perjantai 24. toukokuuta 2013

Henkilökohtaisen talouden hoito, osa 1

Menot ja tulot. Ne ovat tärkeitä yrityksille ja tehostamistoimenpiteillä yritetään yleensä säästää kuluissa, jos pelkona on tulojen hiipuminen tai kasvun puute. Ne ovat myös tärkeitä säästäjälle, jotta henkilökohtainen talous pysyy tasapainossa ja kassavirta positiivisena. Tämä on erityisen tärkeää, jos säästäjällä on velkaa ja sitä pitää lyhentää. Itse olen kohtuu mukavassa tilanteessa, missä kulut ovat pienet ja tulot kohtuulliset. Silti välillä tuntuu, että ennen palkkapäivää tilin pohja alkaa näkyä vaikka marginaalia pitäisi olla ja taskun pohjalle pitäisi aina jäädä jotain.

Tässä tekstissä menen jonkin verran henkilökohtaisuuksiin ja haluan näin julkisesti arvioida omaa talouden pitoani. Tuloihini en voi hirveästi vaikuttaa vapaa-ajastani tinkimättä. Olen työssä, josta saan vakio kuukausipalkkaa ja ylitöitä/työmatkoja on harvoin tarjolla. Lisätuloja voisin hankkia tekemällä toista työtä vapaa-ajallani, mutta mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Vuosibonuksen saan kerran vuodessa ja summa riippuu mm. yrityksen tuloksesta. Vuosibonus on yleensä alle 10 % vuosipalkasta. Vuosibonuksella yhdessä lomarahojen (50 % loma-ajan palkasta) kanssa yritän rahoittaa lomamatkat ja arvioni mukaan ne menevät aika hyvin yks-yhteen. Nämä lukeutuvat kertaeriin ja eivät varsinaisesti vaikuta jatkuvaan kassavirtaan, jolla syön, asun ja harrastan. Mennään seuraavaksi säännöllisiin tuloihin ja menoihin, joiden pitäisi muodostaa siis positiivinen kassavirta.

Tulot:
100 % nettotulot palkkatyöstä (veroprosentti säädetty siten, että tulee vähän palautuksia)

Menot:
43.4 % ASP-säästöön
13.7 % autoiluun (sis. bensat, huollot, tarvikkeet, vakuutukset, verot, pysäköinnin, kaiken)
9.5 % vuokraan (sis. veden, sähkön, netin)
7,0 % ruokaan kotona
5.5 % ruokaan työpaikkaruokalassa (oletus 21.5 työpäivää/kk)
3.5 % juhlinta ja viikonlopun vietot
4.6 % muut menot (kotitaloustarvikkeet, hygienia, lääkkeet, harrastukset, vaatteet, koiran ruoka, jne.)
87.2 % yhteensä

Edellä esitetyn laskelman perusteella ASP-säästöjen lisäksi minulle pitäisi jäädä syrjään vielä 12.8 % nettotuloistani, mutta viime kuukausina näin ei ole käynyt. Arviot menoista perustuvat toteutuneisiin kuluihin ja arvioihin. Jotenkin tuntuu mahdottomalta tuhlata johonkin 12.8 % tuloista ilman, että sitä on budjetoitu, mutta tunnetusti bensa ja bilettäminen on aina kallista! Epäilys on suuri, että nämä kaksi ovat rahat vieneet.

Lomamatkojen rahoitus pitäisi olla nyt siis kunnossa, joten kertaeriä ei pitäisi olla. Tämän pohjalta asetan tavoitteen itselleni, että noudatan vuoden loppuun asti laatimaani budjettia ja pistän kaiken ylimääräisen sivuun. Juuri ennen tammikuun palkkaa pitäisi olla siis noin 90 % kuukausipalkasta säästössä (7*12.8 %). Pistän itselleni porkkanan tähän: jos onnistun budjetin noudattamisessa, niin saan jouluksi ostaa yli 100 euron arvoisen lahjan itselleni.

