Uusi työpaikka, parempi palkka

Maaliskuussa tapahtuu! Siirryn nimittäin uuden työnantajan palvelukseen.

Olen täällä blogissakin päivitellyt muutamaan otteeseen, että palkkakehitys on ollut nykyisellä työnantajalla todella heikkoa. Työskentelin reilu neljä vuotta vain indeksikorotuksien varassa ja viime vuonna sain vihdoin neuvoteltua palkan korotuksen. Neuvottelun jälkeen jäi aluksi olo, että ei tästä tule yhtään mitään. Esimiehet eivät mielestäni ymmärtäneet edes minkä takia työntekijää palkitaan. Kuitenkin hieman myöhemmin sain kuulla, että palkkaani on päätetty nostaa noin 5 %. Olisin toivonut selvästi isompaa korotusta (10-15%), koska palkkakehitys on ollut niin heikkoa viimeiset vuodet.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen yleensä antaa mahdollisuuden neuvotella uudelleen palkkauksesta. Näin kävi tässäkin tapauksessa. Periaatteessa olen melko tyytyväinen jo nykyiseen palkkatasooni, mutta ainahan sitä tietynlaisen itsekunnioituksen kautta lähtee tavoittelemaan suurempaa palkkaa. Hyvä palkka on kuitenkin vain se viimeinen motivaattori ja sitouttaja, jos kaikki muut asiat jostain syystä menevät pieleen. Ennen kaikkea työn pitää koostua mielenkiintoisista tehtävistä, joita todella haluat tehdä ja hyvästä työilmapiiristä, jonne on kiva palata joka aamu. Näin ajattelen myös nyt tätä uutta työtä kohtaan.

Aloin kelailemaan palkkatoivomusta miettiessäni, että mitä minun pitäisi tienata ja mitä minun pitäisi pyytää. Aloin miettimään mitä olen tienannut aiemmin ja kävinkin sitten siinä samalla istumalla palkkahistoriani läpi siltä ajalta kun olen nykyisellä alalla työskennellyt. Alla vähän tilastoja:

• Vuonna 2008 kesätöissä (kaksi vuotta yliopistoa takana) palkka oli 1780€/kk
•  Vuonna 2011 lopputyötä tehdessä (kaikki kurssit suoritettu) palkka oli 2060€/kk
• Vuonna 2011 juuri valmistuneena (lopputyöpaikassa töissä) palkka oli 3150€/kk
• Vuonna 2012 työpaikan vaihdon jälkeen (3kk työkokemusta) palkka oli 3320€/kk
• Vuonna 2015 indeksikorotusten jälkeen palkka oli 3450€/kk
• Vuonna 2016 n. 5% palkankorotuksen jälkeen palkka oli 3632€/kk.

Näin jälkikäteen ajateltuna työpaikan vaihdon yhteydessä en neuvotellut riittävästi palkasta. Tämä johtui ennen kaikkea siitä, että todella halusin työpaikan, koska hetkeen liittyi myös paikkakunnan vaihto sen aikaisen vaimokkeen perässä. Tuota 2012 aloitettua uutta työpaikkaa hakiessani liiton palkkasuositus oli 3600€/kk. Lisäksi uusi työ oli pääkaupunkiseudulla, jolloin liitto suositteli ns. hesalisää. Muistan katsoneeni sen jostain tilastoista, että pääkaupunkiseudulla palkat ovat noin 9 % korkeampia. Palkkatoiveeni oli tällöin siis tuo suositus + hesalisä, mikä oli yhteensä 3925€. Jouduin siis tinkaamaan todella paljon palkkatoiveestani, koska sain vain 3320€. Toki sen aikainen työkokemukseni oli todella olematon ja jälkikäteen katsottuna paikan vaihto oli todellakin oikea ratkaisu.

Uuteen duuniin hakiessani tiesin melko hyvin työpaikan palkkatason, koska siellä oli muutamia tuttuja töissä. Lisäksi tiesin, että osaamiseni sopisi todella hyvin uuteen tehtävään. Tästä johtuen päätin asettaa palkkatoiveeni melko korkealle suhteessa nykyiseen palkkaani. Lisäksi laskin, että miten palkkani tulisi kehittyä osaamiseni kanssa. Päädyin asettamaan palkkatoiveeni seuraavasti: vuoden 2011 suositus + hesalisä + 4% p.a., mikä oli yhteensä 4770€/kk + edut.

Nyt tilanteeni oli hieman erilainen palkkaneuvotteluun mentäessä kuin vuonna 2011. Jos minua ei valita, niin minulla ei ollut käytännössä mitään hävittävää. Toki halusin tehtävän vaikka joutuisin palkassa tulemaankin vastaan, mutta nyt minulla ei ollut mitään syytä näyttää sitä saati antaa periksi niin helpolla. Päätin, että vähintään 4450€ pitää saada eli melko vähän olin valmis tinkaamaan. Neuvottelu menikin siinä mielessä hassusti, että minulle tarjottiin heti 4520€. Tässä olisi ollut mahdollisuus hieman vielä nostaa, mutta olin antanut sen kuvan, että en palkan takia tätä hommaa hae ja halusin myös pysyä siinä olemalla tinkaamatta jostain muutamasta kympistä tai satasesta.

Se olikin sitä myöten selvä, lähes tuhannen euron palkan korotus! Toki tästä noin 50% menee veroihin ja jäljelle jäävästä 500 eurosta osa menee myös nouseviin kuluihin, koska edut ovat hieman heikommat. Tämä koskee esim. kuntosalia, josta nyt joudun maksamaan noin 250€ vuodessa, kun aiemmin se oli täysin ilmainen. Laskin, että noin 350€ pitäisi jäädä kuukaudessa säästöön enemmän. Joka tapauksessa tämä tulee selvästi parantamaan taloudellista tilannettani pitkässä juoksussa. Kaiken lisäksi uusi organisaatio on mielestäni sellainen, että uramahdollisuudet ja palkkakehitysmahdollisuudet ovat paremmat tulevaisuudessa.

Koska työpaikan vaihto ajoittuu alkuvuoteen, niin lomat kyllä palaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että otan nyt kerääntyneet lomat rahana ja otan tarpeellisen määrän palkatonta sitten kesällä. Minulla on lomia jäänyt hieman säästöön, joten lomista pitäisi tulla korvauksia noin 6 viikon edestä ja nämä tulevat maksuun käsittääkseni maaliskuussa. Tällöin pitäisi tulla vajaa 6000€ tili bruttona. Huhtikuussa on tulossa maksuun viime vuoden bonukset ja sieltä tulee joku 2400€ bruttona. Lisäksi myöhemmin kesällä pääsen "vihdoin" nostamaan henkilöstörahaston tyhjäksi. Tällä hetkellä minulla on siellä noin 3700€, mutta tuo arvo on päivitetty viime vuonna. Tuon lisäksi tulee viime vuoden palkkiot ja arvon nousut. Arvioin, että summaksi tulee noin 5000€, josta henkilöstörahastolain mukaan 20% on verovapaata ja 80 % verollista tuloa.

