's RTDs, Jack Daniel's Tennessee Honey, Gentleman Jack Rare Tennessee Whiskey, Jack Daniel's Tennessee Fire, Jack Daniel's Single Barrel Collection, Jack Daniel's Sinatra Select, Jack Daniel's Winter Jack, Jack Daniel's No. 27 Gold Tennessee Whiskey, Finlandia Vodkas, Finlandia RTDs, Korbel California Brandy, Woodford Reserve Kentucky Bourbons, el Jimador Tequilas, el Jimador New Mix RTDs, Herradura Tequilas, Canadian Mist Canadian Whisky, Sonoma-Cutrer California Wines, Early Times Kentucky Whisky and Bourbon, Chambord Liqueur, Old Forester Kentucky Bourbon, Antiguo Tequila, Pepe Lopez Tequila, Santa Dose Cachaca and Collingwood Canadian Whisky.

McCormick & Company, Incorporated is engaged in manufacturing, marketing and distributing spices, seasoning mixes, condiments and other flavorful products to the food industry, including retailers, food manufacturers and foodservice businesses. The Company's segments include consumer and industrial. The Company is involved in the manufacturing and sales of flavorful products. As of November 30, 2016, it offered brands for consumers in approximately 150 countries and territories. The Company's brands in the Americas include McCormick, Lawry's, and Club House, as well as brands, such as Gourmet Garden and OLD BAY. It provides a range of products to food manufacturers and foodservice customers. The Company's sales, distribution and production facilities are located in North America, Europe and China. It markets regional and ethnic brands, such as Zatarain's, Stubb's, Thai Kitchen and Simply Asia. The Company offers sensory testing, culinary research, food safety and flavor application.

PepsiCo, Inc. is a global food and beverage company. The Company's portfolio of brands includes Frito-Lay, Gatorade, Pepsi-Cola, Quaker and Tropicana. The Company operates through six segments: Frito-Lay North America (FLNA), Quaker Foods North America (QFNA), North America Beverages (NAB), Latin America, Europe Sub-Saharan Africa (ESSA), and Asia, Middle East and North Africa (AMENA). The FLNA segment includes its branded food and snack businesses in the United States and Canada. The QFNA segment includes its cereal, rice, pasta and other branded food businesses in the United States and Canada. The NAB segment includes its beverage businesses in the United States and Canada. The Latin America segment includes its beverage, food and snack businesses in Latin America. The ESSA segment includes its beverage, food and snack businesses in Europe and Sub-Saharan Africa. The AMENA segment includes its beverage, food and snack businesses in Asia, Middle East and North Africa.

Stryker Corporation is a medical technology company. The Company offers a range of medical technologies, including orthopedic, medical and surgical, and neurotechnology and spine products. The Company's segments include Orthopaedics; MedSurg; Neurotechnology and Spine, and Corporate and Other. The Orthopaedics segment includes reconstructive (hip and knee) and trauma implant systems and other related products. The MedSurg segment includes surgical equipment and surgical navigation systems; endoscopic and communications systems; patient handling, emergency medical equipment, intensive care disposable products; reprocessed and remanufactured medical devices, and other related products. The Neurotechnology and Spine segment includes neurovascular products, spinal implant systems and other related products. The Company's products include implants, which are used in joint replacement and trauma surgeries, and other products that are used in a range of medical specialties.

Moody's Corporation (Moody's) is a provider of credit ratings; credit, capital markets and economic related research, data and analytical tools; software solutions and related risk management services, quantitative credit risk measures, financial services training and certification services, and research and analytical services to financial institution customers. The Company operates in two segments: Moody's Investors Service (MIS) and Moody's Analytics (MA). The MIS segment includes its ratings operations. The MA segment develops a range of products and services that support financial analysis and risk management activities of institutional participants in financial markets. The MIS segment includes corporate finance group; structured finance group; financial institutions group; public, project and infrastructure finance, and MIS Other. The MA segment consists of three lines of business: data and analytics business, enterprise risk solutions and professional service.

NIKE, Inc. is engaged in the design, development, marketing and selling of athletic footwear, apparel, equipment, accessories and services. The Company's operating segments include North America, Western Europe, Central & Eastern Europe, Greater China, Japan and Emerging Markets. Its portfolio brands include the NIKE Brand, Jordan Brand, Hurley and Converse. As of May 31, 2016, the Company focused its NIKE brand product offerings in nine categories: Running, NIKE Basketball, the Jordan Brand, Football (Soccer), Men's Training, Women's Training, Action Sports, Sportswear (its sports-inspired lifestyle products) and Golf. Men's Training includes its baseball and American football product offerings. It also markets products designed for kids, as well as for other athletic and recreational uses, such as cricket, lacrosse, tennis, volleyball, wrestling, walking and outdoor activities. The Company sells a range of performance equipment and accessories under the NIKE Brand name.

