Olen pohtinut sharevillessä verosuunnittelua loppuvuodelle. Betsson ja Gilead ovat pahiten tappiolla, joten niiden kanssa pelaamista olen miettinyt ja jossain vaiheessa ajatuksissa oli myydä molemmat Nordnetista, siirtää kaikki käteinen Lynxiin ja sitten ostaa Gilead takaisin hieman nykyistä suuremmalla painolla. En ole nyt kuitenkaan tähän lähtemässä, koska se lisää turhaa kaupankäyntiä ja altistaa salkkuni lyhytaikaiselle markkinariskille varsin volatiilien markkinoiden aikana.
Olenkin päätynyt vain kasvattamaan omistuksia aliarvostetuiksi kokemissani yrityksissä, vaikka uhkailin jo elokuun säännöllisen kuukausioston yhteydessä, että pistän ostot jäihin loppuvuodeksi. Siilit Nokian Renkaisiin veivi kuitenkin nosti käteisen määrää, mutta nyt näiden ostojen jälkeen salkkuni käteispositio laski alimmalle tasolleen pitkään aikaan ollen 2,9%. Toisaalta eteenpäin katsova passiivinen tulo osingoista nousi korkeimmalle tasolleen ikinä ollen 1897€ vuodessa eli keskimäärin 158€/kk.
Lisää Gileadia
Aiemmassa tekstissä kirjoitin, miten siirsin Gileadin pois riskisijoituksista salkkuni ydinsijoitukseksi. Nyt tämä tarina saa jatkoa, sillä lisäsin Gileadin painoa hieman. Tämä on oman analyysini mukaan selvästi aliarvostettu nykyisellä noin 65 dollarin tasolla. Vanha analyysi on julkaistu jo tovi sitten ja löytyy täältä.
Ostin eilen 12kpl lisää aiemman 40 kpl päälle karvan vajaa 66 dollarin hinnalla. Ostokulut olivat 3,5 dollaria. Gilead positio on nyt täynnä ja osake on salkussani 5% painolla.
Uusi salkkuyritys: Altria (MO)
Lisäksi salkkuuni tuli uutena sijoituksena best-of-breed tupakkayhtiö Altria jenkkilästä, jonka suurin osa ihmisista tietää Marlboro brändistään. Tein tästä analyysin ja excelissä Altria pisti rastin jokaiseen ruutuun, mutta analyysiä en ole vielä julkaissut blogiini. Se tulee myöhemmin, kunhan saan sen tehtyä.
Ostin eilen 16kpl Altriaa 45.85 dollarin hinnalla. Ostokulut tässäkin oli 3,5 dollaria. Tämä oli ensimmäinen osa osto-ohjelmaa, jossa seuraavat kaksi ostoa ovat 41 ja 35 dollarissa. Tavoitepositio on reilu 50 kpl.
Altrialla on pitkä historia ja osinkoaan se on korottanut 50 vuotta, kun ottaa huomioon spinoffit. Se oli aiemmin Philip Morris Companies, josta irrotettiin Kraft Foods (nykyisin osa Kraft Heinziä (KHC)) 2007 ja Philip Morris International (PM) 2008. Nykyisin Altria on Philip Morris USA:n emoyhtiö. 2008 Philip Morris International spinoff meni siten, että Altria jäi myymään tuotteitaan jenkkilään ja uusi PM otti vastuulleen muun maailman.
Altria on siis tupakan valmistaja, myyjä ja markkinoija. Marlboro brändin lisäksi Altria myy röökiä mm. Black & Mild ja Nat Sherman (super premium tupakat ja sikarit) sekä Parliament brändeillä. Altrialla on myös savuttomia tuotteita Copenhagen ja Skoal brändien alla ja omistaa USA lisenssin Philip Morrisin IQOS (“lämmittää, mutta ei pala tupakka”) tuotteisiin.
Lisäksi Altria omistaa kokonaan Ste. Michelle Wine Estates yrityksen, joka valmistaa, myy ja markkinoi viiniä. Altria omistaa myös merkittävät pääomasijoitukset yksityisestä JUUL Labs sähkötupakka yhtiöstä (35%) ja pörssilistatusta maailman suurimmasta panimosta Anheuser-Buch InBevistä (10%), jolla on yli 200 olut brändiä, kuten Corona ja Budweiser. Viimeisinä jokerikortteina on pääomasijoitukset Kanadalaisesta kannabisyhtiöstä Cronos Groupista (45%) ja on! nikotiinipussiyrityksestä (80%).
Altria kuuluu ei-sykliset (staples) sektoriin ja tupakka (tobacco) kategoriaan. Altrian markkina-arvo on 87 miljardia (large cap), josta pelkkä AB InBev sijoitus on arvoltaan noin 14 miljardia. Altrialla on sharevillessä 383 omistajaa (salkkua).
Seuraavat tiedot Altriasta on otettu Yahoo Finance palvelusta:
P/E 13,8 (forward P/E 10,3)
Osinkotuotto 7,4%
Nettomarginaali 32%
ROE 42%
Liikevaihto 19,7 miljardia
Vapaa kassavirta 6,1 miljardia
keskiviikko 23. lokakuuta 2019
tiistai 15. lokakuuta 2019
Katsaus salkkuni markkina-arvo hajautukseen
Rankkasin salkkuyhtiöni markkina-arvot ja tutkin minkälaista hajautusta minulla on salkussani eri kokoisten yritysten osalta. Tässä lyhyt katsaus oman salkkuni yritysten kokoihin.
Jenkkilässä markkina-arvot jakavat yritykset seuraaviin tasoihin:
Isommat ovat yleensä vakaita sekä hitaasti kasvavia, mitkä ovat pitkään harjoittaneet kannattavaa liiketoimintaa. Pienemmät ovat historialtaan lyhyempiä, mutta niiltä voi yleensä odottaa markkinoita nopeampaa kasvua ja toisaalta heikkoa kannattavuutta jopa tappiollisuutta. Nykymaailma on toki hieman erilainen, sillä kaikki todella suuret yhtiöt (Google, Amazon, Microsoft, Facebook) ovat todella suuria ja pystyvät silti kasvattamaan liikevaihtoaan kymmeniä prosentteja vuodessa. New normal, eh?
