Olen viime aikoina ollut innoissani kurssilaskun tuomista ostomahdollisuuksista ja tällä viikolla piti tarttua velkavivulla toimivaan ostoaseeseeni, kun yksi seurantalistallani ollut osake tippui noin 12 % yhden päivän aikana.
Toivon korjausliikkeen jatkuvan pitkään ja olisin kiinnostunut lisäämään
erityisesti terveydenhoitoalan yrityksiä salkkuuni. Tähän kuitenkin
vaadittaisiin useiden yritysten osalta yli 10 % tai jopa useamman
kymmenen prosentin kurssilasku. Pitääkin jossain välissä tarkastaa laskelmat ja arvioida uudestaan ostotasot, ettei mene mahdollisuus ohi suun.
Tänäänkin olen seurannut huvittuneena mm. Wal-Martin (WMT) ja Medtronicin (MDT) kurssiheiluntaa. Molemmat osakkeet ovat käyneet hetkellisesti todella rajussa laskussa (WMT -4,6 % ja MDT -5,8 %) kovalla volyymillä, mutta palautuivat pörssin sulkeutuessa hieman loivempiin laskulukemiin (-3,6 % ja -2 %). Myös seurantalistallani oleva Wells Fargo (WFC) otti hetkellisesti osumaa noin -4,9 % verran, mutta kello 23 kurssi oli palautunut vain noin 2 % laskuun. Sijoitusurani aikana en ole vielä tämmöistä nähnyt!
Mutta asiaan eli osinkoa kasvattavaa rättikauppaan. Salkkuni vahvistui ensimmäistä kertaa yhtiöllä, joka on tullut vastaa screenistä. Aiempiin salkkuni yrityksiin olen usein saanut ensikosketuksen jonkin blogitekstin tai analyysin kautta. Uusi salkkuyhtiöni on yhdysvaltalainen Gap Inc., joka on osunut useampaan kertaan haaviin, kun olen screenaillut yrityksiä eri ehdoin.
Gap Inc. (NYSE:GPS) on globaali rättikauppa, hieman kuten kaikille suomalaisille tuttu Tukholmaan listattu H&M. Gap myy vaatteita, lisävarusteita ja henkilökohtaisia hoitotuotteita miehille, naisille, lapsille ja vauvoille. Gap markkinoi tuotteitaan useiden suomalaisille täysin tuntemattomien brändien alla, kuten Gap, Old Navy, Banana Republic (kts. kuva 1), Piperlime, Athleta ja INTERMIX. Yhtiöllä on sekä kivijalkakauppoja että verkkomyyntiä niin jenkeissä kuin kansainvälisesti. Osa kivijalkakaupoista on täysin itseoperoituja, mutta Gap:llä on myös franchising liiketoimintaa, jossa yksityinen myyjä ostaa oikeudet kaupata Gap:n brändituotteita tietyllä konseptilla. Kansainvälistyminen on ollut seuraava suuntaus ja 2014 helmikuussa Gap avasi Kiinaan ensimmäisen myymälänsä.
Gap kivijalkakaupat vastaavat lähes täysin yrityksen liikevaihdosta, sillä vain noin 13 % tulee verkkopuolelta. Toisaalta online myynti kasvoi viime kvartaalilla 11 % viime vuoteen verrattuna, joten suunta on oikea. Vaikka kilpailu on kovaa mm. Zaran ja H&M:n kanssa, niin rättibisnes on erittäin sirpaleista vielä ja monet alan yritykset ovat markkina-arvoltaan vain noin muutaman miljardin arvoisia. Markkinaosuuksia on siis mahdollisuus napsia sieltä täältä tekemällä asiat paremmin kuin muut. Toiseksi Gap on panostanut viime aikoina kansainvälistymiseen ja on suunnitellut avaavansa Kiinaan 110 myymälää ja Intiaan 40 yhteistyössä operoitavaa franchising myymälää vuoteen 2015 mennessä
Viimeisen 10 vuoden aikana aikavälillä 2004-2013 Gap:n liiketoiminta on kasvanut hitaasti ollen jatkuvasti kannattava. Liikevaihto on kasvanut tarkastelu aikavälillä keskimäärin vain noin 1,3 % vuodessa ja liikevoitto 3,3 % vuodessa. Keskimääräinen liikevaihto viimeisen 10 vuoden aikana on ollut noin 15371 miljoonaa ja liikevoitto noin 1048 miljoonaa. Vuoden 2013 osalta vastaavat arvot olivat 16148 miljoonaa ja 1280 miljoonaa. Gap:n kannattavuus on kuitenkin parantunut ja oman pääoman tehokkuutta on parannettu jatkuvasti. Oman pääoman tuotto pyöri noin 20 % tietämillä tarkastelujakson alussa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana ROE on ollut noin 40 %. ROE on ollut keskimäärin 25,22 % tarkasteluajanjaksolla.
Vaikka liikevaihdon ja liikevoiton kasvu on ollut heikkoa, niin Gap ei ole jättänyt kuitenkaan omistajiaan kylmäksi. Osakkeiden lukumäärä on laskenut radikaalisti sillä vuonna 2004 osakkeita oli 991 miljoonaa ja viime vuoden lopulla niitä oli enää 467 miljoonaa. Osakkeita on ostettu takaisin keskimäärin lähes 8 % vuodessa. Lisäksi Gap on maksanut kasvavaa osinkoa koko tarkastelujakson ajan viimeisimmän USD 0,22 kvartaaliosingon antaessa noin 2,4 % tuoton. Osinkoa on nostettu tarkasteluaikavälillä keskimäärin 29,48 % vuodessa. Viimeisin nosto 70 sentistä 88 senttiin vastaa 25,7 % kasvua, joten vauhti ei näytä olevan hidastumassa.
Ostin Gap:a salkkuuni hintaan USD 36,6, kun kurssi oli tippunut tulosvaroituksen ja CEO:n vaihtoilmoituksen jälkeen päivässä yli 12 %. Kaupankäyntikulut mukaan lukien keskihinnakseni tulee 55 osakkeen erälle 36,946 USD. Arvostusluvut ostohinnallani ovat seuraavat:
MCAP USD 16,11 miljardia
P/E 13,65,
P/E (2014 ennuste) 11,15
PEG 1,1
P/S 1,12
P/B 6,17
EV/S 1,09
EV/EBITDA 6,76
Debt-to-equity 0,46
Sen lisäksi, että yhtiö ostaa keskimäärin 8 % osakkeistaan takaisin, Gap voi ostaa niitä vielä melko huokeaan hintaan. Yhtiö on nettovelaton ja kaiken lisäksi osingonjako suhde on matala noin 33 %. Osingon kasvuun on siis hyvät mahdollisuudet. Nyt kun mukavat aiheet on käyty läpi, niin päästäänkin yrityksen arvon määrittämiseen eli vielä mukavampaan aiheeseen.
Yksinkertaisella Gordonin kasvumallilla ja 12 % tuottovaatimuksella saamme Gap:n arvoksi USD 31,6. Tässä on käytetty 1. vuoden osinkona USD 0,88 ja osingon kasvun on oletettu olevan 9,22 % vuodessa, mikä on selvästi alle historiallisen kasvun. Tuleva kasvu on arvioitu liikevaihdon kasvun, liikevoiton kasvun ja osakemäärän vähenemisen funktiona = 0,90*(osakemäärän väheneminen + keskiarvo(liikevaihdon kasvu, liikevoiton kasvu)). Kerroin 0,9 tulee siitä, että lasken mukaan 10 % varmuusmarginaalin.
Käyttämällä netistä ilmaiseksi löytyvää tulevien kassavirtojen diskonttauslaskuria voimme arvioida myös Gap:n todellista arvoa. Viime vuoden osakekohtainen tulos oli USD 2,71, jonka oletamme kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana keskimäärin 7,68 % vuodessa ja tämän jälkeen tasaantuen 3,5 % kasvuvauhtiin. Tuottovaatimuksena kun käyttää 12 %, niin Gap:n arvoksi saamme USD 39,17. Tässä EPS:n kasvu on arvioitu jälleen liikevaihdon kasvun, liikevoiton kasvun ja osakemäärän vähenemisen funktiona poiketen edellisestä kuitenkin siten, että turvamarginaalina käytettiin 25 %:a eli 0,75:n kerrointa.
Lisäksi voimme arvioida Gap:n arvoa vertaamalla kasvulukemia omaan tuottovaatimukseeni eli 12 %:iin. Gap on vähentänyt osakemäärää keskimäärin 7,94 % vuodessa. Eli takaisinostot selittävät noin 66 % tuottovaatimuksestani. Osinkotuotto on keskihankintahinnallani 2,38 %. Osinko selittää siis noin 20 % tuottovaatimuksestani. Jäljelle jäävä 14 % pitäisi selittyä liiketuloksen absoluuttisella kasvulla, jonka pitäisi olla siis vähintään 1,68 % vuodessa. Tämä on pienempi kuin toteutunut 3,3 %:n kasvu. Jos huomioidaan jälleen 25 % turvamarginaali, niin kasvun voidaan olettaa olevan 2,48 %. Tämä on 0,8 % suurempi kuin vaadittu, joten osinkoa voidaan nipistää 0,8 % saavuttaen silti tuottovaatimukseni 12 % ( 7,94 %+2,38 %-0,8 %+2,48 %). Eli Gap:n arvo vastaa 1,48 % osinkotuottoa (2,38-0,8). USD 0,88 osingolla osakekurssi pitäisi olla noin USD 59,5, jotta kyseinen osinkotuotto toteutuisi.
Kolmella eri tavalla arvioidessa Gap:n arvoa sain yllättäen kolme eri tulosta. Gordonin malli antoi arvoksi 31,6, kassavirtojen diskonttauslaskuri 39,17 ja tuottojen summaaminen 59,5. Olkaamme tässä vielä konservatiivisia ja painotetaan alinta arvoa eniten ja lasketaan Gap:n arvo painotetulla keskiarvolla siten, että on lisäksi 10 % mahdollisuus Gap:n konkurssista. Tällöin saamme Gap:n arvoksi = 0,35*31,6+0,3*39,17+0,25*59,5+0,1*0=37,7. Ostin Gap:a alle tämän arvon ja uskon, että sain ostettu laadukasta yritystä ainakin hyvin lähelle liiketoiminnan todellista arvoa, mutta tämänhän näkee vasta pitkällä aikavälillä.
Ehdottomasti tarkastelemisen arvoista on Gap:n sisäpiirin omistusosuus yrityksestä. Viimeisen 3 kk aikana ei ole ollut yhtään ostoa, mutta myyntejä on ollut 9 kappaletta yhteensä noin 840 tuhannen osakkeen edestä. Viimeisen 12 kk aikana ostoja on esiintynyt 13 kappaletta ja myyntejä 64 kappaletta siten, että nettomyyntiin on joutanut 2 miljoonaa 360 tuhatta osaketta. Tämä vastaa siis noin puolta prosenttia yrityksen osakkeista. Eli viime aikaisten kurssihuippujen aikana moni sisäpiiriläinen on myynyt omistustaan.
Tässä ei ole kuitenkaan koko tarina, sisäpiiri omistaa Gap:stä nimittäin noin 166 miljoonaa osaketta eli noin 36 %. Yrityksen hallituksessa istuu edelleen toinen Gap:n perustajista eli Doris Fisher, joka perusti yrityksen miehensä kanssa vuonna 1969. Lisäksi Fisherin pojat ovat olleet tiivisti yrityksen toiminnassa mukana. Pojat Robert ja William Fisher istuvat tällä hetkellä yhtiön hallituksessa ja omistavat yksinään noin 19 miljoonaa Gap:n osaketta eli noin 4 % yrityksestä. Oman lehmän voisi kuvitella olevan hieman ojassa ja tämä sopii hyvin strategiaani.
Hallitus ja johto näyttää muutenkin osaavalta ja hallituksessa istuu mm. maailman suurimman retailerin eli Wal-Martin entinen CEO Bob Martin. Lisäksi uusi CEO valittiin yhtiön sisältä, mikä on mielestäni selvä plussa. Uusi CEO Art Peck oli aiemmin vastuussa kasvusta, innovoinnista ja digitaalisesta puolesta, joten yhtiön kasvu uralle kääntäminen online myyntiä lisäämällä tulee varmasti olemaan merkittävässä osassa Peckin johtamiskaudella. Toivon kuitenkin, että kasvua ei haeta kannattavuuden kustannuksella.
Tekstejä osakesijoittamisesta ja tarinoita henkilökohtaisen talouden hoitamisesta. Blogissani ei ole mainoksia eikä affiliate linkkejä. En saa mitään kompensaatiota blogini pitämisestä. Tavoitteeni kirjoittaessa on selventää omia ajatuksia ja saada palautettu lukijoilta, jotta voin kehittyä ja tehdä asiat paremmin jatkossa.
torstai 16. lokakuuta 2014
tiistai 14. lokakuuta 2014
Osto-ohjelma jatkuu: Outotec
Hankkiessani ensimmäistä kertaa Outoteciä tämän vuoden helmikuussa olin jo suunnitellut osto-ohjelman valmiiksi. Ostin ensimmäisen erän hintaan 7 euroa. Tällöin voimassa oli Nordnetin kaupankäyntikampanja, jossa kaikkien Helsinkiin listattujen osakkeiden välityspalkkiot olivat yhden euron. Ostin osakkeita hyvin pienen vain 30 kappaleen erän. Ensimmäisestä erästä irtosi 0,2 euron osinko huhtikuussa.
Seuraavat stepit osto-ohjelmassani olivat ostot tasoilla 5,8 euroa ja 4,8 euroa siten että keskihinnakseni muodostuu alle 6 euroa. Ostin Outoteciä lisää 150 kappaletta kurssin laskiessa 5,8 euron tasolle lokakuun 1. päivänä. Kurssi on edelleen laskenut viimeiseltä ostotasoltani ja tämän päivän päätöskurssi oli 5,36 euroa.
Jos kurssi laskee tasolle 4,8 euroa tulen luultavasti ostamaan 220 kappaletta Outotecin osakkeita, jonka jälkeen salkussani on 400 kappaletta Outotecin osakkeita keskihintaan 5,39 euroa hankintakulut huomioiden. Jos salkussani ei tapahtuisi muita muutoksia, niin osto-ohjelman päätyttyä Outotec edustaisi noin 9 prosenttia salkustani. Tällä hetkellä Outotecin paino on 4,8 % ja keskihinta on 6,06 euroa.
Ostin viimeisen eräni hyödyntäen salkkuni lainoitusominaisuutta. Lainaa salkussani on tällä hetkellä noin 3500 euroa eli noin 17,5 % salkkuni arvosta. Olen strategiassani asettanut rajan velkavivulle siten, että lainaa saa korkeintaan olla 25 % salkkuni arvosta normaali tilanteessa. Tämä mahdollistaa viimeisenkin erän (220*4,8+9=1065) oston velalla, jos kurssi niiaa ennen uuden pääoman lisäämistä salkkuuni.
Hieman aiheen sivusta: Lisäksi olen valmistautunut lisäämään Nokian Renkaita 50 kappaletta hintaan 21,29 myös hyödyntäen velkavipua. Jos näin käy, niin joudun lisäämään hieman pääomaa salkkuuni, jotta strategiani mukainen 25 % raja ei ylity. Loppu vuoden aikana kaikki säästöön jäävä käteinen menee ensisijaisesti ASP-tilille, jotta vältän asunnon oston yhteydessä useamman lainan ottamisen.
Entä osingot? Viime vuodelta Outotec maksoi osinkoa 0,2 euroa per osake. Tänä vuonna on mahdollista, että heikentyneen näkymän ja kassan turvaamiseksi Outotec joutuu leikkaamaan osinkoaan. Pitkällä aikavälillä osinko on ollut kuitenkin trendinomaisesti kasvava ja viimeisen 8 vuoden ajalta on maksettu keskimäärin 0,2075 euron osakekohtaista osinkoa. Tämä tarkoittaa nykyiselle keskihinnalleni noin 3,42 % osinkotuottoa ja osto-ohjelman loppuun saattamisen jälkeen saavuttamalleni keskihinnalle noin 3,85 % osinkotuottoa.
Outotec on salkkuuni hyvin sopiva pitkän aikavälin sijoitus raaka-aine (basic materials) sektorille. Toinen salkussani oleva raaka-aine sektorilla (reutersin mukaan) toimiva yritys on Tikkurila, joka oikeasti on lähempänä syklisten kulutushyödykkeiden sektoria. Sektorin paino alkaa nousta liikaakin, jos vielä Tikkurilan kurssi laskee ostotasoille. Toimialahajautus kuitenkin elää jatkuvasti uusien sijoitus myötä ja en ole siitä vielä huolissani. Kun salkkuni alkaa lähestymään kuusinumeroisia lukemia, niin toimialahajautuksen pitäisi olla kunnossa ja esim. terveydenhuolto alan sijoitukset pitäisi edustaa huomattavasti suurempaa osaa salkustani.
Seuraavat stepit osto-ohjelmassani olivat ostot tasoilla 5,8 euroa ja 4,8 euroa siten että keskihinnakseni muodostuu alle 6 euroa. Ostin Outoteciä lisää 150 kappaletta kurssin laskiessa 5,8 euron tasolle lokakuun 1. päivänä. Kurssi on edelleen laskenut viimeiseltä ostotasoltani ja tämän päivän päätöskurssi oli 5,36 euroa.
Jos kurssi laskee tasolle 4,8 euroa tulen luultavasti ostamaan 220 kappaletta Outotecin osakkeita, jonka jälkeen salkussani on 400 kappaletta Outotecin osakkeita keskihintaan 5,39 euroa hankintakulut huomioiden. Jos salkussani ei tapahtuisi muita muutoksia, niin osto-ohjelman päätyttyä Outotec edustaisi noin 9 prosenttia salkustani. Tällä hetkellä Outotecin paino on 4,8 % ja keskihinta on 6,06 euroa.
Ostin viimeisen eräni hyödyntäen salkkuni lainoitusominaisuutta. Lainaa salkussani on tällä hetkellä noin 3500 euroa eli noin 17,5 % salkkuni arvosta. Olen strategiassani asettanut rajan velkavivulle siten, että lainaa saa korkeintaan olla 25 % salkkuni arvosta normaali tilanteessa. Tämä mahdollistaa viimeisenkin erän (220*4,8+9=1065) oston velalla, jos kurssi niiaa ennen uuden pääoman lisäämistä salkkuuni.
Hieman aiheen sivusta: Lisäksi olen valmistautunut lisäämään Nokian Renkaita 50 kappaletta hintaan 21,29 myös hyödyntäen velkavipua. Jos näin käy, niin joudun lisäämään hieman pääomaa salkkuuni, jotta strategiani mukainen 25 % raja ei ylity. Loppu vuoden aikana kaikki säästöön jäävä käteinen menee ensisijaisesti ASP-tilille, jotta vältän asunnon oston yhteydessä useamman lainan ottamisen.
Entä osingot? Viime vuodelta Outotec maksoi osinkoa 0,2 euroa per osake. Tänä vuonna on mahdollista, että heikentyneen näkymän ja kassan turvaamiseksi Outotec joutuu leikkaamaan osinkoaan. Pitkällä aikavälillä osinko on ollut kuitenkin trendinomaisesti kasvava ja viimeisen 8 vuoden ajalta on maksettu keskimäärin 0,2075 euron osakekohtaista osinkoa. Tämä tarkoittaa nykyiselle keskihinnalleni noin 3,42 % osinkotuottoa ja osto-ohjelman loppuun saattamisen jälkeen saavuttamalleni keskihinnalle noin 3,85 % osinkotuottoa.
Outotec on salkkuuni hyvin sopiva pitkän aikavälin sijoitus raaka-aine (basic materials) sektorille. Toinen salkussani oleva raaka-aine sektorilla (reutersin mukaan) toimiva yritys on Tikkurila, joka oikeasti on lähempänä syklisten kulutushyödykkeiden sektoria. Sektorin paino alkaa nousta liikaakin, jos vielä Tikkurilan kurssi laskee ostotasoille. Toimialahajautus kuitenkin elää jatkuvasti uusien sijoitus myötä ja en ole siitä vielä huolissani. Kun salkkuni alkaa lähestymään kuusinumeroisia lukemia, niin toimialahajautuksen pitäisi olla kunnossa ja esim. terveydenhuolto alan sijoitukset pitäisi edustaa huomattavasti suurempaa osaa salkustani.
keskiviikko 1. lokakuuta 2014
3. kvartaalin tulos
Tänään vaihtui lokakuuksi ja taisi olla jopa ensimmäistä kertaa pakkasta aamulla, kun töihin lähti. Näin myös saatiin päätökseen vuoden 2014 kolmas kvartaali. Salkussani tapahtui kohtuullisen paljon muutoksia viime kvartaalilla Nokian Renkaiden alennusmyyntien tähden. NRE1V:n hinnoittelusta voit lukea lisää aiemmasta merkinnästäni.
Tässä tekstissä käyn läpi kvartaalin (1.7.-30.9.2014) tapahtumat ja tuloksen. Aluksi kuitenkin kerron yhdestä merkittävästi asiasta, joka on antanut lisää mahdollisuuksia salkkuni muutoksiin. Olen ottanut viime kvartaalin aikana salkun lainoitusominaisuuden käyttöön, mikä mahdollistaa sijoittamisen velalla. Hain salkkuuni minimimäärän lainoitusta, joka minun välittäjäni (Nordnetin) tapauksessa oli 10000 euroa. Tämä on siis käytettävissäni salkun lainoitusarvon puitteissa, mutta olen itse asettanut rajoja siten, että korkeintaan 25 % salkkuni arvosta voi olla velkaa. Tällöin esim. 20000 euron salkussa voi olla velkaa 5000 euroa ja omaa pääomaa 15000 euroa. Jos salkkuni arvo romahtaa 50 % eli 10000 euroon ja lainoitusarvot tippuvat 50 %:iin eli 5000 euroon, niin salkkuni ei muutu ylilainoitetuksi. Tämän suurempiin tiputuksiin arvossa ja lainoitusarvoissa voin varautua lisäämällä pääomaa muualta, mutta tämä toimii tietenkin vain pienillä salkun arvoilla, jolloin kuukausittainen säästösumma on noin 10-20 % lainasta.
Viime kvartaalin aikana olen käynyt kauppaa kolmesti. Olen ostanut Nokian Renkaita heinäkuussa 35 kappaletta, elokuussa kahtena kauppana yhteensä 80 kappaletta. Viimeisen 45 kappaleen erän ostin lainalla hintaan 23,09 euroa. Tämä on paisuttanut positioni Nokian Renkaissa 150 kappaleeseen, mikä on tämän päivän päätöskurssilla noin 19 % salkustani. Lainaa tällä hetkellä salkkuni arvosta on noin 10 %, mihin on laskettu mukaan tänään ostamani toinen erä Outotecia, johon voit tutustua esim. täällä.
Osinkoja sain viime kvartaalilla viideltä jenkkifirmalta alla olevan listan mukaisesti yhteensä 45,9 euroa. Lisäksi S-ryhmän osuusmaksujen korot tulivat maksuun viimeistään kesäkuussa. Siirsin heinäkuun alussa yhteensä 136,08 euroa osuusmaksun korkoja ja s-bonuksia sekä maksutapaetua salkkuuni. Nämä ovat suoraa tuottoa 935 euron sijoitukselleni S-ryhmän osuuskuntiin ja ne ovat mielestäni verrattavissa osinkoihin. Salkkuni osinkotuotot olivat siis yhteensä 181,98 euroa.
Medtronic 0,305 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,28, kasvua 8,9 %)
Aflac 0,37 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,35, kasvua 5,7 %)
IBM 1,1 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,95, kasvua 15,8 %)
Wal-Mart 0,48 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,47, kasvua 2,1 %)
Chevron 1,07 (viime vuoden kvartaaliosinko 1,0, kasvua 7 %)
Lainan korkoja oli viime kvartaalilta yhteensä 6,82 euroa, jotka pääomitetaan automaattisesti. Lainan korko on melko korkea, hieman yli 5 %. Tämä on kuitenkin pieni hinta siitä, että voin toteuttaa strategiaani huomattavasti paremmin enkä ole sidottuna aina kuukausittaiseen talletukseen. Voin ostaa silloin kun kurssi niiaa ja voin lyhentää lainaa kun teen seuraavan talletuksen. Olen kyllä harkinnut siirtymistä toiselle välittäjälle, kuten Interactive Brokersille, jossa kaupankäyntikulut jenkkilään ja sijoituslainan korot ovat huomattavasti edullisemmat verrattuna Nordnettiin.
