Onko Siili liian piikikäs salkkuuni?

Siili Solutions Oyj tuottaa tietojärjestelmiin kehityspalveluita. Siilin kohteena on nimen omaan yritykset ja julkinen sektori. Siili on tuottanut vaativia digitaalisia kehityshankkeita julkishallinnille, pankeille, mediatoimialalle ja teollisuudelle mm. eri palveluiden ja tietojärjestelmien osalta.

Siilin kasvu on ollut todella vahvaa ja tämä on pääosin tehty yritysostoin. Viimeisen vuoden aikana Siili on ostanut kolme yritystä: Comvise, Codebrakers ja Avaus Consulting. Kaikki ostettavat yritykset olivat hieman erilaisia. Comvise oli kannattava, mutta kasvua ei näkynyt missään. Silti maksettu hinta oli todella matala vain noin EV/EBITDA=3. Codebrakers oli tappiollinen, mutta Siili onnistui kääntämään kannattavuuden positiiviseksi 1. puolen vuoden aikana. Avaus Consulting on viimeisin tapaus, josta Siili maksaa hinnan, joka vastaa EV/EBITDA= 4 - 5 arvostusta. Tämän avulla Siili laajeni ulkomaille, sillä Avauksella oli liiketoimintaa Puolassa.

Viimeaikoina toteutuneiden yritysostojen perusteella voisi siis sanoa, että Siilin track record on todella vahva. Kannattavista yrityksistä ei makseta ylihintaa, tappiolliset yritykset käännetään voitolliseksi nopeasti ja kasvavistakin yrityksista koitetaan löytää hinnalle katetta, kuten kansainväliset laajentumismahdollisuudet. Jos Siili pystyy jatkamaan tällä uralla, niin omistuksen dilutoitumisesta ei tarvitse huolehtia. Kasvu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin suunnattujen antien aiheuttama dilutaatio.

Entä ne kasvuluvut sitten? Sopiiko Siili ylipäätään minun portfoliooni ja strategiaani? Alla olevassa taulukossa on esitetty Siilin liikevaihdon, käyttökatteen, oman pääoman tuoton, oman ja vieraan pääoman sekä osingon ja osakkeiden lukumäärän kehitys aikavälillä 2009 - 2013.

Vuosi	2013	2012	2011	2010	2009
Liikevaihto (keur)	18798	16065	13156	7900	6681
EBITDA (keur)	1790	1537	1622	855	534
ROE (%)	28	36,7	79,9	55,2	19
OPO (keur)	4600	2839	1304	1228	670
VPO (keur)	3923	3230	3635	2433	1246
Osinko (keur)	516	613	827	520	500
Osakkeiden lkm (kpl)	1723337	1565575	1264050	1260300	16854

Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 31 % vuodessa ja käyttökate on kasvanut jopa nopeammin noin 40 % vuodessa tarkastelu aikavälillä. Oman pääoman tuotto on pysynyt vakaana ollen keskimäärin noin 43 %. Lisäksi omapääoma on kasvanut keskimäärin jopa noin 67 % vuodessa, mutta niin on myös vieraan pääoman määrä kasvanut noin 39 % vuodessa. Vuoden 2013 tiedoista kuitenkin nähdään, että omavaraisuus on itseasiassa huipputasolla noin 54 % tietämillä ja yhtiö on siis nettovelaton.

Yhtiö on maksanut joka vuosi osinkoja suurin piirtein saman verran, mutta osakemäärän kasvun johdosta osakekohtainen osinko on ollut laskusuunnassa. Tarkastelu aikavälillä osinkoa on maksettu keskimäärin 596 tuhatta euroa, mikä on vuoden 2013 lopun osakemäärällä laskettuna noin 0,34 euroa/osake. Yritys on kuitenkin erittäin kannattava ja kasvaa jatkuvasti, niin pitkällä tähtäimellä osingonmaksun kasvattamiseen on potentiaalia. Toisaalta yritys on voimakkaan kasvun vaiheessa, jolloin osingot olisi ehkä syytä jättää yhtiöön sisälle rahoittamaan seuraavia yritysostoja ja investointeja.

Tarkastellaan Siilin kasvulukemia osakekohtaisesti, koska tällä on suurempi merkitys pitkäjänteisen osakkeenomistajan kannalta. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 31 % vuodessa, mutta osakekohtaisissa luvuissa tämä on välittynyt vain noin 20 % kasvuun vuodessa. Osakekohtainen tulos on kasvanut myös hitaammin kuin käyttökate, nimittäin vain noin 15 % vuodessa. Osakemäärän kasvulla on siis merkittävä vaikutus pitkäjänteisen sijoittajan näkemään kasvuun.