Mege-cap kategoriaan kuuluu vain kolme salkkuni yritystä:
Large-cap kategoriaan kuuluu suurin osa salkkuni yrityksistä:
Kaikki loput kuuluvat Small-cap kategoriaan:
Micro ja Nano-cap kategorioihin minulla ei ole sijoituksia.
Mielestäni yrityskokohajautukseni on melko hyvällä tolalla. Mega capit ovat yhteensä 14,6% salkustani, large cap 63,8% ja small capit 21,6% salkustani. Lisäksi suuri osa large cap koon yrityksistä ovat markkina-arvoltaan alle 50 miljardia. Ehkä jotain voisi koittaa poimia microon tai nano cappiin. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin pienen markkina-arvon yritykset eivät sovellu kovin hyvin strategiaani.
Yllättävin löydys tästä tarkastelusta oli Betssonin pieni koko. Olin jotenkin luullut yritystä useamman miljardin bisnekseksi, mutta valuuttakurssi on hämännyt minua. Yllä olevat markkina-arvot ovat siis kaikki dollareihin muutettuna.
Toinen yllätys oli minulle Visan melko posketon 400 miljardin markkina-arvo. Kun katsoo Visan nettotulosta, joka on noin 8 miljardia, niin tästä saa hyvän käsityksen melko korkeasta arvostuksesta ja korkeista kasvuodotuksista. Jos ajatellaan, että osakekurssi on tulevaisuuden osinkojen diskontattu nykyarvo ja Visa maksaa nykyään noin 25% tuloksestaan osinkoina eli noin 2 miljardia, niin se tarkoittaa että suurin osa markkina-arvosta (yli 95%) perustuu yli viiden vuoden päästä maksettaviin osinkoihin.
Jenkkilässä markkina-arvot jakavat yritykset seuraaviin tasoihin:
- Mega-cap, markkina-arvo vähintään 200 miljardia
- Large-cap, markkina-arvo 10 ja 200 miljardin välillä
- Mid-cap, markkina-arvo 2 ja 10 miljardin välillä
- Small-cap, markkina-arvo 300 miljoonan ja 2 miljardin välillä
- Micro-cap, markkina-arvo alle 50 miljoonan ja 300 miljoonan välillä
- Nano-cap, markkina-arvo alle 50 miljoonaa.
Isommat ovat yleensä vakaita sekä hitaasti kasvavia, mitkä ovat pitkään harjoittaneet kannattavaa liiketoimintaa. Pienemmät ovat historialtaan lyhyempiä, mutta niiltä voi yleensä odottaa markkinoita nopeampaa kasvua ja toisaalta heikkoa kannattavuutta jopa tappiollisuutta. Nykymaailma on toki hieman erilainen, sillä kaikki todella suuret yhtiöt (Google, Amazon, Microsoft, Facebook) ovat todella suuria ja pystyvät silti kasvattamaan liikevaihtoaan kymmeniä prosentteja vuodessa. New normal, eh?
Mege-cap kategoriaan kuuluu vain kolme salkkuni yritystä:
- Visa 398 miljardia
- Walmart 338 miljardia ja
- Disney 234 miljardia.
Large-cap kategoriaan kuuluu suurin osa salkkuni yrityksistä:
- Medtronic 144 miljardia
- Novo Nordisk 124 miljardia
- Texas Instruments 121 miljardia
- 3M 92 miljardia
- Gilead Science 82 miljardia
- Illinois Toolworks 50 miljardia
- Aflac 39 miljardia
- Kone 30 miljardia
- Fortum 21 miljardia
- Fastenal 20 miljardia
- Svenska Handelsbanken 19 miljardia
- Skyworks Solutions 15 miljardia
- Tractor Supply 11 miljardia.
Kaikki loput kuuluvat Small-cap kategoriaan:
- Nokian Renkaat 4,2 miljardia
- Pandora 3,7 miljardia
- Strategic Education 3,0 miljardia
- Betsson 0,7 miljardia.
Micro ja Nano-cap kategorioihin minulla ei ole sijoituksia.
Mielestäni yrityskokohajautukseni on melko hyvällä tolalla. Mega capit ovat yhteensä 14,6% salkustani, large cap 63,8% ja small capit 21,6% salkustani. Lisäksi suuri osa large cap koon yrityksistä ovat markkina-arvoltaan alle 50 miljardia. Ehkä jotain voisi koittaa poimia microon tai nano cappiin. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin pienen markkina-arvon yritykset eivät sovellu kovin hyvin strategiaani.
Yllättävin löydys tästä tarkastelusta oli Betssonin pieni koko. Olin jotenkin luullut yritystä useamman miljardin bisnekseksi, mutta valuuttakurssi on hämännyt minua. Yllä olevat markkina-arvot ovat siis kaikki dollareihin muutettuna.
Toinen yllätys oli minulle Visan melko posketon 400 miljardin markkina-arvo. Kun katsoo Visan nettotulosta, joka on noin 8 miljardia, niin tästä saa hyvän käsityksen melko korkeasta arvostuksesta ja korkeista kasvuodotuksista. Jos ajatellaan, että osakekurssi on tulevaisuuden osinkojen diskontattu nykyarvo ja Visa maksaa nykyään noin 25% tuloksestaan osinkoina eli noin 2 miljardia, niin se tarkoittaa että suurin osa markkina-arvosta (yli 95%) perustuu yli viiden vuoden päästä maksettaviin osinkoihin.
maanantai 14. lokakuuta 2019
Kuinka monta shareville omistajaa eri yrityksillä on?
Tein pienen katsauksen salkussani olevien yritysten sekä seurantalistallani olevien yritysten osalta Sharevillessä (tiedot 11.10.2019 tilanteen mukaan). Katsoin jokaisen yrityksen läpi ja otin ylös kuinka montaa omistajaa Sharevillessä yrityksellä on. Peter Lynch on kertonut kirjassaan "One up for Wallstreet", että mitä tylsempi bisnes (kuulostaa tylsältä ja/tai tekee jotain tylsää), niin sitä parempi sijoitus. Mielestäni Shareville omistajien määrä kertoo tylsyydestä. Mitä tylsempi bisnes, niin sitä vähemmän piensijoittajat omistavat yritystä. Tätä voitaisiin kutsua vaikka tylsyysindeksiksi.