Viime kvartaalilla tein talletuksia salkkuuni yhteensä 720 euroa. Vietin kunnon lomat ja maksoin asunnosta 2000 euron varausmaksun, joten rahaa paloi paljon kaikkeen muuhun. Loppuvuosi tulee näyttämään aikalailla samalta ja salkkuuni en luultavasti tule lisäämään pääomia. Kerroin aiemmin, että aion loppuvuoden aikana säästää ASP-tilille ja tämä on pysynyt edelleen suunnitelmana.
Salkkuni kehittyminen viime kvartaalilla oli paljon kiinni suurimman sijoitukseni Nokian Renkaiden kehittymisestä sekä dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon. 1. heinäkuuta salkkuni bruttoarvo oli 16089 euroa ja eilen 30.9. salkkuni bruttoarvo oli 16894 euroa. Kasvua on tullut siis noin 805 euroa, josta 720 euron talletukset muodostavat suurimman osan. Laskemalla tuoton suoraan kvartaalin alun bruttoarvoon, saan tulokseksi (805-720)/16089 = 0,53%. Nordnetin mukaan salkkuni on tuottanut samalla aikavälillä 0,88 %, mikä on myös hyvin lähellä vertailuindeksin (50 % Nasdaq OMXH ja 50 % DJ US total market index) tuottoa. Salkkuni arvo kasvoi yhteensä talletukset mukaan lukien noin 5,0 % viime kvartaalin aikana.
Viime kvartaalin aikana volatiliteetti on selvästi lisääntynyt ja salkkuni arvo on vaihdellut välillä 15930 - 17180 euroa. Tikkurilan kurssi on tippunut yli 20 %, Nokian Renkaiden kurssi on seilannut välillä 22,84 - 29,84 euroa ja Outotecin kurssi heilunut huhujen ja faktojen mukaisesti välillä 6,01 - 8,40 euroa. Dollarin vahvistuminen on nostanut salkkuni dollarissa noteerattuja sijoituksia ja dollari/jeni kurssi on tiputtanut Aflacin kurssia selvästi. Ainut voittaja viime kvartaalilta taitaa olla satelliittisijoitukseni Strayer Education, jonka kurssi on noussut lähes 12 % ja sijoituksen arvo euroissa on noussut jopa 20,4 %. Tällä hetkellä STRA on plussalla yhteensä noin 30 %.
Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavan kvartaalin tapahtumia. Toisaalta harmittaa hieman, että en pysty lisäämään tuoretta pääomaa salkkuuni. Velkavivussa on kuitenkin hieman varaa vielä tehdä lisäyksiä, jos kurssit laskevat. Minulla on Nokian Renkaissa ja Outotecissä osto-ohjelmat edelleen käynnissä, joita olen valmis lisäämään velalla. Myös Konetta ja Tikkurilaa olen valmis lisäämään uusien seurantalistallani olevien mahdollisuuksien lisäksi. Kiinnostavimmin hinnoitellut seurantalistalaiset ovat tällä hetkellä Gap (GPS), Deere (DE) ja Span-America Medical Systems (SPAN).
Olen myös zoomaillut vähän aikaa sitten luomani screenin läpi tulleita yrityksiä. Tästä tulikin mieleeni vertailu oman ja screenin salkkujen välillä, jota oma salkkuni johtaa tällä hetkellä tuottolukujen ollessa viime kuun osalta -6,28 % (screeni) ja -4,78 % (oma). Screeni salkussa mm. Sturm, Ruger & Company (RGR) on tippunut yli 10 % ja osake on hinnoiteltu tällä hetkellä melko huokeasti: P/E=9,29, P/B=4,57, P/S=1,4, Osinko-%=3,6% ja EV/EBITDA=4,82. Tähän kun yhdistää yhtiön velattomuuden ja korkean 49 %:n ROE:n (viiden vuoden keskiarvo), niin kyllä tuota voisi kutsua houkuttelevaksi sijoitukseksi.
Huudellaan, odotellaan, kommentoidaan ja törmätään vaikka sharevillessä, johon liitin salkkuni nimellä FyysikonOsingot. Mukavaa alkanutta syksyä kaikille!
Tässä tekstissä käyn läpi kvartaalin (1.7.-30.9.2014) tapahtumat ja tuloksen. Aluksi kuitenkin kerron yhdestä merkittävästi asiasta, joka on antanut lisää mahdollisuuksia salkkuni muutoksiin. Olen ottanut viime kvartaalin aikana salkun lainoitusominaisuuden käyttöön, mikä mahdollistaa sijoittamisen velalla. Hain salkkuuni minimimäärän lainoitusta, joka minun välittäjäni (Nordnetin) tapauksessa oli 10000 euroa. Tämä on siis käytettävissäni salkun lainoitusarvon puitteissa, mutta olen itse asettanut rajoja siten, että korkeintaan 25 % salkkuni arvosta voi olla velkaa. Tällöin esim. 20000 euron salkussa voi olla velkaa 5000 euroa ja omaa pääomaa 15000 euroa. Jos salkkuni arvo romahtaa 50 % eli 10000 euroon ja lainoitusarvot tippuvat 50 %:iin eli 5000 euroon, niin salkkuni ei muutu ylilainoitetuksi. Tämän suurempiin tiputuksiin arvossa ja lainoitusarvoissa voin varautua lisäämällä pääomaa muualta, mutta tämä toimii tietenkin vain pienillä salkun arvoilla, jolloin kuukausittainen säästösumma on noin 10-20 % lainasta.
Viime kvartaalin aikana olen käynyt kauppaa kolmesti. Olen ostanut Nokian Renkaita heinäkuussa 35 kappaletta, elokuussa kahtena kauppana yhteensä 80 kappaletta. Viimeisen 45 kappaleen erän ostin lainalla hintaan 23,09 euroa. Tämä on paisuttanut positioni Nokian Renkaissa 150 kappaleeseen, mikä on tämän päivän päätöskurssilla noin 19 % salkustani. Lainaa tällä hetkellä salkkuni arvosta on noin 10 %, mihin on laskettu mukaan tänään ostamani toinen erä Outotecia, johon voit tutustua esim. täällä.
Osinkoja sain viime kvartaalilla viideltä jenkkifirmalta alla olevan listan mukaisesti yhteensä 45,9 euroa. Lisäksi S-ryhmän osuusmaksujen korot tulivat maksuun viimeistään kesäkuussa. Siirsin heinäkuun alussa yhteensä 136,08 euroa osuusmaksun korkoja ja s-bonuksia sekä maksutapaetua salkkuuni. Nämä ovat suoraa tuottoa 935 euron sijoitukselleni S-ryhmän osuuskuntiin ja ne ovat mielestäni verrattavissa osinkoihin. Salkkuni osinkotuotot olivat siis yhteensä 181,98 euroa.
Medtronic 0,305 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,28, kasvua 8,9 %)
Aflac 0,37 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,35, kasvua 5,7 %)
IBM 1,1 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,95, kasvua 15,8 %)
Wal-Mart 0,48 (viime vuoden kvartaaliosinko 0,47, kasvua 2,1 %)
Chevron 1,07 (viime vuoden kvartaaliosinko 1,0, kasvua 7 %)
Lainan korkoja oli viime kvartaalilta yhteensä 6,82 euroa, jotka pääomitetaan automaattisesti. Lainan korko on melko korkea, hieman yli 5 %. Tämä on kuitenkin pieni hinta siitä, että voin toteuttaa strategiaani huomattavasti paremmin enkä ole sidottuna aina kuukausittaiseen talletukseen. Voin ostaa silloin kun kurssi niiaa ja voin lyhentää lainaa kun teen seuraavan talletuksen. Olen kyllä harkinnut siirtymistä toiselle välittäjälle, kuten Interactive Brokersille, jossa kaupankäyntikulut jenkkilään ja sijoituslainan korot ovat huomattavasti edullisemmat verrattuna Nordnettiin.
Viime kvartaalilla tein talletuksia salkkuuni yhteensä 720 euroa. Vietin kunnon lomat ja maksoin asunnosta 2000 euron varausmaksun, joten rahaa paloi paljon kaikkeen muuhun. Loppuvuosi tulee näyttämään aikalailla samalta ja salkkuuni en luultavasti tule lisäämään pääomia. Kerroin aiemmin, että aion loppuvuoden aikana säästää ASP-tilille ja tämä on pysynyt edelleen suunnitelmana.
Salkkuni kehittyminen viime kvartaalilla oli paljon kiinni suurimman sijoitukseni Nokian Renkaiden kehittymisestä sekä dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon. 1. heinäkuuta salkkuni bruttoarvo oli 16089 euroa ja eilen 30.9. salkkuni bruttoarvo oli 16894 euroa. Kasvua on tullut siis noin 805 euroa, josta 720 euron talletukset muodostavat suurimman osan. Laskemalla tuoton suoraan kvartaalin alun bruttoarvoon, saan tulokseksi (805-720)/16089 = 0,53%. Nordnetin mukaan salkkuni on tuottanut samalla aikavälillä 0,88 %, mikä on myös hyvin lähellä vertailuindeksin (50 % Nasdaq OMXH ja 50 % DJ US total market index) tuottoa. Salkkuni arvo kasvoi yhteensä talletukset mukaan lukien noin 5,0 % viime kvartaalin aikana.
Viime kvartaalin aikana volatiliteetti on selvästi lisääntynyt ja salkkuni arvo on vaihdellut välillä 15930 - 17180 euroa. Tikkurilan kurssi on tippunut yli 20 %, Nokian Renkaiden kurssi on seilannut välillä 22,84 - 29,84 euroa ja Outotecin kurssi heilunut huhujen ja faktojen mukaisesti välillä 6,01 - 8,40 euroa. Dollarin vahvistuminen on nostanut salkkuni dollarissa noteerattuja sijoituksia ja dollari/jeni kurssi on tiputtanut Aflacin kurssia selvästi. Ainut voittaja viime kvartaalilta taitaa olla satelliittisijoitukseni Strayer Education, jonka kurssi on noussut lähes 12 % ja sijoituksen arvo euroissa on noussut jopa 20,4 %. Tällä hetkellä STRA on plussalla yhteensä noin 30 %.
Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavan kvartaalin tapahtumia. Toisaalta harmittaa hieman, että en pysty lisäämään tuoretta pääomaa salkkuuni. Velkavivussa on kuitenkin hieman varaa vielä tehdä lisäyksiä, jos kurssit laskevat. Minulla on Nokian Renkaissa ja Outotecissä osto-ohjelmat edelleen käynnissä, joita olen valmis lisäämään velalla. Myös Konetta ja Tikkurilaa olen valmis lisäämään uusien seurantalistallani olevien mahdollisuuksien lisäksi. Kiinnostavimmin hinnoitellut seurantalistalaiset ovat tällä hetkellä Gap (GPS), Deere (DE) ja Span-America Medical Systems (SPAN).
Olen myös zoomaillut vähän aikaa sitten luomani screenin läpi tulleita yrityksiä. Tästä tulikin mieleeni vertailu oman ja screenin salkkujen välillä, jota oma salkkuni johtaa tällä hetkellä tuottolukujen ollessa viime kuun osalta -6,28 % (screeni) ja -4,78 % (oma). Screeni salkussa mm. Sturm, Ruger & Company (RGR) on tippunut yli 10 % ja osake on hinnoiteltu tällä hetkellä melko huokeasti: P/E=9,29, P/B=4,57, P/S=1,4, Osinko-%=3,6% ja EV/EBITDA=4,82. Tähän kun yhdistää yhtiön velattomuuden ja korkean 49 %:n ROE:n (viiden vuoden keskiarvo), niin kyllä tuota voisi kutsua houkuttelevaksi sijoitukseksi.
Huudellaan, odotellaan, kommentoidaan ja törmätään vaikka sharevillessä, johon liitin salkkuni nimellä FyysikonOsingot. Mukavaa alkanutta syksyä kaikille!
lauantai 27. syyskuuta 2014
Onko Siili liian piikikäs salkkuuni?