Oletetaan, että Siili jatkaa strategiansa mukaista kasvua yritysostoin, jotka antien kautta dilutoivat omistusta. Tällöin voidaan olettaa, että osakekohtainen tulos kasvaa 15 % vuodessa edellä lasketun perusteella. Otetaan mukaan turvamarginaalia vielä hieman ja oletetaan, että kasvu jää vain 12 %:iin. Tämä vastaa myös Siilin asettamaa pitkä aikavälin tavoitetta (liikevaihdon kasvu 20 % siten, että EBITDA on yli 10 %). Oletetaan, että kasvu jatkuu 12 % vuosivauhdilla seuraavat 5 vuotta ja sitten hidastuu 6 % tasolle. Yrityksen pienen koon takia kasvumahdollisuuksia riittää jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja tästä syystä käytän korkeaa 6 % arvoa. Oletetaan, että tämän vuoden osakekohtainen tulos on 0,82 euroa ja käytetään tuottovaatimuksena 12 %:a. Tällöin voimme laskea Siilin osakkeen arvoksi 18,6 euroa, joka on 37 % korkeamapi perjantain päätöskurssia (13,55 euroa).

Esimerkiksi Inderes on ennustanut Siilin osakekohtaiseksi tulokseksi kuitenkin noin 1,2 euroa, joten laskemassani arviossa on osakekohtaisen tuloksenkin kohdalla turvamarginaalia. Lisäksi voimme arvioida Siiliä oman pääoman tuoton kautta, joka on keskimäärin ollut todella korkea 43 %. Olettakaamme tähänkin hieman turvamarginaalia ja jätetään vuoden 2011 huippukannattavuus (ROE 80 %) huomioimatta, jolloin pitkän aikavälin ROE:ksi saamme noin 34 %. Siilin 2. kvartaalin lukujen perusteella osakekohtaista omaa pääomaa on noin 3 euroa per osake, jolloin P/B luvuksi saadaan perjantain päätöskurssilla laskettuna noin 4,5. Jos kasvu pysähtyisi ja ROE olisi jatkossa 34 % vuodessa, niin perjantain päätöskurssilla ostaessa tuotoksi muodostuisi noin 7,6 % vuodessa. Tämä on alle tuottovaatimukseni, mutta tässä pitää huomioida, että Siili on pystynyt kasvattamaan omaa pääomaa dilutaatio huomioiden keskimäärin 40 % vuodessa. 7,6 % staattinen tuotto on vastaa 12 % tuottovaatimusta, jos omaa pääomaa pystytään kasvattamaan edes noin 13 % vuodessa.

Siili on selvästi laadukas firma, joka on onnistunut yrityskaupoissaan loistavasti. Yrityksen pienen koon ja yrityksen toimialan vuoksi Siilillä ei juuri ole vallihautaa liiketoiminnan ympärillä, mutta liiketoiminta malli näyttää olevan skaalautuva ja erittäin ketterä. Lisäksi yrityksen "poikkeuksellinen" tapa toimia antaa sille kilpailuetuja. Tätä toimintamallia ja liiketoiminnan ketteryyttä sekä skaalautuvuutta voidaan pitää selvästi Siilin merkittävimpänä kilpailuetuna: Siilin työntekijöiden keskimääräinen työkokemus on 13 vuotta, mikä kertoo vahvasta asiantuntijuudesta. Tätä tukee yrityksen palkkamalli ja toimintamalli, jolla pystytään houkuttelemeen parhaita osaajia työntekijöiksi. Lisäksi Siili tekee töitä lean-periaatten mukaisesti, jossa asiakas ei osta suurta projektia vaan maksaa vain asiantuntijoiden käytöstä. Siilin strategiana on olla myös teknologia riippumaton, mikä poikkeaa muista Suomessa toimivista yrityksistä, kuten Tiedosta, Affectosta tai Innofactorista.

Siili sopii mielestäni salkkuuni ja strategiaani melko hyvin. Asiaa pitää tutkia vielä johdon osalta sekä arvioida tarkemmin kilpailuedun merkitystä ja kilpailutilannetta. Pääosin Siili tuli vastaan täysin ilman piikkejä. Ensimmäisenä silmiin pistänyt asia oli omistuksen dilutoituminen. Pitää jatkaa tutkintaa ja katsoa jos muita piikkejä tulee vastaan. Siili on joka tapauksessa hinnoiteltu kohtuullisesti tai jopa erittäin halvaksi ja lopputulemana on, että olen kiinnostunut ostamaan Siiliä salkkuuni. Ikävä kyllä tämä nostaa Suomi painoa ja teknologiasektorin painoa salkussani, mutta pitää muistaa, että olen edelleen portfolion kartuttamisvaiheessa.

