Tässä hyvin lyhyt ja yksinkertainen selvitys miksi Chevron (CVX) sopii strategiaani.
1. Ostohinta:
Pitkän aikavälin keskiarvo ROE:lle on 19,28 % ja yhtiö arvostetaan tällä hetkellä suhteessa omaan pääomaansa kertoimella P/B=1,578. Tällöin staattiseksi tuotoksi tulee 19,28 %/1,578 = 12,22 %. [lähde: ycharts.com]
2. Arvostus:
P/E = 9,7 < 20 ja P/S = 0,98 < 1,5 [lähde: finance.google.com]
3. Osinko:
Chevron on osinkoaristokraatti ja on nostanut osinkoaan 25 vuotta putkeen. [lähde: chevron.com]
4. Kannattavuus:
Pitkän aikavälin ROE on 19,28 % ja se on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut välillä noin 11 % - 24 %. [lähde: ycharts.com]
5. Velkaisuus:
Dept/equity vastaa alalla olevia arvoja ja on ollut vuosina 2010 - 2012 keskimäärin 0,72, kun verrokki yhtiöllä Exxon Mobilella (XOM) vastaava luku on 1,03. Jos laskuissa huomioidaan takaisin ostetut osakkeet, joita ei vielä ole mitätöity (ns. Treasury Stock), niin luvut muuttuvat hieman. Muunnettu dep/equity saa tällöin arvon 0,58, joka ei ole merkittäväsi XOM verrokin 0,48 arvoa suurempi. [lähde: http://seekingalpha.com/article/1245371-battle-of-the-big-oils-which-has-the-better-balance-sheet-exxon-mobil-or-chevron]
6. Tase:
Chevronilla on goodwilliä vain noin 2 % taseestaan, mikä on todella vähän myös yritysostoin kasvaneelle yhtiölle. [lähde: http://seekingalpha.com/article/1245371-battle-of-the-big-oils-which-has-the-better-balance-sheet-exxon-mobil-or-chevron]
7. Kilpailuetu:
Chevronilla on vahva markkina-asema ja on maailman ykkönen premium jalosteöljyissä. Yrityksellä on kokonsa puolesta selkeä vallihauta ympärillään vaikkakin alalla on myös muita isoja kilpailijoita (Exxon Mobile, Royal Dutch Shell, BP). Yhtiöllä on pienemmät kulut ja korkeampi kannattavuus kuin alalla keskimäärin. [lähde: http://www.stock-analysis-on.net/]
8. Johto:
Johto on sitoutunut omistaja-arvon kasvuun pitkäjänteisesti asettamalla pitkän aikavälin tavoitteita ja keskittymällä kannattavaan kasvuun. Yritys jakaa kasvavaa osinkoa ja ostaa omia osakkeitaan takaisin. Johdon antamat ennusteet ovat olleet kohtuu luotettavia, sillä liiketoiminta on myös kokonsa puolesta melko stabiilia. Yrityksen johto on asettanut realistisen kasvutavoitteen, jonka mukaan Chevron tuottaisi 3,3 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2017. Vuonna 2012 tuotto oli 2,8 miljoonaa barrelia päivässä, joten kasvutavoite on noin 3,4 % vuodessa. Tämä on mielestäni varsin realistinen. Yrityskaupat näyttävät onnistuneen myös hyvin, sillä ostettavat kohteet ovat tuottaneet odotetunlaisesti. Ostetuista kohteista ei ole myöskään jäänty goodwilliä taseeseen. Johto täyttää yllä olevan perusteella neljä kriteeriäni seitsemästä.
Johdolla ei kuitenkaan ole merkittävää omistusta itsellään, sillä esim. CEO:lla on Chevron omistusta vain noin 9,2 m USD, joka on alle puolet esim. vuoden 2011 tuloista. Lisäksi viimeisen 12 kk aikana sisäpiirimyyntejä on ollut yhteensä 59 m USD. Lukemalla muutaman CEO:n John Watsonin kirjeen osakkeen omistajille olen kuitenkin luottavainen yrityksen johtoon ja erityisesti siihen, että he ovat sitoutuneet ensisijassa kasvattamaan osakkeen omistajien varallisuutta.
9. Kysyntä:
Öljyn loppumisesta on ollut puhetta viimeiset 40 vuotta ja aina loppuminen on ollut 50 vuoden päässä. Jatkuvasti teknologian kehittyessä pyritään kuitenkin hyödyntämään uusia lähteitä ja öljytuotteiden kysyntä ei ole murroksessa. Teknologia kehittyy myös kulutuspuolella, mikä edesauttaa kysynnän säilymistä pitkälle yli sijoitushorisonttini. Olen myös sitä mieltä, että muunlaiseen varastoitavaan energiaan, kuten vetyyn tai akustoihin on edelleen pitkä matka maailmanlaajuisesti.
Tekstejä osakesijoittamisesta ja tarinoita henkilökohtaisen talouden hoitamisesta. Blogissani ei ole mainoksia eikä affiliate linkkejä. En saa mitään kompensaatiota blogini pitämisestä. Tavoitteeni kirjoittaessa on selventää omia ajatuksia ja saada palautettu lukijoilta, jotta voin kehittyä ja tehdä asiat paremmin jatkossa.
perjantai 17. tammikuuta 2014
maanantai 6. tammikuuta 2014
Henkilökohtainen talouden hoito, osa 2 (budjetti ja tavoitteet vuodelle 2014)
Kirjoitin aiemmin menoista ja tuloista blogia aloittaessa viime vuoden toukokuussa. Moni asia toukokuun helteiden lisäksi on muuttunut. Tarkoituksenani oli säästää hätärahastoon sopiva summa ja onnistuessani olisin saanut ostaa itselleni lahjaksi hyvää viskiä kevään kylmien iltojen lämmikkeeksi. Toisaalta epäonnistuessani joutuisin myymään autoni ja siten leikkaamaan kulujani. Tämä oli keppi/porkkana tyylinen motivointi itselleni, missä epäonnistuin. Tällä hetkellä hätärahastossani on reilun kahden kuukauden vuokramenot (1000 euroa, touhutonni), viskiä en saanut ostaa ja auton jouduin myymään.
Onneksi olen muuttanut lähemmäs työpaikkaa huomattavasti parempien julkisten kulkuyhteyksien päähän, joten autolle on ollut huomattavasti vähemmän tarvetta. Työmatkat sujuu kätevästi linja-autolla erittäin edullisesti verrattuna autoiluun ja lisäksi bussilla on koko matkan ajan bussikaista käytössä. Työmatkan kesto pysyy siis noin 20 minuutissa myös ruuhka-aikana, jolloin tie on aina aivan tukossa. Auton myynti vapautti pääomaa ja lisäksi laski kuluja merkittävästi. Lisäksi olo on todella huoleton samaan tyyliin, kuten vanha sanontakin menee: "Hevoseton mies on huoleton".
Muita muutoksia toukokuusta ovat olleet opintolainalyhennysten aloittaminen ja sähly/futsal vuorojen aloittaminen sunnuntaisin. Tarkoituksenani olisi maksaa opintolaina tämän vuoden aikana pois, mikä vaatii normaalin lyhennyksen (400 euroa/kk) lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä. Velkaa on yhteensä tammikuun alussa 12830 euroa. Tipattomuuteen pyrkimykseni voimasta perustin kaveriporukalleni säbävuoron viikonlopuiksi, mikä toivoittavasti vähentää alkoholin kulutusta. Tästä on jo positiivisia kokemuksia, sillä vuoro alkoi jo viime syksynä.
Työpaikkani vaikuttaa hyvinkin stabiililta tällä hetkellä ja vaikka mitä tapahtuisi, niin ainakin tämä vuosi on täysin työllistetty. Olen täysin luottavainen, että kuukausittainen tuloni pysyy samalla tasolla koko vuoden. Vakiintuneiden tulojen perusteella minun on helppo muodostaa budjetti vuodelle 2014. Verotus voi kuitenkin muuttaa nettopalkan tarkkaa arvoa.
Tulot:
+2346,26 euroa nettopalkka
-138,35 euroa työpaikkaruokailu ja vakuutuskassa
Palkka käteen: 2207,91 euroa
Menot:
-452,00 euroa vuokra
-120,00 euroa ruokaostokset
-150,00 euroa juhliminen ja viikonloppumatkat
-45,00 euroa bussilippu
-100,00 euroa vaihtuvat menot (vaatteet, lääkkeet, lahjat jne.)
-1000,00 euroa opintolainalyhennys (400 euroa ) ja ASP-säästö (600 euroa)
Menot yhteensä: 1867,00 euroa
Säästöt:
+2207,91 euroa palkka käteen
-1867,00 euroa menot yhteensä
Säästöön yhteensä: 340,91 euroa
Budjettiin merkitsin opintolainalyhennyksen ja ASP-säästön samalle riville, koska ASP-tavoitesumma tulee täyteen huhtikuussa ja toukokuusta alkaen lyhennän koko summalla opintolainaani. Tällä menetelmällä saan lyhennettyä 12830 euron opintolainaani yhteensä 9600 euroa. Tämän lisäksi vaaditaan ylimääräisiä lyhennyksiä 3230 euroa, jotka aion raapia kokoon huhti-toukokuussa maksettavalla noin 1500 euron vuosibonuksella ja siihen mennessä kertyneillä 340 euron kuukausisäästöillä, joka tekee yhteenä noin 1700 euroa. Kesäkuusta alkaen siirrän säästöön yhteensä riville lasketun 340 euron summan osakesalkkuuni.
En voisi olla tyytyväisempi autoni myyntiin tällä hetkellä. Se on helpottanut tavoitteiden saavuttamista huomattavasti, mutta yhdessä asuinpaikan muutoksen kanssa autottomuus ei ole vähentänyt merkittävästi esimerkiksi urheilumahdollisuuksiani. Yllä esittämässäni budjetissa ei ole arvioitu kertamenoja, kuten sähkölaskua, pidempiä lomamatkoja tai muita yllättäviä lääkäri kuluja. Sinne on kuitenkin laitettu vaihtuvat menot rivi 100 euron summalla, mikä on asetettu ehkä kohtuu tiukaksi. Pyrin seuraamaan budjetissa pysymistäni kerran kuukaudessa ja raportoimaan siitä myös tänne.