CME Group Inc., through its exchanges, provides products across all asset classes, including futures and options based on interest rates, equity indexes, foreign exchange, energy, agricultural products and metals. The Company's segment primarily consists of the Chicago Mercantile Exchange Inc. (CME), Board of Trade of the City of Chicago, Inc. (CBOT), New York Mercantile Exchange, Inc. (NYMEX) and Commodity Exchange, Inc. (COMEX) exchanges. The Company provides electronic trading around the globe on its CME Globex platform. The Company also offers clearing and settlement services across asset classes for exchange-traded and over-the-counter derivatives through its clearinghouses CME Clearing and CME Clearing Europe. It also provides hosting, connectivity and customer support for electronic trading through its co-location services. The Company's CME Direct platform offers side-by-side trading of exchange-listed and privately negotiated markets.

Intercontinental Exchange, Inc. is an operator of regulated exchanges, clearing houses and listings venues. The Company provides data services for commodity and financial markets. The Company's segments include Trading and Clearing segment, and Data and Listings segment. The Trading and Clearing segment includes the Company's transaction-based execution and clearing businesses. The Company's Data and Listings segment includes its subscription-based data services and securities listings businesses. The Company operates regulated marketplaces for listing, trading and clearing a range of derivatives and securities contracts across the asset classes, including energy and agricultural commodities, interest rates, equities, equity derivatives, exchange traded funds, credit derivatives, bonds and currencies. The Company offers market data services to support the trading, investment, risk management and connectivity needs of customers across a range of asset classes.

Rockwell Automation, Inc. (Rockwell Automation) is a provider of industrial automation power, control and information solutions for manufacturers. The Company operates through two segments: Architecture & Software and Control Products & Solutions. The Architecture & Software segment contains various hardware, software and communication components of the Company's integrated control and information architecture capable of controlling the customer's industrial processes and connecting with their manufacturing enterprise. Architecture & Software has a portfolio of products, including Control platforms that perform multiple control disciplines and monitoring of applications, including discrete, batch and continuous process, drives control, motion control and machine safety control. The Control Products & Solutions segment portfolio includes low and medium voltage electro-mechanical and electronic motor starters, signaling devices, termination and protection devices, relays and timers.

Constellation Brands, Inc. is an international beverage alcohol company. The Company is a producer and marketer of beer, wine and spirits with operations in the United States, Canada, Mexico, New Zealand and Italy. Its segments include Beer, Wine and Spirits, and Corporate Operations and Other. It is a multi-category supplier (beer, wine and spirits) of beverage alcohol in the United States. It sells a number of brands in the import and craft beer categories, including Corona Extra, Corona Light, Modelo Especial, Ballast Point and others. It is a producer and marketer of wine, and sells a number of wine brands across various categories, including table wine, sparkling wine and dessert wine, and across all price points, such as popular, premium and luxury categories. Some of its wine and spirits brands sold in the United States, which comprise its U.S. Focus Brands (Focus Brands) include Meiomi, Robert Mondavi, Wild Horse and others.

Starbucks Corporation (Starbucks) is a roaster, marketer and retailer of coffee. As of October 2, 2016, the Company operated in 75 countries. The Company operates through four segments: Americas, which is inclusive of the United States, Canada, and Latin America; China/Asia Pacific (CAP); Europe, Middle East, and Africa (EMEA), and Channel Development. The Company's Americas, CAP, and EMEA segments include both company-operated and licensed stores. Its Channel Development segment includes roasted whole bean and ground coffees, Tazo teas, Starbucks- and Tazo-branded single-serve products, a range of ready-to-drink beverages, such as Frappuccino, Starbucks Doubleshot and Starbucks Refreshers beverages and other branded products sold across the world through channels, such as grocery stores, warehouse clubs, specialty retailers, convenience stores and the United States foodservice accounts.

Expedia Group, Inc., formerly Expedia, Inc., is an online travel company. The Company operates through four segments: Core Online Travel Agencies (Core OTA), trivago, Egencia and HomeAway. The Company's Core OTA segment provides a range of travel and advertising services to its customers across the world, through a range of brands, including Expedia.com and Hotels.com in the United States, and localized Expedia and Hotels.com Websites throughout the world, Orbitz.com, Expedia Affiliate Network, Hotwire.com, Travelocity, Wotif Group, CarRentals.com and Classic Vacations. The Company's trivago segment sends referrals to online travel companies and travel service providers from its hotel metasearch Websites. Its Egencia segment, which also includes Orbitz Worldwide (Orbitz) for Business, provides managed travel services to corporate customers across the world. The Company's HomeAway segment operates an online marketplace for the vacation rental industry.

maanantai 23. syyskuuta 2019

Syyskuun säännöllinen osto: Siilit Renkaisiin

Elokuun säännöllisen kuukausioston yhteydessä kirjoitin, että käteispositio on laskenut n. 3% tasolle, joten pistän kuukausiostot tauolle. Aiemmin olen kuitenkin maininnut, että olen valmis parantamaan salkkuni laatua myymällä riskisijoituksia ja ostamalla tilalle jotain laadukkaampaa, jos arvostuserot ovat veivauksen puolella. Tämä syyskyyn veivi muistuttaa siis hyvin pitkälti IBM:stä luopumista ja sen vaihtamista Svenska Handelsbankeniin.