Toki Shareville koostuu pohjoismaalaisista sijoittajista, jotka käyttävät välittäjänään Nordnettia. Tämä tuo tietynlaisen biasin tarkasteluun. Ensinnäkin kaikissa pohjoismaalaisissa yrityksissä on huomattavasti enemmän omistajia kuin jenkkiyrityksissä. Toiseksi Nordnetin kaupaunkäyntikampanjat esim. tietystä osajoukosta jenkkiyrityksiä, on voinut nostaa niiden yritysten omistajamääriä Sharevillessä. Anyways, katsotaanpa mikä on tylsääkin tylsempää ja mitä omistetaan paljon.
Ensin pohjoismaalaiset yritykset, joita salkustani löytyy muutama:
Näistä paras tylsyysindeksi on Betssonilla ja Svenska Handelsbankenilla. Pankkibisnes on ainakin tylsää, mutta vedonlyönti bisnes ei niinkään. Ehkä omistajajien määrä johtuu siitä, että Betsson on melko pieni yritys ja yritys ei ole verotuskäytäntöjen ja erikoisen osingonmaksutapansa takia kovin suosittu.
Sitten paljon omistetus jenkkiyritykset, joita omistaa vähintään 100 Shareville käyttäjää.
Toki Shareville koostuu pohjoismaalaisista sijoittajista, jotka käyttävät välittäjänään Nordnettia. Tämä tuo tietynlaisen biasin tarkasteluun. Ensinnäkin kaikissa pohjoismaalaisissa yrityksissä on huomattavasti enemmän omistajia kuin jenkkiyrityksissä. Toiseksi Nordnetin kaupaunkäyntikampanjat esim. tietystä osajoukosta jenkkiyrityksiä, on voinut nostaa niiden yritysten omistajamääriä Sharevillessä. Anyways, katsotaanpa mikä on tylsääkin tylsempää ja mitä omistetaan paljon.
Ensin pohjoismaalaiset yritykset, joita salkustani löytyy muutama:
Näistä paras tylsyysindeksi on Betssonilla ja Svenska Handelsbankenilla. Pankkibisnes on ainakin tylsää, mutta vedonlyönti bisnes ei niinkään. Ehkä omistajajien määrä johtuu siitä, että Betsson on melko pieni yritys ja yritys ei ole verotuskäytäntöjen ja erikoisen osingonmaksutapansa takia kovin suosittu.
Sitten paljon omistetus jenkkiyritykset, joita omistaa vähintään 100 Shareville käyttäjää.
Näistä monet yritykset ovat olleet kampanjan kohteena, sillä olen itsekin ostanut Medtronicia ja Walmartia kaupaunkäynti kampanjasta. Muistan myös miten ainakin Nike on ollut kampanjassa mukana. Eniten omistajia on Disneyllä ja paras tylsyysindeksi on Texas Instrumentsillä, joka tekee puolijohteita. Melko tylsää, mutte helvatun kannattavaa.
Tämä viimenen setti eli vähän omistetut jenkkiyritykset on mielestäni mielenkiintoisin. Monissa laatuyrityksissä on todella vähän omistajia Sharevillessä ja monista ei ole yhtään ainutta keskusteluketjua avattu.
Tältä listalta salkustani löytyy ITW, FAST, TSCO, SWKS ja STRA. Kaikki hemmetin tylsiä yrityksiä. Tai en tiedä miten joku voisi innostua Fastenalista, joka myy ja jakelee muttereita, pultteja ja muuta työmaalla tarvittavaa materiaalia sekä työkaluja. Toisaalta jälleen kerran todella kannattavaa bisnestä.
Paras tylsyysindeksi on Intercontinental Exchange:lla (ICE), jolla on vain 3 omistajaa Sharevillessä. Kyseessä on yritys, joka pyörittää markkinapaikkoja (pörssejä) johdannaisille, arvopapereille, joiden kohde-etuutena on mm. energia, maatalous, korot, yrityslainat ja valuutat. Melko tylsää sanoisin, mutta jälleen kerran bisnes kukoistaa. Aina, kun joku haluaa myydä tai markkinoida jotain uutta instrumenttia, niin se tulee löytymään ICE:n markkinapaikoilta. Aina, kun joku tekee kauppaa, niin ICE ottaa oman siivunsa välistä. Alla vielä kuva ICE:n kurssikehityksestä viime vuosilta, mistä voi päätellä, että sijoitus on ollut todella hyvä.
Mitä mieltä olette tylsyysindeksistä? Pitäisikö alkaa käyttämään sitä sijoituspäätöksiä tehdessä?
perjantai 11. lokakuuta 2019
Kaikki ikinä omistamani osakkeet, onko myymisessä järkeä?
Nyt kun viime aikoina olen alkanut myymään positioita salkustani, niin olen alkanut miettimään kuinka järkevää myyminen ylipäätään on. Olen tämän vuoden aikana luopunut Tikkurilasta, IBM:stä ja Siilistä vaihtaakseni ne laadukkaampiin yrityksiin. Tällä hetkellä salkussani on liipaisimen alla vielä Betsson ja Pandora.
Tein tarkastelun kaikista omistamistani osakkeista vuodesta 2011 lähtien. Katsoin millä hinnalla olen ostanut ja millä myynyt. Lisäksi tein vertailuja nykyiseen osakekurssiin. Samalla huomasin, että joitain vanhoja omistuksiani on ostettu pois pörssistä ja yhden yrityksen nimikin on muuttunut. Tässä esittelen lyhyen yhteenvedon aiemmista sijoituksista.
Jaan aiemmat omistukseni kahteen osaan:
1. Nykyisen strategiani mukaiset exitit
2. Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset
Nykyisen strategian exitit:
Aloitan nykyisistä exiteistä, joita ovat alussa mainitsemani Tikkurila, IBM ja Siili.
Tikkurilaa ostin jo vuonna 2012 ja lisäsin hieman 2015. Position hankintahinta oli 14,38 euroa. Luovuin Tikkurilasta 12,72 euron hinnalla tämän vuoden tammikuussa ja nykyinen kurssi on 13,62 euroa. Toki sain matkalla osinkotuloja, mutta myyntipäätös on toistaiseksi ollut huono.