Kun kaikki laskee yhteen, niin tänä vuonna verolliset tuloni ovat arviolta noin 68000€, joka on keskimäärin 5661€ kuukaudessa. En oikein tiedä missä vaiheessa verokortin uusiminen olisi järkevää. Ehkä pitää odottaa huhtikuuhun saakka, niin sitten tietää tarkemmin nuo tulot ja veroprosentin osaa laskea oikeaksi. Nykyinen 22,5% ei taida aivan riittää. Ehkä pidän sitten vaan pidemmän kesäloman? No oli miten oli, niin tänä vuonna hukun cäshbään!

Zemppiä kaikille mahdollisiin työnpaikan hakuihin/vaihtoihin tai tuleviin palkkaneuvotteluihin!

Orava on mielestäni todella huono sijoitus

Oravasta ollut pitkään puhetta ja monet ovat pitäneet sitä käytännössä pyramidihuijauksena. En ole aiemmin tutustunut tarkemmin Oravan tilinpäätöksiin, mutta nyt sharevillessa tuli vastaan keskustelua aiheesta. Orava on ollut nyt pinnalla antamansa tulosvaroitukseen liittyen. Päätin keskustelun pohjaksi tutkia hieman tilinpäätöstä ja asiat oli jopa huonommin kuin osasin odottaa.

Tarkastelin Oravan puolivuotiskatsausta, jossa silmiini pisti erityisesti hallintorakenne ja sen jättimäiset kulut suhteessa vuokratuottoon sekä käypien arvojen muutoksesta kirjattujen voittojen suhde koko yrityksen voittoon. Kyseessä on siis käytännössä kiinteistösijoitus, jota omalla kohdallani vertaan ainakin asuntosijoittamiseen.

Jos unohdetaan raskas hallintorakenne ja kiinteistöjen mahdolliset arvon vaihtelut hetkeksi ja verrataan Oravaa asuntosijoittamiseen, johon olen ottanut esimerkkilaskelmat oman asuntoni osalta.

Oman asuntoni käypäarvo oli osto hetkellä 143k€. Alueen keskivuokrahintaan perustuva odotettavissa oleva bruttovuokratuotto 90 % käyttöasteella on 7344€. Käyttökorvauksia tulee vedestä 240€. Hoitovastike on 1029€ ja käyttömaksut vedestä 240€. Tällöin voidaan laskea vuokratuotto ennen korkoja ja veroja, joka on täysin vertailukelpoinen lukema eri sijoitusasuntojen välillä (velkavipu tai verotus ei vaikuta). Vuokratuotto on yhteensä 6315€, joka antaa vuokratuotto-%:ksi 4,42 %.

Normaalisti asuntosijoittajat vaativat vieläkin suurempi vuokratuottoja, mutta pääkaupunkiseudulla nykyiset hinnat eivät käsittääkseni juuri anna mahdollisuuksia yli 5 % tuottoihin. Oravan asuntojen tulisi tuottaa samaa luokkaa suhteessa asuntojen käypään arvoon nähden. Katsotaanpa miltä Oravan vastaavat luvut näyttävät puolivuotiskatsauksen perusteella.

Asuntojen käypäarvo on 212164k€. Toteutunut bruttovuokratuotto 90 % käyttöasteella oli kaudelta 1.1.-30.6. 2016 yhteensä 5826k€. Nämä pitää muuttaa vastaamaan koko vuotta, joten käytetään aproksimaationa kerrointa 2 (huomioitu myös seuraavissa luvuissa). Bruttovuokratuotto on siis 2*5826 = 11652k€. Käyttökorvaukset ja palvelutuotot olivat 2*195 = 390k€. Kiinteistöjen hoitokulut ja vuokraustoiminnan kulut olivat yhteensä 2*(3062+329) = 6782k€. Käyttömaksuihin verrattavia maksuja ei ollut. Vuokratuotoksi muodostuu tällöin 5260k€, joka antaa vuokratuotto-%:ksi 2,48 %.

Oravan lukema on huomattavan paljon matalampi kuin omasta kämpästäni laskema tai yleinen noin 5 % vuokratuottovaatimus, joka asuntosijoittajilla on. Tämä tarkoittaa sitä, että Oravan käyttämä asuntojen arvostusmalli ei ole kovin realistinen, asuntojen vuokrat ovat poikkeuksellisen matalat tai omistettujen kiinteistöjen hoitokulut ovat poikkeuksellisen korkeat. Syynä voi olla myös jokin näiden yhdistelmistä, mutta jokatapauksessa nykyisillä luvuilla asuntojen käypää arvoa tulisi laskea. Oletetaan, että asunnot likvidoitaisiin ja ostaja haluaisi 5 % vuokratuoton ostamilleen kiinteistöille. Tällöin nykyisten lukujen valossa Oravan asuntojen käypäarvo on 5260k€/0,05 = 105200k€. Tämä on siis alle 50 % nykyisestä taseessa olevasta arvostuksesta!

Orava on tietenkin asuntosijoituksen tapaan vivutettu. Oravan korkokulut, palkkiot ja muut rahoituskulut olivat yhteensä 2*1546 = 3092k€. Kun huomioidaan nämä vuokratuottolaskelmassa, niin tilanne alkaa näyttää entistä pahemmalta. Vuokratuotto rahoituskulujen jälkeen on enää 2168k€, joka antaa vuokratuotto-%:ksi 1,02 %. OK, no onhan tämä vielä positiivinen tuotto. Niin ja koska kyseessä on REIT, niin veroja ei tuloksesta juuri makseta. Kun otetaan 50k€ verot ja osakemäärä 9,406 M kpl, niin EPS olisi noin 0,23€. Oletetaan, että arvostus vastaa noin 8 % tulostuottoa eli E/P=0,08. Tällöin osakkeen arvo voisi olla noin 2,8€. Tämä tarkoittaa, että osake on nykykurssilla (4,47€) noin 37 % yliarvostettu.

Tässä ei ole kuitenkaan koko tarina velkavivusta. Oravan taseessa on velkaa yhteensä 121215k€. Velkaa on siis enemmän kuin likvidointitilanteessa laskettu asuntojen käypäarvo! Tämä tarkoittaa, että osakkeen arvo on käytännössä 0€ ja lisäksi osa Oravan velkojista voisi jäädä nuolemaan näppejään. Osakkeen omistajalle on kuitenkin vielä viimeinen yllätys tulossa.