Siili Solutions Oyj tuottaa tietojärjestelmiin kehityspalveluita. Siilin kohteena on nimen omaan yritykset ja julkinen sektori. Siili on tuottanut vaativia digitaalisia kehityshankkeita julkishallinnille, pankeille, mediatoimialalle ja teollisuudelle mm. eri palveluiden ja tietojärjestelmien osalta.
Siilin kasvu on ollut todella vahvaa ja tämä on pääosin tehty yritysostoin. Viimeisen vuoden aikana Siili on ostanut kolme yritystä: Comvise, Codebrakers ja Avaus Consulting. Kaikki ostettavat yritykset olivat hieman erilaisia. Comvise oli kannattava, mutta kasvua ei näkynyt missään. Silti maksettu hinta oli todella matala vain noin EV/EBITDA=3. Codebrakers oli tappiollinen, mutta Siili onnistui kääntämään kannattavuuden positiiviseksi 1. puolen vuoden aikana. Avaus Consulting on viimeisin tapaus, josta Siili maksaa hinnan, joka vastaa EV/EBITDA= 4 - 5 arvostusta. Tämän avulla Siili laajeni ulkomaille, sillä Avauksella oli liiketoimintaa Puolassa.
Viimeaikoina toteutuneiden yritysostojen perusteella voisi siis sanoa, että Siilin track record on todella vahva. Kannattavista yrityksistä ei makseta ylihintaa, tappiolliset yritykset käännetään voitolliseksi nopeasti ja kasvavistakin yrityksista koitetaan löytää hinnalle katetta, kuten kansainväliset laajentumismahdollisuudet. Jos Siili pystyy jatkamaan tällä uralla, niin omistuksen dilutoitumisesta ei tarvitse huolehtia. Kasvu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin suunnattujen antien aiheuttama dilutaatio.
Entä ne kasvuluvut sitten? Sopiiko Siili ylipäätään minun portfoliooni ja strategiaani? Alla olevassa taulukossa on esitetty Siilin liikevaihdon, käyttökatteen, oman pääoman tuoton, oman ja vieraan pääoman sekä osingon ja osakkeiden lukumäärän kehitys aikavälillä 2009 - 2013.
Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 31 % vuodessa ja käyttökate on kasvanut jopa nopeammin noin 40 % vuodessa tarkastelu aikavälillä. Oman pääoman tuotto on pysynyt vakaana ollen keskimäärin noin 43 %. Lisäksi omapääoma on kasvanut keskimäärin jopa noin 67 % vuodessa, mutta niin on myös vieraan pääoman määrä kasvanut noin 39 % vuodessa. Vuoden 2013 tiedoista kuitenkin nähdään, että omavaraisuus on itseasiassa huipputasolla noin 54 % tietämillä ja yhtiö on siis nettovelaton.
Yhtiö on maksanut joka vuosi osinkoja suurin piirtein saman verran, mutta osakemäärän kasvun johdosta osakekohtainen osinko on ollut laskusuunnassa. Tarkastelu aikavälillä osinkoa on maksettu keskimäärin 596 tuhatta euroa, mikä on vuoden 2013 lopun osakemäärällä laskettuna noin 0,34 euroa/osake. Yritys on kuitenkin erittäin kannattava ja kasvaa jatkuvasti, niin pitkällä tähtäimellä osingonmaksun kasvattamiseen on potentiaalia. Toisaalta yritys on voimakkaan kasvun vaiheessa, jolloin osingot olisi ehkä syytä jättää yhtiöön sisälle rahoittamaan seuraavia yritysostoja ja investointeja.
Tarkastellaan Siilin kasvulukemia osakekohtaisesti, koska tällä on suurempi merkitys pitkäjänteisen osakkeenomistajan kannalta. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 31 % vuodessa, mutta osakekohtaisissa luvuissa tämä on välittynyt vain noin 20 % kasvuun vuodessa. Osakekohtainen tulos on kasvanut myös hitaammin kuin käyttökate, nimittäin vain noin 15 % vuodessa. Osakemäärän kasvulla on siis merkittävä vaikutus pitkäjänteisen sijoittajan näkemään kasvuun.
Oletetaan, että Siili jatkaa strategiansa mukaista kasvua yritysostoin, jotka antien kautta dilutoivat omistusta. Tällöin voidaan olettaa, että osakekohtainen tulos kasvaa 15 % vuodessa edellä lasketun perusteella. Otetaan mukaan turvamarginaalia vielä hieman ja oletetaan, että kasvu jää vain 12 %:iin. Tämä vastaa myös Siilin asettamaa pitkä aikavälin tavoitetta (liikevaihdon kasvu 20 % siten, että EBITDA on yli 10 %). Oletetaan, että kasvu jatkuu 12 % vuosivauhdilla seuraavat 5 vuotta ja sitten hidastuu 6 % tasolle. Yrityksen pienen koon takia kasvumahdollisuuksia riittää jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja tästä syystä käytän korkeaa 6 % arvoa. Oletetaan, että tämän vuoden osakekohtainen tulos on 0,82 euroa ja käytetään tuottovaatimuksena 12 %:a. Tällöin voimme laskea Siilin osakkeen arvoksi 18,6 euroa, joka on 37 % korkeamapi perjantain päätöskurssia (13,55 euroa).
Esimerkiksi Inderes on ennustanut Siilin osakekohtaiseksi tulokseksi kuitenkin noin 1,2 euroa, joten laskemassani arviossa on osakekohtaisen tuloksenkin kohdalla turvamarginaalia. Lisäksi voimme arvioida Siiliä oman pääoman tuoton kautta, joka on keskimäärin ollut todella korkea 43 %. Olettakaamme tähänkin hieman turvamarginaalia ja jätetään vuoden 2011 huippukannattavuus (ROE 80 %) huomioimatta, jolloin pitkän aikavälin ROE:ksi saamme noin 34 %. Siilin 2. kvartaalin lukujen perusteella osakekohtaista omaa pääomaa on noin 3 euroa per osake, jolloin P/B luvuksi saadaan perjantain päätöskurssilla laskettuna noin 4,5. Jos kasvu pysähtyisi ja ROE olisi jatkossa 34 % vuodessa, niin perjantain päätöskurssilla ostaessa tuotoksi muodostuisi noin 7,6 % vuodessa. Tämä on alle tuottovaatimukseni, mutta tässä pitää huomioida, että Siili on pystynyt kasvattamaan omaa pääomaa dilutaatio huomioiden keskimäärin 40 % vuodessa. 7,6 % staattinen tuotto on vastaa 12 % tuottovaatimusta, jos omaa pääomaa pystytään kasvattamaan edes noin 13 % vuodessa.
Siili on selvästi laadukas firma, joka on onnistunut yrityskaupoissaan loistavasti. Yrityksen pienen koon ja yrityksen toimialan vuoksi Siilillä ei juuri ole vallihautaa liiketoiminnan ympärillä, mutta liiketoiminta malli näyttää olevan skaalautuva ja erittäin ketterä. Lisäksi yrityksen "poikkeuksellinen" tapa toimia antaa sille kilpailuetuja. Tätä toimintamallia ja liiketoiminnan ketteryyttä sekä skaalautuvuutta voidaan pitää selvästi Siilin merkittävimpänä kilpailuetuna: Siilin työntekijöiden keskimääräinen työkokemus on 13 vuotta, mikä kertoo vahvasta asiantuntijuudesta. Tätä tukee yrityksen palkkamalli ja toimintamalli, jolla pystytään houkuttelemeen parhaita osaajia työntekijöiksi. Lisäksi Siili tekee töitä lean-periaatten mukaisesti, jossa asiakas ei osta suurta projektia vaan maksaa vain asiantuntijoiden käytöstä. Siilin strategiana on olla myös teknologia riippumaton, mikä poikkeaa muista Suomessa toimivista yrityksistä, kuten Tiedosta, Affectosta tai Innofactorista.
Siili sopii mielestäni salkkuuni ja strategiaani melko hyvin. Asiaa pitää tutkia vielä johdon osalta sekä arvioida tarkemmin kilpailuedun merkitystä ja kilpailutilannetta. Pääosin Siili tuli vastaan täysin ilman piikkejä. Ensimmäisenä silmiin pistänyt asia oli omistuksen dilutoituminen. Pitää jatkaa tutkintaa ja katsoa jos muita piikkejä tulee vastaan. Siili on joka tapauksessa hinnoiteltu kohtuullisesti tai jopa erittäin halvaksi ja lopputulemana on, että olen kiinnostunut ostamaan Siiliä salkkuuni. Ikävä kyllä tämä nostaa Suomi painoa ja teknologiasektorin painoa salkussani, mutta pitää muistaa, että olen edelleen portfolion kartuttamisvaiheessa.
Jos edelleen jäit tiedon nälkäiseksi, niin lisätietoa voit kaivaa esim. täältä. Good luck!
Siilin kasvu on ollut todella vahvaa ja tämä on pääosin tehty yritysostoin. Viimeisen vuoden aikana Siili on ostanut kolme yritystä: Comvise, Codebrakers ja Avaus Consulting. Kaikki ostettavat yritykset olivat hieman erilaisia. Comvise oli kannattava, mutta kasvua ei näkynyt missään. Silti maksettu hinta oli todella matala vain noin EV/EBITDA=3. Codebrakers oli tappiollinen, mutta Siili onnistui kääntämään kannattavuuden positiiviseksi 1. puolen vuoden aikana. Avaus Consulting on viimeisin tapaus, josta Siili maksaa hinnan, joka vastaa EV/EBITDA= 4 - 5 arvostusta. Tämän avulla Siili laajeni ulkomaille, sillä Avauksella oli liiketoimintaa Puolassa.
Viimeaikoina toteutuneiden yritysostojen perusteella voisi siis sanoa, että Siilin track record on todella vahva. Kannattavista yrityksistä ei makseta ylihintaa, tappiolliset yritykset käännetään voitolliseksi nopeasti ja kasvavistakin yrityksista koitetaan löytää hinnalle katetta, kuten kansainväliset laajentumismahdollisuudet. Jos Siili pystyy jatkamaan tällä uralla, niin omistuksen dilutoitumisesta ei tarvitse huolehtia. Kasvu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin suunnattujen antien aiheuttama dilutaatio.
Entä ne kasvuluvut sitten? Sopiiko Siili ylipäätään minun portfoliooni ja strategiaani? Alla olevassa taulukossa on esitetty Siilin liikevaihdon, käyttökatteen, oman pääoman tuoton, oman ja vieraan pääoman sekä osingon ja osakkeiden lukumäärän kehitys aikavälillä 2009 - 2013.
| Vuosi | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto (keur) | 18798 | 16065 | 13156 | 7900 | 6681 |
| EBITDA (keur) | 1790 | 1537 | 1622 | 855 | 534 |
| ROE (%) | 28 | 36,7 | 79,9 | 55,2 | 19 |
| OPO (keur) | 4600 | 2839 | 1304 | 1228 | 670 |
| VPO (keur) | 3923 | 3230 | 3635 | 2433 | 1246 |
| Osinko (keur) | 516 | 613 | 827 | 520 | 500 |
| Osakkeiden lkm (kpl) | 1723337 | 1565575 | 1264050 | 1260300 | 16854 |
Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 31 % vuodessa ja käyttökate on kasvanut jopa nopeammin noin 40 % vuodessa tarkastelu aikavälillä. Oman pääoman tuotto on pysynyt vakaana ollen keskimäärin noin 43 %. Lisäksi omapääoma on kasvanut keskimäärin jopa noin 67 % vuodessa, mutta niin on myös vieraan pääoman määrä kasvanut noin 39 % vuodessa. Vuoden 2013 tiedoista kuitenkin nähdään, että omavaraisuus on itseasiassa huipputasolla noin 54 % tietämillä ja yhtiö on siis nettovelaton.
Yhtiö on maksanut joka vuosi osinkoja suurin piirtein saman verran, mutta osakemäärän kasvun johdosta osakekohtainen osinko on ollut laskusuunnassa. Tarkastelu aikavälillä osinkoa on maksettu keskimäärin 596 tuhatta euroa, mikä on vuoden 2013 lopun osakemäärällä laskettuna noin 0,34 euroa/osake. Yritys on kuitenkin erittäin kannattava ja kasvaa jatkuvasti, niin pitkällä tähtäimellä osingonmaksun kasvattamiseen on potentiaalia. Toisaalta yritys on voimakkaan kasvun vaiheessa, jolloin osingot olisi ehkä syytä jättää yhtiöön sisälle rahoittamaan seuraavia yritysostoja ja investointeja.
Tarkastellaan Siilin kasvulukemia osakekohtaisesti, koska tällä on suurempi merkitys pitkäjänteisen osakkeenomistajan kannalta. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 31 % vuodessa, mutta osakekohtaisissa luvuissa tämä on välittynyt vain noin 20 % kasvuun vuodessa. Osakekohtainen tulos on kasvanut myös hitaammin kuin käyttökate, nimittäin vain noin 15 % vuodessa. Osakemäärän kasvulla on siis merkittävä vaikutus pitkäjänteisen sijoittajan näkemään kasvuun.
Oletetaan, että Siili jatkaa strategiansa mukaista kasvua yritysostoin, jotka antien kautta dilutoivat omistusta. Tällöin voidaan olettaa, että osakekohtainen tulos kasvaa 15 % vuodessa edellä lasketun perusteella. Otetaan mukaan turvamarginaalia vielä hieman ja oletetaan, että kasvu jää vain 12 %:iin. Tämä vastaa myös Siilin asettamaa pitkä aikavälin tavoitetta (liikevaihdon kasvu 20 % siten, että EBITDA on yli 10 %). Oletetaan, että kasvu jatkuu 12 % vuosivauhdilla seuraavat 5 vuotta ja sitten hidastuu 6 % tasolle. Yrityksen pienen koon takia kasvumahdollisuuksia riittää jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja tästä syystä käytän korkeaa 6 % arvoa. Oletetaan, että tämän vuoden osakekohtainen tulos on 0,82 euroa ja käytetään tuottovaatimuksena 12 %:a. Tällöin voimme laskea Siilin osakkeen arvoksi 18,6 euroa, joka on 37 % korkeamapi perjantain päätöskurssia (13,55 euroa).
Esimerkiksi Inderes on ennustanut Siilin osakekohtaiseksi tulokseksi kuitenkin noin 1,2 euroa, joten laskemassani arviossa on osakekohtaisen tuloksenkin kohdalla turvamarginaalia. Lisäksi voimme arvioida Siiliä oman pääoman tuoton kautta, joka on keskimäärin ollut todella korkea 43 %. Olettakaamme tähänkin hieman turvamarginaalia ja jätetään vuoden 2011 huippukannattavuus (ROE 80 %) huomioimatta, jolloin pitkän aikavälin ROE:ksi saamme noin 34 %. Siilin 2. kvartaalin lukujen perusteella osakekohtaista omaa pääomaa on noin 3 euroa per osake, jolloin P/B luvuksi saadaan perjantain päätöskurssilla laskettuna noin 4,5. Jos kasvu pysähtyisi ja ROE olisi jatkossa 34 % vuodessa, niin perjantain päätöskurssilla ostaessa tuotoksi muodostuisi noin 7,6 % vuodessa. Tämä on alle tuottovaatimukseni, mutta tässä pitää huomioida, että Siili on pystynyt kasvattamaan omaa pääomaa dilutaatio huomioiden keskimäärin 40 % vuodessa. 7,6 % staattinen tuotto on vastaa 12 % tuottovaatimusta, jos omaa pääomaa pystytään kasvattamaan edes noin 13 % vuodessa.
Siili on selvästi laadukas firma, joka on onnistunut yrityskaupoissaan loistavasti. Yrityksen pienen koon ja yrityksen toimialan vuoksi Siilillä ei juuri ole vallihautaa liiketoiminnan ympärillä, mutta liiketoiminta malli näyttää olevan skaalautuva ja erittäin ketterä. Lisäksi yrityksen "poikkeuksellinen" tapa toimia antaa sille kilpailuetuja. Tätä toimintamallia ja liiketoiminnan ketteryyttä sekä skaalautuvuutta voidaan pitää selvästi Siilin merkittävimpänä kilpailuetuna: Siilin työntekijöiden keskimääräinen työkokemus on 13 vuotta, mikä kertoo vahvasta asiantuntijuudesta. Tätä tukee yrityksen palkkamalli ja toimintamalli, jolla pystytään houkuttelemeen parhaita osaajia työntekijöiksi. Lisäksi Siili tekee töitä lean-periaatten mukaisesti, jossa asiakas ei osta suurta projektia vaan maksaa vain asiantuntijoiden käytöstä. Siilin strategiana on olla myös teknologia riippumaton, mikä poikkeaa muista Suomessa toimivista yrityksistä, kuten Tiedosta, Affectosta tai Innofactorista.
Siili sopii mielestäni salkkuuni ja strategiaani melko hyvin. Asiaa pitää tutkia vielä johdon osalta sekä arvioida tarkemmin kilpailuedun merkitystä ja kilpailutilannetta. Pääosin Siili tuli vastaan täysin ilman piikkejä. Ensimmäisenä silmiin pistänyt asia oli omistuksen dilutoituminen. Pitää jatkaa tutkintaa ja katsoa jos muita piikkejä tulee vastaan. Siili on joka tapauksessa hinnoiteltu kohtuullisesti tai jopa erittäin halvaksi ja lopputulemana on, että olen kiinnostunut ostamaan Siiliä salkkuuni. Ikävä kyllä tämä nostaa Suomi painoa ja teknologiasektorin painoa salkussani, mutta pitää muistaa, että olen edelleen portfolion kartuttamisvaiheessa.
Jos edelleen jäit tiedon nälkäiseksi, niin lisätietoa voit kaivaa esim. täältä. Good luck!
Varallisuuden kehittyminen 1/2012 - 9/2014
Aloitin sijoittamisen, kuten aiemmassa tekstissä mainitsin, joskus vuoden 2011 lopulla. Olen säilönyt tekemisiäni, ostoja, myyntejä ja osinkoja sekä virheitä ja onnistumisia google financen salkkuseurantaan. Ikävä kyllä noin vuosi sitten poistin kaikki toimeksiannot ja tiedot, jotka koskevat yrityksiä, mitä salkustani ei enää löydy. Tästä syystä en mene näihin, mutta halukkaat voivat tutkia joitain vuonna 2012 tekemiäni ostoja ihan ensimmäisistä teksteistäni (esim. tämä), joista näkee salkkuni koostumuksen vuoden 2013 alussa.
Monet sijoitusblogeissa oleilevat ovat viime aikoina kirjoittaneet varallisuuden kehittymisestä, josta innostuneena päädyin itsekin miettimään asiaa ja lopulta kirjoittamaan aiheesta. Varallisuuteni koostuu oikeastaan neljästä eri osasta tällä hetkellä: osakesalkku, sijoituslaina, ASP-säästöt ja opintolaina. Osakesalkun alkuajat jo kuulittekin, mutta ASP-säästöt ja opintolaina ovat eläneet omaa elämäänsä. Opintolainaa minulla oli vuoden 2011 lopussa 13882 euroa, jota aloitin toden teolla lyhentämään, kun kaksi vuotta tuli valmistumisesta täyteen vuoden 2013 joulukuussa. ASP-säästämisen taas alotin heti, kun tajusin kuinka hyvät edut siinä on ja vuoden 2012 heinäkuu taisi olla samoja aikoja, kun ensimmäiset asunnonostohaaveet heräsivät.
Sijoituslaina on todella tuore juttu, joka johtaa juurensa tähän tapahtumaan. Myin Fortumia ja ostin tilalle Nokian Renkaita, kun oikeasti strategiani ja haluni mukaan olisi vain pitänyt ostaa Nokian Renkaita. Tästä virheestä oppineena otin salkun lainoitusominaisuuden käyttöön ja käytin sitä ensimmäisen kerran 8. elokuuta, kun ostin Nokian Renkaita hieman yli 23 euron hintaan.
Alla olevassa taulukossa on esitetty kokonaisnettovarallisuuteni kehittyminen vuoden 2012 alusta tähän hetkeen asti. Lisäksi olen laskenut taulukkoon nettovarallisuuden kasvunopeuden. Koko tarkasteluajalta varallisuuden kasvunopeus asettuu keskimäärin tasolle 31,1 % kuukaudessa, mutta viimeisen 12 kk keskiarvolukema on vain noin 10 % kuukaudessa.
Tällä hetkellä nettovarallisuuteni on siis kaikkien aikojen korkeimmassa arvossa 24680 eurossa. Pitkälle sitä ollaan tultu 2 vuodessa ja 9 kuukaudessa. Jos vertaa alku- ja lopputilannetta keskenään, niin siitä voi laskea, että olen pystynyt kasvattamaan nettovarallisuuttani keskimäärin 1093 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä tavoitteenani on noin 1400 euron kuukausittainen kasvu, josta 400 euroa menee kuukaudessa opintolainan lyhentämiseen ja 1000 euroa säästöön. Säästöön menevä summa menisi normaalisti osakkeisiin ja tällä hetkellä itseasiassa sijoituslainan lyhentämiseen, mutta koska asunnon osto alkaa lähestyä ja minun pitäisi saada lisäkorkoineen noin 20000 euroa ASP:iin kokoon, niin aion loppuvuoden ajan säästää ylimenevät rahat ASP-tilille.
Jos varallisuuteni kasvaisi keskimäärin noin 8 % vuosittain eli noin 0,65 % kuukaudessa, niin sijoittamalla 1000 euroa kuukaudessa suurin merkitys olisi tuoreen pääoman lisäämiselle kunnes varallisuuteni olisi yli 154000 euroa. Toisin sanoen sijoitetun pääoman tuotolla ei ole niin suurta merkitystä tällä säästövauhdilla ennen kuin varallisuus on kasvanut yli 154000 euron. Minulta on puuttunut pitkän ajan tavoitteista absoluuttinen rahasumma, jota tavoittelen, mutta hei tässähän sellainen olisi tarjolla. Koitetaan jatkaa positiivistä virettä nettovarallisuuden ja sijoitusvarallisuuden kasvattamisessa. Zemppia kaikille tänne asti lukeneille, ensi kertaan!
Monet sijoitusblogeissa oleilevat ovat viime aikoina kirjoittaneet varallisuuden kehittymisestä, josta innostuneena päädyin itsekin miettimään asiaa ja lopulta kirjoittamaan aiheesta. Varallisuuteni koostuu oikeastaan neljästä eri osasta tällä hetkellä: osakesalkku, sijoituslaina, ASP-säästöt ja opintolaina. Osakesalkun alkuajat jo kuulittekin, mutta ASP-säästöt ja opintolaina ovat eläneet omaa elämäänsä. Opintolainaa minulla oli vuoden 2011 lopussa 13882 euroa, jota aloitin toden teolla lyhentämään, kun kaksi vuotta tuli valmistumisesta täyteen vuoden 2013 joulukuussa. ASP-säästämisen taas alotin heti, kun tajusin kuinka hyvät edut siinä on ja vuoden 2012 heinäkuu taisi olla samoja aikoja, kun ensimmäiset asunnonostohaaveet heräsivät.
Sijoituslaina on todella tuore juttu, joka johtaa juurensa tähän tapahtumaan. Myin Fortumia ja ostin tilalle Nokian Renkaita, kun oikeasti strategiani ja haluni mukaan olisi vain pitänyt ostaa Nokian Renkaita. Tästä virheestä oppineena otin salkun lainoitusominaisuuden käyttöön ja käytin sitä ensimmäisen kerran 8. elokuuta, kun ostin Nokian Renkaita hieman yli 23 euron hintaan.