Jotta pääsen alkuun ja alan saamaan tuloksia säästöissäni, niin aion ensinnäkin leikata bensakuluja. Olen aloittanut pyöräilykauden tämän viikon maanantaina ja vettä on tullut kyllä sen verran taivaalta, että heti on pistetty motivaatio ja usko koetukselle. Laskin, että pyörräillessäni töihin säästän hieman alle 20€ viikossa.

Toiseksi aion pitää tipatonta tai lähes tipatonta aina kun mahdollista. Tästä voisin todeta, että ensimmäinen on tärkeämpi, sillä se vaikuttaa terveyteen ja ihmissuhteisiin. Voin elää onnellisesti ilman säästöjäkin, mutta en ilman terveyttäni ja ystäviä. Säästämisen aion toteuttaa siten, että sovin viikonlopuiksi jotain muuta toimintaa esimerkiksi yritän osallistua urheilutapahtumiin tai järjestää niitä itse kaveriporukalle. Olen havainnut, että täysin tipaton linja ei ole hyväksi, koska elämässä pitää olla pieniä nautintoja. Mikään ei tule ikinä korvaamaan saunaoluttakaan ja sen takia en siitäkään aio luopua. Niitä pitää vaan ottaa kohtuudella, niin rahat säästyvät samalla.

Lisäksi säästöjä voi koittaa saavuttaa ruokamenoissa sekä muissa menoissa, mutta toisaalta olen jo asettanut budjetin melko alas. Esimerkiksi vaatteita ostan hyvin harkiten ja aina alennuksesta. Viime viikolla kävin ostamassa uudet juoksukengät ja kävin ensin intersportissa, kun mainostivat. Löysin 129 € arvoiset kengät hintaan 69€, mutta en löytänyt aivan sopivaa kokoa ja jätin ostamatta. Jatkoin matkaani Stadiumiin ja siellä oli täysin samat kengät samalla alkuperäisellä hinnalla tarjouksessa 49,90€. Oikeaa kokoakin löytyi ja nyt kelpaa juoksennella pisin maita ja mantuja.

Mainitsematta jäänyt asia on opintolaina, jonka lyhennykset aloitan joulukuussa. Tällöin kuukausierä ASP-tilille pienenee lainalyhennyksen verran. Onneksi korot ovat matalalla ja opintolainasta ei paljon kuluja tule. Opintolainan määrä on kyllä kohonnut aikamoiseksi, sillä olen nostanut sitä mitä erinäköisempiin ulkomaan reissuihin ja aivan opiskelun lopussa myös suoraan sijoittamista varten.

Lopuksi vielä haluan mainita, että olen valmis antamaan itselleni myös keppiä, jos tavoitteita ei saavuteta. Olen ajatellut, että jos en saa joulukuuhun mennessä säästöjä kasaan, niin joudun myymään autoni. Tämä vapauttaa paljon pääomaa ja pienentää kuukausikuluja merkittävästi. Vaikka olen tiedostanut tämän jo pitkään, niin en ole harkinnut autosta luopumisesta. Auto on nimittäin todella mukava hyödyke ja ilman sitä moni reissu olisi jäänyt tekemättä ja asia hoitamatta. Auto aiheuttaa kuluja, mutta kyllä siitä vapaudesta melko paljon voi maksaakin! Kepin antaminen toimii siis oivana pelotteena itselleni. Muistan aivan varmasti ne tammikuiset bussimatkat töihin ja mietin, että miksi myin auton ja miksi en pysynyt kurinalaisesti budjetissani. Jos jotain todella haluaa, niin sen eteen pitää tehdä töitä. Lopussa kiitos seisoo.

Muistakaa tarkastella omaa taloutta yhtä tarkkaan ja kriittisesti kuin seurannassa olevia yrityksiä. Jokaisen kiven alla voi olla koira haudattuna ja kokonaisuus voi olla pilalla, jos et ymmärrä mistä raha tulee ja mihin se menee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti