Vuoden 2016 säästöaste 32%, kulujen tarkastelua

Viime vuoden haaste loppui joulukuussa ja nyt on lähetty virittelemään exceleitä vuodelle 2017. Epäonnistuin haasteessani tai ehkä ennemminkin tavoitteiden asetannassa. Olen tehnyt vuoden aikana kuukausikatsauksia ja vuoden alussa myös viikko katsauksia haasteen etenemisestä, jotka nyt vedän yhteen tässä tekstissä. Vaikka kuukausikin on pitkä aika, niin vuoden keskiarvot antavat vielä paremman kuvan omasta kulutuksesta ja säästämisestä. Viime vuoden säästämisestä ja nettovarallisuuden kehittymisestä kirjoitinkin jo yhteenvedon erikseen. Tässä käsittelen enemmänkin kuluja ja katson tarkemmin kokonaissummien taakse.

Viime vuosi lukuina:
Tulot keskimäärin:
Palkka 2668,26€/kk
Muut tulot 219,97€/kk
Tulot yhteensä 2888,22€/kk

Menot keskimäärin:
Kiinteät kulut 903,42€/kk
Asuminen 645,15€/kk
Muut kulut 414,71€/kk
Kulut yhteensä 1963,27€/kk

Säästöön: 924,95€/kk, joka on 32,02% nettotuloistani.

Säästöön menneet rahat käytin opintolainan lyhentämiseen (ka. 173€/kk), lähiajan rahamenoihin (ka. 282€/kk) ja laitoin säästöön (ka. 470€/kk). En tiedä kuinka järkevältä tämä säästöön määritelmä tässä nyt enää näyttää, mutta tavoitteena oli ennen kaikkea pitää kiinteät kulut hallinnassa. Katsotaan seuraavaksi, mitä jokainen rivi yllä olevasta taulukosta sisältää eriteltynä tarkemmin.

Palkkani koostui täysin työnantajaltani tulleista verollisista suoritteista: kk-palkasta, lomarahoista, ylityökorvaukista ja muista suoritteista. Tähän ei juuri voi vaikuttaa kuin vaihtamalla työpaikkaa tai tekemällä helvatusti duunia nykyisessä tehtävässä. Joulukuussa sainkin pienen n. 175€/kk palkakorotuksen. Jos vaihdan työpaikkaa, niin pyrin silloin kaikin keinoin parantamaan palkkaani.

Muut tulot sisältävät sekalaisen kasan eri suoritteita, jotka lasken lisätuloksi. Muut tulot sisältävät veronpalautukset, tavaroiden myymisestä saadut tulot, työnantajan verottomat suoritteet, kuten päivärahat ja km-korvaukset. Suurin osa lähes puolet muista tuloista koostui veronpalautuksista. Lisäksi tässä on silleen kierosti, kirjanpitoa helpottamaan, laitettu muihin tuloihin myös korvaukset työmatkoilla aiheutuneista kuluista esim. hotellimaksuista. Tämä johtuu siitä, että maksan ne yleensä ensin itse ja kaikki tulee kirjattua muihin kuluihin.

Entäs ne menot sitten. Näihin voin selvästi enemmän vaikuttaa itse kuin tulopuoleen. Tai ainakin vaikutukset ovat nopeampia ja voivat näkyä heti seuraavan kuun menoissa, mutta tulopuolella oman tekemisen vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosien jälkeen. Aloitan asumisesta, koska se on helpoin. Vuoden alussa asuin vuokralla vielä, jolloin vuokra vaihteli välillä 425€/kk-800€/kk. Kyseessä oli väliaikainen kimppakämppä. Kesäkuussa muutiin omaan asuntooni, jolloin aloin lyhentämään myös asuntolainaani. Tällöin mukaan tuli myös hoito- ja rahoitusvastikkeet sekä vesimaksu. Asumiskuluni olivat keskimäärin siis 645€/kk, jossa on mukana asuntolainan lyhennys 427€/kk, joten varsinaisia kuluja tästä on vain n. 220€. Tästäkin huomaa kuinka sekaisin kirjanpitoni periaatteessa on, noh tästä toki voi väitellä, että kuuluuko asuntolainan lyhennys kuluihin vai säästöihin. Tänä vuonna tulen kirjaamaan asiat hieman eri tavalla, jotta aidot kulut erottuvat "semi-kuluista".