IBM:ää ostin kahdesti vuonna 2013 ja lisäsin 2016. Omistin parhaillaan 30 kpl IBM:n osakkeita, joiden keskihankintahinta oli noin 153 dollaria. Myin vuonna 2016 1/3 omistuksistani hintaan 162 dollaria ja loput 2/3 tämän vuoden heinäkuussa 149 dollarin hinnalla. Keskimyyntihintani oli 153,9 dollaria, joten tein pienen tappion. Sain kuitenkin IBM:stä osinkotuloja matkalla melkoisesti. Nykyinen IBM:n kurssi on n. 142 dollaria, joten myynnit ovat toistaiseksi olleet hyviä.
Siiliä ostin ekan kerran vuonna 2016 ennen splittiä ja lisäsin 2017. Position keskihankintahinta oli 8,98 euroa. Myin Siilin 8,9 euron hintaan viime kuussa. Tein siis pienen tappion, mutta keräsin osinkoja matkalla. Nykyinen Siilin kurssi on 8,64 euroa, joten toistaiseksi myynti on ollut hyvä.
Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset:
Aloitetaan yrityksistä, jotka on ostettu pois pörssistä. Näitä ovat Rautaruukki, Technopolis, Sponda ja PKC Group. Kolmea ensimmäistä olen omistanut jo 2011 ja ne on hankittu OP:ssä olleeseen salkkuun. Siirsin salkun Nordnettiin lokakuussa 2012. Näistä kolmesta minulla ei ole hankintahintaa enää saatavilla. Myyntihinnat löytyvät kuitenkin Nordnetin palvelusta.
Rautaruukin myin 4,87 eurolla, Technopoliksen 3,5 eurolla, Spondan 3,39 eurolla ja PKC groupin 15,05 eurolla. Tässä hinnat, joilla yritykset lähtivät pörssistä:
• Rautaruukki 11,24 euroa
• Technopolis 4,65 euroa
• Sponda 5,19 euroa
• PKC group 23,55 euroa.
Tämä kertoo karua jälkeä siitä, että minkälaisista tuotoista jää paitsi jos erehtyy myymään sijoituksen yhtiössä, joka ostetaan pois pörssistä. Tämä johtuu usein preemiosta, joka maksetaan oston yhteydessä. Kaikki nämä myynnit olivat harvinaisen huonoja päätöksiä, mutta sijoitettavat summat olivat silloin kuitenkin pieniä ja olin vasta harjoittelemassa yritysten analysointia.
Katsotaanpa seuraavaksi yrityksiä, jotka olen myynyt nykyistä kurssia korkeammalla tasolla. Tähän joukkoon kuuluu seuraavat yritykset: YIT, Saga Furs, Telia, Outotec, Gap ja Michael Kors (nykyisin Capri Holding).
YIT:tä ostin alun perin ennen Caverion fissiota 14,3 eurolla ja myin sen 10,78 eurolla. Caverion mukaan lukien (myyntihinta 4,43 euroa) tein pienen voiton YIT:llä. Nykyinen YIT:n kurssi on 5,23 euroa.
Saga Fursia ostin 19,95 euron hinnalla ja myin melko nopeasti 24,15 euron hinnalla. Tämän jälkeen muistan vielä, että kurssi keuli ihan huolella turkinbuumin kuumentuessa 40 euron tasolle. Nykyisin Saga Furs treidaa 10,4 euron tasolla.
Teliaa ostin 5,2 euron kurssilla ja myin 5,5 eurolla. Nykyisin Telia on kaikkien itä-eurooppa ja euraasia seikkailujen jälkipyykkien jälkeen 4 euron tasolla. Toisaalta Elisa olisi ollut loistava sijoitus, mutta silloin muistan miettineeni, että Telialla on hyvä kasvupotentiaali näillä ongelmaksi osoittautuneilla kehittyvillä markkinoilla.
Outotecin suhteen tein ihan osto-ohjelman. Aloitin 7 euron tasolta ja ostelin 4,5 euron tasolle. Keskihankintahintani oli 5,2 euroa. Myin Outotecin 5,7 euron hinnalla, kun totesin, että Outotec ei vaan ollut niin laadukas kuin alun perin olin luullut. Tämä opetti, että analyysi yrityksestä pitää tehdä aina itse, eikä koskaan luottaa sokeana muiden tarinoihin.
Gap ja Michael Kors olivat vähän samanlaiset sijoituskeissit. Molemmat myyvät vaatteita ja muuta päälle pantavaa. Gap oli nostanut vuosia osinkoja putkeen, mutta KORS ei maksanut osinkoa ollenkaan vaan pisti kaiken liikenevän kasvuun. Ostin Gapia 36,6 dollarilla ja myin 26,9 dollarilla. Nykyisin GPS treidaa 16,5 dollarin tasolla. Alan ongelmat näkyy juuri julki tulleessa Forever 21:n konkurssissa. Korssia ostin 39 dollarin hinnalla ja myin 52,4 dollarin hinnalla. Myöhemmin KORS vaihtoi nimen Capri Holdingiksi ja osake treidaa noin 30 dollarin hinnalla.
Näitä pitkään holdiin alun perin ostettuja yrityksiä on yhteensä 18, joista siis 4 on ostettu ulos pörssistä, 6 olen onnistunut myymään nykyistä kurssia korkeammalla tasolla ja jäljelle jäävien 8 kanssa olisi voinut olla parempi pitää ne vaan salkussa. Ei siis kovin hyvä onnistumisprosentti 6/18 = 33%. Katsotaanpa sitten näitä myyntini jälkeen nousseita yrityksiä, joihin kuuluu Metso, Caverion, Ramirent, Cargotec, Fingerprint, Durect, Chevron ja BHB Group (aiemmin BHB Billiton).
Metso ja Ramirent ovat käytännössä samassa hinnassa missä ne myin. Ostin Metsoa aikanaan 28,3 eurolla ja myin sen 31 eurolla. Metson kurssi on nyt karvan yli 31 euroa. Ramirenttia ostin 5,6 eurolla ja myin 8,7 eurolla. RAMI:n kurssi on nyt noin 9 euroa.