Alla olevassa taulukossa on esitetty kokonaisnettovarallisuuteni kehittyminen vuoden 2012 alusta tähän hetkeen asti. Lisäksi olen laskenut taulukkoon nettovarallisuuden kasvunopeuden. Koko tarkasteluajalta varallisuuden kasvunopeus asettuu keskimäärin tasolle 31,1 % kuukaudessa, mutta viimeisen 12 kk keskiarvolukema on vain noin 10 % kuukaudessa.
| Aika | Opintolaina | Salkku | ASP | Sijoituslaina | Nettovarallisuus | Kasvu |
| tammikuu 2012 | -13882 | 2500 | 0 | 0 | -11382 | |
| helmikuu | -13882 | 2548 | 0 | 0 | -11334 | 0,42% |
| maaliskuu | -13882 | 2548 | 0 | 0 | -11334 | 0,00% |
| huhtikuu | -13882 | 2548 | 0 | 0 | -11334 | 0,00% |
| toukokuu | -13882 | 5038 | 0 | 0 | -8844 | 21,97% |
| kesäkuu | -13882 | 4796 | 0 | 0 | -9086 | -2,74% |
| heinäkuu | -13882 | 4785 | 600 | 0 | -8497 | 6,48% |
| elokuu | -13882 | 4899 | 1200 | 0 | -7783 | 8,40% |
| syyskuu | -13882 | 4907 | 1800 | 0 | -7175 | 7,81% |
| lokakuu | -13882 | 4901 | 2800 | 0 | -6181 | 13,85% |
| marraskuu | -13882 | 4814 | 3800 | 0 | -5268 | 14,77% |
| joulukuu | -13129 | 7973 | 4810 | 0 | -346 | 93,43% |
| tammikuu 2013 | -13129 | 7915 | 5810 | 0 | 596 | 272,25% |
| helmikuu | -13129 | 8655 | 6810 | 0 | 2336 | 291,95% |
| maaliskuu | -13129 | 8908 | 7810 | 0 | 3589 | 53,64% |
| huhtikuu | -13129 | 9262 | 8810 | 0 | 4943 | 37,73% |
| toukokuu | -13129 | 9895 | 9810 | 0 | 6576 | 33,04% |
| kesäkuu | -13129 | 9577 | 10410 | 0 | 6858 | 4,29% |
| heinäkuu | -13129 | 9233 | 11010 | 0 | 7114 | 3,73% |
| elokuu | -13129 | 9107 | 11610 | 0 | 7588 | 6,66% |
| syyskuu | -13129 | 9622 | 11610 | 0 | 8103 | 6,79% |
| lokakuu | -13129 | 10725 | 13210 | 0 | 10806 | 33,36% |
| marraskuu | -13129 | 11283 | 13810 | 0 | 11964 | 10,72% |
| joulukuu | -12827 | 13276 | 14510 | 0 | 14959 | 25,03% |
| tammikuu 2014 | -12077 | 12995 | 15110 | 0 | 16028 | 7,15% |
| helmikuu | -11327 | 14669 | 15710 | 0 | 19052 | 18,87% |
| maaliskuu | -10577 | 14555 | 16310 | 0 | 20288 | 6,49% |
| huhtikuu | -9877 | 14843 | 16510 | 0 | 21476 | 5,86% |
| toukokuu | -9477 | 15285 | 16510 | 0 | 22318 | 3,92% |
| kesäkuu | -9077 | 16247 | 16510 | 0 | 23680 | 6,10% |
| heinäkuu | -8677 | 15929 | 16510 | 0 | 23762 | 0,35% |
| elokuu | -8277 | 16863 | 16510 | -1043 | 24053 | 1,22% |
| syyskuu | -7877 | 17077 | 16510 | -1030 | 24680 | 2,61% |
Tällä hetkellä nettovarallisuuteni on siis kaikkien aikojen korkeimmassa arvossa 24680 eurossa. Pitkälle sitä ollaan tultu 2 vuodessa ja 9 kuukaudessa. Jos vertaa alku- ja lopputilannetta keskenään, niin siitä voi laskea, että olen pystynyt kasvattamaan nettovarallisuuttani keskimäärin 1093 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä tavoitteenani on noin 1400 euron kuukausittainen kasvu, josta 400 euroa menee kuukaudessa opintolainan lyhentämiseen ja 1000 euroa säästöön. Säästöön menevä summa menisi normaalisti osakkeisiin ja tällä hetkellä itseasiassa sijoituslainan lyhentämiseen, mutta koska asunnon osto alkaa lähestyä ja minun pitäisi saada lisäkorkoineen noin 20000 euroa ASP:iin kokoon, niin aion loppuvuoden ajan säästää ylimenevät rahat ASP-tilille.
Jos varallisuuteni kasvaisi keskimäärin noin 8 % vuosittain eli noin 0,65 % kuukaudessa, niin sijoittamalla 1000 euroa kuukaudessa suurin merkitys olisi tuoreen pääoman lisäämiselle kunnes varallisuuteni olisi yli 154000 euroa. Toisin sanoen sijoitetun pääoman tuotolla ei ole niin suurta merkitystä tällä säästövauhdilla ennen kuin varallisuus on kasvanut yli 154000 euron. Minulta on puuttunut pitkän ajan tavoitteista absoluuttinen rahasumma, jota tavoittelen, mutta hei tässähän sellainen olisi tarjolla. Koitetaan jatkaa positiivistä virettä nettovarallisuuden ja sijoitusvarallisuuden kasvattamisessa. Zemppia kaikille tänne asti lukeneille, ensi kertaan!
torstai 11. syyskuuta 2014
Jos olisin heti panostanut laatuun...?
Kun aloitin sijoittamisen vuoden 2011 aikana, lähdin leikkiin ihan kokeilumielellä -- ja ostin Talvivaaraa, HAH! Ostin toisaalta myös Orionia ja Fortumia. Onneksi olin kokeilumielellä liikenteessä ja päädyin myymään kaikki osakkeeni nopeasti. Tein esimerkiksi Talvivaaralla voittoa lähes 60 %, sillä ostin osakkeet hintaan 2,4 euroa ja myin lähemmäs 4 euron hintaan. Voi sitä kiroamista, jos olisin ne pitänyt.
Tällöin olin työni ja asuinpaikkakuntani puolesta sellaisessa tilanteessa, että halusin ostaa auton. Vuoden 2011 - 2012 vaiheessa tililläni makasi noin 5000 euroa ja ostin lopulta auton helmikuun alussa 5900 eurolla. Yksi syy osakkeiden myyntiin oli juuri auton ostaminen. Tehdään pieni mielikuvitusleikki. Mitä jos olisin tyytynyt linja-autolla matkustamiseen ja laittanut autoon menneet pääomat osakkeisiin?
Tässä on tietenkin useita lopputulemia, riippuen siitä miten olisin korttini pelannut. Jos olisin jatkanut valitsemallani tiellä omistamalla Talvivaaraa, Fortumia ja Orionia tammikuun 2. päivä 2012, niin tuottoni olisi ollut melko heikko. Alla antikorjatut osakekurssit 2.1.2012:
Talvivaara 0,7 euroa
Fortum 17,0 euroa
Orion 15,3 euroa
Samojen yritysten osakekurssit ovat nykyisin melkolailla erinäköiset. Alla antikorjatut osakekurssit 11.9.2014 (WTC-iskut tapahtuivat muuten tasan 13 vuotta sitten):
Talvivaara 0,0611 euroa
Fortum 19,0 euroa
Orion 29,35 euroa
Lisäksi osinkoja yritykset ovat maksaneet seuraavanlaisesti:
Talvivaara 2012 nolla euroa, 2013 nolla euroa ja 2014 nolla euroa
Fortum 2012 1,0 euroa, 2013 1,0 euroa ja 2014 1,1 euroa
Orion 2012 1,42 euroa (, josta pääomanpalautus 0,12 euroa), 2013 1,3 euroa ja 2014 1,25 euroa
Mikä olisi ollut salkkuni tuotto, jos olisin autoon menneet rahat 5000 euroa sijoittanut tähän salkkuun tasaisin painotuksin? Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että osinkoja ei sijoitettaisi uudestaan. Olisin siis ostanut 2380 talvivaaran osaketta, 98 Fortumin osaketta ja 109 Orionin osaketta. Osingot mukaan luettuna Talvivaara positioni olisi tappiolla 91,27 %, Fortum positioni olisi voitolla 30,00 % ja Orioni positioni olisi voitolla mahtavat 117,78 %. Jos katsoo salkkuni kokonaisarvon kehitystä, niin 5000 euron sijoitus olisi kasvanut vain noin 5943 euroon, josta osinkoja olisi tullut tilille 736 euroa ja arvonnousua olisi noin 206 euroa. Vuosituotto olisi ollut siis kohtuu heikko, nimittäin vain noin 6,14 % p.a. Lisäksi toinen mielenkiintoinen huomio on, että tuotosta selittyy osingoilla jopa noin 78 %.
Mitä, jos olisinkin heti panostanut laatuu ja sijoitusstrategiani olisi ollut nykyisen kaltainen? Olisin valinnut salkkuuni ehkä hieman enemmän hajautusta ja ennen kaikkea osinkoaan kasvattavia yrityksiä, joilla on kilpailuetua ja vahvat taseet. Tehdään samanlainen mielikuvitusleikki toisenlaiselle salkulle, missä 5000 euroa on jaettu viiden OMXH:n laatuyhtiön välille tasajaolla.
Jos olisinkin ostanut 2. tammikuuta 2012 salkkuuni viisi laatufirmaa, joidan antikorjatut osakekurssi 2.1.2012 ovat alla, niin tuottoni olisi ollut todella hyvä:
Kone 20,5
Nokian Renkaat 26,25
Konecranes 15,0
Tikkurila 13,5
Sampo 19,75
Samojen yritysten osakekurssit ovat melko paljon korkeammalla tänään (pl. Nokian Renkaat). Alla antikorjatut osakekurssit 11.9.2014:
Kone 32,51
Nokian Renkaat 24,85
Konecranes 23,4
Tikkurila 17,18
Sampo 37,16
Osinkoja yritykset olisivat maksaneet seuraavanlaisesti (Koneen splitti ja lisäosingot huomioitu):
Kone 0,7+0,75 euroa, 0,875+0,65 euroa, 1,0 euroa
Nokian Renkaat 1,2 euroa, 1,45 euroa, 1,45 euroa
Konecranes 1,0 euroa, 1,05 euroa, 1,05 euroa
Tikkurila 0,73 euroa, 0,76 euroa, 0,8 euroa
Sampo 1,2 euroa, 1,35 euroa, 1,65 euroa
Oletetaan jälleen, että osinkoja ei uudelleen sijoiteta ja tarkastellaan 5000 euron salkun tuottoa. Vuonna 2012 olisin ostanut 49 Koneen osaketta, 38 Nokian Renkaiden osaketta, 66 Konecranesin osaketta, 74 Tikkurilan osaketta ja Sammon osakkeita olisin ostanut tasan 50 kappaletta. Osingot mukaan luettuna kaikki positioni olisivat voitolla. Nokian renkaat vähiten vain noin 10,3 % ja Sampo eniten noin 109,4 %. Salkun kokonaisarvo olisi kehittynyt noin 8145 euroon, josta osinkoja olisi tullut noin 934 euroa ja arvonnousua olisi noin 2232 euroa. Vuosituotto olisi ollut keskimäärin noin 18,48 % p.a., josta osingot olisivat selittäneet noin 30 %.
Laatusalkun tuotto olisi ollut siis merkittävästi parempi ja lisäksi tuotto olisi jakautunut tasaisemmin eri yhtiöiden välille. Tämä osoittaa mielestäni osakevalinnan tärkeyden. Tämä nostaa hyvin myös esiin osinkojen tärkeyden, jotka ylemmässä tapauksessa selittivät 78 % salkun tuotoista ja alemmassa tapauksessa 30 %. Jos osingot olisivat sijoitettu uudelleen, niin alemassa salkussa tuotto olisi ollut vieläkin parempi ja ero salkkujen välillä olisi ollut vieläkin suurempi. Lisäksi osinkojen merkitys olisi tällöin ollut vieläkin suurempi.
Tällä hetkellä olen melko tyytyväinen strategiaani ja tulen luultavasti pysyttelemään tällä tiellä usean vuoden ajan. Pieniä viilauksia ja ehkä muutamia isompiakin muutoksia matkan varrella varmasti tulee. Aion panostaa jatkossa yhtiöiden laatuun, sijoittaa yrityksiin, joilla on kilpailuetua ja oman pääoman tuotto on korkea. Tulen sijoittamaan yrityksiin, joiden johto ja pääomistajat pitävät osakkeenomistajan puolia tasapuolisesti ja pyrkivät kasvattamaan yritystään kannattavasti myös heikkojen aikojen yli. En pelkää riskiä, mutta haluan sijoituksiltani turvamarginaalia. Sijoitan mielummin pitkäjänteisesti vaikka sitten velkavipua käyttäen, kuin lyhytnäköisesti laittamalla kaikki munat samaan koriin. Sijoitushorisonttini on pitkä ja uskon, että pitkällä aikavälillä salkkuni tulee tuottamaan paremmin kuin pelkkä pankkitili. Täytyy vaan pitää mielessä, että se pitkä aikaväli -- se on todella pitkä.
Tällöin olin työni ja asuinpaikkakuntani puolesta sellaisessa tilanteessa, että halusin ostaa auton. Vuoden 2011 - 2012 vaiheessa tililläni makasi noin 5000 euroa ja ostin lopulta auton helmikuun alussa 5900 eurolla. Yksi syy osakkeiden myyntiin oli juuri auton ostaminen. Tehdään pieni mielikuvitusleikki. Mitä jos olisin tyytynyt linja-autolla matkustamiseen ja laittanut autoon menneet pääomat osakkeisiin?
Tässä on tietenkin useita lopputulemia, riippuen siitä miten olisin korttini pelannut. Jos olisin jatkanut valitsemallani tiellä omistamalla Talvivaaraa, Fortumia ja Orionia tammikuun 2. päivä 2012, niin tuottoni olisi ollut melko heikko. Alla antikorjatut osakekurssit 2.1.2012:
Talvivaara 0,7 euroa
Fortum 17,0 euroa
Orion 15,3 euroa
Samojen yritysten osakekurssit ovat nykyisin melkolailla erinäköiset. Alla antikorjatut osakekurssit 11.9.2014 (WTC-iskut tapahtuivat muuten tasan 13 vuotta sitten):
Talvivaara 0,0611 euroa
Fortum 19,0 euroa
Orion 29,35 euroa
Lisäksi osinkoja yritykset ovat maksaneet seuraavanlaisesti:
Talvivaara 2012 nolla euroa, 2013 nolla euroa ja 2014 nolla euroa
Fortum 2012 1,0 euroa, 2013 1,0 euroa ja 2014 1,1 euroa
Orion 2012 1,42 euroa (, josta pääomanpalautus 0,12 euroa), 2013 1,3 euroa ja 2014 1,25 euroa
Mikä olisi ollut salkkuni tuotto, jos olisin autoon menneet rahat 5000 euroa sijoittanut tähän salkkuun tasaisin painotuksin? Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että osinkoja ei sijoitettaisi uudestaan. Olisin siis ostanut 2380 talvivaaran osaketta, 98 Fortumin osaketta ja 109 Orionin osaketta. Osingot mukaan luettuna Talvivaara positioni olisi tappiolla 91,27 %, Fortum positioni olisi voitolla 30,00 % ja Orioni positioni olisi voitolla mahtavat 117,78 %. Jos katsoo salkkuni kokonaisarvon kehitystä, niin 5000 euron sijoitus olisi kasvanut vain noin 5943 euroon, josta osinkoja olisi tullut tilille 736 euroa ja arvonnousua olisi noin 206 euroa. Vuosituotto olisi ollut siis kohtuu heikko, nimittäin vain noin 6,14 % p.a. Lisäksi toinen mielenkiintoinen huomio on, että tuotosta selittyy osingoilla jopa noin 78 %.
Mitä, jos olisinkin heti panostanut laatuu ja sijoitusstrategiani olisi ollut nykyisen kaltainen? Olisin valinnut salkkuuni ehkä hieman enemmän hajautusta ja ennen kaikkea osinkoaan kasvattavia yrityksiä, joilla on kilpailuetua ja vahvat taseet. Tehdään samanlainen mielikuvitusleikki toisenlaiselle salkulle, missä 5000 euroa on jaettu viiden OMXH:n laatuyhtiön välille tasajaolla.
Jos olisinkin ostanut 2. tammikuuta 2012 salkkuuni viisi laatufirmaa, joidan antikorjatut osakekurssi 2.1.2012 ovat alla, niin tuottoni olisi ollut todella hyvä:
Kone 20,5
Nokian Renkaat 26,25
Konecranes 15,0
Tikkurila 13,5
Sampo 19,75
Samojen yritysten osakekurssit ovat melko paljon korkeammalla tänään (pl. Nokian Renkaat). Alla antikorjatut osakekurssit 11.9.2014:
Kone 32,51
Nokian Renkaat 24,85
Konecranes 23,4
Tikkurila 17,18
Sampo 37,16
Osinkoja yritykset olisivat maksaneet seuraavanlaisesti (Koneen splitti ja lisäosingot huomioitu):
Kone 0,7+0,75 euroa, 0,875+0,65 euroa, 1,0 euroa
Nokian Renkaat 1,2 euroa, 1,45 euroa, 1,45 euroa
Konecranes 1,0 euroa, 1,05 euroa, 1,05 euroa
Tikkurila 0,73 euroa, 0,76 euroa, 0,8 euroa
Sampo 1,2 euroa, 1,35 euroa, 1,65 euroa
Oletetaan jälleen, että osinkoja ei uudelleen sijoiteta ja tarkastellaan 5000 euron salkun tuottoa. Vuonna 2012 olisin ostanut 49 Koneen osaketta, 38 Nokian Renkaiden osaketta, 66 Konecranesin osaketta, 74 Tikkurilan osaketta ja Sammon osakkeita olisin ostanut tasan 50 kappaletta. Osingot mukaan luettuna kaikki positioni olisivat voitolla. Nokian renkaat vähiten vain noin 10,3 % ja Sampo eniten noin 109,4 %. Salkun kokonaisarvo olisi kehittynyt noin 8145 euroon, josta osinkoja olisi tullut noin 934 euroa ja arvonnousua olisi noin 2232 euroa. Vuosituotto olisi ollut keskimäärin noin 18,48 % p.a., josta osingot olisivat selittäneet noin 30 %.
Laatusalkun tuotto olisi ollut siis merkittävästi parempi ja lisäksi tuotto olisi jakautunut tasaisemmin eri yhtiöiden välille. Tämä osoittaa mielestäni osakevalinnan tärkeyden. Tämä nostaa hyvin myös esiin osinkojen tärkeyden, jotka ylemmässä tapauksessa selittivät 78 % salkun tuotoista ja alemmassa tapauksessa 30 %. Jos osingot olisivat sijoitettu uudelleen, niin alemassa salkussa tuotto olisi ollut vieläkin parempi ja ero salkkujen välillä olisi ollut vieläkin suurempi. Lisäksi osinkojen merkitys olisi tällöin ollut vieläkin suurempi.
Tällä hetkellä olen melko tyytyväinen strategiaani ja tulen luultavasti pysyttelemään tällä tiellä usean vuoden ajan. Pieniä viilauksia ja ehkä muutamia isompiakin muutoksia matkan varrella varmasti tulee. Aion panostaa jatkossa yhtiöiden laatuun, sijoittaa yrityksiin, joilla on kilpailuetua ja oman pääoman tuotto on korkea. Tulen sijoittamaan yrityksiin, joiden johto ja pääomistajat pitävät osakkeenomistajan puolia tasapuolisesti ja pyrkivät kasvattamaan yritystään kannattavasti myös heikkojen aikojen yli. En pelkää riskiä, mutta haluan sijoituksiltani turvamarginaalia. Sijoitan mielummin pitkäjänteisesti vaikka sitten velkavipua käyttäen, kuin lyhytnäköisesti laittamalla kaikki munat samaan koriin. Sijoitushorisonttini on pitkä ja uskon, että pitkällä aikavälillä salkkuni tulee tuottamaan paremmin kuin pelkkä pankkitili. Täytyy vaan pitää mielessä, että se pitkä aikaväli -- se on todella pitkä.
tiistai 9. syyskuuta 2014
Salkussa ja henkilökohtaisessa taloudessa tapahtuu
Viime Nokian Renkaiden tulosjulkaisun jälkeen ostin vielä kerran NRE1V:tä. Osake laski hetkellisesti jopa alle 23 euron, mutta hieman ennen sitä koukkuun tarttui 45 kappaletta hintaan 23,09 euroa. Alla vielä yhteenveto tämän hetken Nokian Renkaat omistuksestani:
20.3. OSTO 35 kpl, 27,94 euroa/kpl + kulut 7 euroa
25.7. OSTO 35 kpl, 27,29 euroa/kpl + kulut 7 euroa
6.8. OSTO 35 kpl, 25,29 euroa/kpl + kulut 7 euroa
8.8. OSTO 45 kpl, 23,09 euroa/kpl + kulut 7 euroa
Yhteensä 150 kpl 25,915 euroa/kpl (kulut sisältäen) ja 35 kpl 1,45 euron osinkoja (24.4.).
Olen valmis edelleen kasvattamaan positiotani Nokian Renkaissa, jos hinta laskee. Olen ajatellut katsoa tämän osto-ohjelman loppuun ja seuraava ostotasoni on 21,29 euroa. Tilannetta Venäjällä kuitenkin pitää seurata ja erityisesti arvioida, miten tilanne vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Jos vaikutukset jäävät liiketoimintaympäristöön ja Nokian Renkaat ei itsessään tee mitään järkyttävää, niin tulen pysymään suunnitelmassa.
Viime vuonna sain osinkoja 430,79 euroa. Tänä vuonna olen saanut osinkoja 9.9. mennessä (osuusmaksujen korot ja s-bonukset ja maksutapaedut mukaan lukien) yhteensä 453,20 euroa. Olen arvioinut, että loppuvuonna tulen saamaan osinkoja 85,64 dollaria, joka on 1,291 kurssilla noin 66,34 euroa. Tämä nostaa vuoden 2014 osinkojen kokonaismäärän 519,54 euroon, mikä on noin 21 % suurempi kuin viime vuonna. Vauhti ei ole aivan sitä, mitä olen odottanut, mutta suunta on sentään oikea. Uskon, että vuoden 2015 osinkotulot tulevat olemaan selvästi suuremmat ja voisin asettaa tavoitteekseni, että vuoden 2015 osinkotulot ovat yli 900 euroa. Tällöin osinkojen kasvu olisi yli 70 %, joka kuulostaa oikealta suuruusluokalta rakennusvaiheessa olevalle salkulle.
Olen päivittänyt salkkusivuni ja poistanut seurantalistasivuni. Molemmissa oli ongelmia automaattisesti päivittyvän google spreadsheetin kanssa ja ennen kuin ne on ratkaistu, niin päivitän salkkuani manuaalisesti. Seurantalistaani en kuitenkaan ala päivittämään manuaalisesti. Salkkuni arvo on tällä hetkellä lähellä ATH-lukemia yhteensä noin 18400 eurossa. Velkaa salkussani on kuitenkin reilu 1000 euroa, joten nettosalkkuni arvo on noin 17300 euroa. Uskon, että loppuvuonna en tee yhtään talletusta salkkuuni.
Säästöön jäävät rahat aion suunnata ASP-tilille, sillä asunnonosto on tullut ajankohtaiseksi. Olen hankkimassa asuntoa Espoosta, jossa maksimi ASP-lainan suuruus on 125 tuhatta euroa. ASP-tililläni on tällä hetkellä 17 tuhatta euroa, kun mukaan lasketaan lisäkorko, noin 500 euroa. Tämä tekee yhteensä 142 tuhatta euroa. Asunnonhinta on kuitenkin muutaman tonnin yli tämän, joten joudun ottamaan lisälainan ylimenevään osuuteen. Tämä tarkoittaa kaksinkertaisia lainanhoitokuluja ja kaksinkertaisia lainan avauspalkkioita, joita en tietenkään halua. Tästä syystä aion loppuvuoden aikana säästää ASP-tilille puuttuvat eurot ja ennen vuoden loppua ASP-tilin saldo yhdessä arvioidun lisäkoron kanssa pitäisi olla yli 20 tuhatta euroa.
Uutisissa on viime aikoina ollut paljon puhetta asuntolainojen marginaaleista. Nimenomaan alenevista marginaaleista. Mielestäni olen saanut jo hyvän tarjouksen, mutta kun asuntokauppojen vahvistuminen lähenee, niin pitää tehdä vielä kierros asuntolainan kilpailuttamisessa. Tällä hetkellä parhaan tarjouksen olen saanut Helsingin OP:lta. En ole vieläkään kirjoittanut asunnonostosta omaa artikkelia, mutta aion tehdä sen myöhemmin kunhan asiat etenee. Voi olla, että tämä tulee olemaan elämäni suurin taloudellinen päätös.