Vuokrakiinteistöjen hallinnointi tietenkin! Eihän se ihan ilmaiseksi onnistu. On vuokrasopimuksien allekirjoitusta, avaimien luovutusta ja niin edelleen. Kiinteistöjen hallinnointiin liittyvät kulut ovat puolivuotiskatsauksen perusteella yhteensä 2*(67+618+602) = 2574k€, mikä muodostuu hallituksen palkkioista, hallinnointiyrityksen (Orava Rahastot Oyj) palkkioista ja hallinnon muista kuluista. Hallinnointikulut kun vähentää vuokratuotosta rahoituskulujen jälkeen jää käteen pelkkää turskaa -406k€. Tämä siis käytännössä tarkoittaa, että Orava on tappiollinen yritys. Asuntojen arvon nousu on ainut tapa millä tämä pulju saadaan näyttämään kannattavalta. Kiinteistöt tekevät tappiota ja velkaa on enemmän kuin kiinteistöjen käypä arvo on! Mielestäni tuon perusteella osakkeen arvo tämän hetkisillä tuotoilla, kuluilla ja hallintorakenteella on 0€, koska toivoa paremmasta ei ole tiedossa.

Nykyiset kirjanpitosäännöt sallivat arvon nousun kirjaamisen tuotoiksi ja mielestäni se onkin ok, mutta silloin se on erittäin tärkeää tehdä realistisesti tai jopa hieman alakanttiin. Tuotto ei nimittäin ole vielä toteutunut. Jos firma ei sitä tee, niin sijoittajan se kannattaa tehdä. Tämä homma kaatunee ennemmin tai myöhemmin mahdottomuuteensa, kuten kävi aikoinaan Enronille. Silloin toki asiaa peiteltiin tietoisesti ja mm. kassavirtalaskelmaa ei edes julkaistu. Nyt Orava tekee sen kaiken ihan julkisesti enkä millään ymmärrä miten se voi olla sijoittajien mielestä ok?

ps. Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita arvopaperimarkkinalain tarkoittamiksi sijoitussuosituksiksi tai sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetuksi sijoitusneuvonnaksi. Kaikenlainen blogissa esitetyn tiedon hyödyntäminen, kuten mahdolliset sijoituspäätökset blogissa esitetyn aineiston perusteella, tapahtuu omalla vastuulla. Kirjoittaja ei miltään osin vastaa blogissa esitetyn aineiston hyödyntämisen seurauksista. Kirjoittaja ei siten missään tilanteessa vastaa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka blogin tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti blogin sisällön johdosta.

Tammikuun tulos

Vuosi lähtenyt liikkeelle vallan mainiosti. Käyn tässä läpi haasteeni etenemisen ja teen katsauksen siihen miten tavoitteeni lähenee. Säästöasteeni oli tammikuussa 53,12%!

Menot:
Kiinteät kulut 1002,02€
Hoitovastike ja vesimaksu 105,75€
Rahoitusvastike 134,75€
Asuntolainan korot 53,56€
+_____________________________________
Menot yhteensä 1296,08€

Tulot:
Palkkatulot 2764,52€
+_____________________________________
Tulot yhteensä 2764,52€

Säästöt:
Tilillä alussa 874,33€
Säästöt 1468,44€
+_____________________________________
Säästöt yhteensä 2342,77€

Säästöjen käyttäminen:
Asuntolainan lyhennys 427,59€
"Oppii olemaan"-lainan lyhennys 393,16€
Osakkeisiin 0€
Hätäkassaan 700€
+_____________________________________
Käyttäminen yhteensä 1520,75€

Yksi tavoitteistani oli pitää kiinteät kulut alle 900€/kk. Epäonnistuin heti alkuun tässä, mutta toivottavasti tämä ei ole tae tulevasta. Nyt ylittyminen on melko maltillinen suhteessa kaikkiin hankintoihin. Alla erittely kiinteistä kuluista:
Ruokaostokset 146,84€
Bussikortti 208,6€
Netti, spotify ja netflix 34,98
Sähkölasku 0€
Työpaikkaruokailu 119,7€
Vakuutukset 12,6€
Ravintolat 61,2€
Baarit 85,93€
Harrastukset 88,89€
Vaatteet 0€
Hankinnat 0€
Sekalaiset 244,52€
Jäsenmaksut 0€
Tulot 0,24€
+_____________________________________
Yhteensä 1002,02€

Bussikortin ostin jo maaliskuun loppuun asti, joten siinä tuli budjettiylitys. Harrastuksiin meni yli budjetin, sillä hankin luistimet ja jääkiekkomailan. Sekalaiset ylittivät myös budjetin, koska sinne tuli viime vuonna virheellisesti palautettu katevaraus bensa-asemalta, jota en ollut huomannut. Lisäksi sinne tuli muita matkustuskuluja. Tähän nähden saa olla tyytyväinen.

Tärkein tavoitteeni oli painon pudottaminen. Tämä lähti hirmuisella vauhdilla käyntiin. Hiilarivarastojen kuluessa myös nestettä on aivan varmasti lähtenyt, sillä tammikuun aikana painoni putosi 5,3kg!

Vuoden alussa painoni oli 92,1kg, mutta 1.2. aamulla vaaka näytti 86,8kg. Tämän saavutin tekemällä muutoksia ruokavaliooni ja liikuntatottumuksiin. Alla esittelen ohjelmani lyhyesti.

Asetin tavoitteeksi, että painoa lähtee 0,75kg/vko. Tämä tarkoittaa, että energiavaje viikossa pitää olla vähintään 5250kcal. Tässä oletettu, että kilo rasvaa vastaa 7000kcal energiamäärää. Aluksi arvioin normaalin kulutukseni netistä löytyvän laskurin perusteella, mistä sain tulokseksi 2337kcal päivässä tai 16358kcal viikossa. Tämä otti huomioon painoni, ikäni, aktiivisuuteni ja työn raskauden.

Sitten tein kunto-ohjelman, jossa on aiempaa enemmän kuntosaliharjoittelua sekä pitkiä matalasykkeisiä harjoitteita. Tavoitteeksi asetin, että energiankulutus on harjoittelussa vähintään 2500kcal per viikko. Alla muodostamani kunto-ohjelma, jonka pitäisi kuluttaa noin 3350kcal viikossa.

Ma peruskestävyys 2h
Ti punttis 1h
Ke säbä 1h
To lepo
Pe punttis 1h
La peruskestävyys 2h
Su säbä/futsal 1h

Tällöin sain energiakulutuksekseni yhteensä 19708kcal. Jos tästä vähennetään tarvittava energiavaje 5250kcal, niin saan energiamääräksi 14458kcal, minkä voin siis viikossa syödä. Tämä vastaa päivän energian saantina 2065kcal, joka siis määrittelee diettini. Tarkistin vielä lopuksi, että energian saanti ei ole liian pieni vertaamalla sitä suositeltuun alimpaan turvalliseen energian saantiin 1500kcal. Suunnitelma oli siinä!