Lisäksi yksi noin vuoden verran mietintämyssyssä ollut asia tuli hoidettua toukokuun jälkeen. Nimittäin, siirsin osan auton myynnistä tulleista varoista korkosijoituksiin liittymällä usean S-osuuskaupan omistajajäseneksi. Liityin yhteensä kymmeneen osuuskauppaan 935 euron summalla, jotka viime vuoden toteutuneiden osuusmaksun korkojen perusteella maksavat 114 euroa korkoja eli tuotoksi pitäisi muodostua mainiot noin 12,19 %. Korot siirrän yhdessä s-bonusten ja maksutapa edun kanssa osakesalkkuun aina sopivin väliajoin esimerkiksi osakeostojen yhteydessä.
Tässä vielä lähtötilanne ja tavoitteet vuodelle 2014:
1.1.2014.
Opintolaina -12830 euroa
Osakesalkku +12135 euroa
ASP-säästöt +14510 euroa
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa
31.12.2014.
Opintolaina +-0 euroa
Osakesalkku +16000 euroa
ASP-säästöt +16910 euroa
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa
Muut tavoitteet:
Liikuntasuorituksia heiaheiaan yli 300 kpl.
Vähintään yksi täysin tipaton kuukausi.
Asuntolaina tarjousten kilpailuttaminen.
Viikon aurinkoloma.
Viikon lasketteluloma (varattu jo tammikuun loppuun).
Onneksi olen muuttanut lähemmäs työpaikkaa huomattavasti parempien julkisten kulkuyhteyksien päähän, joten autolle on ollut huomattavasti vähemmän tarvetta. Työmatkat sujuu kätevästi linja-autolla erittäin edullisesti verrattuna autoiluun ja lisäksi bussilla on koko matkan ajan bussikaista käytössä. Työmatkan kesto pysyy siis noin 20 minuutissa myös ruuhka-aikana, jolloin tie on aina aivan tukossa. Auton myynti vapautti pääomaa ja lisäksi laski kuluja merkittävästi. Lisäksi olo on todella huoleton samaan tyyliin, kuten vanha sanontakin menee: "Hevoseton mies on huoleton".
Muita muutoksia toukokuusta ovat olleet opintolainalyhennysten aloittaminen ja sähly/futsal vuorojen aloittaminen sunnuntaisin. Tarkoituksenani olisi maksaa opintolaina tämän vuoden aikana pois, mikä vaatii normaalin lyhennyksen (400 euroa/kk) lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä. Velkaa on yhteensä tammikuun alussa 12830 euroa. Tipattomuuteen pyrkimykseni voimasta perustin kaveriporukalleni säbävuoron viikonlopuiksi, mikä toivoittavasti vähentää alkoholin kulutusta. Tästä on jo positiivisia kokemuksia, sillä vuoro alkoi jo viime syksynä.
Työpaikkani vaikuttaa hyvinkin stabiililta tällä hetkellä ja vaikka mitä tapahtuisi, niin ainakin tämä vuosi on täysin työllistetty. Olen täysin luottavainen, että kuukausittainen tuloni pysyy samalla tasolla koko vuoden. Vakiintuneiden tulojen perusteella minun on helppo muodostaa budjetti vuodelle 2014. Verotus voi kuitenkin muuttaa nettopalkan tarkkaa arvoa.
Tulot:
+2346,26 euroa nettopalkka
-138,35 euroa työpaikkaruokailu ja vakuutuskassa
Palkka käteen: 2207,91 euroa
Menot:
-452,00 euroa vuokra
-120,00 euroa ruokaostokset
-150,00 euroa juhliminen ja viikonloppumatkat
-45,00 euroa bussilippu
-100,00 euroa vaihtuvat menot (vaatteet, lääkkeet, lahjat jne.)
-1000,00 euroa opintolainalyhennys (400 euroa ) ja ASP-säästö (600 euroa)
Menot yhteensä: 1867,00 euroa
Säästöt:
+2207,91 euroa palkka käteen
-1867,00 euroa menot yhteensä
Säästöön yhteensä: 340,91 euroa
Budjettiin merkitsin opintolainalyhennyksen ja ASP-säästön samalle riville, koska ASP-tavoitesumma tulee täyteen huhtikuussa ja toukokuusta alkaen lyhennän koko summalla opintolainaani. Tällä menetelmällä saan lyhennettyä 12830 euron opintolainaani yhteensä 9600 euroa. Tämän lisäksi vaaditaan ylimääräisiä lyhennyksiä 3230 euroa, jotka aion raapia kokoon huhti-toukokuussa maksettavalla noin 1500 euron vuosibonuksella ja siihen mennessä kertyneillä 340 euron kuukausisäästöillä, joka tekee yhteenä noin 1700 euroa. Kesäkuusta alkaen siirrän säästöön yhteensä riville lasketun 340 euron summan osakesalkkuuni.
En voisi olla tyytyväisempi autoni myyntiin tällä hetkellä. Se on helpottanut tavoitteiden saavuttamista huomattavasti, mutta yhdessä asuinpaikan muutoksen kanssa autottomuus ei ole vähentänyt merkittävästi esimerkiksi urheilumahdollisuuksiani. Yllä esittämässäni budjetissa ei ole arvioitu kertamenoja, kuten sähkölaskua, pidempiä lomamatkoja tai muita yllättäviä lääkäri kuluja. Sinne on kuitenkin laitettu vaihtuvat menot rivi 100 euron summalla, mikä on asetettu ehkä kohtuu tiukaksi. Pyrin seuraamaan budjetissa pysymistäni kerran kuukaudessa ja raportoimaan siitä myös tänne.
Lisäksi yksi noin vuoden verran mietintämyssyssä ollut asia tuli hoidettua toukokuun jälkeen. Nimittäin, siirsin osan auton myynnistä tulleista varoista korkosijoituksiin liittymällä usean S-osuuskaupan omistajajäseneksi. Liityin yhteensä kymmeneen osuuskauppaan 935 euron summalla, jotka viime vuoden toteutuneiden osuusmaksun korkojen perusteella maksavat 114 euroa korkoja eli tuotoksi pitäisi muodostua mainiot noin 12,19 %. Korot siirrän yhdessä s-bonusten ja maksutapa edun kanssa osakesalkkuun aina sopivin väliajoin esimerkiksi osakeostojen yhteydessä.
Tässä vielä lähtötilanne ja tavoitteet vuodelle 2014:
1.1.2014.
Opintolaina -12830 euroa
Osakesalkku +12135 euroa
ASP-säästöt +14510 euroa
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa
31.12.2014.
Opintolaina +-0 euroa
Osakesalkku +16000 euroa
ASP-säästöt +16910 euroa
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa
Muut tavoitteet:
Liikuntasuorituksia heiaheiaan yli 300 kpl.
Vähintään yksi täysin tipaton kuukausi.
Asuntolaina tarjousten kilpailuttaminen.
Viikon aurinkoloma.
Viikon lasketteluloma (varattu jo tammikuun loppuun).
torstai 2. tammikuuta 2014
Koko vuoden tuotto +7,24 %
Vuosi 2013 on takanapäin ja se oli ensimmäinen kokonainen vuosi osakesäästäjänä ja sijoittajana. Koko vuoden tuotto oli TWR-menetelmällä laskettuna 7,24 % osingot mukaan luettuna. Vertailuindeksini tuotti osingot mukaan lukien 27,50 % vuonna 2013. Käytän vertailuindeksinä puoliksi S&P500:sta ja OMXH25:sta ja seuraan tuottoa google docsien avulla, missä indeksit löytyy tikkereiden HEL:SLG-OMXH25 ja NYSEARCA:SPY takaata. Ero oman salkun ja vertailuindeksin välillä on todella suuri ja surullisesti vielä väärään suuntaan.
Vuoden 2013 merkittävimmät tapahtumat olivat sijoitusten hajauttaminen ulkomaille ja oman sijoitusaiheisen blogin aloittaminen. Tammikuussa 2013 100 % sijoituksistani oli Helsingin pörssissä listatuissa yhtiöissä. 2.1.2013 salkustani löytyi seuraavia yhtiöitä: Fortum, Metso, Ramirent, Cargotec, Technopolis, Tikkurila, TeliaSonera, Saga Furs, YIT ja PKC Group. Tällä hetkellä salkustani löytyy enää noin 40 %:n painolla Helsinkiin listattuja yhtiöitä ja noin 50 %:n painolla jenkkilään listattuja yhtiöitä: Fortum, Technopolis, Tikkurila, IBM, Aflac, Medtronic, Wal-Mart ja Strayer Education. Tarkemman salkun sisällön voit katsoa "Salkku"-välilehdeltä, joka on päivitetty vuoden lopun tilanteen mukaiseksi.
Salkkuni on siis vuoden aikana kokenut merkittäviä muutoksia. En ollut ennen tätä laskenut, mikä vuotuinen tuotto olisi ollut, jos en olisi tehnyt muutoksia sijoituksiin 2.1.2013 jälkeen. Nyt kun nopeasti asian tarkistin, niin voin todeta, että hajauttaminen ja kaupankäynti on ainoastaan tehnyt hallaa tämän vuoden tuotoille. Jos en olisi 2.1.2013 jälkeen tehnyt muutoksia salkkuuni, niin vuoden 2013 tuotto olisi ollut noin 20 % ilman osinkoja. Katson kuitenkin luottavaisin mielin vuoteen 2014 ja pidemmälle sillä salkkuni absoluuttinen arvo on "all time high" lukemissa. Salkkuni absoluuttinen arvo kasvoi vuoden 2013 aikana noin 38 %.
Yksi pitkän aikavälin tavoitteistani on nettovarallisuuteni kasvattaminen. Olen tehnyt realistisen, mutta hieman haasteellisen 2020 suunnitelman, jossa minun pitää kasvattaa nettovarallisuuttani vähintään 35 % vuodessa. Tämän vuoden 38 %:n kasvun perusteella voisin sanoa, että olen vauhdissa mukana. 2020 suunnitelmaan sisältyy mm. 50 % nettotuloista nettovarallisuuden kerryttämiseen, osakesäästämisen jatkaminen, opintolainan pois maksaminen ja ensiasunnon osto (pääosin velkarahalla). ASP-ehdot täyttyvät huhtikuussa 2014 ja uskoisin, että asunnon osto tapahtunee vielä tämän vuoden puolella.
Blogin aloitin tänä vuonna toukokuussa ja sen jälkeen olen oppinut paljon itsestäni sijoittajana ja omistamistani yrityksistä sekä sijoituspäätösten tekemisestä. Tulen pitämään blogin aktiivisesti hengissä myös tänä vuonna ja jatkan toivottavasti oppimista.
Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille!