Jos edelleen jäit tiedon nälkäiseksi, niin lisätietoa voit kaivaa esim. täältä. Good luck!

Varallisuuden kehittyminen 1/2012 - 9/2014

Aloitin sijoittamisen, kuten aiemmassa tekstissä mainitsin, joskus vuoden 2011 lopulla. Olen säilönyt tekemisiäni, ostoja, myyntejä ja osinkoja sekä virheitä ja onnistumisia google financen salkkuseurantaan. Ikävä kyllä noin vuosi sitten poistin kaikki toimeksiannot ja tiedot, jotka koskevat yrityksiä, mitä salkustani ei enää löydy. Tästä syystä en mene näihin, mutta halukkaat voivat tutkia joitain vuonna 2012 tekemiäni ostoja ihan ensimmäisistä teksteistäni (esim. tämä), joista näkee salkkuni koostumuksen vuoden 2013 alussa.

Monet sijoitusblogeissa oleilevat ovat viime aikoina kirjoittaneet varallisuuden kehittymisestä, josta innostuneena päädyin itsekin miettimään asiaa ja lopulta kirjoittamaan aiheesta. Varallisuuteni koostuu oikeastaan neljästä eri osasta tällä hetkellä: osakesalkku, sijoituslaina, ASP-säästöt ja opintolaina. Osakesalkun alkuajat jo kuulittekin, mutta ASP-säästöt ja opintolaina ovat eläneet omaa elämäänsä. Opintolainaa minulla oli vuoden 2011 lopussa 13882 euroa, jota aloitin toden teolla lyhentämään, kun kaksi vuotta tuli valmistumisesta täyteen vuoden 2013 joulukuussa. ASP-säästämisen taas alotin heti, kun tajusin kuinka hyvät edut siinä on ja vuoden 2012 heinäkuu taisi olla samoja aikoja, kun ensimmäiset asunnonostohaaveet heräsivät.

Sijoituslaina on todella tuore juttu, joka johtaa juurensa tähän tapahtumaan. Myin Fortumia ja ostin tilalle Nokian Renkaita, kun oikeasti strategiani ja haluni mukaan olisi vain pitänyt ostaa Nokian Renkaita. Tästä virheestä oppineena otin salkun lainoitusominaisuuden käyttöön ja käytin sitä ensimmäisen kerran 8. elokuuta, kun ostin Nokian Renkaita hieman yli 23 euron hintaan.

Alla olevassa taulukossa on esitetty kokonaisnettovarallisuuteni kehittyminen vuoden 2012 alusta tähän hetkeen asti. Lisäksi olen laskenut taulukkoon nettovarallisuuden kasvunopeuden. Koko tarkasteluajalta varallisuuden kasvunopeus asettuu keskimäärin tasolle 31,1 % kuukaudessa, mutta viimeisen 12 kk keskiarvolukema on vain noin 10 % kuukaudessa.

Aika	Opintolaina	Salkku	ASP	Sijoituslaina	Nettovarallisuus	Kasvu
tammikuu 2012	-13882	2500	0	0	-11382
helmikuu	-13882	2548	0	0	-11334	0,42%
maaliskuu	-13882	2548	0	0	-11334	0,00%
huhtikuu	-13882	2548	0	0	-11334	0,00%
toukokuu	-13882	5038	0	0	-8844	21,97%
kesäkuu	-13882	4796	0	0	-9086	-2,74%
heinäkuu	-13882	4785	600	0	-8497	6,48%
elokuu	-13882	4899	1200	0	-7783	8,40%
syyskuu	-13882	4907	1800	0	-7175	7,81%
lokakuu	-13882	4901	2800	0	-6181	13,85%
marraskuu	-13882	4814	3800	0	-5268	14,77%
joulukuu	-13129	7973	4810	0	-346	93,43%
tammikuu 2013	-13129	7915	5810	0	596	272,25%
helmikuu	-13129	8655	6810	0	2336	291,95%
maaliskuu	-13129	8908	7810	0	3589	53,64%
huhtikuu	-13129	9262	8810	0	4943	37,73%
toukokuu	-13129	9895	9810	0	6576	33,04%
kesäkuu	-13129	9577	10410	0	6858	4,29%
heinäkuu	-13129	9233	11010	0	7114	3,73%
elokuu	-13129	9107	11610	0	7588	6,66%
syyskuu	-13129	9622	11610	0	8103	6,79%
lokakuu	-13129	10725	13210	0	10806	33,36%
marraskuu	-13129	11283	13810	0	11964	10,72%
joulukuu	-12827	13276	14510	0	14959	25,03%
tammikuu 2014	-12077	12995	15110	0	16028	7,15%
helmikuu	-11327	14669	15710	0	19052	18,87%
maaliskuu	-10577	14555	16310	0	20288	6,49%
huhtikuu	-9877	14843	16510	0	21476	5,86%
toukokuu	-9477	15285	16510	0	22318	3,92%
kesäkuu	-9077	16247	16510	0	23680	6,10%
heinäkuu	-8677	15929	16510	0	23762	0,35%
elokuu	-8277	16863	16510	-1043	24053	1,22%
syyskuu	-7877	17077	16510	-1030	24680	2,61%

Tällä hetkellä nettovarallisuuteni on siis kaikkien aikojen korkeimmassa arvossa 24680 eurossa. Pitkälle sitä ollaan tultu 2 vuodessa ja 9 kuukaudessa. Jos vertaa alku- ja lopputilannetta keskenään, niin siitä voi laskea, että olen pystynyt kasvattamaan nettovarallisuuttani keskimäärin 1093 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä tavoitteenani on noin 1400 euron kuukausittainen kasvu, josta 400 euroa menee kuukaudessa opintolainan lyhentämiseen ja 1000 euroa säästöön. Säästöön menevä summa menisi normaalisti osakkeisiin ja tällä hetkellä itseasiassa sijoituslainan lyhentämiseen, mutta koska asunnon osto alkaa lähestyä ja minun pitäisi saada lisäkorkoineen noin 20000 euroa ASP:iin kokoon, niin aion loppuvuoden ajan säästää ylimenevät rahat ASP-tilille.

Jos varallisuuteni kasvaisi keskimäärin noin 8 % vuosittain eli noin 0,65 % kuukaudessa, niin sijoittamalla 1000 euroa kuukaudessa suurin merkitys olisi tuoreen pääoman lisäämiselle kunnes varallisuuteni olisi yli 154000 euroa. Toisin sanoen sijoitetun pääoman tuotolla ei ole niin suurta merkitystä tällä säästövauhdilla ennen kuin varallisuus on kasvanut yli 154000 euron. Minulta on puuttunut pitkän ajan tavoitteista absoluuttinen rahasumma, jota tavoittelen, mutta hei tässähän sellainen olisi tarjolla. Koitetaan jatkaa positiivistä virettä nettovarallisuuden ja sijoitusvarallisuuden kasvattamisessa. Zemppia kaikille tänne asti lukeneille, ensi kertaan!

Jos olisin heti panostanut laatuun...?

Kun aloitin sijoittamisen vuoden 2011 aikana, lähdin leikkiin ihan kokeilumielellä -- ja ostin Talvivaaraa, HAH! Ostin toisaalta myös Orionia ja Fortumia. Onneksi olin kokeilumielellä liikenteessä ja päädyin myymään kaikki osakkeeni nopeasti. Tein esimerkiksi Talvivaaralla voittoa lähes 60 %, sillä ostin osakkeet hintaan 2,4 euroa ja myin lähemmäs 4 euron hintaan. Voi sitä kiroamista, jos olisin ne pitänyt.

Tällöin olin työni ja asuinpaikkakuntani puolesta sellaisessa tilanteessa, että halusin ostaa auton. Vuoden 2011 - 2012 vaiheessa tililläni makasi noin 5000 euroa ja ostin lopulta auton helmikuun alussa 5900 eurolla. Yksi syy osakkeiden myyntiin oli juuri auton ostaminen. Tehdään pieni mielikuvitusleikki. Mitä jos olisin tyytynyt linja-autolla matkustamiseen ja laittanut autoon menneet pääomat osakkeisiin?

Tässä on tietenkin useita lopputulemia, riippuen siitä miten olisin korttini pelannut. Jos olisin jatkanut valitsemallani tiellä omistamalla Talvivaaraa, Fortumia ja Orionia tammikuun 2. päivä 2012, niin tuottoni olisi ollut melko heikko. Alla antikorjatut osakekurssit 2.1.2012:

Talvivaara 0,7 euroa
Fortum 17,0 euroa
Orion 15,3 euroa

Samojen yritysten osakekurssit ovat nykyisin melkolailla erinäköiset. Alla antikorjatut osakekurssit 11.9.2014 (WTC-iskut tapahtuivat muuten tasan 13 vuotta sitten):

Talvivaara 0,0611 euroa
Fortum 19,0 euroa
Orion 29,35 euroa

Lisäksi osinkoja yritykset ovat maksaneet seuraavanlaisesti:

Talvivaara 2012 nolla euroa, 2013 nolla euroa ja 2014 nolla euroa
Fortum 2012 1,0 euroa, 2013 1,0 euroa ja 2014 1,1 euroa
Orion 2012 1,42 euroa (, josta pääomanpalautus 0,12 euroa), 2013 1,3 euroa ja 2014 1,25 euroa