Vuoden vaihteessa ostin henkilövaa'an ja elintarvikevaa'an sekä hyvät talvikävelykengät. Sitten se oli vaan suorittamista. Dietistäni otin heti alkuun pois kaikki sokerit ja herkut sekä leivän. Sitten pyrin syömään rajallisen määrän aina lounaalla ja päivällisellä mittasin kaiken tarkasti. Ekat pari viikkoa hämmästelin kuinka paljon oikein pastassa tai riisissä on energiaa! Uskomatonta! Normaalisti olisin aina laittanut lähes tuplamäärän pastaa, mutta nyt energiabudjetti tuli vastaan.

Tästä on hyvä jatkaa. Tuntuu meinaan helvetin hyvältä! Vanhat tavat toki kummittelee edelleen, sillä kävin kerran tammikuussa ryypiskelemässä. Eiköhän se tästä vähän hidastu, mutta toivottavasti tavoista tulee pysyviä. Vielä kun pysyisi ainakin kesään asti terveenä!

ps. Vielä tuosta nesteiden lähtemisestä: laskelmani mukaan energiavajeeni olisi ollut vain 18400kcal tammikuussa, mikä vastaa 2,6kg rasvaa. Voihan se olla, että kulutukseni on ollut oletettua suurempi tai lounaalla olen syönyt arvioitua vähemmän.

Vuoden 2016 säästöaste 32%, kulujen tarkastelua

Viime vuoden haaste loppui joulukuussa ja nyt on lähetty virittelemään exceleitä vuodelle 2017. Epäonnistuin haasteessani tai ehkä ennemminkin tavoitteiden asetannassa. Olen tehnyt vuoden aikana kuukausikatsauksia ja vuoden alussa myös viikko katsauksia haasteen etenemisestä, jotka nyt vedän yhteen tässä tekstissä. Vaikka kuukausikin on pitkä aika, niin vuoden keskiarvot antavat vielä paremman kuvan omasta kulutuksesta ja säästämisestä. Viime vuoden säästämisestä ja nettovarallisuuden kehittymisestä kirjoitinkin jo yhteenvedon erikseen. Tässä käsittelen enemmänkin kuluja ja katson tarkemmin kokonaissummien taakse.

Viime vuosi lukuina:
Tulot keskimäärin:
Palkka 2668,26€/kk
Muut tulot 219,97€/kk
Tulot yhteensä 2888,22€/kk

Menot keskimäärin:
Kiinteät kulut 903,42€/kk
Asuminen 645,15€/kk
Muut kulut 414,71€/kk
Kulut yhteensä 1963,27€/kk

Säästöön: 924,95€/kk, joka on 32,02% nettotuloistani.

Säästöön menneet rahat käytin opintolainan lyhentämiseen (ka. 173€/kk), lähiajan rahamenoihin (ka. 282€/kk) ja laitoin säästöön (ka. 470€/kk). En tiedä kuinka järkevältä tämä säästöön määritelmä tässä nyt enää näyttää, mutta tavoitteena oli ennen kaikkea pitää kiinteät kulut hallinnassa. Katsotaan seuraavaksi, mitä jokainen rivi yllä olevasta taulukosta sisältää eriteltynä tarkemmin.

Palkkani koostui täysin työnantajaltani tulleista verollisista suoritteista: kk-palkasta, lomarahoista, ylityökorvaukista ja muista suoritteista. Tähän ei juuri voi vaikuttaa kuin vaihtamalla työpaikkaa tai tekemällä helvatusti duunia nykyisessä tehtävässä. Joulukuussa sainkin pienen n. 175€/kk palkakorotuksen. Jos vaihdan työpaikkaa, niin pyrin silloin kaikin keinoin parantamaan palkkaani.

Muut tulot sisältävät sekalaisen kasan eri suoritteita, jotka lasken lisätuloksi. Muut tulot sisältävät veronpalautukset, tavaroiden myymisestä saadut tulot, työnantajan verottomat suoritteet, kuten päivärahat ja km-korvaukset. Suurin osa lähes puolet muista tuloista koostui veronpalautuksista. Lisäksi tässä on silleen kierosti, kirjanpitoa helpottamaan, laitettu muihin tuloihin myös korvaukset työmatkoilla aiheutuneista kuluista esim. hotellimaksuista. Tämä johtuu siitä, että maksan ne yleensä ensin itse ja kaikki tulee kirjattua muihin kuluihin.

Entäs ne menot sitten. Näihin voin selvästi enemmän vaikuttaa itse kuin tulopuoleen. Tai ainakin vaikutukset ovat nopeampia ja voivat näkyä heti seuraavan kuun menoissa, mutta tulopuolella oman tekemisen vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosien jälkeen. Aloitan asumisesta, koska se on helpoin. Vuoden alussa asuin vuokralla vielä, jolloin vuokra vaihteli välillä 425€/kk-800€/kk. Kyseessä oli väliaikainen kimppakämppä. Kesäkuussa muutiin omaan asuntooni, jolloin aloin lyhentämään myös asuntolainaani. Tällöin mukaan tuli myös hoito- ja rahoitusvastikkeet sekä vesimaksu. Asumiskuluni olivat keskimäärin siis 645€/kk, jossa on mukana asuntolainan lyhennys 427€/kk, joten varsinaisia kuluja tästä on vain n. 220€. Tästäkin huomaa kuinka sekaisin kirjanpitoni periaatteessa on, noh tästä toki voi väitellä, että kuuluuko asuntolainan lyhennys kuluihin vai säästöihin. Tänä vuonna tulen kirjaamaan asiat hieman eri tavalla, jotta aidot kulut erottuvat "semi-kuluista".

Muita kuluja tuli viime vuonna keskimäärin 415€/kk, joista melko suuri osa liittyy matkustamiseen. Tässä on siis isompiin lomareissuihin liittyvät kulut, kerran vuodessa tai harvemmin esiintyvät kulut (esim. sängyn osto tai kassan jäsenyys) ja työmatkoihin liittyvät kulut, kuten edellä mainitsin. Matkustamiseen liittyviä kuluja on yhteensä noin 3350€ eli noin 280€/kk. Lisäksi ostin mm. uuden sängyn n. 400€. Aitoja kuluja, jotka toistuvat vuodesta toiseen, mutta kerran vuodessa on arvioni mukaan noin 120€/kk. Tänä vuonna aion sisällyttää nämä kiinteisiin kuluihini, sillä niitähän ne ovat.