Muita kuluja tuli viime vuonna keskimäärin 415€/kk, joista melko suuri osa liittyy matkustamiseen. Tässä on siis isompiin lomareissuihin liittyvät kulut, kerran vuodessa tai harvemmin esiintyvät kulut (esim. sängyn osto tai kassan jäsenyys) ja työmatkoihin liittyvät kulut, kuten edellä mainitsin. Matkustamiseen liittyviä kuluja on yhteensä noin 3350€ eli noin 280€/kk. Lisäksi ostin mm. uuden sängyn n. 400€. Aitoja kuluja, jotka toistuvat vuodesta toiseen, mutta kerran vuodessa on arvioni mukaan noin 120€/kk. Tänä vuonna aion sisällyttää nämä kiinteisiin kuluihini, sillä niitähän ne ovat.

Sitten vielä kiinteät kulut, joita tuli keskimäärin reilu 900€/kk. Haaste kohdistui nimenomaan näihin ja tarkoituksena oli (utopisessa piheydessä) pitää nämä kulut alle 450€/kk. Tämän käsittelen hieman tarkemmin, koska näihin pyrin vaikuttamaan myös tänä vuonna. Tavoite on toki realistisempi. Alla erittely kiinteistä kuluista koko vuodelta (suluissa on osuus):

Ruokaostokset 1586,6€ (14,7%)
Bussikortti 909,2€ (8,4%)
Netti 162,4€ (1,5%)
Spotify ja Netflix 149,9€ (1,4%) 
Sähkö 143,3€ (1,3%)
Työpaikkaruokailu 1343,9€ (12,4%)
Vakuutukset 131,2€ (1,2%)
Muut kulut 8960,0€ (59,1%, otettu huomioon muut tulot)
Muut tulot 2570,2€

Yhteensä 10816,3€ (100%)

Alla vielä vastaavat luvut kk-keskiarvoina (suluissa alkuperäinen ja vuoden 2017 budjetit):

Ruokaostokset 132,2€ (150€, 165€)
Bussikortti 75,8€ (50€, 90€)
Netti 13,5€ (13,5€, 15€)
Spotify ja Netflix 12,5€ (10€, 20€) 
Sähkö 11,9€ (13,5€, 15€)
Työpaikkaruokailu 112€ (130€, 125€)
Vakuutukset 10,9€ (10€, 10€)
Muut kulut 746,7€ (73€, 340€, otettu huomioon muut tulot)
Muut tulot 214,2€ (0€, 0€)

Yhteensä 901,4€ (450€, 780€)

Summa ei täysin vastaa alussa esitettyä lukua, sillä tämä on tehty kulujen erottelua varten ja toinen on täysin tarkka tilin saldoihin perustuva luku. Jossain tullut siis hieman virhettä, mutta sillä ei ole väliä, koska epätarkkuus on kuitenkin vain n. 0,25%. Yllä olevista taulukoista näkee myös hyvin selvästi, että missä meni pieleen. Muut kulut ja tulot olivat yhteensä 532,5€/kk, joka on siis yksinään jo enemmän kuin koko viime vuoden budjetti. Katsotaanpa mihin kaikkeen muut kulut jakautuu ja mihin sitä rahaa oikein on mennyt.

Tähän riittää oikeastaan yksi luku, 3600€. Tuo luku. Tuo on se summa rahaa, joka vuonna 2016 meni ryyppäämiseen, rällästämiseen, juhlimiseen ja pubeissa, porttoloissa ja kievareissa heilumiseen. Kuukausitasolla tämä on 300€/kk. Jäljelle jää siis 233€/kk, joka meni vaatteisiin, harrastuksiin, lähialuematkailuun, lahjoihin ja muihin järkeviin kuluihin, kuten satunnaisiin käyttötavara hankintoihin tai vastaaviin. Tänä vuonna budjettina on yhteensä 340€. Jos oletetaan, että ns. järkevät kulut pysyvät vakiona, niin rellestämiseen jää tällöin n. 110€/kk. Tämä kuulostaa mielestäni ihan kohtuulliselta summalta rahaa. Joka tapauksessa tämä vaati elämäntapojen muuttamista pelkkä pihtailu ei auta vaan kaupungille vaan pitää lähteä harvemmin. Pitää panostaa enemmän laatuun kuin määrään.