Mikä olisi ollut salkkuni tuotto, jos olisin autoon menneet rahat 5000 euroa sijoittanut tähän salkkuun tasaisin painotuksin? Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että osinkoja ei sijoitettaisi uudestaan. Olisin siis ostanut 2380 talvivaaran osaketta, 98 Fortumin osaketta ja 109 Orionin osaketta. Osingot mukaan luettuna Talvivaara positioni olisi tappiolla 91,27 %, Fortum positioni olisi voitolla 30,00 % ja Orioni positioni olisi voitolla mahtavat 117,78 %. Jos katsoo salkkuni kokonaisarvon kehitystä, niin 5000 euron sijoitus olisi kasvanut vain noin 5943 euroon, josta osinkoja olisi tullut tilille 736 euroa ja arvonnousua olisi noin 206 euroa. Vuosituotto olisi ollut siis kohtuu heikko, nimittäin vain noin 6,14 % p.a. Lisäksi toinen mielenkiintoinen huomio on, että tuotosta selittyy osingoilla jopa noin 78 %.

Mitä, jos olisinkin heti panostanut laatuu ja sijoitusstrategiani olisi ollut nykyisen kaltainen? Olisin valinnut salkkuuni ehkä hieman enemmän hajautusta ja ennen kaikkea osinkoaan kasvattavia yrityksiä, joilla on kilpailuetua ja vahvat taseet. Tehdään samanlainen mielikuvitusleikki toisenlaiselle salkulle, missä 5000 euroa on jaettu viiden OMXH:n laatuyhtiön välille tasajaolla.

Jos olisinkin ostanut 2. tammikuuta 2012 salkkuuni viisi laatufirmaa, joidan antikorjatut osakekurssi 2.1.2012 ovat alla, niin tuottoni olisi ollut todella hyvä:

Kone 20,5
Nokian Renkaat 26,25
Konecranes 15,0
Tikkurila 13,5
Sampo 19,75

Samojen yritysten osakekurssit ovat melko paljon korkeammalla tänään (pl. Nokian Renkaat). Alla antikorjatut osakekurssit 11.9.2014:

Kone 32,51
Nokian Renkaat 24,85
Konecranes 23,4
Tikkurila 17,18
Sampo 37,16

Osinkoja yritykset olisivat maksaneet seuraavanlaisesti (Koneen splitti ja lisäosingot huomioitu):

Kone 0,7+0,75 euroa, 0,875+0,65 euroa, 1,0 euroa
Nokian Renkaat 1,2 euroa, 1,45 euroa, 1,45 euroa
Konecranes 1,0 euroa, 1,05 euroa, 1,05 euroa
Tikkurila 0,73 euroa, 0,76 euroa, 0,8 euroa
Sampo 1,2 euroa, 1,35 euroa, 1,65 euroa

Oletetaan jälleen, että osinkoja ei uudelleen sijoiteta ja tarkastellaan 5000 euron salkun tuottoa. Vuonna 2012 olisin ostanut 49 Koneen osaketta, 38 Nokian Renkaiden osaketta, 66 Konecranesin osaketta, 74 Tikkurilan osaketta ja Sammon osakkeita olisin ostanut tasan 50 kappaletta. Osingot mukaan luettuna kaikki positioni olisivat voitolla. Nokian renkaat vähiten vain noin 10,3 % ja Sampo eniten noin 109,4 %. Salkun kokonaisarvo olisi kehittynyt noin 8145 euroon, josta osinkoja olisi tullut noin 934 euroa ja arvonnousua olisi noin 2232 euroa. Vuosituotto olisi ollut keskimäärin noin 18,48 % p.a., josta osingot olisivat selittäneet noin 30 %.

Laatusalkun tuotto olisi ollut siis merkittävästi parempi ja lisäksi tuotto olisi jakautunut tasaisemmin eri yhtiöiden välille. Tämä osoittaa mielestäni osakevalinnan tärkeyden. Tämä nostaa hyvin myös esiin osinkojen tärkeyden, jotka ylemmässä tapauksessa selittivät 78 % salkun tuotoista ja alemmassa tapauksessa 30 %. Jos osingot olisivat sijoitettu uudelleen, niin alemassa salkussa tuotto olisi ollut vieläkin parempi ja ero salkkujen välillä olisi ollut vieläkin suurempi. Lisäksi osinkojen merkitys olisi tällöin ollut vieläkin suurempi.

Tällä hetkellä olen melko tyytyväinen strategiaani ja tulen luultavasti pysyttelemään tällä tiellä usean vuoden ajan. Pieniä viilauksia ja ehkä muutamia isompiakin muutoksia matkan varrella varmasti tulee. Aion panostaa jatkossa yhtiöiden laatuun, sijoittaa yrityksiin, joilla on kilpailuetua ja oman pääoman tuotto on korkea. Tulen sijoittamaan yrityksiin, joiden johto ja pääomistajat pitävät osakkeenomistajan puolia tasapuolisesti ja pyrkivät kasvattamaan yritystään kannattavasti myös heikkojen aikojen yli. En pelkää riskiä, mutta haluan sijoituksiltani turvamarginaalia. Sijoitan mielummin pitkäjänteisesti vaikka sitten velkavipua käyttäen, kuin lyhytnäköisesti laittamalla kaikki munat samaan koriin. Sijoitushorisonttini on pitkä ja uskon, että pitkällä aikavälillä salkkuni tulee tuottamaan paremmin kuin pelkkä pankkitili. Täytyy vaan pitää mielessä, että se pitkä aikaväli -- se on todella pitkä.

Salkussa ja henkilökohtaisessa taloudessa tapahtuu

Viime Nokian Renkaiden tulosjulkaisun jälkeen ostin vielä kerran NRE1V:tä. Osake laski hetkellisesti jopa alle 23 euron, mutta hieman ennen sitä koukkuun tarttui 45 kappaletta hintaan 23,09 euroa. Alla vielä yhteenveto tämän hetken Nokian Renkaat omistuksestani:

20.3. OSTO 35 kpl, 27,94 euroa/kpl + kulut 7 euroa
25.7. OSTO 35 kpl, 27,29 euroa/kpl + kulut 7 euroa
6.8. OSTO 35 kpl, 25,29 euroa/kpl + kulut 7 euroa
8.8. OSTO 45 kpl, 23,09 euroa/kpl + kulut 7 euroa

Yhteensä 150 kpl 25,915 euroa/kpl (kulut sisältäen) ja 35 kpl 1,45 euron osinkoja (24.4.).

Olen valmis edelleen kasvattamaan positiotani Nokian Renkaissa, jos hinta laskee. Olen ajatellut katsoa tämän osto-ohjelman loppuun ja seuraava ostotasoni on 21,29 euroa. Tilannetta Venäjällä kuitenkin pitää seurata ja erityisesti arvioida, miten tilanne vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Jos vaikutukset jäävät liiketoimintaympäristöön ja Nokian Renkaat ei itsessään tee mitään järkyttävää, niin tulen pysymään suunnitelmassa.

Viime vuonna sain osinkoja 430,79 euroa. Tänä vuonna olen saanut osinkoja 9.9. mennessä (osuusmaksujen korot ja s-bonukset ja maksutapaedut mukaan lukien) yhteensä 453,20 euroa. Olen arvioinut, että loppuvuonna tulen saamaan osinkoja 85,64 dollaria, joka on 1,291 kurssilla noin 66,34 euroa. Tämä nostaa vuoden 2014 osinkojen kokonaismäärän 519,54 euroon, mikä on noin 21 % suurempi kuin viime vuonna. Vauhti ei ole aivan sitä, mitä olen odottanut, mutta suunta on sentään oikea. Uskon, että vuoden 2015 osinkotulot tulevat olemaan selvästi suuremmat ja voisin asettaa tavoitteekseni, että vuoden 2015 osinkotulot ovat yli 900 euroa. Tällöin osinkojen kasvu olisi yli 70 %, joka kuulostaa oikealta suuruusluokalta rakennusvaiheessa olevalle salkulle.

Olen päivittänyt salkkusivuni ja poistanut seurantalistasivuni. Molemmissa oli ongelmia automaattisesti päivittyvän google spreadsheetin kanssa ja ennen kuin ne on ratkaistu, niin päivitän salkkuani manuaalisesti. Seurantalistaani en kuitenkaan ala päivittämään manuaalisesti. Salkkuni arvo on tällä hetkellä lähellä ATH-lukemia yhteensä noin 18400 eurossa. Velkaa salkussani on kuitenkin reilu 1000 euroa, joten nettosalkkuni arvo on noin 17300 euroa. Uskon, että loppuvuonna en tee yhtään talletusta salkkuuni.

Säästöön jäävät rahat aion suunnata ASP-tilille, sillä asunnonosto on tullut ajankohtaiseksi. Olen hankkimassa asuntoa Espoosta, jossa maksimi ASP-lainan suuruus on 125 tuhatta euroa. ASP-tililläni on tällä hetkellä 17 tuhatta euroa, kun mukaan lasketaan lisäkorko, noin 500 euroa. Tämä tekee yhteensä 142 tuhatta euroa. Asunnonhinta on kuitenkin muutaman tonnin yli tämän, joten joudun ottamaan lisälainan ylimenevään osuuteen. Tämä tarkoittaa kaksinkertaisia lainanhoitokuluja ja kaksinkertaisia lainan avauspalkkioita, joita en tietenkään halua. Tästä syystä aion loppuvuoden aikana säästää ASP-tilille puuttuvat eurot ja ennen vuoden loppua ASP-tilin saldo yhdessä arvioidun lisäkoron kanssa pitäisi olla yli 20 tuhatta euroa.