Vuoden 2013 merkittävimmät tapahtumat olivat sijoitusten hajauttaminen ulkomaille ja oman sijoitusaiheisen blogin aloittaminen. Tammikuussa 2013 100 % sijoituksistani oli Helsingin pörssissä listatuissa yhtiöissä. 2.1.2013 salkustani löytyi seuraavia yhtiöitä: Fortum, Metso, Ramirent, Cargotec, Technopolis, Tikkurila, TeliaSonera, Saga Furs, YIT ja PKC Group. Tällä hetkellä salkustani löytyy enää noin 40 %:n painolla Helsinkiin listattuja yhtiöitä ja noin 50 %:n painolla jenkkilään listattuja yhtiöitä: Fortum, Technopolis, Tikkurila, IBM, Aflac, Medtronic, Wal-Mart ja Strayer Education. Tarkemman salkun sisällön voit katsoa "Salkku"-välilehdeltä, joka on päivitetty vuoden lopun tilanteen mukaiseksi.
Salkkuni on siis vuoden aikana kokenut merkittäviä muutoksia. En ollut ennen tätä laskenut, mikä vuotuinen tuotto olisi ollut, jos en olisi tehnyt muutoksia sijoituksiin 2.1.2013 jälkeen. Nyt kun nopeasti asian tarkistin, niin voin todeta, että hajauttaminen ja kaupankäynti on ainoastaan tehnyt hallaa tämän vuoden tuotoille. Jos en olisi 2.1.2013 jälkeen tehnyt muutoksia salkkuuni, niin vuoden 2013 tuotto olisi ollut noin 20 % ilman osinkoja. Katson kuitenkin luottavaisin mielin vuoteen 2014 ja pidemmälle sillä salkkuni absoluuttinen arvo on "all time high" lukemissa. Salkkuni absoluuttinen arvo kasvoi vuoden 2013 aikana noin 38 %.
Yksi pitkän aikavälin tavoitteistani on nettovarallisuuteni kasvattaminen. Olen tehnyt realistisen, mutta hieman haasteellisen 2020 suunnitelman, jossa minun pitää kasvattaa nettovarallisuuttani vähintään 35 % vuodessa. Tämän vuoden 38 %:n kasvun perusteella voisin sanoa, että olen vauhdissa mukana. 2020 suunnitelmaan sisältyy mm. 50 % nettotuloista nettovarallisuuden kerryttämiseen, osakesäästämisen jatkaminen, opintolainan pois maksaminen ja ensiasunnon osto (pääosin velkarahalla). ASP-ehdot täyttyvät huhtikuussa 2014 ja uskoisin, että asunnon osto tapahtunee vielä tämän vuoden puolella.
Blogin aloitin tänä vuonna toukokuussa ja sen jälkeen olen oppinut paljon itsestäni sijoittajana ja omistamistani yrityksistä sekä sijoituspäätösten tekemisestä. Tulen pitämään blogin aktiivisesti hengissä myös tänä vuonna ja jatkan toivottavasti oppimista.
Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille!
torstai 19. joulukuuta 2013
Salkkuni yhtiöt, osa 1: Tikkurila
Tämä kirjoitus on osa tekstisarjaa, jossa käsittelen salkussani olevia yhtiöitä. Ajatus tähän lähti siitä, että havaitsin vihdoin olevani salkkuni koostumukseen tyytyväinen. Tekstisarjassa käsitellyt yritykset tulevat pysymään salkussani pitkään. Tämän perusteella on hyvä käydä läpi omat sijoitukseni yksityiskohtaisesti ja mahdollisesti myös hieman laajemmin kuin alkuperäistä sijoitusta tehdessäni. Tekstisarjan sisältö voi elää matkan varrella, mutta tarkoituksenani olisi kattaa seuraavat asiat teksteissäni: yhtiön historia, liiketoiminta ja sen kehitys, vertailu kilpailijoihin, kilpailuedun arviointi, johdon arviointi ja arvon määrittäminen.
Yhtiön historia ja perustiedot
Yksi salkussani olevista suomalaisista yrityksistä on Tikkurila Oyj (TIK1V). Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Tikkurila listautui pörssiin 26.3.2010, irrotessaan Kemirasta, mutta yhtiö on perustettu jo vuonna 1862. Viime vuonna yhtiö täytti siis kunnioitettavat 150 vuotta. [1]
Yhtiö teki alkuaikoina pellavansiemenistä rehukakkuja karjalle ja pellavaöljyä tuotettiin pintakäsittelyaineeksi. Vuonna 1919 alkoi maalien ja lakkojen valmistus ja 20-luvulta lähtien markkinointi jatkuu edelleen. Sävytysteknologia tuli mukaan 1960-luvulla, mutta tällä vuosituhannella Tikkurila on jälleen keskittynyt alkuperäiseen tehtäväänsä eli maalien kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinoimiseen.
Venäjällä on jo kauan ollut Tikkurilalle suuri merkitys. Tämä alkoi viimeistään vuonna 1995, kun Tikkurila perusti ensimmäisen länsimaisen maalitehtaan Pietariin. Myöhemmin vuonna 2000 tikkurila perusti toisen maalitehtaan Moskovaan. Kun muut olivat teknohuumassa, Tikkurila perusti vielä myyntiyhtiön ja varaston Siperiaan Novosibirskiin vuonna 2000. Jo aiemmin 1970-luvulla Tikkurila on vienyt maaleja ja pinnoitteita Neuvostoliittoon, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991 Venäjällä syntyi Tikkurilalle aivan uusi asiakassegmentti, nimittäin kuluttajat. [3]
Yhtiön liiketoiminta ja sen kehitys
Tikkurila on vahva alueellinen toimija, joka keskittyy Pohjoismaihin ja itäiseen Eurooppaan. Tärkeimmät markkinat ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Puola, jotka muodostavat yli 80 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Tikkurila on markkinajohtaja kauppa- ja rakennusmaaleissa Venäjällä, Ruotsissa, Suomessa ja Baltian maissa. Tikkurila luottaa toiminnassaan vahvoihin brändeihin ja elinkaariajattelua tukeviin kestäviin tuotteisiin. Vahva laatumielikuva ja markkinajohtajuus ovat yhtiön tärkeimpiä kilpailuetuja.
Tikkurila keskittyy korkeamman laatu- ja hintaluokan maaleihin, joita tuotetaan kahdeksassa maassa 11 tuotantoyksikössä. Eniten tuotantokapasiteettia on Venäjällä, missä yhtiö on toiminut 1970-luvulta lähtien. Venäjä on Tikkurilan suurin yksittäinen markkina.
Tikkurilan asiakkaita ovat kuluttajat ja ammattilaiset. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu kauppa- ja rakennusmaalien myynnistä. Lisäksi Tikkurila palvelee puutuote- ja metalliteollisuuden toimijoita. Tikkurilan toiminta pohjautuu pitkälti kuluttajaliiketoimintaan sekä korjausrakentamiseen ja remontointiin, mikä vähentää selvästi yhtiön suhdanneherkkyyttä. [1]
Yhtiön liiketoiminnan kehitys on hienoa katseltavaa. Yhtiön liikevaihto on kasvanut keskimäärin 8,15 % aikavälillä 1996 - 2012 alla olevan taulukon 1 mukaisesti.
Liikevaihto ja sen kasvu eivät tietenkään ole itseisarvo vaan yhtiön tekemä kasvava liikevoitto. Tikkurila on kasvattanut liikevoittoaan (EBIT) keskimäärin 7,37 % aikavälillä 1996 - 2012 alla olevan taulukon 2 mukaisesti.
Tikkurilan oman pääoman tuotto ROE on ollut 2008 - 2012 välisenä viisivuotiskautena keskimäärin 24,6 %, mikä myös kertoo hyvästä kannattavuudesta. Lisäksi tämä korkea ROE on saatu aikaan ilman järkyttävää velkataakkaa. Tämän voi nähdä siitä, että sijoitetun pääoman tuotto ROI on myös hyvin korkea 18,8 %. [7] Vuodesta 2001 alkaen Tikkurila on kohentanut suhteellista kannattavuuttaan trendinomaisesti vaikka välissä on ollut finanssikriisi ja eurokriisi. Lisäksi yhtiö kykenee mitä todennäköisimmin saavuttamaan tänä vuonna kannattavuuden osalta ennätystason tarkasteluvälillä 2001 - 2013.
Tässä vielä pohdintaa yhtiön velkaantumisesta esimerkki tilannetta apuna käyttäen. Tikkurilan ROE- ja ROI-luvut vastaavat sitä, että sinulla olisi omaa pääomaa 100 euroa, jolle saat 24,6 % tuoton eli 24,6 euroa. Lisäksi sinulla on velkaa summa x, jonka suuruus on laskettu alla käyttäen hyväksi 18,8 %:n ROI-lukua
0,188*(100+x) = 24,6 => x = 24,6/0,188-100 = 30,85,
jolloin velkaa on 30,85 euroa. Tämä tarkoittaa, että sinulla on velkaa 30,85 % omasta pääomastasi, mikä on täysin siedettävällä tasolla. Kun Tikkurila irtosi Kemirasta vuonna 2010, yrityksen nettovelkaantumisaste eli gearing oli noin 90 %. Tällä hetkellä velkaantumisaste asettuu noin 40 %:n tienoille, mikä vastaa lähes esimerkissä laskemaamme 31 %:n tasoa. [8]
Nettovelkaantumista on tällä hetkellä jopa mahdollista nostaa, sillä yhtiön asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan gearing tulisi olla korkeintaan 70 %. [9] Gearingin nostaminen voi tulla kyseeseen, sillä liikevaihdon kasvulle asetettu tavoite (1 miljardi vuonna 2018) tullee vaatimaan yritysostoja. Tämän tueksi on asetettu myös taloudellinen vaatimus, joka asettaa kasvulle kasvulle kannattavuusvaatimuksen ja edelleen nykyisen toiminnan tehostamisen. Liikevoittomarginaalin osalta Tikkurila tavoittelee 12 % tasoa vuoteen 2018 mennessä, mikä tänä vuonna saavuttanee noin 11 %:n tason.
Yhteenvetona voitaisiin todeta, että yhtiön liiketoiminta kasvaa kannattavasti ja on syklitöntä. Tämän hetken vahva tase sekä noin 11 %:iin kohoava liikevoittomarginaali mahdollistaa Tikkurilan itse asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2018 mennessä vaikkakin ne ovat asetettu vähintään haasteellisiksi.