Tällä kertaa lähti Siili laitaan ja tilalle tuli lisää Nokian Renkaita.

Siilin DGI-analyysin perusteella Siilin nettomarginaali on selvästi alle kriteerini ja lisäksi kilpailijoita heikompi, jonka perusteella Siili ei laadun puolesta sovi salkkuuni. Myin koko 210 kpl Siili positioni 8,9 euron kappalehintaan. Keskihankintahintani oli 9,05€, joten kirjaan tästä pienen tappion, jolle tulee käyttöä verovähennyksissä.

Nokian Renkaat sen sijaan ylittää selvästi kaikki kriteerini (kts. DGI-analyysi) ja myös kvalitatiiviset puolet vaikuttavat olevan laadun puolesta kunnossa. Onhan Nokian Renkaat yksi sijoituksista Seligsonin Phoebus rahastossa, jonka salkunhoitaja Anders Oldenburg painottaa tunnetusti yrityskultuurin vahvuutta ja yritysjohdon laatua. Täällä hänen arvionsa esim. Nokian Renkaiden testivilpistä.

Ostin Nokian Renkaita 40kpl lisää aiemman 110 kpl päälle. Ostohinta oli 24,45 euroa. Koko 150 kpl Rengas positioni keskihinta on 24,55 euroa.

Arvostuserot, jotka laukasivat veivin määräytyvät hyvin pitkälti oman DCF-analyysin ja DDM-analyysin perusteella.

Nokian Renkaiden arvoksi olen määrittänyt 30,5 euroa, joka tarkoittaa, että Nokian Renkaat olivat n. 23% aliarvostettuja.

Siili oli riskisijoitus, jonka arvopotentiaalin määrittäminen ei ole helppoa. Siilin kannattavuus laski mm. uudelleen organisoitumisesta johtuen ja EPS laski viime vuonna merkittävästi. Ennen vuoden 2018 tulosta määritin Siilin arvoksi 13,5 euroa, jolle annoin arvopotentiaalissa 50% painon. Annoin hieman mr. Markkinalle kredittiä ja annoin nykyiselle osakekurssille (8,9€) 20% painon. Lisäksi olen tehnyt ns. Worstcase arvion, joka Siilin tapauksessa on konkurssi eli osakkeen arvo 0€ ja tälle annoin painon 30%. Tämän olen tehnyt kaikille riskisijoituksilleni (Betsson ja Pandora Siilin lisäksi), ottaakseni huomioon riskit ja epävarmuudet, jotka mielestäni  liikkuvat kyseisten ei niin laadukkaiden yritysten kohdalla. Ehkä Siilin konkurssi on hieman yliampuvaa, mutta Nokian Renkaiden aliarvostus oli niin suuri, että veivi olisi lauennut myös isommilla Siilin Worstcase arvioilla. Siilin arvopotentiaali oli siis 0,5×13,5€+0,3×0€+0,2×8,9€ =8,53 euroa. Siili oli siis n. 4% yliarvostettu suhteessa arvopotentiaaliinsa.

Veivin jälkeen käteispositioni hieman nousi sillä Siilistä tuli tilille noin 1900 euroa ja Renkaisiin meni noin 1000 euroa. Salkkuni käteisposition veivin jälkeen on noin 5,2%.

torstai 19. syyskuuta 2019

Miksi siirrän Gileadin riskisijoutuksista ydinsijoitukseksi?

Olen viimeisen vuoden aikana miettinyt paljon salkkuni sijoitusstrategiaa ja pohtinut nykyisten omistusten sopivuutta salkkuuni. Yksi yrityksistä, joista en ole päässyt oikein kärryille on Gilead Science (GILD). Olen kirjoittanut aiemmin Gileadista mm. näissä teksteissä:
Sijoitusmokat
Salkun siivouksen ajurit
Gilead DGI analyysi

Pitkän pohdinnan jälkeen olen päättänyt, että strategiallani voin sijoittaa terveydenhoitosektorin lääkkeidenkehitys toimialalle. Vaikka en osaa arvioida lääkekehitysyrityksen pipelineä ja tulevien lääkkeiden potentiaalia, niin sama pätee niin moneen muuhunkin alaan. En osaa arvioida Fortumin tekemien sähkönhinta suojauksien järkevyyyttä tai investointia Uniperiin, en osaa arvioida Visan maksujen välitysverkon vahvuuksia suhteessa muihin toimijoihin enkä osaa arvioida miksi Tractor Supply olisi pystyssä vielä 20v päästä ja myisi 2 kertaa enemmän tavaraa kuin tänä vuonna.