Uutisissa on viime aikoina ollut paljon puhetta asuntolainojen marginaaleista. Nimenomaan alenevista marginaaleista. Mielestäni olen saanut jo hyvän tarjouksen, mutta kun asuntokauppojen vahvistuminen lähenee, niin pitää tehdä vielä kierros asuntolainan kilpailuttamisessa. Tällä hetkellä parhaan tarjouksen olen saanut Helsingin OP:lta. En ole vieläkään kirjoittanut asunnonostosta omaa artikkelia, mutta aion tehdä sen myöhemmin kunhan asiat etenee. Voi olla, että tämä tulee olemaan elämäni suurin taloudellinen päätös.

Opintolainaa olen lyhentänyt maksusuunnitelman mukaisesti 400 euroa kuussa ja tämän kuun lyhennyksen jälkeen velkaa on jäljellä alle 8000 euroa. Vuoden alussa velkaa oli noin 13 000 euroa, joten velka on lyhentynyt mukavasti. Nykyisellä maksusuunnitelmalla velka on maksettu vuoden 2016 puolivälissä.

Olikohan siinä kaikki? Ei ihan, voisin nimittäin käydä aiemmin asettamani tavoitteet läpi ja katsoa, mikä niiden tilanne on nyt, kun vuotta on jäljellä noin 3,5 kuukautta. Merkitsin vihreällä tavoitteet, jotka on täytetty tai täyttymässä vuoden loppuun mennessä ja punaisella ne, joissa olen epäonnistunut.

31.12.2014.
Opintolaina +-0 euroa, suunnitelma ei ollut loppuun asti mietitty, ei toteudu.
Osakesalkku +16000 euroa, nettosalkku tällä hetkellä jo 17300 euroa.
ASP-säästöt +16910 euroa, vuoden loppuun mennessä säästöt yli 20000 euroa.
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa, tavoitteena oli, etten nosta mitään pois.

Muut tavoitteet:

Liikuntasuorituksia heiaheiaan yli 300 kpl, sairastelua liikaa, ei onnistu.
Vähintään yksi täysin tipaton kuukausi, done, loppuvuonna tulossa kaksi lisää.
Asuntolaina tarjousten kilpailuttaminen, done, pitää tehdä vielä uudestaan.
Viikon aurinkoloma, done, ja hieno reissu olikin vaikka rahaa meni yli 1000€. 
Viikon lasketteluloma (varattu jo tammikuun loppuun), done ja rahaa meni.

Yllä olevan perusteella tilanne näyttää ihan hyvältä. Opintolainan maksaminen hitaammin oli ihan tietoinen suunnitelman muutos ja sen voisi periaatteessa merkitä vihreällä. Toisaalta lisälyhennysten tekemättä jättäminen on auttanut tavoitteiden saavuttamisessa osakesalkun ja ASP-säästöjen kohdalla.

Heti alkuvuodesta sairastuin noin viikon intensiivisen urheilun jälkeen, mikä vei motivaation ja en jaksanut edes päivittää merkintöjä myöhemmin. Toisaalta en noista merkinnöistä mitenkään hyödy, joten jatkossa pitää asettaa konkreettisemmat tavoitteet, kuten painon pudottaminen x kiloa tai tulosten paraneminen x sekunnilla tai senttimetrillä.

Lomareissuihin on mennyt kyllä rahaa, mutta ne ovat todellakin olleet sen arvoisia. Kävimme ulkomaanreissulla mm. pyöräilemässä yhdellä kukkulalla, autoilemassa serpenttiinitiellä  ja koko päivän katamaraaniristeilyllä pisin välimeren saaristoa. Onneksi loppuvuonna ajatuksena olisi olla tipattomalla 22.9.-22.12. välisen ajan, mikä tulee säästämään pitkän pennin.

Tässä vielä loppuvuodelle laskemani budjetti:

Menot
452   Vuokra
400   Opintolainalyhennys
135   Ruoka kotiin
  50   Bussi
  95   Sekalaiset (vaatteet, lääkkeet, netti, sähkö jne.)