Kilpailevat yritykset ja yhtiön kilpailuetu
Maalibisneksessä on useita yrityksiä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Tikkurila on maailmanlaajuisessa tarkastelussa melko pieni maaliyhtiö, mutta Euroopan sisällä tarkastellessa Tikkurila on 8. suurin liikevaihdolla mitattuna. Yhtiöllä on siis useita itseään suurempia kilpailijoita. Tikkurilan ydinmarkkina-alueeseen kuuluu Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä, joissa Tikkurila on selvä markkinajohtaja. Liiketoimintaan kuuluvissa kahdeksassa maassa ainoastaan Puolassa Tikkurila ei ole markkinajohtaja, mutta on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan. [8]
Yhtiön harjoittamassa kuluttajaliiketoiminnassa, jossa myydään sekä uudisrakentamiseen että sisustamiseen sopivia maaleja, tuotteiden jakelu on olennaisessa osassa. Koska tikkurila on "määräävässä" markkina-asemassa ydinmarkkinoillaan, niin yritys on hyvässä neuvotteluasemassa tuotteiden jakelijoiden esim. vähittäiskaupan kanssa. Volyymi vaikuttaa tällöin paljon niin myymälöiden hyllynäkyvyyteen kuin tuotteiden hinnoitteluun. [8]
Viime aikoina kilpailutilanne on ollut vakaa ja markkinaosuuksissa on tapahtunut muutoksia ainoastaan yrityskauppojen yhteydessä. Tikkurilan kilpailijoihin kuuluu mm. AkzoNobel, Teknos ja Caparol. Monet kilpailijoista ovat Tikkurilan tapaan hyvin paikallisia ja vertailtaessa kilpailijoita eri raportointi segmenttien (SBU East, Scandinavia, Finland, CEE) välillä paikallisuus korostuu. [10]
Tikkurilan yksi merkittävimmistä kilpailijoista on Alankomaihin listattu monikansallinen kemian jätti Akzo Nobel (AMS:AKZA). Tarkastellaan yhtiön lukuja viimeisen kahden vuoden ajalta 2011 - 2012. Yhtiön liikevaihto kasvoi noin 5 % ja oli viime vuonna 15,39 (14,6) miljardia euroa. Liikevoitto kasvoi vain hyvin maltillisesti ollen viime vuonna 1,276 (1,271) miljardia euroa. [11] Näistä voidaan laskea liikevoittomarginaali, joka oli vuonna 2012 noin 8,29 (8,7) %, mikä on hieman matalampi kuin Tikkurilalla, joka on pystynyt vuodesta 2005 lähtien pitämään liikevoittomarginaalinsa noin 10 %:ssa.
Mielestäni jo tämä yksinkertainen laskutoimitus kertoo jotain Tikkurilan hinnoitteluvoimasta kilpailijoihin nähden, koska mittakaavaedut ovat selvästi 50 000 henkeä [11] työllistävän Akzo Nobelin puolella.
Yrityksen johto
Yhtiön toimitusjohtaja on Erkki Järvinen, joka on 1960 syntynyt kauppatieteiden maisteri ja on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Ennen Tikkurilan pestiä hän toimi Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2001 - 2008 ja ennen sitä eri tehtävissä Cultor Groupiin kuuluneissa yhtiöissä. [12]
Johto on kyennyt päätöksillään, myös heikossa taloustilanteessa kuten vuonna 2011, parantamaan tulosta karsimalla kuluja. Työntekijöiden määrää (kiinteitä kuluja) on kyetty vähentämään oikeaan aikaan, mikä on tietenkin tarkoittanut jäljelle jäävälle työvoimalle enemmän tehtäviä tai paremmin automatisoituja maalitehtaita. Osakkeen omistajista ja heille kuuluvista voitoista on pidetty huolta Järvisen aikana hyvin. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan omista merkittävää määrää johtamansa firman osakkeita, mikä on pienoinen miinus.
Johto on osoittanut kyvykkyytensä pitämällä ennen kaikkea yllä kannattavuutta liikevaihdon kasvunkin kustannuksella. Myös keskittyminen ydinmarkkinoille on olennaisena osana strategiaa, eikä yhtiö ole ehdon tahdoin lähtenyt laajentumaan ympäri Eurooppaa. Koska kannattavuus on selvästi tärkeä asia yrityksen johdolle ja varmasti myös pääomistajille (Paasikiville), niin yritysostot tullaan myös toteuttamaan osakkeenomistajia silmällä pitäen. Kasvollisesta omistajarakenteesta voi päätellä, että johtoa kannustetaan tekemään pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta hyvä osingonmaksupotentiaali tulee säilymään vuodesta toiseen. Omistajilla ei missään nimessä ole tarkoitus imeä yritystä kuiviin ja velkaiseksi.
Yrityksen johtoa pääsee arvioimaan urakalla seuraavan viisivuotiskauden aikana, sillä liikevaihdon kasvutavoite on miljardi euroa vuodelle 2018 ja tähän tuskin päästään orgaanisella kasvulla. Yritysostojen onnistuminen (ajoittaminen ja hinta) jää pitkälti johdon kontolle ja niitä päästään arvioimaan vasta myöhemmin.
Loppukevennykseksi tähän osioon voidaan lisätä huomio Tikkurilan liiketoiminnan helposta ymmärrettävyydestä: Tikkurila valmistaa ja myy remontti- ja sisustusmaaleja kuluttajille. Tämä on selvästi omistajien lisäksi myös toimivan johdon etu. Heidän ei tarvitse olla älykkyysosamäärältään maailman huippuja ja innovatiivisia sekä loistavia syväjohtajia, jotta voivat johtaa liiketoimintaa menestyksekkäästi. Päätetään kevennys Warren Buffetin sanoihin: "I try to buy stock in businesses that are so wonderful that an idiot can run them. Because sooner or later, one will." [13]
Yrityksen arvon määrittäminen
"Osta halvalla ja myy kalliilla". Aiempi taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä mistä ostaja voi tietää, koska yrityksen osakkeilla käydään kauppaa halpaan hintaan? Jos sijoittaja tietää tai osaa arvioida yrityksen todellisen arvon mihin verrata nykyistä hintaa on homma jo hieman helpompi. Yrityksen todellisen arvon määrittämiseen on useita eri menetelmiä ja kaikissa on epävarmuuksia.
Tässä kappaleessa yritän arvioida Tikkurilan arvon käyttämällä Gordonin kasvumallia, joka supistuu muutaman laskutoimituksen jälkeen muotoon
V = D1/(r-g), (1)
missä V on yrityksen arvo, D1 on seuraavan vuoden osinko, r on tuottovaatimus ja g on yrityksen kasvu.
Kaavan (1) mukaan voidaan siis laskea hyvin yksinkertaisesti arvio yrityksen arvosta omalla tuottovaatimuksella. Arvioin Tikkurilan ensivuoden osingon D1 olevan 0,8 euroa, tuottovaatimukseni on 12 %, jolloin r = 1,12. Lisäksi oletan, että taulukon 2 perusteella määritelty liikevoiton keskimääräinen kasvu jatkuu tulevaisuudessa samalla vauhdilla noin 7,37 % vuodessa, jolloin saadaan kasvuksi g = 1,0737. Tällöin kaavan (1) mukaan Tikkurilan arvoksi saadaan
V = 0,8 euroa/(1,12-1,0737) = 17,28 euroa.
Tässä pitää kuitenkin muistaa, että kaava on todella herkkä muutoksille parametreissä. Erityisesti tuottovaatimuksen ja arvioidun kasvun pienetkin muutokset vaikuttavat suuresti laskettuun arvoon. Tässä on siis hyvä käyttää turvamarginaalia esimerkiksi soveltaen sitä arvioituun tulevaisuuden kasvuun. Voimme olettaa sen olevan historiasta poiketen vain 6 %, jolloin kaava (1) antaa Tikkurilan arvoksi
V = 0,8 euroa/(1,12-1,06) = 13,33 euroa.
Itse ostin Tikkurilaa hintaan 14,36 euroa ja 2013 osinko oli 0,76 euroa, jolloin 12 % tuottovaatimuksella saadaan
g = r - D1/V = 1,12 - 0,76/14,36 = 1,06685
eli Tikkurilan tulevaisuuden kasvu olisi 6,69 %. Tällöin ostossani oli hieman jopa turvamarginaalia (7,37 % - 6,69 % = 0,68 %) suhteessa historialliseen kasvuun.
SWOT-analyysit
1. Vahvuudet (Strengths)
Vahva markkina-asema ydinmarkkinoilla
Tuotteiden laatu/laatumielikuva = brändi
Kannattavuus
2. Heikkoudet (Weaknesses)
Keskittynyt maantieteellinen hajautus
Venäjän markkinoiden paino
Korkea osingonjakosuhde
3. Mahdollisuudet (Opportunities)
Pirstoutunut kilpailu alueittain ja asiakassegmenteittäin
Vahva tase
Tuotteiden kysyntä kasvaa (orgaaninen kasvu)
4. Haasteet (Threats)
Mahdollisten yrityskauppojen onnistuminen
Kannattavuuden säilyttäminen
Pitkäjänteisen toiminnan jatkaminen
Loppusanat
Ostin Tikkurilan osakkeita joulukuussa 2012 keskihintaan 14,36 euroa enkä ole katsonut taakseni. Ostaessani Tikkurilaa peesasin Jukka Oksaharjua ja oma sijoitusteesini meni käytännössä hyvin yksinkertaisesti: laadukas ja hyvin ymmärrettävä liiketoiminta, korkea ROE, mutta ROE/(P/BV) > 8 %. Ostohetkellä pidin laadukkaiden kasvavien yhtiöiden staattisena tuottovaatimuksena vain 8 %, kun nykyinen tuottovaatimukseni on 12 % yhtiön laadusta riippumatta. (Jos olisin käyttänyt 8 % tuottovaatimusta ja olettanut turvamarginaali huomioiden 6 % kasvun, niin Gordonin mallilla olisin saanut Tikkurilan arvoksi vuoden 2013 0,72 euron osingolla 36 euroa.)
Pidän Tikkurilassa erityisesti syklittömyydestä ja tuotteiden kysynnän kasvusta yli sijoitushorisonttini (20 vuotta). Tiedän, että rahani ovat hyvissä käsissä ja voin nukkua yöni kunnolla. Tämän tekstin kirjoittamisen ja siihen vaaditun taustatyön jälkeen olen entistä vakuuttuneempi sijoituksestani yhdessä Helsingin pörssin laadukkaimmassa yhtiössä, Tikkurilassa.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Tikkurilan omistajille ja muillekin!
Lue vielä tämä!