Sitten vielä kiinteät kulut, joita tuli keskimäärin reilu 900€/kk. Haaste kohdistui nimenomaan näihin ja tarkoituksena oli (utopisessa piheydessä) pitää nämä kulut alle 450€/kk. Tämän käsittelen hieman tarkemmin, koska näihin pyrin vaikuttamaan myös tänä vuonna. Tavoite on toki realistisempi. Alla erittely kiinteistä kuluista koko vuodelta (suluissa on osuus):

Ruokaostokset 1586,6€ (14,7%)
Bussikortti 909,2€ (8,4%)
Netti 162,4€ (1,5%)
Spotify ja Netflix 149,9€ (1,4%) 
Sähkö 143,3€ (1,3%)
Työpaikkaruokailu 1343,9€ (12,4%)
Vakuutukset 131,2€ (1,2%)
Muut kulut 8960,0€ (59,1%, otettu huomioon muut tulot)
Muut tulot 2570,2€

Yhteensä 10816,3€ (100%)

Alla vielä vastaavat luvut kk-keskiarvoina (suluissa alkuperäinen ja vuoden 2017 budjetit):

Ruokaostokset 132,2€ (150€, 165€)
Bussikortti 75,8€ (50€, 90€)
Netti 13,5€ (13,5€, 15€)
Spotify ja Netflix 12,5€ (10€, 20€) 
Sähkö 11,9€ (13,5€, 15€)
Työpaikkaruokailu 112€ (130€, 125€)
Vakuutukset 10,9€ (10€, 10€)
Muut kulut 746,7€ (73€, 340€, otettu huomioon muut tulot)
Muut tulot 214,2€ (0€, 0€)

Yhteensä 901,4€ (450€, 780€)

Summa ei täysin vastaa alussa esitettyä lukua, sillä tämä on tehty kulujen erottelua varten ja toinen on täysin tarkka tilin saldoihin perustuva luku. Jossain tullut siis hieman virhettä, mutta sillä ei ole väliä, koska epätarkkuus on kuitenkin vain n. 0,25%. Yllä olevista taulukoista näkee myös hyvin selvästi, että missä meni pieleen. Muut kulut ja tulot olivat yhteensä 532,5€/kk, joka on siis yksinään jo enemmän kuin koko viime vuoden budjetti. Katsotaanpa mihin kaikkeen muut kulut jakautuu ja mihin sitä rahaa oikein on mennyt.

Tähän riittää oikeastaan yksi luku, 3600€. Tuo luku. Tuo on se summa rahaa, joka vuonna 2016 meni ryyppäämiseen, rällästämiseen, juhlimiseen ja pubeissa, porttoloissa ja kievareissa heilumiseen. Kuukausitasolla tämä on 300€/kk. Jäljelle jää siis 233€/kk, joka meni vaatteisiin, harrastuksiin, lähialuematkailuun, lahjoihin ja muihin järkeviin kuluihin, kuten satunnaisiin käyttötavara hankintoihin tai vastaaviin. Tänä vuonna budjettina on yhteensä 340€. Jos oletetaan, että ns. järkevät kulut pysyvät vakiona, niin rellestämiseen jää tällöin n. 110€/kk. Tämä kuulostaa mielestäni ihan kohtuulliselta summalta rahaa. Joka tapauksessa tämä vaati elämäntapojen muuttamista pelkkä pihtailu ei auta vaan kaupungille vaan pitää lähteä harvemmin. Pitää panostaa enemmän laatuun kuin määrään.

Tästä on hyvä jatkaa. Suunnitelma on selvä ja kompastuskivet tunnistettu. Nyt kaikki on kiinni vain suorittamisesta. Day-in-day-out! Pitkäjänteisyyttä tässä tarvitaan ja paljon. Pienistä asioista pitää nauttia enemmän ja kaikessa tekemisessä pitää olla täysillä mukana. Onko missään muuten mitään järkeä?

Vuoden lopulla mittailin painoani ja vyötärön ympärystä. Järkytyin. Asetinkin tälle vuodelle tavoitteeksi vaikuttaa näihin. Alkuvuosi on lähtenyt hirmuisella vauhdilla käyntiin ja painoa on lähtenyt ihan hulluna. Matalasykkeisen liikunnan merkittävä lisääminen on varmaan tullut sokkina elimistölle. Ei haittaa, päin vastoin! Jokaisen pidemmän kävelylenkin jälkeen on ihan mielettömän hyvä olo. Lisäksi punnitusrutiini on tullut jokaiseen aamuun. Olen huomannut, että se motivoi heräämään, kun joka aamu pääsee vaa'alle katsomaan miten homma on kehittynyt. Uskomaton muutos näin pienessä ajassa. Painon pudotus on tämän vuoden tärkein tavoitteeni ja siitä en voi tinkiä. Tämä tulee helpottamaan myös budjetissa pysymiseen, sillä roskaruuassa ja alkoholissa on niin helvatusti energiaa, että sitä ei voi yksinkertaisesti vetää naamariin.

Motivaatio tässä on koetuksella ja sitä ongelmaa koitan taklata kaikin keinoin. Esimerkiksi youtuben motivaatio videot tulevat olemaan uskomaton voimavara. Ne ovat aivan loistavia! Jos ei halua lähteä lenkille nyt, niin en suosittele katsomaan. Aivoissa voi raksahtaa ja ei tiedä mitä tapahtuu. Toinen apu motivaation ylläpidossa on musiikki. Siis kunnon heavy rock punttiksella tai marssin aikana tiukassa ylämäessä auttaa todella paljon. Toivottavasti voin sanoa kesällä, että Disturbed pelasti elämäni!

Vuoden 2016 "non-GAAP tulos" oli kaikkien aikojen paras, salkku +18,51%

Olipahan vuosi! Viime vuoden aikana tapahtui vaikka ja mitä. Opin paljon itsestäni, tutustuin uusiin ihmisiin, tein duunia kohtuudella, välttelin isojen elämän muutoste tekoa, muutiin omaan ensiasuntooni, maksoin lainaa, säästin rahaa, otin lainaa, reissasin 3 viikkoa ulkomailla, tapasin naisen ja menetin hänet. Näin tammikuussa on hyvä vetää vuosi pakettiin, jotta pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä, jos tässä 24 asteen pakkasessa mitään pystyy kirjoittamaan. Kai se on väännettävä lattialämmitystä kovemmalle ja pistettävä kahvi tippumaan!

Lähtökohdat vuoteen 2016

Koska kyseessä on sijoitusblogi, niin koitan pysyä aiheessa vaikka mieli tekisi kertoa kaikesta muustakin. Lähdetään liikkeelle vuoden takaisesta tilanteesta, joka pohjautuu tähän tekstiin.