Menot yhteensä siis 1127 euroa. Tulot työpaikkaruokailun jälkeen yhteensä 2255 euroa. Tällöin säästöön jää yhteensä 1128 euroa, joka on 50 % nettotuloistani. Vähän tiukkaa tekee pysyä tässä, mutta katsotaan myöhemmin, miten käy. Syyskuussa tämä ei vielä päde, koska tulee kertakuluja etelänreissusta, fillarihuollosta ja hammaslääkäristä, mutta kolmen viimeisen kuun osalta pitäisi toteutua. Joulukuussa helpottaa veronpalautukset esim. joululahjojen hankintaan ja kotiseudulle matkustamiseen.

Screeneri vs. oma portfolio

Aloitin viime maanantaina 1.9. seuraamaan oman salkun kehitystä suhteessa screenerin määrittämään salkkuun. Tarkoituksenani olisi seurata 1.9. olleen salkkuni kehitystä suhteessa screenerin antamaan salkkuun vuoden verran. Oma salkkuni koostuu tällä hetkellä 12 osakkeesta, joiden arvot ovat epätasaisesti painotettu, kuten alla olevasta taulukosta voit nähdä:

Osake	Lukumäärä	Hinta	Paino
NRE1V	150	25,7	22,05 %
IBM	14	192,4	11,74 %
AFL	40	61,5	10,72 %
STRA	40	59,3	10,33 %
CVX	17	128,1	9,49 %
FUM1V	75	19,4	8,32 %
TPS1V	280	4,1	6,57 %
KNEBV	30	33,1	5,68 %
WMT	16	76,2	5,31 %
TIK1V	50	18,1	5,18 %
MDT	12	64,5	3,37 %
OTE1V	30	7,2	1,24 %

Salkustani nähdään, että eri osakkeiden painot voivat poiketa merkittävästi tasajakautuneesta, sillä NRE1V.n ja OTE1V:n suhde noin 18-kertainen. Salkkuni sisältää noin 40/60-suhteella yhdysvaltalaisia ja suomalaisia osakkeita.
Screenerin antama vertailusalkku muodostettiin Yhdysvalloista ja Helsingin pörssistä poimituista osakkeista. Kuitenkin siten, että salkkuun ei valittu ADR tai pinksheet listoilla olleita osakkeita tai MLP-muotoisia yrityksiä. Screenerin ehdot olivat niin tiukat, että Helsingin pörssissä ei löytynyt ainuttakaan yritystä. Tämä kertoo myös karulla tavalla meidän paikallisen pörssin suppeudesta ja pörssin sisältämien yhtiöiden laadusta sekä laadukkaiden yhtiöiden hinnoittelusta. Käytin seuraavia ehtoja:

1.      Markkina-arvo > 300 MUSD

2.      P/E < 25

3.      2 % < Osinko-% < 6 %

4.      P/B < 9

5.      P/S < 3

6.      ROE (5v ka.) > 20 %

7.      Nettomarginaali > 10 %

8.      EPS:n kasvu (viimeiset 10v) > 5 %

9.      Liikevaihdon kasvu (viimeiset 10v) > 5 %

Tällä tavalla screenerisalkkuun valikoitui 13 yritystä NYSE:stä ja NASDAQ:sta, jotka painotin tasaisesti pyöristämällä osakemäärän lähimpään kokonaislukuun. Screenerisalkun koostumuksen voit nähdä alla olevasta taulukosta:

Osake	Lukumäärä	Hinta	Paino
WU	58	17,4	7,51 %
STX	17	61,4	7,77 %
K	16	65	7,74 %
RGR	19	52,7	7,45 %
COH	28	36,7	7,65 %
CMP	12	89,6	8,00 %
PEP	11	93	7,62 %
BAX	14	74,4	7,75 %
MMM	7	144,2	7,51 %
HRS	15	71,3	7,96 %
FCX	29	35,4	7,64 %
BR	24	43,1	7,70 %
EMR	16	64,4	7,67 %

Screenerin antamat tulokset eivät yllättäneet: haaviin osui useita laatufirmoja sekä osinkoaan pitkään kasvattaneita yrityksiä. Osinkoaristokraatteja näistä ovat (suluissa vuosien lkm.) PEP (42), MMM (56) ja EMR (57). Muita pitkään osinkoaan kasvattaneita yrityksiä joukossa ovat WU (5), K (10), COH (5), CMP (11), BAX (8), HRS (13) ja BR (8). Muut kolme STX, RGR, FCX ovat minulle lähes tuntemattomia yrityksiä.

Pitääpi jäädä mielenkiinnolla seuraamaan salkkujen kehitystä. Jos teen tosielämässä salkkuuni muutoksia, niin tässä vertailussa oleva virtuaalinen salkkuni pysyy ennallaan. Toivon, että kumpaankaan salkkuun ei tule fissioita tai fuusioita, jolloin seuranta vaikeutuisi selvästi.