Lähteet
[1] Tikkurilan sijoitussuhdesivut:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/sijoittajat/tikkurila_sijoituskohteena (viitattu 3.10.2013).
[2] Tikkurilan kotisivut, tuotteet osio:
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/assa_20_remonttimaali.509.shtml (viitattu 19.12.2013).
[3] Tikkurilan kotisivut, historia osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/konserni/historia/1982_1992_-_kansainvaliseksi_kertaheitolla (viitattu 3.10.2013).
[4] J. Oksaharjun julkaisu nordnet blogissa:
http://www.nordnetblogi.fi/omxhn-parhaat-yhtiot-osa-6/ (viitattu 13.12.2013).
[5] Tikkurilan tilinpäätös vuodelta 2012:
http://www.tikkurilagroup.com/files/2131/Tikkurila_tilinpaatos_2012.pdf (viitattu 13.12.2013).
[7] Pörssisäätiön tarjoama monimuuttujaranking palvelu (Liisan lista):
http://www.porssisaatio.fi/osakesaastaminen/liisan-lista/ (viitattu 14.12.2013).
[8] J. Oksaharjun julkaisu nordnet blogissa:
http://www.nordnetblogi.fi/vakaasti-kasvava-laatuyhtio-tikkurila-kuuluu-pitkan-salkun-vakiokalustoon/14/08/2013/ (viitattu 14.12.2013).
[9] Tikkurilan asettamat taloudelliset tavoitteet, pörssitiedote:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/media/tiedotteet/tiedotteet_2012/porssitiedotteet/tikkurilan_uudet_pitkan_aikavalin_taloudelliset_tavoitteet.6026.news (viitattu 14.12.2013).
[10] Tikkurilan kotisivut, toimintaympäristö osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/konserni/toimintaymparisto/kilpailijat (viitattu 14.12.2013).
[11] Akzo Nobelin tilinpäätös vuodelta 2012:
http://www.akzonobel.com/news_center/publications/reports_and_presentations/2013/akzonobel_report_2012.aspx (viitattu 19.12.2013).
[12] Tikkurilan kotisivut, hallinnointi osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/hallinnointi/johto/johtoryhman_jasenet/toimitusjohtaja (viitattu 19.12.2013).
[13] Warren Buffetin parhaat lainaukset, businessinsider lehden kooste:
http://www.businessinsider.com/warren-buffett-quotes-2012-8?op=1#ixzz2nwycW6a0 (viitattu 19.12.2013).
Yhtiön historia ja perustiedot
Yksi salkussani olevista suomalaisista yrityksistä on Tikkurila Oyj (TIK1V). Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Tikkurila listautui pörssiin 26.3.2010, irrotessaan Kemirasta, mutta yhtiö on perustettu jo vuonna 1862. Viime vuonna yhtiö täytti siis kunnioitettavat 150 vuotta. [1]
Yhtiö teki alkuaikoina pellavansiemenistä rehukakkuja karjalle ja pellavaöljyä tuotettiin pintakäsittelyaineeksi. Vuonna 1919 alkoi maalien ja lakkojen valmistus ja 20-luvulta lähtien markkinointi jatkuu edelleen. Sävytysteknologia tuli mukaan 1960-luvulla, mutta tällä vuosituhannella Tikkurila on jälleen keskittynyt alkuperäiseen tehtäväänsä eli maalien kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinoimiseen.
Venäjällä on jo kauan ollut Tikkurilalle suuri merkitys. Tämä alkoi viimeistään vuonna 1995, kun Tikkurila perusti ensimmäisen länsimaisen maalitehtaan Pietariin. Myöhemmin vuonna 2000 tikkurila perusti toisen maalitehtaan Moskovaan. Kun muut olivat teknohuumassa, Tikkurila perusti vielä myyntiyhtiön ja varaston Siperiaan Novosibirskiin vuonna 2000. Jo aiemmin 1970-luvulla Tikkurila on vienyt maaleja ja pinnoitteita Neuvostoliittoon, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991 Venäjällä syntyi Tikkurilalle aivan uusi asiakassegmentti, nimittäin kuluttajat. [3]
Yhtiön liiketoiminta ja sen kehitys
Tikkurila on vahva alueellinen toimija, joka keskittyy Pohjoismaihin ja itäiseen Eurooppaan. Tärkeimmät markkinat ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Puola, jotka muodostavat yli 80 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Tikkurila on markkinajohtaja kauppa- ja rakennusmaaleissa Venäjällä, Ruotsissa, Suomessa ja Baltian maissa. Tikkurila luottaa toiminnassaan vahvoihin brändeihin ja elinkaariajattelua tukeviin kestäviin tuotteisiin. Vahva laatumielikuva ja markkinajohtajuus ovat yhtiön tärkeimpiä kilpailuetuja.
Tikkurila keskittyy korkeamman laatu- ja hintaluokan maaleihin, joita tuotetaan kahdeksassa maassa 11 tuotantoyksikössä. Eniten tuotantokapasiteettia on Venäjällä, missä yhtiö on toiminut 1970-luvulta lähtien. Venäjä on Tikkurilan suurin yksittäinen markkina.
Tikkurilan asiakkaita ovat kuluttajat ja ammattilaiset. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu kauppa- ja rakennusmaalien myynnistä. Lisäksi Tikkurila palvelee puutuote- ja metalliteollisuuden toimijoita. Tikkurilan toiminta pohjautuu pitkälti kuluttajaliiketoimintaan sekä korjausrakentamiseen ja remontointiin, mikä vähentää selvästi yhtiön suhdanneherkkyyttä. [1]
Yhtiön liiketoiminnan kehitys on hienoa katseltavaa. Yhtiön liikevaihto on kasvanut keskimäärin 8,15 % aikavälillä 1996 - 2012 alla olevan taulukon 1 mukaisesti.
Taulukko 1. Tikkurilan liikevaihdon kehitys 1996 - 2012. [4, 5]
Vuosi Liikevaihto
1996 225 mEUR
1997 349 mEUR
1998 361 mEUR
1999 358 mEUR
2000 345 mEUR
2001 445 mEUR
2002 450 mEUR
2003 439 mEUR
2004 441 mEUR
2005 457 mEUR
2006 563 mEUR
2007 625 mEUR
2008 648 mEUR
2009 530 mEUR
2010 589 mEUR
2011 644 mEUR
1997 349 mEUR
1998 361 mEUR
1999 358 mEUR
2000 345 mEUR
2001 445 mEUR
2002 450 mEUR
2003 439 mEUR
2004 441 mEUR
2005 457 mEUR
2006 563 mEUR
2007 625 mEUR
2008 648 mEUR
2009 530 mEUR
2010 589 mEUR
2011 644 mEUR
2012 672 mEUR
Liikevaihto ja sen kasvu eivät tietenkään ole itseisarvo vaan yhtiön tekemä kasvava liikevoitto. Tikkurila on kasvattanut liikevoittoaan (EBIT) keskimäärin 7,37 % aikavälillä 1996 - 2012 alla olevan taulukon 2 mukaisesti.
Taulukko 2. Tikkurilan liikevoiton kehitys 1996 - 2012. [5, 6] Tietojen heikosta saatavuudesta johtuen vuosien 1996 - 2006 arvot eivät ole täysin tarkkoja, sillä ne on katsottu silmämääräisesti kuvasta 2.
Vuosi Liikevoitto
1996 32,6 mEUR
1997 48,5 mEUR
1998 32,5 mEUR
1999 23,3 mEUR
2000 24,2 mEUR
2001 23,1 mEUR
2002 32,0 mEUR
2003 32,9 mEUR
2004 35,3 mEUR
2005 50,0 mEUR
2006 56,3 mEUR
2007 73,0 mEUR
2008 58,8 mEUR
2009 47,7 mEUR
1997 48,5 mEUR
1998 32,5 mEUR
1999 23,3 mEUR
2000 24,2 mEUR
2001 23,1 mEUR
2002 32,0 mEUR
2003 32,9 mEUR
2004 35,3 mEUR
2005 50,0 mEUR
2006 56,3 mEUR
2007 73,0 mEUR
2008 58,8 mEUR
2009 47,7 mEUR
2010 60,8 mEUR
2011 61,2 mEUR
2012 66,3 mEUR
2011 61,2 mEUR
2012 66,3 mEUR
Tikkurilan oman pääoman tuotto ROE on ollut 2008 - 2012 välisenä viisivuotiskautena keskimäärin 24,6 %, mikä myös kertoo hyvästä kannattavuudesta. Lisäksi tämä korkea ROE on saatu aikaan ilman järkyttävää velkataakkaa. Tämän voi nähdä siitä, että sijoitetun pääoman tuotto ROI on myös hyvin korkea 18,8 %. [7] Vuodesta 2001 alkaen Tikkurila on kohentanut suhteellista kannattavuuttaan trendinomaisesti vaikka välissä on ollut finanssikriisi ja eurokriisi. Lisäksi yhtiö kykenee mitä todennäköisimmin saavuttamaan tänä vuonna kannattavuuden osalta ennätystason tarkasteluvälillä 2001 - 2013.
Tässä vielä pohdintaa yhtiön velkaantumisesta esimerkki tilannetta apuna käyttäen. Tikkurilan ROE- ja ROI-luvut vastaavat sitä, että sinulla olisi omaa pääomaa 100 euroa, jolle saat 24,6 % tuoton eli 24,6 euroa. Lisäksi sinulla on velkaa summa x, jonka suuruus on laskettu alla käyttäen hyväksi 18,8 %:n ROI-lukua
0,188*(100+x) = 24,6 => x = 24,6/0,188-100 = 30,85,
jolloin velkaa on 30,85 euroa. Tämä tarkoittaa, että sinulla on velkaa 30,85 % omasta pääomastasi, mikä on täysin siedettävällä tasolla. Kun Tikkurila irtosi Kemirasta vuonna 2010, yrityksen nettovelkaantumisaste eli gearing oli noin 90 %. Tällä hetkellä velkaantumisaste asettuu noin 40 %:n tienoille, mikä vastaa lähes esimerkissä laskemaamme 31 %:n tasoa. [8]
Nettovelkaantumista on tällä hetkellä jopa mahdollista nostaa, sillä yhtiön asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan gearing tulisi olla korkeintaan 70 %. [9] Gearingin nostaminen voi tulla kyseeseen, sillä liikevaihdon kasvulle asetettu tavoite (1 miljardi vuonna 2018) tullee vaatimaan yritysostoja. Tämän tueksi on asetettu myös taloudellinen vaatimus, joka asettaa kasvulle kasvulle kannattavuusvaatimuksen ja edelleen nykyisen toiminnan tehostamisen. Liikevoittomarginaalin osalta Tikkurila tavoittelee 12 % tasoa vuoteen 2018 mennessä, mikä tänä vuonna saavuttanee noin 11 %:n tason.
Yhteenvetona voitaisiin todeta, että yhtiön liiketoiminta kasvaa kannattavasti ja on syklitöntä. Tämän hetken vahva tase sekä noin 11 %:iin kohoava liikevoittomarginaali mahdollistaa Tikkurilan itse asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2018 mennessä vaikkakin ne ovat asetettu vähintään haasteellisiksi.
Kilpailevat yritykset ja yhtiön kilpailuetu
Maalibisneksessä on useita yrityksiä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Tikkurila on maailmanlaajuisessa tarkastelussa melko pieni maaliyhtiö, mutta Euroopan sisällä tarkastellessa Tikkurila on 8. suurin liikevaihdolla mitattuna. Yhtiöllä on siis useita itseään suurempia kilpailijoita. Tikkurilan ydinmarkkina-alueeseen kuuluu Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä, joissa Tikkurila on selvä markkinajohtaja. Liiketoimintaan kuuluvissa kahdeksassa maassa ainoastaan Puolassa Tikkurila ei ole markkinajohtaja, mutta on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan. [8]
Yhtiön harjoittamassa kuluttajaliiketoiminnassa, jossa myydään sekä uudisrakentamiseen että sisustamiseen sopivia maaleja, tuotteiden jakelu on olennaisessa osassa. Koska tikkurila on "määräävässä" markkina-asemassa ydinmarkkinoillaan, niin yritys on hyvässä neuvotteluasemassa tuotteiden jakelijoiden esim. vähittäiskaupan kanssa. Volyymi vaikuttaa tällöin paljon niin myymälöiden hyllynäkyvyyteen kuin tuotteiden hinnoitteluun. [8]
Viime aikoina kilpailutilanne on ollut vakaa ja markkinaosuuksissa on tapahtunut muutoksia ainoastaan yrityskauppojen yhteydessä. Tikkurilan kilpailijoihin kuuluu mm. AkzoNobel, Teknos ja Caparol. Monet kilpailijoista ovat Tikkurilan tapaan hyvin paikallisia ja vertailtaessa kilpailijoita eri raportointi segmenttien (SBU East, Scandinavia, Finland, CEE) välillä paikallisuus korostuu. [10]
Tikkurilan yksi merkittävimmistä kilpailijoista on Alankomaihin listattu monikansallinen kemian jätti Akzo Nobel (AMS:AKZA). Tarkastellaan yhtiön lukuja viimeisen kahden vuoden ajalta 2011 - 2012. Yhtiön liikevaihto kasvoi noin 5 % ja oli viime vuonna 15,39 (14,6) miljardia euroa. Liikevoitto kasvoi vain hyvin maltillisesti ollen viime vuonna 1,276 (1,271) miljardia euroa. [11] Näistä voidaan laskea liikevoittomarginaali, joka oli vuonna 2012 noin 8,29 (8,7) %, mikä on hieman matalampi kuin Tikkurilalla, joka on pystynyt vuodesta 2005 lähtien pitämään liikevoittomarginaalinsa noin 10 %:ssa.
Mielestäni jo tämä yksinkertainen laskutoimitus kertoo jotain Tikkurilan hinnoitteluvoimasta kilpailijoihin nähden, koska mittakaavaedut ovat selvästi 50 000 henkeä [11] työllistävän Akzo Nobelin puolella.
Yrityksen johto
Yhtiön toimitusjohtaja on Erkki Järvinen, joka on 1960 syntynyt kauppatieteiden maisteri ja on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Ennen Tikkurilan pestiä hän toimi Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2001 - 2008 ja ennen sitä eri tehtävissä Cultor Groupiin kuuluneissa yhtiöissä. [12]
Johto on kyennyt päätöksillään, myös heikossa taloustilanteessa kuten vuonna 2011, parantamaan tulosta karsimalla kuluja. Työntekijöiden määrää (kiinteitä kuluja) on kyetty vähentämään oikeaan aikaan, mikä on tietenkin tarkoittanut jäljelle jäävälle työvoimalle enemmän tehtäviä tai paremmin automatisoituja maalitehtaita. Osakkeen omistajista ja heille kuuluvista voitoista on pidetty huolta Järvisen aikana hyvin. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan omista merkittävää määrää johtamansa firman osakkeita, mikä on pienoinen miinus.
Johto on osoittanut kyvykkyytensä pitämällä ennen kaikkea yllä kannattavuutta liikevaihdon kasvunkin kustannuksella. Myös keskittyminen ydinmarkkinoille on olennaisena osana strategiaa, eikä yhtiö ole ehdon tahdoin lähtenyt laajentumaan ympäri Eurooppaa. Koska kannattavuus on selvästi tärkeä asia yrityksen johdolle ja varmasti myös pääomistajille (Paasikiville), niin yritysostot tullaan myös toteuttamaan osakkeenomistajia silmällä pitäen. Kasvollisesta omistajarakenteesta voi päätellä, että johtoa kannustetaan tekemään pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta hyvä osingonmaksupotentiaali tulee säilymään vuodesta toiseen. Omistajilla ei missään nimessä ole tarkoitus imeä yritystä kuiviin ja velkaiseksi.
Yrityksen johtoa pääsee arvioimaan urakalla seuraavan viisivuotiskauden aikana, sillä liikevaihdon kasvutavoite on miljardi euroa vuodelle 2018 ja tähän tuskin päästään orgaanisella kasvulla. Yritysostojen onnistuminen (ajoittaminen ja hinta) jää pitkälti johdon kontolle ja niitä päästään arvioimaan vasta myöhemmin.
Loppukevennykseksi tähän osioon voidaan lisätä huomio Tikkurilan liiketoiminnan helposta ymmärrettävyydestä: Tikkurila valmistaa ja myy remontti- ja sisustusmaaleja kuluttajille. Tämä on selvästi omistajien lisäksi myös toimivan johdon etu. Heidän ei tarvitse olla älykkyysosamäärältään maailman huippuja ja innovatiivisia sekä loistavia syväjohtajia, jotta voivat johtaa liiketoimintaa menestyksekkäästi. Päätetään kevennys Warren Buffetin sanoihin: "I try to buy stock in businesses that are so wonderful that an idiot can run them. Because sooner or later, one will." [13]
Yrityksen arvon määrittäminen
"Osta halvalla ja myy kalliilla". Aiempi taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä mistä ostaja voi tietää, koska yrityksen osakkeilla käydään kauppaa halpaan hintaan? Jos sijoittaja tietää tai osaa arvioida yrityksen todellisen arvon mihin verrata nykyistä hintaa on homma jo hieman helpompi. Yrityksen todellisen arvon määrittämiseen on useita eri menetelmiä ja kaikissa on epävarmuuksia.
Tässä kappaleessa yritän arvioida Tikkurilan arvon käyttämällä Gordonin kasvumallia, joka supistuu muutaman laskutoimituksen jälkeen muotoon
V = D1/(r-g), (1)
missä V on yrityksen arvo, D1 on seuraavan vuoden osinko, r on tuottovaatimus ja g on yrityksen kasvu.
Kaavan (1) mukaan voidaan siis laskea hyvin yksinkertaisesti arvio yrityksen arvosta omalla tuottovaatimuksella. Arvioin Tikkurilan ensivuoden osingon D1 olevan 0,8 euroa, tuottovaatimukseni on 12 %, jolloin r = 1,12. Lisäksi oletan, että taulukon 2 perusteella määritelty liikevoiton keskimääräinen kasvu jatkuu tulevaisuudessa samalla vauhdilla noin 7,37 % vuodessa, jolloin saadaan kasvuksi g = 1,0737. Tällöin kaavan (1) mukaan Tikkurilan arvoksi saadaan
V = 0,8 euroa/(1,12-1,0737) = 17,28 euroa.
Tässä pitää kuitenkin muistaa, että kaava on todella herkkä muutoksille parametreissä. Erityisesti tuottovaatimuksen ja arvioidun kasvun pienetkin muutokset vaikuttavat suuresti laskettuun arvoon. Tässä on siis hyvä käyttää turvamarginaalia esimerkiksi soveltaen sitä arvioituun tulevaisuuden kasvuun. Voimme olettaa sen olevan historiasta poiketen vain 6 %, jolloin kaava (1) antaa Tikkurilan arvoksi
V = 0,8 euroa/(1,12-1,06) = 13,33 euroa.
Itse ostin Tikkurilaa hintaan 14,36 euroa ja 2013 osinko oli 0,76 euroa, jolloin 12 % tuottovaatimuksella saadaan
g = r - D1/V = 1,12 - 0,76/14,36 = 1,06685
eli Tikkurilan tulevaisuuden kasvu olisi 6,69 %. Tällöin ostossani oli hieman jopa turvamarginaalia (7,37 % - 6,69 % = 0,68 %) suhteessa historialliseen kasvuun.
SWOT-analyysit
Vahva markkina-asema ydinmarkkinoilla
Tuotteiden laatu/laatumielikuva = brändi
Kannattavuus
2. Heikkoudet (Weaknesses)
Keskittynyt maantieteellinen hajautus
Venäjän markkinoiden paino
Korkea osingonjakosuhde
3. Mahdollisuudet (Opportunities)
Pirstoutunut kilpailu alueittain ja asiakassegmenteittäin
Vahva tase
Tuotteiden kysyntä kasvaa (orgaaninen kasvu)
4. Haasteet (Threats)
Mahdollisten yrityskauppojen onnistuminen
Kannattavuuden säilyttäminen
Pitkäjänteisen toiminnan jatkaminen
Loppusanat
Ostin Tikkurilan osakkeita joulukuussa 2012 keskihintaan 14,36 euroa enkä ole katsonut taakseni. Ostaessani Tikkurilaa peesasin Jukka Oksaharjua ja oma sijoitusteesini meni käytännössä hyvin yksinkertaisesti: laadukas ja hyvin ymmärrettävä liiketoiminta, korkea ROE, mutta ROE/(P/BV) > 8 %. Ostohetkellä pidin laadukkaiden kasvavien yhtiöiden staattisena tuottovaatimuksena vain 8 %, kun nykyinen tuottovaatimukseni on 12 % yhtiön laadusta riippumatta. (Jos olisin käyttänyt 8 % tuottovaatimusta ja olettanut turvamarginaali huomioiden 6 % kasvun, niin Gordonin mallilla olisin saanut Tikkurilan arvoksi vuoden 2013 0,72 euron osingolla 36 euroa.)