Caverionista kerroinkin jo aiemmin YIT:hen liittyen. Muistankin kuitenkin kuinka melko nopeasti myyntini jälkeen Caverionin kurssi nousi yli 8 euron, joka harmitti silloin vietävästi. En toki ymmärtänyt silloin vielä mitään. Se opetti erityisesti, että jokainen myynti pitää perustella yhtä hyvin kuin osto. Caverionin myin 4,43 eurolla ja nykyinen kurssi on 5,4 euroa.
Cargotecia ostin aikanaan 17,7 eurolla ja myin melko nopeasti 23,6 eurolla. Muistan silloin olleen puhetta, että Cargo ja Konecranes treidaa pariteetista. Konecranes treidasi silloin noin 24 euron kurssilla ja myynti tuli ajankohtaiseksi. Molempien kurssit kyllä tykitti tämän jälkeen melkoisesti ja muistan kun kaverin osti samoihin aikoihin noin 19 eurolla ja myi vasta lähempänä 40 euron tasoa. Sykliset ovat kyllä mielenkiintoisia ja niiden kohdalla pitää arvioida miten liiketoiminta kehittyy syklin yli seuraavaan, jotta pystyy arvioimaan normaalin tuloskunnon ja verrata osakkeen pyyntihintaa ns. normaaliin arvostukseen. Cargotec treidaa nykyisin 27 euron kurssilla.
Fingerprint onkin sen verran tuore tapaus, että sen muistan elävästi. Ostin Fingeria noin 50 kruunun kurssilla, kun se oli tippunut melko nopeasti yli 100 kruunun tasoilta. Päädyin myymään Fingerit 18 kruunulla, kun arvioni liikevaihdon tiputuksen vaikutuksesta nettovoittoon ei ollut sinne päinkään. Fingerin liiketoiminta kääntyi tappiolle vaikka ennustin, että liikevaihdon laskiessa 15% kulut pysyisivät samana. Arvioin myydessäni, että Fingeri voi hyvin tippua 10 kruunun tasolle tai nousta takaisin noin 50 kruunun tasolle, jossa arvioin Fingerin arvostuksen olevan. Fingerit tippuivatkin alle 10 kruunun, mutta nykyisin on palautunut noin 21 kruunun tasolle.
Durect opetti hyvin sen, miksi alkuvaiheen yrityksiin ei kannata sijoittaa, jos ei ole valmis hyväksymään voimakasta kurssiheiluntaa. Durect teki vähän aikaa diilin Gileadin kanssa SABER teknologiaan liittyen, mutta minun sijoituskeissini perustui silloin kipulääkkeen kehitykseen, jota on vaikea väärin käyttää. Tämä oli tuolloin faasi 3 vaiheessa, mutta se ei mennyt läpi ja kurssi romahti noin 1,6 dollarin tasolta 0,6 dollarin tasolle. Itse olin ostanut Durectia 1,34 dollarilla. Arvioin silloin, että FDA antaa myöntävän päätöksen lisäselvitysten jälkeen jollain todennäköisyydellä ja sen perusteella laskin odotusarvon Durectin arvolle. Sain arviokseni noin 1,05 dollaria ja päädyin myymään positioni kun kurssi oli palautunut 0,6 dollarista 0,97 dollarin tasolle. Tästä opin myös sen, että niin kauan kuin uskon, että osakekurssi on alle arvon, niin kyllä sitä voi lisää ostaa. Jäin tappiolle Durectista, mutta jos olisin ostanut toisen erän 0,6 dollarilla, niin olisin jäänyt selvästi voitolle. Durect treidaa nykyisin noin 1,8 dollarin tasolla, joten myyntipäätös oli huono.
Chevron ja BHB Billiton opettivat sen, että bulkkialaan en halua sijoittaa. Toinen on öljyn tuottaja/jalostaja ja toinen kaivosyhtiö. Nämä yhtiöt menevät käytännössä täysin tuottamansa/myymänsä hyödykkeen hinnan mukana ylös ja alas. Lisäksi näihin sisältyy merkittäviä liiketoimintoriskejä mm. ympäristötuhojen ja poliittisten päätösten takia. Jos haluan ottaa näkemystä bulkkialalta, niin sijoitan mielummin itse hyödykkeeseen kuin sitä tuottavaa yritykseen. Chevronia ostin 109 dollarin hinnalla ja myös 89 dollarin hinnalla. Chevron treidaa nykyisin 113 dollarin kurssilla. BHB:ta ostin 39,4 dollarilla ja myin padon murruttua BHB:n kaivoksen yhteydessä hinnalla 26,5 dollaria. BHB treidaa nykyisin 41 dollarin kurssilla.
Treidihaasteet
Olen Nordnetin 0€ kaupankäyntikampanjoiden aikana haastanut kaverini treidihaasteisiin, joiden tiimoilta olen omistanut lyhyen ajan myös seuraavia yrityksiä:
Facebook, JP Morgan, Verizon, Pfizer, Johnson Johnson, Apple, Microsoft, Procter Gamble, Exxon Mobile ja General Electric.
Näiden osalta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Ihan kivoja kokeiluja ja ehkä ainut asia, mitä tässä opin on se, että treidaamiseen tarvitaan kunnon työkalut ja se on todella hektistä puuhaa. Osakkeen hinta käyttäytyy lyhyellä aikavälillä hyvin satunnaisesti ja se tuntuu täysin lottoamiselta. Ekasta haasteesta jäin voitolle, mutta hävisin haasteen. Toisesta jäin hieman tappiolle vaikka haasteen voitinkin. Odotan vieläkin jälkimmäisen haasteen voittajan palkintoa eli tuoppia pubissa.
Yhteenveto
Tein tarkastelun kaikista omistamistani osakkeista vuodesta 2011 lähtien. Katsoin millä hinnalla olen ostanut ja millä myynyt. Lisäksi tein vertailuja nykyiseen osakekurssiin. Samalla huomasin, että joitain vanhoja omistuksiani on ostettu pois pörssistä ja yhden yrityksen nimikin on muuttunut. Tässä esittelen lyhyen yhteenvedon aiemmista sijoituksista.
