Visa salkussa ja Amex lompakossa

Kaikille on varmasti tuttu VISA-teksti pankki- tai luottokorttien reunasta. Monet eivät välttämättä kuitenkaan tiedä tai ymmärrä mitä Visa yrityksenä tekee. Visa on Yhdysvaltoihin vuonna 2008 listattu globaali digitaalisten maksujen teknologiayritys, joka yhdistää tuotteillaan ja palveluillaan kuluttajat, yritykset, pankit ja valtiot yli 200 maassa. Visa ei ole siis perinteinen luottokorttiyhtiö (kuten American Express (AXP) tai Diners Club (DFS)), jolla on taseessaan asiakkaiden luottoja ja lainoja vaan Visa ainoastaan välittää maksuja. Visan lähin kilpailija on Mastercard (MA). Visa pyörittää maksujen prosessointiverkkoa (VisaNet), jonka avulla voidaan hoitaa maksujen valtuutus, hyväksyntä ja luottojen clearing ja sopiminen ympäri maailman. Lisäksi Visa tarjoaa kuluttajille suojaa petoksia vastaan ja kauppiaille nopeita maksuja. Käytännössä Visa tarjoaa palveluina erilaisia digitaaliseen maksamiseen liittyviä ratkaisuja, joiden avulla esimerkiksi pankit voivat tarjota asiakkailleen "maksa tililtä" (debit) tai "maksa lainalla" (credit) tuotteita. Lisää liiketoiminnasta ja yrityksen tarjoamista palveluista voi lukea vaikka Visan sijoittajasivuilta (kts. oikea palkki).

Visa listattiin (tikkerillä V) vuonna 2008 New Yorkin pörssiin IPO hinnan ollessa 44 dollaria per osake. Tämän jälkeen osake on kerran splitattu 1:4 viime vuoden alkupuolella. Visan osakekurssi tämän päivän (13.12.) päätöshinnalla on 79,2 dollaria eli Visa on tuottanut reilu 600 % arvon nousun viimeisen 9,5 vuoden aikana. Lisäksi Visa on maksanut koko ajan kasvavaa osinkoa. Tämän kaikki on tietenkin mahdollistanut taustalla olevan liiketoiminnan hyvä kehitys. Tarkastellaan seuraavaksi Visan liiketoiminnan kehitystä hieman tarkemmin.

Kuva 1. Visan liikevaihdon kehitys vuosina 2008-2016 (klikkaa suuremmaksi).


Visa on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan keskimäärin 11,65 % p.a. tarkasteluaikana, kuten nähdään kuvasta 1. Vaikka sitä ei ehkä kuvasta näe, niin liikevaihdon kehittyminen on viime vuosina hieman hidastunut, sillä viimeisen 5 vuoden aikana kasvu on ollut 10,44 % ja viimeisen 3 vuoden aikana vain 8,59 %.

Kuva 2. Visan osakekohtaisen tuloksen ja osingon kehitys vuosina 2008-2016.


Kun liikevaihto on kasvanut, niin samalla Visa on pystynyt myös kasvattamaan tulostaan. Visa on kasvattanut osakekohtaista tulostaan keskimäärin 51,46% p.a. tarkasteluaikana. Niin kuin aiemmin mainitsin, niin Visa on maksanut joka vuosi kasvavaa osinkoa, jota on kasvatettu keskimäärin 61,70 % p.a. tarkasteluaikana. EPS:n ja osingon kehitys on esitetty kuvassa 2. Nämä lukemat ovat kuitenkin hieman epärealistisia ja ovatkin viimeisen 5 vuoden ja 3 vuoden aikana olleet matalammalla tasolla. Viimeisen 5 vuoden aikana EPS:ä ja osinkoa on kasvatettu 26,25 % p.a. ja 30,91 % p.a. ja viimeisen 3 vuoden aikana 9,75 % p.a. ja 19,29 % p.a.. Osinkoa tarkastellessa on syytä aina tarkistaa kuinka kestävällä tasolla osingon maksu on. Kuvasta 2 nähdään melko helposti, että nettoliikevoitto kattaa osingon hyvin. Osingonmaksusuhde (POR) on pysytellyt koko ajan noin 20 % tuntumassa keskiarvon ollessa 17,06 % tarkasteluaikana.