Pidän Tikkurilassa erityisesti syklittömyydestä ja tuotteiden kysynnän kasvusta yli sijoitushorisonttini (20 vuotta). Tiedän, että rahani ovat hyvissä käsissä ja voin nukkua yöni kunnolla. Tämän tekstin kirjoittamisen ja siihen vaaditun taustatyön jälkeen olen entistä vakuuttuneempi sijoituksestani yhdessä Helsingin pörssin laadukkaimmassa yhtiössä, Tikkurilassa.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Tikkurilan omistajille ja muillekin!
Lue vielä tämä!
Lähteet
[1] Tikkurilan sijoitussuhdesivut:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/sijoittajat/tikkurila_sijoituskohteena (viitattu 3.10.2013).
[2] Tikkurilan kotisivut, tuotteet osio:
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/assa_20_remonttimaali.509.shtml (viitattu 19.12.2013).
[3] Tikkurilan kotisivut, historia osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/konserni/historia/1982_1992_-_kansainvaliseksi_kertaheitolla (viitattu 3.10.2013).
[4] J. Oksaharjun julkaisu nordnet blogissa:
http://www.nordnetblogi.fi/omxhn-parhaat-yhtiot-osa-6/ (viitattu 13.12.2013).
[5] Tikkurilan tilinpäätös vuodelta 2012:
http://www.tikkurilagroup.com/files/2131/Tikkurila_tilinpaatos_2012.pdf (viitattu 13.12.2013).
[7] Pörssisäätiön tarjoama monimuuttujaranking palvelu (Liisan lista):
http://www.porssisaatio.fi/osakesaastaminen/liisan-lista/ (viitattu 14.12.2013).
[8] J. Oksaharjun julkaisu nordnet blogissa:
http://www.nordnetblogi.fi/vakaasti-kasvava-laatuyhtio-tikkurila-kuuluu-pitkan-salkun-vakiokalustoon/14/08/2013/ (viitattu 14.12.2013).
[9] Tikkurilan asettamat taloudelliset tavoitteet, pörssitiedote:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/media/tiedotteet/tiedotteet_2012/porssitiedotteet/tikkurilan_uudet_pitkan_aikavalin_taloudelliset_tavoitteet.6026.news (viitattu 14.12.2013).
[10] Tikkurilan kotisivut, toimintaympäristö osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/konserni/toimintaymparisto/kilpailijat (viitattu 14.12.2013).
[11] Akzo Nobelin tilinpäätös vuodelta 2012:
http://www.akzonobel.com/news_center/publications/reports_and_presentations/2013/akzonobel_report_2012.aspx (viitattu 19.12.2013).
[12] Tikkurilan kotisivut, hallinnointi osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/hallinnointi/johto/johtoryhman_jasenet/toimitusjohtaja (viitattu 19.12.2013).
[13] Warren Buffetin parhaat lainaukset, businessinsider lehden kooste:
http://www.businessinsider.com/warren-buffett-quotes-2012-8?op=1#ixzz2nwycW6a0 (viitattu 19.12.2013).
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
Lyhyt päivitys kiireen keskeltä
Katsoin blogiani ja huomasin, että viimeinen päivitys on noin 5 viikon takaata. Yksinkertaisesti minulla on ollut niin kiireinen syksy, että en ole ehtinyt kirjoittaa. Osittain pitkän tauon voi pistää myös huonon motivaation piikkiin. Olen työstänyt tekstisarjaani ensimmäistä julkaisua, mutta se on osoittautunut liian isoksi hommaksi lyhyellä aikavälillä. Uskon, että ensimmäisen julkaisun jälkeen analyysit muiden yhtiöiden kohdalla valmistuu helpommin. Koitan saada koottua aikaa ensimmäisen osan loppuun kirjoittamiseen, jotta koko projekti ei tyssäisi heti alkuunsa.
Tuloskausi alkaa olla paketissa ainakin omien salkkuyhtiöiden kohdalta, sillä Medtronic on ainut, joka ei ole vielä julkaissut tulostaan. IBM:n, Aflac:n, Tikkurilan ja Wal-Martin tuloksista minulla ei ole kommentoitavaa ja käsittääkseni tulokset olivat myös markkinoiden odotusten mukaiset.
Fortumin osari oli osakekohtaisen tuloksen puolesta huono, mutta selittyy täysin poikkeuksellisen vähäisen vesivoimatuotannon kautta. Tehostamisohjelma piti kuitenkin kassavirran vahvana ja Venäjän tilanne etenee varmasti, mutta hitaasti. Verkkojen myynnistä ei tullut lisätietoja, mutta osarin jälkeen on eräitä "huhuja" ollut liikkeellä. Tarkoituksenani on edelleen Fortumin painon keventäminen, kun Venäjän investoinnnit alkaa tuottaa tulosta ja se osakkeeseen hinnoitellaan.
Technopoliksen osari oli mielenkiintoinen, sillä yhtiö ilmoitti ennen osaria järjestävänsä osakeannin marraskuun aikana kasvuinvestointien rahoittamiseksi. Vaikka yhtiössä on esiintynyt tiettyjä vastenmielisiä piirteitä (hybridilaina, omistajien tasa-arvoisuus, liikevaihdon keskittyminen Suomeen), niin voimakas kasvu ja viimeaikaiset oikeat toimenpiteet (mm. osingonjakosuhteen pienentäminen ja kasvava laajentuminen ulkomaille) kannustivat minua sijoittamaan lisää Technopolikseen. Osallistuin antiin kaikilla merkintäoikeuksillani enkä ottanut tai ota kantaa kurssikehitykseen lyhyellä aikavälillä.
Strayer Educationin kurssireaktio osariin oli voimakas. Toisaalta kurssi oli lähipäivinä juuri ennen osaria noussut saman verran noin 38 dollarista 48 dollariin. Alalla häilyy edelleen suuri epävarmuus ja nyt Strayerin johto on myös alkanut tehostamistoimiin laskevan tuloksen pakottamana. Toimenpiteiden ajoitus kuitenkin pistää ihmetyttämään ja olen aikeissa tutkia Strayerin toimia tarkemmin. En tullut valinneeksi Strayeri ensimmäiseen kirjoitussarjani osaan ja koska se on jo luonnosteltu lähes valmiiksi, niin valitsen Strayerin toiseen osaan. Tämä yhtiö poikkeaa hieman muista salkkuni yhtiöistä ja sijoitusstrategiaani katsomalla joku voisi väittää, että Strayer läpäisee vain osan kohdista, jolloin sitä ei salkustani pitäisi löytyä. Pistän yhtiön erityistarkkailuun.
Lopuksi vielä kommentti henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta. Olen nimittäin saanut auton myytyä. Kauppaamiseen meni yllättävän kauan ja jouduin tiputtamaan hintaa enemmän kuin olisin uskonut. Tein kuitenkin melko tarkat laskelmat lähiajan kuluista, joita olisin joutunut laittamaan autoon lisää. Tämä ei kuulostanut minusta kovin houkuttelevalta ja totesin, että tinkaamalla pääsen eroon investointitarpeesta ja lisäksi vapautan pääomaa muihin investointeihin. Vaikkakin sain ehkä hieman vähemmän, kuin mitä auton todellinen arvo oli, niin auton korjaamisessa piilee aina riskinsä. On siis hyvin mahdollista, että lähiajan korjauksista olisi joutunut pulittamaan arviotani enemmän, jolloin sain myytyä autoni todellista arvoa korkeammalla hinnalla. Myös kaikki bensa-, vakuutus- ja parkkikulut sekä autoverot päättyvät, mikä pienentää kiinteitä kuluja ja kasvattaa vapaata kassavirtaa. Jokatapauksessa hevoseton mies on huoleton ja olen todella tyytyväinen autoni myymiseen.
Tuloskausi alkaa olla paketissa ainakin omien salkkuyhtiöiden kohdalta, sillä Medtronic on ainut, joka ei ole vielä julkaissut tulostaan. IBM:n, Aflac:n, Tikkurilan ja Wal-Martin tuloksista minulla ei ole kommentoitavaa ja käsittääkseni tulokset olivat myös markkinoiden odotusten mukaiset.
Fortumin osari oli osakekohtaisen tuloksen puolesta huono, mutta selittyy täysin poikkeuksellisen vähäisen vesivoimatuotannon kautta. Tehostamisohjelma piti kuitenkin kassavirran vahvana ja Venäjän tilanne etenee varmasti, mutta hitaasti. Verkkojen myynnistä ei tullut lisätietoja, mutta osarin jälkeen on eräitä "huhuja" ollut liikkeellä. Tarkoituksenani on edelleen Fortumin painon keventäminen, kun Venäjän investoinnnit alkaa tuottaa tulosta ja se osakkeeseen hinnoitellaan.
Technopoliksen osari oli mielenkiintoinen, sillä yhtiö ilmoitti ennen osaria järjestävänsä osakeannin marraskuun aikana kasvuinvestointien rahoittamiseksi. Vaikka yhtiössä on esiintynyt tiettyjä vastenmielisiä piirteitä (hybridilaina, omistajien tasa-arvoisuus, liikevaihdon keskittyminen Suomeen), niin voimakas kasvu ja viimeaikaiset oikeat toimenpiteet (mm. osingonjakosuhteen pienentäminen ja kasvava laajentuminen ulkomaille) kannustivat minua sijoittamaan lisää Technopolikseen. Osallistuin antiin kaikilla merkintäoikeuksillani enkä ottanut tai ota kantaa kurssikehitykseen lyhyellä aikavälillä.
Strayer Educationin kurssireaktio osariin oli voimakas. Toisaalta kurssi oli lähipäivinä juuri ennen osaria noussut saman verran noin 38 dollarista 48 dollariin. Alalla häilyy edelleen suuri epävarmuus ja nyt Strayerin johto on myös alkanut tehostamistoimiin laskevan tuloksen pakottamana. Toimenpiteiden ajoitus kuitenkin pistää ihmetyttämään ja olen aikeissa tutkia Strayerin toimia tarkemmin. En tullut valinneeksi Strayeri ensimmäiseen kirjoitussarjani osaan ja koska se on jo luonnosteltu lähes valmiiksi, niin valitsen Strayerin toiseen osaan. Tämä yhtiö poikkeaa hieman muista salkkuni yhtiöistä ja sijoitusstrategiaani katsomalla joku voisi väittää, että Strayer läpäisee vain osan kohdista, jolloin sitä ei salkustani pitäisi löytyä. Pistän yhtiön erityistarkkailuun.