Jaan aiemmat omistukseni kahteen osaan:
1. Nykyisen strategiani mukaiset exitit
2. Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset
Nykyisen strategian exitit:
Aloitan nykyisistä exiteistä, joita ovat alussa mainitsemani Tikkurila, IBM ja Siili.
Tikkurilaa ostin jo vuonna 2012 ja lisäsin hieman 2015. Position hankintahinta oli 14,38 euroa. Luovuin Tikkurilasta 12,72 euron hinnalla tämän vuoden tammikuussa ja nykyinen kurssi on 13,62 euroa. Toki sain matkalla osinkotuloja, mutta myyntipäätös on toistaiseksi ollut huono.
IBM:ää ostin kahdesti vuonna 2013 ja lisäsin 2016. Omistin parhaillaan 30 kpl IBM:n osakkeita, joiden keskihankintahinta oli noin 153 dollaria. Myin vuonna 2016 1/3 omistuksistani hintaan 162 dollaria ja loput 2/3 tämän vuoden heinäkuussa 149 dollarin hinnalla. Keskimyyntihintani oli 153,9 dollaria, joten tein pienen tappion. Sain kuitenkin IBM:stä osinkotuloja matkalla melkoisesti. Nykyinen IBM:n kurssi on n. 142 dollaria, joten myynnit ovat toistaiseksi olleet hyviä.
Siiliä ostin ekan kerran vuonna 2016 ennen splittiä ja lisäsin 2017. Position keskihankintahinta oli 8,98 euroa. Myin Siilin 8,9 euron hintaan viime kuussa. Tein siis pienen tappion, mutta keräsin osinkoja matkalla. Nykyinen Siilin kurssi on 8,64 euroa, joten toistaiseksi myynti on ollut hyvä.
Pitkään holdiin alun perin ostetut yritykset:
Aloitetaan yrityksistä, jotka on ostettu pois pörssistä. Näitä ovat Rautaruukki, Technopolis, Sponda ja PKC Group. Kolmea ensimmäistä olen omistanut jo 2011 ja ne on hankittu OP:ssä olleeseen salkkuun. Siirsin salkun Nordnettiin lokakuussa 2012. Näistä kolmesta minulla ei ole hankintahintaa enää saatavilla. Myyntihinnat löytyvät kuitenkin Nordnetin palvelusta.
Rautaruukin myin 4,87 eurolla, Technopoliksen 3,5 eurolla, Spondan 3,39 eurolla ja PKC groupin 15,05 eurolla. Tässä hinnat, joilla yritykset lähtivät pörssistä:
• Rautaruukki 11,24 euroa
• Technopolis 4,65 euroa
• Sponda 5,19 euroa
• PKC group 23,55 euroa.
Tämä kertoo karua jälkeä siitä, että minkälaisista tuotoista jää paitsi jos erehtyy myymään sijoituksen yhtiössä, joka ostetaan pois pörssistä. Tämä johtuu usein preemiosta, joka maksetaan oston yhteydessä. Kaikki nämä myynnit olivat harvinaisen huonoja päätöksiä, mutta sijoitettavat summat olivat silloin kuitenkin pieniä ja olin vasta harjoittelemassa yritysten analysointia.
Katsotaanpa seuraavaksi yrityksiä, jotka olen myynyt nykyistä kurssia korkeammalla tasolla. Tähän joukkoon kuuluu seuraavat yritykset: YIT, Saga Furs, Telia, Outotec, Gap ja Michael Kors (nykyisin Capri Holding).
YIT:tä ostin alun perin ennen Caverion fissiota 14,3 eurolla ja myin sen 10,78 eurolla. Caverion mukaan lukien (myyntihinta 4,43 euroa) tein pienen voiton YIT:llä. Nykyinen YIT:n kurssi on 5,23 euroa.
Saga Fursia ostin 19,95 euron hinnalla ja myin melko nopeasti 24,15 euron hinnalla. Tämän jälkeen muistan vielä, että kurssi keuli ihan huolella turkinbuumin kuumentuessa 40 euron tasolle. Nykyisin Saga Furs treidaa 10,4 euron tasolla.
Teliaa ostin 5,2 euron kurssilla ja myin 5,5 eurolla. Nykyisin Telia on kaikkien itä-eurooppa ja euraasia seikkailujen jälkipyykkien jälkeen 4 euron tasolla. Toisaalta Elisa olisi ollut loistava sijoitus, mutta silloin muistan miettineeni, että Telialla on hyvä kasvupotentiaali näillä ongelmaksi osoittautuneilla kehittyvillä markkinoilla.
Outotecin suhteen tein ihan osto-ohjelman. Aloitin 7 euron tasolta ja ostelin 4,5 euron tasolle. Keskihankintahintani oli 5,2 euroa. Myin Outotecin 5,7 euron hinnalla, kun totesin, että Outotec ei vaan ollut niin laadukas kuin alun perin olin luullut. Tämä opetti, että analyysi yrityksestä pitää tehdä aina itse, eikä koskaan luottaa sokeana muiden tarinoihin.
Gap ja Michael Kors olivat vähän samanlaiset sijoituskeissit. Molemmat myyvät vaatteita ja muuta päälle pantavaa. Gap oli nostanut vuosia osinkoja putkeen, mutta KORS ei maksanut osinkoa ollenkaan vaan pisti kaiken liikenevän kasvuun. Ostin Gapia 36,6 dollarilla ja myin 26,9 dollarilla. Nykyisin GPS treidaa 16,5 dollarin tasolla. Alan ongelmat näkyy juuri julki tulleessa Forever 21:n konkurssissa. Korssia ostin 39 dollarin hinnalla ja myin 52,4 dollarin hinnalla. Myöhemmin KORS vaihtoi nimen Capri Holdingiksi ja osake treidaa noin 30 dollarin hinnalla.
Näitä pitkään holdiin alun perin ostettuja yrityksiä on yhteensä 18, joista siis 4 on ostettu ulos pörssistä, 6 olen onnistunut myymään nykyistä kurssia korkeammalla tasolla ja jäljelle jäävien 8 kanssa olisi voinut olla parempi pitää ne vaan salkussa. Ei siis kovin hyvä onnistumisprosentti 6/18 = 33%. Katsotaanpa sitten näitä myyntini jälkeen nousseita yrityksiä, joihin kuuluu Metso, Caverion, Ramirent, Cargotec, Fingerprint, Durect, Chevron ja BHB Group (aiemmin BHB Billiton).
Metso ja Ramirent ovat käytännössä samassa hinnassa missä ne myin. Ostin Metsoa aikanaan 28,3 eurolla ja myin sen 31 eurolla. Metson kurssi on nyt karvan yli 31 euroa. Ramirenttia ostin 5,6 eurolla ja myin 8,7 eurolla. RAMI:n kurssi on nyt noin 9 euroa.
Caverionista kerroinkin jo aiemmin YIT:hen liittyen. Muistankin kuitenkin kuinka melko nopeasti myyntini jälkeen Caverionin kurssi nousi yli 8 euron, joka harmitti silloin vietävästi. En toki ymmärtänyt silloin vielä mitään. Se opetti erityisesti, että jokainen myynti pitää perustella yhtä hyvin kuin osto. Caverionin myin 4,43 eurolla ja nykyinen kurssi on 5,4 euroa.
Cargotecia ostin aikanaan 17,7 eurolla ja myin melko nopeasti 23,6 eurolla. Muistan silloin olleen puhetta, että Cargo ja Konecranes treidaa pariteetista. Konecranes treidasi silloin noin 24 euron kurssilla ja myynti tuli ajankohtaiseksi. Molempien kurssit kyllä tykitti tämän jälkeen melkoisesti ja muistan kun kaverin osti samoihin aikoihin noin 19 eurolla ja myi vasta lähempänä 40 euron tasoa. Sykliset ovat kyllä mielenkiintoisia ja niiden kohdalla pitää arvioida miten liiketoiminta kehittyy syklin yli seuraavaan, jotta pystyy arvioimaan normaalin tuloskunnon ja verrata osakkeen pyyntihintaa ns. normaaliin arvostukseen. Cargotec treidaa nykyisin 27 euron kurssilla.
Fingerprint onkin sen verran tuore tapaus, että sen muistan elävästi. Ostin Fingeria noin 50 kruunun kurssilla, kun se oli tippunut melko nopeasti yli 100 kruunun tasoilta. Päädyin myymään Fingerit 18 kruunulla, kun arvioni liikevaihdon tiputuksen vaikutuksesta nettovoittoon ei ollut sinne päinkään. Fingerin liiketoiminta kääntyi tappiolle vaikka ennustin, että liikevaihdon laskiessa 15% kulut pysyisivät samana. Arvioin myydessäni, että Fingeri voi hyvin tippua 10 kruunun tasolle tai nousta takaisin noin 50 kruunun tasolle, jossa arvioin Fingerin arvostuksen olevan. Fingerit tippuivatkin alle 10 kruunun, mutta nykyisin on palautunut noin 21 kruunun tasolle.
Durect opetti hyvin sen, miksi alkuvaiheen yrityksiin ei kannata sijoittaa, jos ei ole valmis hyväksymään voimakasta kurssiheiluntaa. Durect teki vähän aikaa diilin Gileadin kanssa SABER teknologiaan liittyen, mutta minun sijoituskeissini perustui silloin kipulääkkeen kehitykseen, jota on vaikea väärin käyttää. Tämä oli tuolloin faasi 3 vaiheessa, mutta se ei mennyt läpi ja kurssi romahti noin 1,6 dollarin tasolta 0,6 dollarin tasolle. Itse olin ostanut Durectia 1,34 dollarilla. Arvioin silloin, että FDA antaa myöntävän päätöksen lisäselvitysten jälkeen jollain todennäköisyydellä ja sen perusteella laskin odotusarvon Durectin arvolle. Sain arviokseni noin 1,05 dollaria ja päädyin myymään positioni kun kurssi oli palautunut 0,6 dollarista 0,97 dollarin tasolle. Tästä opin myös sen, että niin kauan kuin uskon, että osakekurssi on alle arvon, niin kyllä sitä voi lisää ostaa. Jäin tappiolle Durectista, mutta jos olisin ostanut toisen erän 0,6 dollarilla, niin olisin jäänyt selvästi voitolle. Durect treidaa nykyisin noin 1,8 dollarin tasolla, joten myyntipäätös oli huono.
Chevron ja BHB Billiton opettivat sen, että bulkkialaan en halua sijoittaa. Toinen on öljyn tuottaja/jalostaja ja toinen kaivosyhtiö. Nämä yhtiöt menevät käytännössä täysin tuottamansa/myymänsä hyödykkeen hinnan mukana ylös ja alas. Lisäksi näihin sisältyy merkittäviä liiketoimintoriskejä mm. ympäristötuhojen ja poliittisten päätösten takia. Jos haluan ottaa näkemystä bulkkialalta, niin sijoitan mielummin itse hyödykkeeseen kuin sitä tuottavaa yritykseen. Chevronia ostin 109 dollarin hinnalla ja myös 89 dollarin hinnalla. Chevron treidaa nykyisin 113 dollarin kurssilla. BHB:ta ostin 39,4 dollarilla ja myin padon murruttua BHB:n kaivoksen yhteydessä hinnalla 26,5 dollaria. BHB treidaa nykyisin 41 dollarin kurssilla.
Treidihaasteet
Olen Nordnetin 0€ kaupankäyntikampanjoiden aikana haastanut kaverini treidihaasteisiin, joiden tiimoilta olen omistanut lyhyen ajan myös seuraavia yrityksiä:
Facebook, JP Morgan, Verizon, Pfizer, Johnson Johnson, Apple, Microsoft, Procter Gamble, Exxon Mobile ja General Electric.
Näiden osalta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa. Ihan kivoja kokeiluja ja ehkä ainut asia, mitä tässä opin on se, että treidaamiseen tarvitaan kunnon työkalut ja se on todella hektistä puuhaa. Osakkeen hinta käyttäytyy lyhyellä aikavälillä hyvin satunnaisesti ja se tuntuu täysin lottoamiselta. Ekasta haasteesta jäin voitolle, mutta hävisin haasteen. Toisesta jäin hieman tappiolle vaikka haasteen voitinkin. Odotan vieläkin jälkimmäisen haasteen voittajan palkintoa eli tuoppia pubissa.