31.12.2015 lähtötilanne oli seuraavanlainen
Osakesalkku 25013€
Osuusmaksut 1000€
Opintolaina -2073€
Henkilöstörahasto 1458€
Asunnossa 20983€
Käteinen 480€
+_________________________
                               NAV 46861€

Viime vuosi oli mielenkiintoinen sen takia, että olin aloittanut haasteen likviditeetin parantamiseksi. Haaste itsessään epäonnistui täysin, sillä olin asettanut tavoitteen liian korkealle ja en oikeasti ollut valmis muuttamaan elämäntapojani, mitä onnistuminen tai edes lähelle tavoitetta pääseminen olisi vaatinut. Toistaiseksi nämä aiemmin mainitsemani "lähiajan rahamenot" ovat olleet kuluja, jotka olen maksanut säästämästäni summasta. Toisin sanoen, rahamenot eivät ole näkyneet säästöasteessani. Nämä ovat kuitenkin vaikuttaneet nettovarallisuuden laskentaan sekä vuonna 2015 että viime vuonna. Aion siis laskea todellisen (GAAP) nettovarallisuuden ja sitten lisäksi puhdistetun arvon (non-GAAP), joka kertoo paremmin säästämiskyvystäni ja nettovarallisuuden kehittymisestä.

Aloitan laskemalla lähiajan rahamenoista puhdistetun vuoden 2015 NAV:n laskennasta. Vuoden 2015 aikana lähiajan rahamenoja tuli yhteensä 2863€. Tämä tarkoittaa, että

NAV 46861€
2015 rahamenot 2863€
+_________________________
            non-GAAP NAV 49724€

Nettovarallisuuden kehitys

OK, nyt kun tiedetään lähtökohta mihin verrata, niin voidaan mennä itseasiaan eli vuoden 2016 tulokseen. Vuoden 2016 lopulla nettovarallisuuten muodostui hyvin pitkälti samoista asioista, kuin vuosi sitten. Ainut ero oikeastaan on se, että olen haasteen mukaisesti parantanut likviditeettiä hankkimalla rahoituksen pankista, joka tulee näkymään uutena velkana nettovarallisuuslaskelmassa. Olen päättänyt kutsua tätä lainaa "oppii olemaan velaksi", mikä saattaa antaa viitteitä siitä, minkälaisista lähiajan rahamenoista tässä on kyse.

31.12.2016 tilanne:
Osakesalkku 33556€
Osuusmaksut 1000€
Opintolaina 0€
Henkilöstörahasto 1832€
Asunnossa 23976€
Käteinen 2874€
"Oppii olemaan"-velka -8750€
+_________________________
                               NAV 54488€

Nettovarallisuuten on siis kasvanut vuoden 2016 aikana 16,3 %, joka on 7627€ vuodessa. Verrattuna aiempiin vuosiin tämä on kaikkein pienin kasvu sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Tämä johtuu edellä mainituista lähiajan menoista ja tästä johtuen todellisen säästämisen esille saamiseksi aion laskea myös puhdistetut non-GAAP arvot. Tässä pitää ottaa huomioon sekä vuonna 2015 toteutuneet rahamenot, että vuoden 2016 aikana toteutuneet rahamenot. Olen lähiajan rahamenojen lisäksi käyttänyt säästöjäni myös esim. matkusteluun, mutta niitä ei tässä vähennetä vaan ne ovat molemmissa todellisina kuluina.

NAV 54488€
2015 rahamenot 2863€
2016 rahamenot 3300€
"Oppii olemaan"-velka 8750€
+_________________________
            non-GAAP NAV 69401€

Lähiajan menoista puhdistettu nettovarallisuuteni on kasvanut huomattavasti enemmän kuin todellinen nettovarallisuuteni. Puhdistettu arvo kuvaa paremmin sitä summaa, jonka oikeasti pystyn säästämällä ja sijoittamalla saavuttamaan. Tämä aiempiin vuosiin vertailukelpoinen NAV on kasvanut vuoden 2016 aikana 39,6%, joka on 19677€ vuodessa. Tämä on tähän mennessä kaikkien aikojen paras absoluuttinen euromääräinen tulos. Vuonna 2012 NAV kasvoi 13363€, vuonna 2013 14612€, vuonna 2014 16077€ ja vuonna 2015 (non-GAAP) 18897€. Siinä mielessä tähän ei voi olla kuin tyytyväinen vaikka todellinen kehitys onkin huomattavasti huonompi. Potentiaali on kuitenkin todella hyvään kehitykseen.

Osakesalkun kehitys

Kuten huomata saattaa, niin suurin nousu on tullut osakesalkussa, joka on noussut 8543€. Alla erittely osakesalkkuni kehityksestä

Lisätty pääoma 3235€
Osuusmaksujen korkotulot (bruttona) 128,64€
Osingot (bruttona) 996,24€
Superluoton korko -24,92€
Osinkojen ennakonpidätys -202,39€
Arvon nousu 4410,43€.

Osakesalkku tuotti siis yhteensä noin 5180€, josta osingot selittävät 19,2%. Viime vuotiseen tapaan sain osinko- ja korkotuloja (bruttona) yli 1000€. Osinkoja- ja korkotulot olivat yhteensä 1124,88€. Yllä näkyy vain osa kuluista. Olen aiemmin seurannut kaupankäyntikulujen kehittymistä ja vuonna 2016 tuli uusi ennätys. Tein kauppaa aivan liikaa ja kaupankäynti kuluni vuodelta 2016 olivat yhteensä 211€, joka on 0,72% keskimääräisestä salkun arvosta. Vuonna 2013 kaupankäyntikulut olivat 1,4%, vuonna 2014 0,64% ja vuonna 2015 ne olivat 0,87%. Vuodelle 2017 olen asettanut tavoitteen, että kaupankäyntikulut ovat alle 50€ vuodessa.

Nordnetin laskema salkkuni tuotto oli vuonna 2016 +18,7%. Tämä on käsittääkseni laskettu TWR-menetelmällä ja tuotto sisältää myös osingot, joten tämä on vertailukelpoinen esim. rahastojen kasvu-osuuksiin tai total return indekseihin. Pahimmillaan tuotto kävi noin 14% pakkasella helmikuun alussa ja parhaimmillaan tuotto oli juuri ennen jouluaattoa noin 21 % plussalla. Nordnetissa olo aikana (17.10.2012-31.12.2016) salkkuni on yhteensä tuottanut +71,82%. Tämä vastaa noin 13,8 % annualisoitua (p.a.) tuottoa.