Oikeasti sillä ei ole juuri väliä, nimittäin annan numeroiden puhua puolestaan. Jos yritys on pystynyt ylläpitämään korkeaa oman pääoman tuottoa ja nettomarginaalia hyvin pitkään, niin kyllä se riittää minulle. Jos yritys on lisäksi vähävelkainen ja osingonmaksu sekä tulevat korotukset ovat hyvin turvattu vahvalla ja osingon selvästi kattavalla vapaalla kassavirralla, niin pitäähän sen riittää. Kvantitatiiviset tunnusluvut eivät valehtele, follow the money jotkut sanovat. Kvalitatiiviset tunnusluvut ovat enemmän tunteita ja hyvin subjektiivisia asioita arvioitaviksi. Johdon kyvykkyydellä ja yrityskulttuurin vahvuudella on toki selvä vaikutus yrityksen laatuun. Niiden osalta onneksi minulla on jälleen kvantitatiiviset tunnusluvut ja yrityksen hallitus hoitamassa asiaani.

Gilead Sciencen historian voi antaa puhua puolestaan. Yritys on perustettu vuonna 1987 eli 32 vuotta sitten. Gilead listautui 1992 ja kääntyi ekaa kertaa voitolliseksi 2002.

Siinä on siemeniä kylvetty pitkän aikaa ja osa nykyisin myytävistä lääkkeistä tai ainakin niiden merkittävistä osista (esim. Viread, Tamiflu (Glaxon flunssalääke) ja AmBisome), on kehitetty jo 90 luvulla Gileadin toimesta. Monesti siis voi riittää, että yksi sadasta pipelinessä olevasta lääkkeestä toimii niinkuin on ajateltu, täyttää kaikki vaatimukset ja saa luvat, niin liikevaihtoa on tiedossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Gilead on kasvanut melkoisesti yritysostojen avulla ja suurempia sekä pienempia toimijoita on ostettu vuosien varrella. Fokus on hieman vaihdellut, mutta jo alusta alkaen viruslääkkeet ovat olleet tärkein. Tämä juontaa juurensa Gileadin perustajan Michael Riordanin sairastumisesta Philippiineillä Denguekuumeeseen, johon ei ole rokotetta tai lääkettä vieläkään.

Vuodesta 2002 lähtien yrityksen käännyttyä voitolle, Gilead on pysynyt voitollisena pl. vuodet 2003 ja 2006. 2003 tappio syntyi suurista R&D kuluista ja sopimusepäselvyyksien aiheuttamista korvauksista. Vuoden 2006 tappio liittyi Corus Pharman ja Myogenin ostoon, jotka kirjattiin ilmeisesti R&D kuluihin. Molempina vuosina operatiivinen kassavirta oli kuitenkin selvästi positiivinen. Oman analyysini (linkki alussa) tarkasteluajanjakso sisältää vuodet 2007 - 2018 ja jokaisena vuonna ROE ja NpM ovat olleet positiiviset ollen keskimäärin n. 48% ja 37%.

Gileadin tase on jo pitkään (ainakin vuodesta 2006 lähtien) ollut täynnä käteistä miljardi tolkulla ja lisäksi velkaa on pidetty taseessa enemmän tai vähemmän, mutta about samaa suuruusluokkaa käteisposition kanssa. Tämä velka-käteis-tasapaino on siis ollut osana Gileadia jo pidempään ja käsittääkseni tavoitteena on lisätä joustavuutta ja mahdollistaa nopeat yritysostot, jos hyvä kohde tulee vastaan. Tällä hetkellä (vuoden 2018 lopussa) Gilead on käytännössä nettovelaton. Ymmärrän siis varsin hyvin miksi tässä matalassa korkoympäristössäkin pidetään 31 miljardin velkavuorta taseessa, jos sitä on pidetty aiemminkin.

Gilead on maksanut osinkoa vasta vuodesta 2015 lähtien, mutta omia osakkeita on ostettu takaisin jo pidempään (ainakin vuodesta 2008 lähtien). Yritysostot ovat toki vaikuttaneet osakemäärään, mutta jokatapauksessa Gilead on sitoutunut omistajien palkitsemiseen jo pitkään. Kun osinkoa alettiin maksamaan vuonna 2015, niin sen jälkeen vuotuista osinkoa on korotettu joka vuosi. Lisäksi nykyinen osinko on varsin hyvin katettu nettotuloksella (55%) ja vapaalla kassavirralla (44%).

Enough for now ja nukkumaan. Gilead olkoon yksi salkkuni tulevista tukijaloista.