Yhteenveto
Monet myynnit ja samalla tehdyt tappiot olisin voinut välttää tekemällä kotiläksyny kunnolla ennen sijoitusta. Sijoittamisen aloittaminen on kuitenkin ollut yksi parhaita päätöksiäni ja alussa on pakko opetella asiaa käytännössä, sillä lukemalla asiasta pääsee vain tiettyyn pisteeseen. Kokemus on kuitenkin opettanut paljon ja tässä yhteenvetona ne asiat, jotka olen oppinut matkan varrella:
1. Aloittavan sijoittajan kannattaa panostaa todella paljon sijoitussuunnitelman tekoon ja se kannattaa tehdä melko yksityiskohtaiselle tasolle asti. Tämä pätee pidempään sijoittaneeseekin siten, että kannattaa varmistaa oman sijoitussuunnitelman kaikkien steppien ja kriteerien järkevyys. Omaa toimintaa pitää kyseenalaistaa, jotta voi oppia.
2. Älä usko muiden tekemiin analyyseihin sokeasti. Tee aina oma analyysi yrityksestä sijoituspäätöksen tai sijoittamatta jättämisen tueksi. Tällä tavoin pystyt perustelemaan itsellesi päätöksesi heilui markkina miten vaan (case Tikkurila, IBM ja Outotec).
3. Niin kauan kuin yritys täyttää sijoitussuunnitelmasi kriteerisi, niin panosta mahdollisuuksien mukaan lisään niihin yrityksiin, joiden hinta on alle arvioimasi arvon. Jos pidit hinnasta, jolla ostit, niin sinun pitäisi rakastaa hintaa, joka on alle alkuperäisen hankintahinnan (case Durect).
4. Ota huomioon yrityksen koko ja liiketoiminnan kypsyys, kun arvioit sijoitukseen liittyviä riskejä. Alkuvaiheen yrityksillä tai yrityksillä, joiden arvo perustuu voimakkaasti tulevaisuuden kassavirtoihin ja ovat jopa tappiollisia sijoitushetkellä, on suuri riski jättää lupaukset täyttämättä. Riskit tulisi tällöin ymmärtää normaalia paremmin ja ostohinnan pitää heijastella näitä kohonneita riskejä eli turvamarginaalia arvioimasi arvon ja hinnan välillä tulee olla reilusti (kymmeniä prosentteja).
5. Eri alan yrityksiä ei voi vertailla keskenään. Jos vertaat kahden eri alan osingonkorotushistoriaa ja tulevaisuuden osingonmaksukykyä, niin pitää ymmärtää liiketoiminta-alan riskit ja vaikutukset yrityksen todelliseen liiketoimintaan, josta oikeasti tulos tehdään. Tämä käytännössä tarkoittaa, että sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon mihin aloihin aiot sijoittaa ja miten aiot painottaa eri toimialoja (case Chevron ja BHB Billiton).
6. Älä jää tuleen makaamaan murehtien menetettyjä tuottoja niiden yritysten osalta, joista olet salkussasi luopunut. Ne eivät vaikuta mitenkään salkussasi olevien yritysten tuottopotentiaaliin. Analysoi aiemmin tekemääsi ja arvioi kriittisesti tekemiäsi päätöksiä. Jos päätös on ollut perusteltu ja hyvä, niin jatka samaan rataan. Jos päätös on tehty ilman perusteita ja ollut huono, niin ota opiksesi.
1. Aloittavan sijoittajan kannattaa panostaa todella paljon sijoitussuunnitelman tekoon ja se kannattaa tehdä melko yksityiskohtaiselle tasolle asti. Tämä pätee pidempään sijoittaneeseekin siten, että kannattaa varmistaa oman sijoitussuunnitelman kaikkien steppien ja kriteerien järkevyys. Omaa toimintaa pitää kyseenalaistaa, jotta voi oppia.
2. Älä usko muiden tekemiin analyyseihin sokeasti. Tee aina oma analyysi yrityksestä sijoituspäätöksen tai sijoittamatta jättämisen tueksi. Tällä tavoin pystyt perustelemaan itsellesi päätöksesi heilui markkina miten vaan (case Tikkurila, IBM ja Outotec).
3. Niin kauan kuin yritys täyttää sijoitussuunnitelmasi kriteerisi, niin panosta mahdollisuuksien mukaan lisään niihin yrityksiin, joiden hinta on alle arvioimasi arvon. Jos pidit hinnasta, jolla ostit, niin sinun pitäisi rakastaa hintaa, joka on alle alkuperäisen hankintahinnan (case Durect).
4. Ota huomioon yrityksen koko ja liiketoiminnan kypsyys, kun arvioit sijoitukseen liittyviä riskejä. Alkuvaiheen yrityksillä tai yrityksillä, joiden arvo perustuu voimakkaasti tulevaisuuden kassavirtoihin ja ovat jopa tappiollisia sijoitushetkellä, on suuri riski jättää lupaukset täyttämättä. Riskit tulisi tällöin ymmärtää normaalia paremmin ja ostohinnan pitää heijastella näitä kohonneita riskejä eli turvamarginaalia arvioimasi arvon ja hinnan välillä tulee olla reilusti (kymmeniä prosentteja).
5. Eri alan yrityksiä ei voi vertailla keskenään. Jos vertaat kahden eri alan osingonkorotushistoriaa ja tulevaisuuden osingonmaksukykyä, niin pitää ymmärtää liiketoiminta-alan riskit ja vaikutukset yrityksen todelliseen liiketoimintaan, josta oikeasti tulos tehdään. Tämä käytännössä tarkoittaa, että sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon mihin aloihin aiot sijoittaa ja miten aiot painottaa eri toimialoja (case Chevron ja BHB Billiton).
6. Älä jää tuleen makaamaan murehtien menetettyjä tuottoja niiden yritysten osalta, joista olet salkussasi luopunut. Ne eivät vaikuta mitenkään salkussasi olevien yritysten tuottopotentiaaliin. Analysoi aiemmin tekemääsi ja arvioi kriittisesti tekemiäsi päätöksiä. Jos päätös on ollut perusteltu ja hyvä, niin jatka samaan rataan. Jos päätös on tehty ilman perusteita ja ollut huono, niin ota opiksesi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)