Osuusmaksut tuottivat viime vuonna 128,64€, mikä vastaa 12,86% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Jotta saadaan nämä huomioitua kokonaistuotossa, niin pitää laskea painotettu tuotto. Osuusmaksut mukaan lukien sijoitukseni tuottivat vuonna 2016 yhteensä 18,51%.

Vertailuindeksini on 50/50 jenkkilä ja hesa eli S&P500 ja OMXH25. Vertailuindeksin olen valinnut siten, että se vastaisi sijoituksiani, jos tekisin ne passiivisiin indeksirahastoihin. Superrahastojen tultua markkinoille sijoittaisin varmaan myös hesan lisäksi muualle pohjoismaihin, mutta pysyköön vertailuindeksi ennallaan. Vaihdan kuitenkin tänä vuonna seligson OMXH25 ETF:n nordnetin superrahasto suomeen. S&P500 tuotti osingot mukaan lukien vuonna 2016 yhteensä 11,96 %. Tämä on kuitenkin dollarimääräinen tuotto. Euroissa laskettaessa pitää valuuttakurssin muutos ottaa huomioon. Vuoden alussa EUR/USD-kurssi oli 1,0861 ja vuoden lopussa EUR/USD-kurssi oli 1,0525 eli dollari vahvistui vuoden aikana 3,09%. Euromääräinen S&P500:n tuotto oli siis yhteensä +15,42%. Nordnetin superrahasto suomi tuotti osingot mukaan lukien vuonna 2016 yhteensä 11,45 %. Kun nämä laskee yhteen saadaan vertailuindeksini tuotoksi 13,44%. Voitin siis viime vuonna vertailuindeksini selvästi!

Eiköhän se riitä tältä erää. Tässä kuitenkin tärkeimmät tuli jo käsitelty ja mielestäni tässä on jo riittävät tiedot seuraavia vuosia varten. Tähän tekstiin on aina helppo palata, kun haluaa katsoa miten homma on kehittynyt.

Joulukuun säästöaste 59,7 %, vuosi 2017 saa tulla!

Joulukuu eli haasteen viimeinen kuukausi alkaa olla lopuillaan ja tässä jo valmistaudutaan tervehtimään vuotta 2017. Epäonnistuin haasteessani tai ehkä ennemminkin tavoitteiden asetannassa, mutta ensi vuosi tuo uuden mahdollisuuden haastaa itsensä. Ei sitä tähän kannata lopettaa tai luovuttaa. Katsotaanpa miltä viime kuukausi näyttää lukuina:

Tulot:
Palkka 2569,22€
Muut tulot 0€
Tulot yhteensä 2569,22€

Menot:
Kiinteät kulut 313,96€
Asuminen 722,03€
Muut kulut 0€
Kulut yhteensä 1035,99€

Säästöön: 1533,23€, joka on 59,68 % nettotuloistani.

Tuloni olivat normaalin kuukausipalkan mukaiset. Sain kuitenkin palkankorotuksen, jota alettiin maksamaan jouluusta alkaen, joten se vähän buustasi tuloja. Periaatteessa olin iloinen, mutta koska kyseessä oli niin pieni korotus, niin sen voi ottaa vittuilunakin. Se, että palkkaa ylipäätään nostetaan on kuitenkin hyvä signaali. Katsotaan miten tähän puoleen voi vaikuttaa jatkossa.

Kuluni olivat yhteensä 1035,99€, jotka olivat kiinteiden kulujen osalta alle budjetin, wuuhuu! Haasteen mukaisesti olen ottanut tavoitteekseni pitää kiinteät kulut alle 450€ kuukaudessa. Tavoite ei ole ollut realistinen, kuten aiemmista katsauksista on voinut huomata. Elämäntapani ja kulutustottumukseni ovat muuttuneet niin paljon, etten enää pysty aiempien vuosien mukaisiin pieniin kuluihin. Tämä ei kuitenkaan yhtään vähennä kulujen seurannan arvoa vaan se nimenomaan kyseenalaistaa muuttuneita tapojani. Tässä kuussa kiinteiden kulujen pienuus johtui pääosin uhkapelaamisesta, josta tuli noin 600 euron voitot. Ilman pokerivoittoja kuluni olisivat olleet reilu 900€, mikä vastaa hyvin aiempien kuukausien lukuja.

Asumiskulut olivat edelleen normaalia suuremmat, sillä toistaiseksi joudun maksamaan lainan lyhennyksen lisäksi myös rahoitusvastiketta. Taloyhtiölainan maksun jälkeen kuukausittaiset asumiskulut pienenisivät arviolta noin sadalla eurolla. Toistaiseksi rahoitustilanne säilyy avoimena, koska olen miettinyt rahoitus uudelleen lähinnä sen takia, että saisin asunnon mahdollisesti vuokralle laiton yhteydessä kassavirran positiiviseksi. Pitää alkuvuoden aikana käydä lainakilpasilla ja muutenkin miettiä tuota vuokraamista vielä.

Tässäkään kuussa en tehnyt viikkoraportteja kiinteistä kuluistani, joten alla yhteenveto kiinteistä kuluista (suluissa merkitty nykyinen budjetti ja uusi vuoden 2017 budjetti)

Ruokaostokset 104,91€ (150€, uusi budjetti 165€)
Bussikortti 49€ (50€, uusi budjetti 90€)
Netti 15€ (13,5€, uusi budjetti 15€)
Spotify ja Netflix 19,98€ (10€, uusi budjetti 20€)
Sähkö 0€ (13,5€, uusi budjetti 15€)
Työpaikkaruokailu 107,1€ (130€, uusi budjetti 125€)
Vakuutukset 0€ (10€, uusi budjetti 10€)
Muut kulut 790,48€ (73€, uusi budjetti 340€)
Muut tulot 772,51€ (0€, uusi budjetti 0€)

Yhteensä 313,96€ (450€, uusi budjetti 780€)

Haasteen ideana on ollut rahan säästäminen lähiajan menoihin. Säästämisen lisäksi olen varmistanut riittävän likviditeetin hankkimalla rahoituksen pankista. Tässä kuussa lähiajan menoihin liittyviä kuluja maksoin säästöistä 393,16€. Kuten lupasin jo viimeksi, niin vuoden vaihteen jälkeen pitää vetää tämäkin asia yhteen.

Tässä vielä yhteenveto säästämisestäni haasteen ajalta:
Joulukuu 608,84€ (21,7 %)
Tammikuu 1503,21€ (51,7 %)
Helmikuu 901,53€ (35,9 %)
Maaliskuu 365,43€ (14,9%)
Huhtikuu 1087,9€ (33,7%)
Toukokuu 907,03€ (36,3%)
Kesäkuu 810,01€ (27,4%)
Heinäkuu 1754,05€ (70,5%)
Elokuu 399,28€ (13,7%)
Syyskuu 896,16€ (36,4%)
Lokakuu -282,44€ (-8,8%)
Marraskuu 2832,69€ (63,5%)
Joulukuu  1533,23€ (59,7%)
+____________________
                 13316,92€ (35,5%), joka on keskimäärin 1024,38€/kk.