Opintolainaa olen lyhentänyt maksusuunnitelman mukaisesti 400 euroa kuussa ja tämän kuun lyhennyksen jälkeen velkaa on jäljellä alle 8000 euroa. Vuoden alussa velkaa oli noin 13 000 euroa, joten velka on lyhentynyt mukavasti. Nykyisellä maksusuunnitelmalla velka on maksettu vuoden 2016 puolivälissä.
Olikohan siinä kaikki? Ei ihan, voisin nimittäin käydä aiemmin asettamani tavoitteet läpi ja katsoa, mikä niiden tilanne on nyt, kun vuotta on jäljellä noin 3,5 kuukautta. Merkitsin vihreällä tavoitteet, jotka on täytetty tai täyttymässä vuoden loppuun mennessä ja punaisella ne, joissa olen epäonnistunut.
31.12.2014.
Opintolaina +-0 euroa, suunnitelma ei ollut loppuun asti mietitty, ei toteudu.
Osakesalkku +16000 euroa, nettosalkku tällä hetkellä jo 17300 euroa.
ASP-säästöt +16910 euroa, vuoden loppuun mennessä säästöt yli 20000 euroa.
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa, tavoitteena oli, etten nosta mitään pois.
Muut tavoitteet:
Liikuntasuorituksia heiaheiaan yli 300 kpl, sairastelua liikaa, ei onnistu.
Vähintään yksi täysin tipaton kuukausi, done, loppuvuonna tulossa kaksi lisää.
Asuntolaina tarjousten kilpailuttaminen, done, pitää tehdä vielä uudestaan.
Viikon aurinkoloma, done, ja hieno reissu olikin vaikka rahaa meni yli 1000€.
Viikon lasketteluloma (varattu jo tammikuun loppuun), done ja rahaa meni.
Yllä olevan perusteella tilanne näyttää ihan hyvältä. Opintolainan maksaminen hitaammin oli ihan tietoinen suunnitelman muutos ja sen voisi periaatteessa merkitä vihreällä. Toisaalta lisälyhennysten tekemättä jättäminen on auttanut tavoitteiden saavuttamisessa osakesalkun ja ASP-säästöjen kohdalla.
Heti alkuvuodesta sairastuin noin viikon intensiivisen urheilun jälkeen, mikä vei motivaation ja en jaksanut edes päivittää merkintöjä myöhemmin. Toisaalta en noista merkinnöistä mitenkään hyödy, joten jatkossa pitää asettaa konkreettisemmat tavoitteet, kuten painon pudottaminen x kiloa tai tulosten paraneminen x sekunnilla tai senttimetrillä.
Lomareissuihin on mennyt kyllä rahaa, mutta ne ovat todellakin olleet sen arvoisia. Kävimme ulkomaanreissulla mm. pyöräilemässä yhdellä kukkulalla, autoilemassa serpenttiinitiellä ja koko päivän katamaraaniristeilyllä pisin välimeren saaristoa. Onneksi loppuvuonna ajatuksena olisi olla tipattomalla 22.9.-22.12. välisen ajan, mikä tulee säästämään pitkän pennin.
Tässä vielä loppuvuodelle laskemani budjetti:
Menot
452 Vuokra
400 Opintolainalyhennys
135 Ruoka kotiin
50 Bussi
95 Sekalaiset (vaatteet, lääkkeet, netti, sähkö jne.)
Menot yhteensä siis 1127 euroa. Tulot työpaikkaruokailun jälkeen yhteensä 2255 euroa. Tällöin säästöön jää yhteensä 1128 euroa, joka on 50 % nettotuloistani. Vähän tiukkaa tekee pysyä tässä, mutta katsotaan myöhemmin, miten käy. Syyskuussa tämä ei vielä päde, koska tulee kertakuluja etelänreissusta, fillarihuollosta ja hammaslääkäristä, mutta kolmen viimeisen kuun osalta pitäisi toteutua. Joulukuussa helpottaa veronpalautukset esim. joululahjojen hankintaan ja kotiseudulle matkustamiseen.
20.3. OSTO 35 kpl, 27,94 euroa/kpl + kulut 7 euroa
25.7. OSTO 35 kpl, 27,29 euroa/kpl + kulut 7 euroa
6.8. OSTO 35 kpl, 25,29 euroa/kpl + kulut 7 euroa
8.8. OSTO 45 kpl, 23,09 euroa/kpl + kulut 7 euroa
Yhteensä 150 kpl 25,915 euroa/kpl (kulut sisältäen) ja 35 kpl 1,45 euron osinkoja (24.4.).
Olen valmis edelleen kasvattamaan positiotani Nokian Renkaissa, jos hinta laskee. Olen ajatellut katsoa tämän osto-ohjelman loppuun ja seuraava ostotasoni on 21,29 euroa. Tilannetta Venäjällä kuitenkin pitää seurata ja erityisesti arvioida, miten tilanne vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Jos vaikutukset jäävät liiketoimintaympäristöön ja Nokian Renkaat ei itsessään tee mitään järkyttävää, niin tulen pysymään suunnitelmassa.
Viime vuonna sain osinkoja 430,79 euroa. Tänä vuonna olen saanut osinkoja 9.9. mennessä (osuusmaksujen korot ja s-bonukset ja maksutapaedut mukaan lukien) yhteensä 453,20 euroa. Olen arvioinut, että loppuvuonna tulen saamaan osinkoja 85,64 dollaria, joka on 1,291 kurssilla noin 66,34 euroa. Tämä nostaa vuoden 2014 osinkojen kokonaismäärän 519,54 euroon, mikä on noin 21 % suurempi kuin viime vuonna. Vauhti ei ole aivan sitä, mitä olen odottanut, mutta suunta on sentään oikea. Uskon, että vuoden 2015 osinkotulot tulevat olemaan selvästi suuremmat ja voisin asettaa tavoitteekseni, että vuoden 2015 osinkotulot ovat yli 900 euroa. Tällöin osinkojen kasvu olisi yli 70 %, joka kuulostaa oikealta suuruusluokalta rakennusvaiheessa olevalle salkulle.
Olen päivittänyt salkkusivuni ja poistanut seurantalistasivuni. Molemmissa oli ongelmia automaattisesti päivittyvän google spreadsheetin kanssa ja ennen kuin ne on ratkaistu, niin päivitän salkkuani manuaalisesti. Seurantalistaani en kuitenkaan ala päivittämään manuaalisesti. Salkkuni arvo on tällä hetkellä lähellä ATH-lukemia yhteensä noin 18400 eurossa. Velkaa salkussani on kuitenkin reilu 1000 euroa, joten nettosalkkuni arvo on noin 17300 euroa. Uskon, että loppuvuonna en tee yhtään talletusta salkkuuni.
Säästöön jäävät rahat aion suunnata ASP-tilille, sillä asunnonosto on tullut ajankohtaiseksi. Olen hankkimassa asuntoa Espoosta, jossa maksimi ASP-lainan suuruus on 125 tuhatta euroa. ASP-tililläni on tällä hetkellä 17 tuhatta euroa, kun mukaan lasketaan lisäkorko, noin 500 euroa. Tämä tekee yhteensä 142 tuhatta euroa. Asunnonhinta on kuitenkin muutaman tonnin yli tämän, joten joudun ottamaan lisälainan ylimenevään osuuteen. Tämä tarkoittaa kaksinkertaisia lainanhoitokuluja ja kaksinkertaisia lainan avauspalkkioita, joita en tietenkään halua. Tästä syystä aion loppuvuoden aikana säästää ASP-tilille puuttuvat eurot ja ennen vuoden loppua ASP-tilin saldo yhdessä arvioidun lisäkoron kanssa pitäisi olla yli 20 tuhatta euroa.
Uutisissa on viime aikoina ollut paljon puhetta asuntolainojen marginaaleista. Nimenomaan alenevista marginaaleista. Mielestäni olen saanut jo hyvän tarjouksen, mutta kun asuntokauppojen vahvistuminen lähenee, niin pitää tehdä vielä kierros asuntolainan kilpailuttamisessa. Tällä hetkellä parhaan tarjouksen olen saanut Helsingin OP:lta. En ole vieläkään kirjoittanut asunnonostosta omaa artikkelia, mutta aion tehdä sen myöhemmin kunhan asiat etenee. Voi olla, että tämä tulee olemaan elämäni suurin taloudellinen päätös.
Opintolainaa olen lyhentänyt maksusuunnitelman mukaisesti 400 euroa kuussa ja tämän kuun lyhennyksen jälkeen velkaa on jäljellä alle 8000 euroa. Vuoden alussa velkaa oli noin 13 000 euroa, joten velka on lyhentynyt mukavasti. Nykyisellä maksusuunnitelmalla velka on maksettu vuoden 2016 puolivälissä.
Olikohan siinä kaikki? Ei ihan, voisin nimittäin käydä aiemmin asettamani tavoitteet läpi ja katsoa, mikä niiden tilanne on nyt, kun vuotta on jäljellä noin 3,5 kuukautta. Merkitsin vihreällä tavoitteet, jotka on täytetty tai täyttymässä vuoden loppuun mennessä ja punaisella ne, joissa olen epäonnistunut.
31.12.2014.
Opintolaina +-0 euroa, suunnitelma ei ollut loppuun asti mietitty, ei toteudu.
Osakesalkku +16000 euroa, nettosalkku tällä hetkellä jo 17300 euroa.
ASP-säästöt +16910 euroa, vuoden loppuun mennessä säästöt yli 20000 euroa.
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa, tavoitteena oli, etten nosta mitään pois.
Muut tavoitteet:
Liikuntasuorituksia heiaheiaan yli 300 kpl, sairastelua liikaa, ei onnistu.
Vähintään yksi täysin tipaton kuukausi, done, loppuvuonna tulossa kaksi lisää.
Asuntolaina tarjousten kilpailuttaminen, done, pitää tehdä vielä uudestaan.
Viikon aurinkoloma, done, ja hieno reissu olikin vaikka rahaa meni yli 1000€.
Viikon lasketteluloma (varattu jo tammikuun loppuun), done ja rahaa meni.
Yllä olevan perusteella tilanne näyttää ihan hyvältä. Opintolainan maksaminen hitaammin oli ihan tietoinen suunnitelman muutos ja sen voisi periaatteessa merkitä vihreällä. Toisaalta lisälyhennysten tekemättä jättäminen on auttanut tavoitteiden saavuttamisessa osakesalkun ja ASP-säästöjen kohdalla.
Heti alkuvuodesta sairastuin noin viikon intensiivisen urheilun jälkeen, mikä vei motivaation ja en jaksanut edes päivittää merkintöjä myöhemmin. Toisaalta en noista merkinnöistä mitenkään hyödy, joten jatkossa pitää asettaa konkreettisemmat tavoitteet, kuten painon pudottaminen x kiloa tai tulosten paraneminen x sekunnilla tai senttimetrillä.
Lomareissuihin on mennyt kyllä rahaa, mutta ne ovat todellakin olleet sen arvoisia. Kävimme ulkomaanreissulla mm. pyöräilemässä yhdellä kukkulalla, autoilemassa serpenttiinitiellä ja koko päivän katamaraaniristeilyllä pisin välimeren saaristoa. Onneksi loppuvuonna ajatuksena olisi olla tipattomalla 22.9.-22.12. välisen ajan, mikä tulee säästämään pitkän pennin.
Tässä vielä loppuvuodelle laskemani budjetti:
Menot
452 Vuokra
400 Opintolainalyhennys
135 Ruoka kotiin
50 Bussi
95 Sekalaiset (vaatteet, lääkkeet, netti, sähkö jne.)
Menot yhteensä siis 1127 euroa. Tulot työpaikkaruokailun jälkeen yhteensä 2255 euroa. Tällöin säästöön jää yhteensä 1128 euroa, joka on 50 % nettotuloistani. Vähän tiukkaa tekee pysyä tässä, mutta katsotaan myöhemmin, miten käy. Syyskuussa tämä ei vielä päde, koska tulee kertakuluja etelänreissusta, fillarihuollosta ja hammaslääkäristä, mutta kolmen viimeisen kuun osalta pitäisi toteutua. Joulukuussa helpottaa veronpalautukset esim. joululahjojen hankintaan ja kotiseudulle matkustamiseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)