Kuva 3. Visan osakkeiden lukumäärän kehitys vuosina 2008-2016.


Kannattavuus on siis kasvanut, kuten edellä olevista arvoista voi päätellä, mutta lisäksi osakekohtaisiin lukuihin on vaikuttanut osakkeiden lukumäärä ja sen kehittyminen. Kuvan 3 mukaisesti Visa on ostanut takaisin omia osakkeitaan keskimäärin noin 2,98 % p.a. tarkasteluaikana. Vaikka tarkasteltaisiin viimeisen 5 vuoden tai 3 vuoden keskiarvoja, niin takaisin ostot ovat pysyneet melko vakiona ollen 3,11 % ja 2,74 % p.a.


Edellä esitetyn perusteella kyseessä on todella mielenkiintoinen bisnes, joka on kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Tutkitaan hieman vielä kannattavuudesta kertovia lukuja.


Vaadin yrityksiltä, joihin sijoitan, korkeaa oman pääoman tuottoa (ROE), joka on mielellään tasainen vuosi toisen jälkeen. Visan ROE on ollut keskimäärin 13,87 % tarkasteluaikana ja kasvun myötä ROE on parantunut. Viimeisen 5 vuoden ja 3 vuoden aikana ROE on ollut keskimäärin 17,12 % ja 19,77 %. Olen laskenut ROE:n tilinpäätöstietojen perusteella siten, että tapa hieman aliarvioi lukuja. Käyttämässäni kaavassa (ROE=net income/equity) otetaan huomioon vuoden nettotulos, mutta oman pääoman osalta otetaan huomioon vuoden lopussa taseessa oleva pääoma, joka yleensä kasvaa vuoden aikana. Tämä antaa kuitenkin oikean suuntaiset arvot, sillä katsomalla esim. gurufocuksen sivuilta ROE on ollut muutaman kymmenyksen korkeampi.


Lisäksi olen viime aikoina pyrkinyt löytämään salkkuuni yrityksiä, joiden nettomarginaali (NpM) on korkea. NpM kuvaa sitä osuutta liikevaihdosta, joka päätyy firman netto tulokseen kaikkien kulujen ja verojen jälkeen. Joillakin aloilla, kuten vähittäiskaupassa NpM on yleensä todella matala vain muutamia prosentteja. Esimerkiksi Walmartilla NpM on noin 3 - 5%. Visa on kuitenkin hieman toisenlainen bisnes ja Visan NpM on poikkeuksellisen korkea. Visan NpM on ollut keskimäärin 34,8 % tarkasteluaikana. ROE:n lailla tämä on parantunut kasvun myötä. Viimeisen 5 vuoden ja 3 vuoden aikana NpM on ollut keskimäärin 38,22 % ja 42,76 %. Jokainen dollari mitä liikevaihtoa pystytään kasvattamaan kasvattaa nettotulosta 40 sentillä!