Tästä on hyvä jatkaa. Suunnitelma on selvä ja kompastuskivet tunnistettu. Nyt kaikki on kiinni vain suorittamisesta. Day-in-day-out! Pitkäjänteisyyttä tässä tarvitaan ja paljon. Pienistä asioista pitää nauttia enemmän ja kaikessa tekemisessä pitää olla täysillä mukana. Onko missään muuten mitään järkeä?

Vuoden lopulla mittailin painoani ja vyötärön ympärystä. Järkytyin. Asetinkin tälle vuodelle tavoitteeksi vaikuttaa näihin. Alkuvuosi on lähtenyt hirmuisella vauhdilla käyntiin ja painoa on lähtenyt ihan hulluna. Matalasykkeisen liikunnan merkittävä lisääminen on varmaan tullut sokkina elimistölle. Ei haittaa, päin vastoin! Jokaisen pidemmän kävelylenkin jälkeen on ihan mielettömän hyvä olo. Lisäksi punnitusrutiini on tullut jokaiseen aamuun. Olen huomannut, että se motivoi heräämään, kun joka aamu pääsee vaa'alle katsomaan miten homma on kehittynyt. Uskomaton muutos näin pienessä ajassa. Painon pudotus on tämän vuoden tärkein tavoitteeni ja siitä en voi tinkiä. Tämä tulee helpottamaan myös budjetissa pysymiseen, sillä roskaruuassa ja alkoholissa on niin helvatusti energiaa, että sitä ei voi yksinkertaisesti vetää naamariin.

Motivaatio tässä on koetuksella ja sitä ongelmaa koitan taklata kaikin keinoin. Esimerkiksi youtuben motivaatio videot tulevat olemaan uskomaton voimavara. Ne ovat aivan loistavia! Jos ei halua lähteä lenkille nyt, niin en suosittele katsomaan. Aivoissa voi raksahtaa ja ei tiedä mitä tapahtuu. Toinen apu motivaation ylläpidossa on musiikki. Siis kunnon heavy rock punttiksella tai marssin aikana tiukassa ylämäessä auttaa todella paljon. Toivottavasti voin sanoa kesällä, että Disturbed pelasti elämäni!

Vuoden 2016 "non-GAAP tulos" oli kaikkien aikojen paras, salkku +18,51%

Olipahan vuosi! Viime vuoden aikana tapahtui vaikka ja mitä. Opin paljon itsestäni, tutustuin uusiin ihmisiin, tein duunia kohtuudella, välttelin isojen elämän muutoste tekoa, muutiin omaan ensiasuntooni, maksoin lainaa, säästin rahaa, otin lainaa, reissasin 3 viikkoa ulkomailla, tapasin naisen ja menetin hänet. Näin tammikuussa on hyvä vetää vuosi pakettiin, jotta pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä, jos tässä 24 asteen pakkasessa mitään pystyy kirjoittamaan. Kai se on väännettävä lattialämmitystä kovemmalle ja pistettävä kahvi tippumaan!

Lähtökohdat vuoteen 2016

Koska kyseessä on sijoitusblogi, niin koitan pysyä aiheessa vaikka mieli tekisi kertoa kaikesta muustakin. Lähdetään liikkeelle vuoden takaisesta tilanteesta, joka pohjautuu tähän tekstiin.

31.12.2015 lähtötilanne oli seuraavanlainen
Osakesalkku 25013€
Osuusmaksut 1000€
Opintolaina -2073€
Henkilöstörahasto 1458€
Asunnossa 20983€
Käteinen 480€
+_________________________
                               NAV 46861€

Viime vuosi oli mielenkiintoinen sen takia, että olin aloittanut haasteen likviditeetin parantamiseksi. Haaste itsessään epäonnistui täysin, sillä olin asettanut tavoitteen liian korkealle ja en oikeasti ollut valmis muuttamaan elämäntapojani, mitä onnistuminen tai edes lähelle tavoitetta pääseminen olisi vaatinut. Toistaiseksi nämä aiemmin mainitsemani "lähiajan rahamenot" ovat olleet kuluja, jotka olen maksanut säästämästäni summasta. Toisin sanoen, rahamenot eivät ole näkyneet säästöasteessani. Nämä ovat kuitenkin vaikuttaneet nettovarallisuuden laskentaan sekä vuonna 2015 että viime vuonna. Aion siis laskea todellisen (GAAP) nettovarallisuuden ja sitten lisäksi puhdistetun arvon (non-GAAP), joka kertoo paremmin säästämiskyvystäni ja nettovarallisuuden kehittymisestä.

Aloitan laskemalla lähiajan rahamenoista puhdistetun vuoden 2015 NAV:n laskennasta. Vuoden 2015 aikana lähiajan rahamenoja tuli yhteensä 2863€. Tämä tarkoittaa, että

NAV 46861€
2015 rahamenot 2863€
+_________________________
            non-GAAP NAV 49724€

Nettovarallisuuden kehitys

OK, nyt kun tiedetään lähtökohta mihin verrata, niin voidaan mennä itseasiaan eli vuoden 2016 tulokseen. Vuoden 2016 lopulla nettovarallisuuten muodostui hyvin pitkälti samoista asioista, kuin vuosi sitten. Ainut ero oikeastaan on se, että olen haasteen mukaisesti parantanut likviditeettiä hankkimalla rahoituksen pankista, joka tulee näkymään uutena velkana nettovarallisuuslaskelmassa. Olen päättänyt kutsua tätä lainaa "oppii olemaan velaksi", mikä saattaa antaa viitteitä siitä, minkälaisista lähiajan rahamenoista tässä on kyse.

31.12.2016 tilanne:
Osakesalkku 33556€
Osuusmaksut 1000€
Opintolaina 0€
Henkilöstörahasto 1832€
Asunnossa 23976€
Käteinen 2874€
"Oppii olemaan"-velka -8750€
+_________________________
                               NAV 54488€

Nettovarallisuuten on siis kasvanut vuoden 2016 aikana 16,3 %, joka on 7627€ vuodessa. Verrattuna aiempiin vuosiin tämä on kaikkein pienin kasvu sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Tämä johtuu edellä mainituista lähiajan menoista ja tästä johtuen todellisen säästämisen esille saamiseksi aion laskea myös puhdistetut non-GAAP arvot. Tässä pitää ottaa huomioon sekä vuonna 2015 toteutuneet rahamenot, että vuoden 2016 aikana toteutuneet rahamenot. Olen lähiajan rahamenojen lisäksi käyttänyt säästöjäni myös esim. matkusteluun, mutta niitä ei tässä vähennetä vaan ne ovat molemmissa todellisina kuluina.

NAV 54488€
2015 rahamenot 2863€
2016 rahamenot 3300€
"Oppii olemaan"-velka 8750€
+_________________________
            non-GAAP NAV 69401€

Lähiajan menoista puhdistettu nettovarallisuuteni on kasvanut huomattavasti enemmän kuin todellinen nettovarallisuuteni. Puhdistettu arvo kuvaa paremmin sitä summaa, jonka oikeasti pystyn säästämällä ja sijoittamalla saavuttamaan. Tämä aiempiin vuosiin vertailukelpoinen NAV on kasvanut vuoden 2016 aikana 39,6%, joka on 19677€ vuodessa. Tämä on tähän mennessä kaikkien aikojen paras absoluuttinen euromääräinen tulos. Vuonna 2012 NAV kasvoi 13363€, vuonna 2013 14612€, vuonna 2014 16077€ ja vuonna 2015 (non-GAAP) 18897€. Siinä mielessä tähän ei voi olla kuin tyytyväinen vaikka todellinen kehitys onkin huomattavasti huonompi. Potentiaali on kuitenkin todella hyvään kehitykseen.

Osakesalkun kehitys

Kuten huomata saattaa, niin suurin nousu on tullut osakesalkussa, joka on noussut 8543€. Alla erittely osakesalkkuni kehityksestä

Lisätty pääoma 3235€
Osuusmaksujen korkotulot (bruttona) 128,64€
Osingot (bruttona) 996,24€
Superluoton korko -24,92€
Osinkojen ennakonpidätys -202,39€
Arvon nousu 4410,43€.

Osakesalkku tuotti siis yhteensä noin 5180€, josta osingot selittävät 19,2%. Viime vuotiseen tapaan sain osinko- ja korkotuloja (bruttona) yli 1000€. Osinkoja- ja korkotulot olivat yhteensä 1124,88€. Yllä näkyy vain osa kuluista. Olen aiemmin seurannut kaupankäyntikulujen kehittymistä ja vuonna 2016 tuli uusi ennätys. Tein kauppaa aivan liikaa ja kaupankäynti kuluni vuodelta 2016 olivat yhteensä 211€, joka on 0,72% keskimääräisestä salkun arvosta. Vuonna 2013 kaupankäyntikulut olivat 1,4%, vuonna 2014 0,64% ja vuonna 2015 ne olivat 0,87%. Vuodelle 2017 olen asettanut tavoitteen, että kaupankäyntikulut ovat alle 50€ vuodessa.

Nordnetin laskema salkkuni tuotto oli vuonna 2016 +18,7%. Tämä on käsittääkseni laskettu TWR-menetelmällä ja tuotto sisältää myös osingot, joten tämä on vertailukelpoinen esim. rahastojen kasvu-osuuksiin tai total return indekseihin. Pahimmillaan tuotto kävi noin 14% pakkasella helmikuun alussa ja parhaimmillaan tuotto oli juuri ennen jouluaattoa noin 21 % plussalla. Nordnetissa olo aikana (17.10.2012-31.12.2016) salkkuni on yhteensä tuottanut +71,82%. Tämä vastaa noin 13,8 % annualisoitua (p.a.) tuottoa.

Osuusmaksut tuottivat viime vuonna 128,64€, mikä vastaa 12,86% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Jotta saadaan nämä huomioitua kokonaistuotossa, niin pitää laskea painotettu tuotto. Osuusmaksut mukaan lukien sijoitukseni tuottivat vuonna 2016 yhteensä 18,51%.

Vertailuindeksini on 50/50 jenkkilä ja hesa eli S&P500 ja OMXH25. Vertailuindeksin olen valinnut siten, että se vastaisi sijoituksiani, jos tekisin ne passiivisiin indeksirahastoihin. Superrahastojen tultua markkinoille sijoittaisin varmaan myös hesan lisäksi muualle pohjoismaihin, mutta pysyköön vertailuindeksi ennallaan. Vaihdan kuitenkin tänä vuonna seligson OMXH25 ETF:n nordnetin superrahasto suomeen. S&P500 tuotti osingot mukaan lukien vuonna 2016 yhteensä 11,96 %. Tämä on kuitenkin dollarimääräinen tuotto. Euroissa laskettaessa pitää valuuttakurssin muutos ottaa huomioon. Vuoden alussa EUR/USD-kurssi oli 1,0861 ja vuoden lopussa EUR/USD-kurssi oli 1,0525 eli dollari vahvistui vuoden aikana 3,09%. Euromääräinen S&P500:n tuotto oli siis yhteensä +15,42%. Nordnetin superrahasto suomi tuotti osingot mukaan lukien vuonna 2016 yhteensä 11,45 %. Kun nämä laskee yhteen saadaan vertailuindeksini tuotoksi 13,44%. Voitin siis viime vuonna vertailuindeksini selvästi!

Eiköhän se riitä tältä erää. Tässä kuitenkin tärkeimmät tuli jo käsitelty ja mielestäni tässä on jo riittävät tiedot seuraavia vuosia varten. Tähän tekstiin on aina helppo palata, kun haluaa katsoa miten homma on kehittynyt.