Lopuksi vielä kommentti henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta. Olen nimittäin saanut auton myytyä. Kauppaamiseen meni yllättävän kauan ja jouduin tiputtamaan hintaa enemmän kuin olisin uskonut. Tein kuitenkin melko tarkat laskelmat lähiajan kuluista, joita olisin joutunut laittamaan autoon lisää. Tämä ei kuulostanut minusta kovin houkuttelevalta ja totesin, että tinkaamalla pääsen eroon investointitarpeesta ja lisäksi vapautan pääomaa muihin investointeihin. Vaikkakin sain ehkä hieman vähemmän, kuin mitä auton todellinen arvo oli, niin auton korjaamisessa piilee aina riskinsä. On siis hyvin mahdollista, että lähiajan korjauksista olisi joutunut pulittamaan arviotani enemmän, jolloin sain myytyä autoni todellista arvoa korkeammalla hinnalla. Myös kaikki bensa-, vakuutus- ja parkkikulut sekä autoverot päättyvät, mikä pienentää kiinteitä kuluja ja kasvattaa vapaata kassavirtaa. Jokatapauksessa hevoseton mies on huoleton ja olen todella tyytyväinen autoni myymiseen.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Miten vertailla ostokohteita eri aloilta?
Ensi viikolla tulevasta palkasta aion leijonan osan suunnata
osakemarkkinoille Nordnetin tarjouksen innoittamana. Aion jättää tämän kuun
ASP-talletuksen välistä ja sijoittaa sen sijaan osakkeisiin. Tarkoituksenani
oli hajauttaa kolmen osakkeen kesken ostamalla Coca-Colan (KO), Wells Fargon
(WFC) ja IBM:n (IBM) osakkeita, mutta Technopoliksen (TPS1V) eilisten uutisten
jälkeen joudun uudelleen arvioimaan tilannetta. Tulevassa osakeannissa pyrin
säilyttämään omistusosuuteni yrityksestä ja tulevista voitoista, joka
tarkoittaa uusien osakkeiden merkitsemistä.
Osan lisäpääomasta joudun siis allokoimaan Technopoliksen
antiin, joten varoja ei jää riittävästi kolmen osakkeen hajautukseen
jenkkimarkkinoille. Tästä syystä ostan vain yhtä yritystä, mutta kysymys
kuuluukin: mikä kolmesta antaa tällä hetkellä parhaan tuoton ja toteuttaa omaa
strategiaani parhaiten? Näin myös tekstin otsikko saa selityksensä.
Miten vertailisit samassa tilanteessa kolmea täysin eri
alalla toimivaa yhtiötä: kulutustuotteisiin keskittyvää Coca-Colaa, suurta
jenkkipankkia Wells Fargoa ja kansainvälistä teknologiajättiläistä IBM:ää? Itse
päädyin eräänlaiseen monimuuttuja-arvioiin, jossa tarkastellaan useita
kriteereitä kaikkien yhtiöiden välillä ja eniten pisteitä saanut voittaa.
Ensinnäkin arvioon otin mukaan nykyisen arvostuksen ja
osakkeesta saatavan tuoton. Käytin osakkeen todellisen arvon arviointiin Gordonin
kasvumallia ja tuottoarvioon nykyistä osinkotuottoa, osingonjakosuhdetta,
osakkeiden takaisinostotuottoa, ROE:ta sekä P/E, P/B ja P/S lukuja.
Toiseksi otin huomioon strategiassani kirjaamani vaatimukset
osinkohistoriasta, velkaisuudesta, liikearvosta sekä arvioin kilpailuetua,
johdon laatua ja tuotteiden kysynnän säilymistä pitkällä aikavälillä. Nämä
perustuivat osittain suoriin lukuarvoihin, osittain netissä eri puolilta
poimimiin tietopaketteihin, kuten firmojen sijoittajasuhdesivuihin ja
blogeihin.
Kolmanneksi arvioin sijoituksen pitkän aikavälin
ominaisuuksia, kuten suomen verotusta (takaisin ostot parempia kuin osinko),
hajautusta (IBM on jo salkussani suurella painolla), liiketoiminnan
ymmärrettävyyttä (jos johto vaihtuu huonompaan suuntaan, niin miten bisneksen
käy?), megatrendien vaikutusta ja innovatiivisuutta.
Neljänneksi arvioin myös spekulatiivisia osakkeen lähiajan
tuotto-ominaisuuksia. Tämä siitä syystä, että olen myöhemmin tänä vuonna
saamassa lisää rahaa osakesijoituksiini, joka mahdollistaa sijoittamisen myös
tässä vertailussa salkustani ulkopuolelle jääviin yrityksiin. Tässä huomioin
mm. "velkakattokriisin" vaikutuksen ja historiallisen tuoton tähän
vuoden aikaan.
Näitä eri osa-alueita painottamalla hieman eri tavoin
päädyin aina siihen tulokseen, että KO ei salkkuuni tällä kertaa eksy. KO sai
selvästi alle 10 pistettä. WFC ja IBM sijoittuivat kärkeen, mutta pienellä
erolla toisiinsa. IBM sai 14 pistettä ja WFC 10,6 pistettä ja tämän perusteella
IBM:n paino tulee lisääntymään salkussani. Näillä pisteillä ei ole mitään
absoluuttista merkitystä, mutta noin 20 pistettä on maksimipistemäärä riippuen
eri osa-alueiden painotuksesta.
Tässä yhteenvetona vielä jotain vertailun tuloksia voittajan
osalta:
· Gordonin
kasvumallilla laskettu IBM:n osakkeen todellinen arvo P = D1/(r-g) = 225 USD,
joka tarkoittaa noin 21 % aliarvostusta nykyisellä noin 186 USD hinnalla.
· Jos
lasketaan IBM:n osakkeenomistajan saama tuotto staattisesti historiallisen
ROE:n perusteella saamme tulokseksi ROE/(P/B) = 71,12 %/11,03 = 6,44 %. Tämä on
selvästi alle 12 %:n, mutta staattinen tuottolaskelma ei ota huomioon kasvua ja
tulen luultavasti muuttamaan strategiaani lähiaikoina tämän osalta.
· Osakkeen
nykyinen P/E on 13,24, mutta vuoden 2015 tuloksella vain 9,3. Tässä pitää
huomioida myös se, että IBM:n johdon antamat EPS ennusteet ovat olleet viime
vuosina todella realistisia ja ne ovat jopa ylittyneet.
· Osinkoa
IBM on nostanut 18 vuotta ja nykyinen matala osingonjakosuhde tulee tekemään
tästä osinkoaristokraatin vuonna 2020.
ps. Miten itse vertailisit eri aloilla toimivia ostokohteita
seurantalistaltasi?
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Aikataulua tulosjulkistuksiin
Tänään seurasin Fastenalin tulosjulkistusta ja osake droppasi noin 7 %, kun konsensusennusteesta jäätiin osakekohtaisen tuloksen osalta yhdellä sentillä. Fastenal on hinnoiteltu varsin kovin kertoimin, nimittäin yrityksen P/E on reilusti yli 30. Yritykseltä odotetaan, vähän niin kuin Koneelta, jatkuvasti odotuksia ylittäviä suorituksia ja reaktiot voivat olla isoja. Tämän perusteella jään mielenkiinnolla odottamaan lisää heiluntaan tuloskauden kiihtyessä.
Salkkuni yhtiöt julkaisevat tuloksensa alla olevassa aikataulussa:
Lokakuu:
16.10. IBM
23.10. Fortum
29.10. Aflac
31.10. Technopolis
31.10. Strayer Education
Marraskuu:
7.11. Tikkurila
14.11. Wal-Mart
19.11. Medtronic
Näistä erityisesti odotan Strayer Educationin ja Fortumin julkaisuja. Muilta yrityksiltä odotan tasapaksua suoritusta, ilman mitään mullistavaa uudistusta.
Fortum tuskin tarjoaa yllätyksiä, mutta mahdollisuudet odotuksia parempaan tulokseen on mielestäni olemassa. Venäjän tilanteesta saadaan luultavasti parempi käsitys ja samalla uskoisin, että tiedotetaan verkkojen myynnin etenemisestä sekä tehostamisohjelman saavutuksista.
Strayer Education on julkaissut mm. uuden etuohjelman, joka halventaa valmistuvan opiskelijan kurssikohtaisia kustannuksia. Saapi nähdä, miten se on vaikuttanut uusien opiskelijoiden määrään. Myös muut uudet avaukset firman johdolta Strayerin tilanteen parantamiseksi olisi mukavaa kuultavaa. Ongelmissa rämpivältä alalta on juuri nyt mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia panostamalla laadukkaaseen koulutukseen kohtuu hinnalla ja kannustamalla sisäänkirjautuvia oppilaita (ts. maksavia asiakkaita) valmistumaan ja käymään kaikki kurssit läpi!
Salkkuni yhtiöt julkaisevat tuloksensa alla olevassa aikataulussa:
Lokakuu:
16.10. IBM
23.10. Fortum
29.10. Aflac
31.10. Technopolis
31.10. Strayer Education
Marraskuu:
7.11. Tikkurila
14.11. Wal-Mart
19.11. Medtronic
Näistä erityisesti odotan Strayer Educationin ja Fortumin julkaisuja. Muilta yrityksiltä odotan tasapaksua suoritusta, ilman mitään mullistavaa uudistusta.
Fortum tuskin tarjoaa yllätyksiä, mutta mahdollisuudet odotuksia parempaan tulokseen on mielestäni olemassa. Venäjän tilanteesta saadaan luultavasti parempi käsitys ja samalla uskoisin, että tiedotetaan verkkojen myynnin etenemisestä sekä tehostamisohjelman saavutuksista.
Strayer Education on julkaissut mm. uuden etuohjelman, joka halventaa valmistuvan opiskelijan kurssikohtaisia kustannuksia. Saapi nähdä, miten se on vaikuttanut uusien opiskelijoiden määrään. Myös muut uudet avaukset firman johdolta Strayerin tilanteen parantamiseksi olisi mukavaa kuultavaa. Ongelmissa rämpivältä alalta on juuri nyt mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia panostamalla laadukkaaseen koulutukseen kohtuu hinnalla ja kannustamalla sisäänkirjautuvia oppilaita (ts. maksavia asiakkaita) valmistumaan ja käymään kaikki kurssit läpi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)