Laskin lopuksi vielä Visan arvon diskonttaamalla tulevaisuuden kassavirtoja (DCF-menetelmä). Arvonmäärityksessä tulee huomioida, että lopputulos on todella herkkä käytettyjen parametrien suhteen. Tässä pitää siis jotenkin pyrkiä saamaan turvamarginaalia, jotta sijoitus ei osoittaudu täydelliseksi katastrofiksi. Olen tyytyväinen 8 - 10 % tuottoon pitkällä aikavälillä, mutta käytän 12 % tuottovaatimusta määrittäessäni osakkeiden arvoja. Tämä tuo turvamarginaalia sijoituspäätökseen ja toivottavasti salkkuuni ei tällöin niitä katastrofeja päädy. Tähän väliin on pakko mainita eräs olennainen muutos Visan liiketoiminnassa, joka tulee vaikuttamaan paljon arvon määritykseen. Tämä on nimittäin Visa Europan osto viime tilikaudella. Osto rasitti viime vuoden tulosta ja EPS itseasiassa laski 3,9 % vuodesta 2015. Kun Visa Europa huomioidaan, niin Visan 2017 EPS:n voidaan arvioida olevan noin 3,2 dollaria. Näiden tietojen lisäksi DCF-menetelmä tarvitsee odotettavissa olevan kasvun, joka voidaan arvioida yllä esitettyjen historiallisten tietojen perusteella. Arvioidaan EPS:n kasvua liikevaihdon kasvun avulla ottaen lisäksi huomioon omien osakkeiden takaisin ostojen vaikutuksen. Visan liikevaihto on kasvanut viimeisen 5 vuoden aikana 10,44 % p.a. ja osakkeita on ostettu takaisin keskimäärin 2,98 % vuodessa. Kun nämä laskee yhteen saadaan arvio EPS:n kehittymiselle seuraavalle 10 vuodelle olettaen, että kannattavuus (NpM) säilyy vakiona. Terminaali arvon (vuodesta 11 eteenpäin) kasvulle arvioin yhdistämällä odotettavissa olevan pitkän aikavälin inflaation (2%) ja omien osakkeiden takaisin ostot (3%). Laskelmaan voidaan käyttää esim. moneychimpin laskuria, jonka olen aiemminkin todennut hyväksi. Alla vielä yhteenveto käytetyistä oletuksista:

• Tuottovaatimus 12 %
• EPS kasvaa seuraavat 10 vuotta keskimäärin 13,42 % vuodessa
• Tämän jälkeen EPS kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa
• 2017 EPS on 3,2 dollaria.

Laskuri antaa Visan arvoksi näillä oletuksilla 88,76 dollaria, joka on noin 12 % nykyistä osakekurssia korkeampi. Jotta lopputuloksen herkkyys tulee selvillä, niin tässä vielä herkkyystarkastelujen tuloksia ihmeteltäväksi:

• Oletukset muuten samat, mutta tuottovaatimus vain 10 %, arvo = $129,3
• Oletukset muuten samat, mutta voimakas kasvu kestää vain 5 vuotta, arvo = $67,7
• Oletukset muuten samat, mutta voimakas kasvu vain 8 % p.a., arvo = $59,7.

Tämän perusteella ostin tänään 20 kpl Visan osakkeita salkkuuni. Keskihinnaksi muodostuu 15 €:n kaupankäyntikuluineen noin 79,9 dollaria. Visa on ollut seurannassani jo muutaman vuoden, mutta olen todennut sen aina liian kalliiksi tuijottamalla lähinnä pelkästään P/E-lukua. Tällä hetkellä P/E-luku onkin lähes 40, mutta se ei todellakaan kerro koko totuutta, kuten yllä selitin Visa Europan ostosta johtuen. Visa on jälleen yksi uusi salkkuyritys, jolla pyrin muokkaamaan salkkuni koostumusta hieman eri suuntaan nykyisestä. Minulla on monia eri yritysten osakkeita, mitkä eivät pysty kasvattamaan liikevaihtoaan, jolloin tulosparannus on vain säästöjen onnistumisesta kiinni. Nyt olen pyrkinyt lisäämään salkkuuni yrityksiä, jotka pystyvät kasvattamaan liikevaihtoa ja sitä kautta tuloksen ja myös osinkojen kasvu olisi kestävällä pohjalla vuosiksi eteenpäin.


Alla vielä pari kirjoitusta Visasta, jotka ovat tulleet vastaan viime aikoina:
Jason Fieberin viikon ale DGI-fima daily trade alertissa
Seeking alphan artikkeli, jossa hyviä kuvia.