Itse kävin tuossa aiemmin päivällä ajamassa uusia goretex talvikävelykenkiäni sisään. Heitin kahden tunnin lenkin ja kävin matkalla kiipeämässä vähän portaita. Nyt on todella hyvä fiilis ja tuntuu että olen valmiina lähtemään viettämään kaverini luo vuoden vaihtumista. Suojalasit päähän, paketti roomankynttilöitä messiin ja skumppa auki! Hyvää uutta vuotta 2017 kaikille!

2017 tavoitteet säästämiseen, sijoittamiseen ja terveyteen

Olen tässä miettinyt tavoitteitani ensi vuodelle, kun vuosi 2016 lähenee loppuaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asetan muutaman taloudellisen tavoitteen ja lisäksi panostan muutamalla tavoitteella terveyteeni. Olen pyrkinyt realisitisiin tavoitteisiin, mutta kuitenkin sellaisiin, joiden saavuttaminen antaa hieman haastetta ja ovat oikeasti tärkeitä itselleni.

 

Yksi tavoitteistani periytyy tältä vuodelta, mutta hieman muutettuna. Vuonna 2016 pyrin pitämään kiinteät kuluni alle 450 euron per kuukausi. Tämä osoittautui ihan mahdottomaksi, kuten kuukausikatsauksista on saanut huomata. Taisin marraskuun kuukausikatsauksen yhteydessä esitellä uuden budjettini, joka on 780 €/kk. Alustavien laskelmien mukaan vuonna 2016 toteutuneet kuluni ovat olleet keskimäärin noin 900 €. Pyrin siis kuluttamaan noin 120 € tai 13 % vähemmän kuin vuonna 2016. Huomasin lisäksi, että epäsäännölliset kulut eivät ole mukana tavoitteessa millään tavalla. Alustavien laskelmien mukaan vuonna 2016 epäsäännölliset kuluni olivat noin 190 €/kk, mutta arvioni mukaan pystyisin pärjäämään noin 120 eurolla kuussa. Haluan vuodelle 2017 asettaa vain yhden kulutavoitteen, joten muodostan tavoitteeni yhdistämällä kaikki kulut. 2017 tavoitteekseni tulee tällöin < 900 €/kk.

 

Toinen tavoitteeni liittyy sijoittamiseen. Viime vuonna jostain syystä jälleen lipsuin kovaan kaupankäyntivolyymiin ja lisäksi käytin superluottoa epäloogisesti. Näistä molemmista pitää päästä eroon. Kaupankäyntikuluni olivat vuonna 2016 yhteensä 211 €. Tämä jakautui seuraavasti: 6 kauppaa hesasta, 8 usasta, 3 tukholmasta ja 1 köpiksestä. Teen aivan liian paljon kauppaa ja vuodelle 2017 tavoitteeksi asetan, että kaupankäyntikulut pysyvät alle 50 euron. Tämä on mitoitettu siten, että voin tehdä mahdolliset Betsson ja Fortum kevennykset sekä kaksi ostoa jenkkilästä. Entäs se superluotto sitten? Tällä hetkellä salkussani ei ole velkaa, mutta aina velkaa ottaessani huomaan, että en pidä siitä. Se saa jotenkin olon tuntemaan epävarmalta ja yllättäen se vaan alkaa ahdistamaan. Haluan tästä tunteesta ja samalla myös riskistä eroon siten, että en ota yhtään superluottoa vuonna 2017. Tähän liittyen annan kuitenkin itselleni takaportin pörssiromahduksen varalta. S&P500 indeksi on tänään noin tasolla 2235, mutta jos pörssi romahtaa enemmän kuin 20 % eli indeksi laskee alle tason 1790, niin saan käyttää velkavipua.

 

Olen varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ollut hieman huolissani terveydestäni. Lähinnä olen huolissani ylipainosta, joka aiheutuu pääosin sisäelin rasvasta eli ns. kaljamahasta. En ole ikinä painanut näin paljon kuin nyt. Pelkästään tänä vuonna painoni nousi 8 kg, josta valtaosa tuli kesällä. Tämä kuulostaa mielestäni jossain määrin ihan hullulta varsinkin jos katsoo heiaheia-merkintöjäni vuodelta 2016: säbä 66 krt, punttis 25 krt, futsal 19 krt, fillarointi 165 km, koris 17 krt ja 20 muuta lajia 1-5 krt. Yksinkertaisesti syön ja juon tai ainakin juon liikaa! Tähän liittyen haluan asettaa kaksi tavoitetta, jotka liittyvät painoon ja vyötärön ympärykseen. Jotta paino-indeksini olisi normaalilla tasolla eli alle 25, niin painoni tulisi olla alle 79 kg. Jotta vyötärö-lantio-suhteeni olisi normaalilla tasolla eli alle 0,9, niin vyötärön ympärykseni tulisi olla alle 84 cm. Oletin tässä, että lantionympärys pysyy käytännössä vakiona. Tässä alla nykyinen tilanne, josta voi vain sanoa, että kattokaa noita helvatun lukuja, helvetin surkeita, kohta tulee joku vitun diabetes tai sydän ei kestä:

• Pituus 178 cm
• Paino 92 kg
• Painoindeksi 28,4 (normaali < 25)
• Vyötärön ympärys 107 cm
• Lantion ympärys 93 cm
• Vyötärö-lantio-suhde 1,15 (normaali < 0,9).

Olen tähän liittyen tehnyt jo muutamia valmisteluja ja aion aloittaa tämän kuten kaikki uuden vuoden lupauksen tehneet eli tammikuun alusta. Tämä tulee olemaan ehdottomasti vuoden tärkein ja merkittävin asia itselleni, joten ainakin tässä tavoitteessa pitää onnistua! Tulen kirjoittaman tästä varmasti blogissani erikseen vaikka ei tämä nyt enää osakesijoittamiseen liitty, mutta omaan terveyteen tehdyt sijoitukset ovat luultavasti huomattavasti kannattavampia.

 

Alla vielä yhteenveto tavoitteistani vuodelle 2017:

1. Kiinteät kulut keskimäärin < 900 €/kk
2. Kaupankäyntikulut yhteensä < 50 €
3. Velkavipu salkussa < 0 € (pl. >20% romahdustilanteet)
4. Paino < 79 kg (ts. painoindeksi < 25)
5. Vyötärön ympärys < 84 cm. (ts. vyötärö-lantio-suhde < 0,9)