torstai 19. joulukuuta 2013

Salkkuni yhtiöt, osa 1: Tikkurila

Tämä kirjoitus on osa tekstisarjaa, jossa käsittelen salkussani olevia yhtiöitä. Ajatus tähän lähti siitä, että havaitsin vihdoin olevani salkkuni koostumukseen tyytyväinen. Tekstisarjassa käsitellyt yritykset tulevat pysymään salkussani pitkään. Tämän perusteella on hyvä käydä läpi omat sijoitukseni yksityiskohtaisesti ja mahdollisesti myös hieman laajemmin kuin alkuperäistä sijoitusta tehdessäni. Tekstisarjan sisältö voi elää matkan varrella, mutta tarkoituksenani olisi kattaa seuraavat asiat teksteissäni: yhtiön historia, liiketoiminta ja sen kehitys, vertailu kilpailijoihin, kilpailuedun arviointi, johdon arviointi ja arvon määrittäminen.

Yhtiön historia ja perustiedot

Yksi salkussani olevista suomalaisista yrityksistä on Tikkurila Oyj (TIK1V). Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Tikkurila listautui pörssiin 26.3.2010, irrotessaan Kemirasta, mutta yhtiö on perustettu jo vuonna 1862. Viime vuonna yhtiö täytti siis kunnioitettavat 150 vuotta. [1]

Yhtiö teki alkuaikoina pellavansiemenistä rehukakkuja karjalle ja pellavaöljyä tuotettiin pintakäsittelyaineeksi. Vuonna 1919 alkoi maalien ja lakkojen valmistus ja 20-luvulta lähtien markkinointi jatkuu edelleen. Sävytysteknologia tuli mukaan 1960-luvulla, mutta tällä vuosituhannella Tikkurila on jälleen keskittynyt alkuperäiseen tehtäväänsä eli maalien (esim. kuva 1) kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinoimiseen.
Kuva 1. Tikkurilan yksi uutuuksista, ÄSSÄ 20, vesiohenteinen, puolihimmeä ammattilaisille kehitetty akrylaattimaali pinnoille, joilta vaaditaan kulutuskestävyyttä. [2]

Venäjällä  on jo kauan ollut Tikkurilalle suuri merkitys. Tämä alkoi viimeistään vuonna 1995, kun Tikkurila perusti ensimmäisen länsimaisen maalitehtaan Pietariin. Myöhemmin vuonna 2000 tikkurila perusti toisen maalitehtaan Moskovaan. Kun muut olivat teknohuumassa, Tikkurila perusti vielä myyntiyhtiön ja varaston Siperiaan Novosibirskiin vuonna 2000. Jo aiemmin 1970-luvulla Tikkurila on vienyt maaleja ja pinnoitteita Neuvostoliittoon, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991 Venäjällä syntyi Tikkurilalle aivan uusi asiakassegmentti, nimittäin kuluttajat. [3]

Yhtiön liiketoiminta ja sen kehitys

Tikkurila on vahva alueellinen toimija, joka keskittyy Pohjoismaihin ja itäiseen Eurooppaan. Tärkeimmät markkinat ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Puola, jotka muodostavat yli 80 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Tikkurila on markkinajohtaja kauppa- ja rakennusmaaleissa Venäjällä, Ruotsissa, Suomessa ja Baltian maissa. Tikkurila luottaa toiminnassaan vahvoihin brändeihin ja elinkaariajattelua tukeviin kestäviin tuotteisiin. Vahva laatumielikuva ja markkinajohtajuus ovat yhtiön tärkeimpiä kilpailuetuja.

Tikkurila keskittyy korkeamman laatu- ja hintaluokan maaleihin, joita tuotetaan kahdeksassa maassa 11 tuotantoyksikössä. Eniten tuotantokapasiteettia on Venäjällä, missä yhtiö on toiminut 1970-luvulta lähtien. Venäjä on Tikkurilan suurin yksittäinen markkina.

Tikkurilan asiakkaita ovat kuluttajat ja ammattilaiset. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu kauppa- ja rakennusmaalien myynnistä. Lisäksi Tikkurila palvelee puutuote- ja metalliteollisuuden toimijoita. Tikkurilan toiminta pohjautuu pitkälti kuluttajaliiketoimintaan sekä korjausrakentamiseen ja remontointiin, mikä vähentää selvästi yhtiön suhdanneherkkyyttä. [1]

Yhtiön liiketoiminnan kehitys on hienoa katseltavaa. Yhtiön liikevaihto on kasvanut keskimäärin 8,15 % aikavälillä 1996 - 2012 alla olevan taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1. Tikkurilan liikevaihdon kehitys 1996 - 2012. [4, 5]
Vuosi     Liikevaihto
1996      225 mEUR
1997      349 mEUR
1998      361 mEUR
1999      358 mEUR
2000      345 mEUR
2001      445 mEUR
2002      450 mEUR
2003      439 mEUR
2004      441 mEUR
2005      457 mEUR
2006      563 mEUR
2007      625 mEUR
2008      648 mEUR
2009      530 mEUR
2010      589 mEUR
2011      644 mEUR
2012      672 mEUR

Liikevaihto ja sen kasvu eivät tietenkään ole itseisarvo vaan yhtiön tekemä kasvava liikevoitto. Tikkurila on kasvattanut liikevoittoaan (EBIT) keskimäärin 7,37 % aikavälillä 1996 - 2012 alla olevan taulukon 2 mukaisesti.

Taulukko 2. Tikkurilan liikevoiton kehitys 1996 - 2012. [5, 6] Tietojen heikosta saatavuudesta johtuen vuosien 1996 - 2006 arvot eivät ole täysin tarkkoja, sillä ne on katsottu silmämääräisesti kuvasta 2.
Vuosi      Liikevoitto
1996       32,6 mEUR
1997       48,5 mEUR
1998       32,5 mEUR
1999       23,3 mEUR
2000       24,2 mEUR
2001       23,1 mEUR
2002       32,0 mEUR
2003       32,9 mEUR
2004       35,3 mEUR
2005       50,0 mEUR
2006       56,3 mEUR
2007       73,0 mEUR
2008       58,8 mEUR
2009       47,7 mEUR
2010       60,8 mEUR
2011       61,2 mEUR
2012       66,3 mEUR

Kuvassa 2 on vielä liikevaihto ja liikevoittomarginaali graafisesti esitettynä. Lisäksi kuvassa 2 on esitetty yritysmyyntien ja ostojen vaikutus liikevaihtoon.

 Kuva 2. Tikkurilan liikevaihto ja liikevoittomarginaali (EBIT-%) aikavälillä 1996 - 2012. [6]

Tikkurilan oman pääoman tuotto ROE on ollut 2008 - 2012 välisenä viisivuotiskautena keskimäärin 24,6 %, mikä myös kertoo hyvästä kannattavuudesta. Lisäksi tämä korkea ROE on saatu aikaan ilman järkyttävää velkataakkaa. Tämän voi nähdä siitä, että sijoitetun pääoman tuotto ROI on myös hyvin korkea 18,8 %. [7]  Kuvasta 1 voidaan nähdä, että vuodesta 2001 alkaen Tikkurila on kohentanut suhteellista kannattavuuttaan trendinomaisesti vaikka välissä on ollut finanssikriisi ja eurokriisi. Lisäksi yhtiö kykenee mitä todennäköisimmin saavuttamaan tänä vuonna kannattavuuden osalta ennätystason tarkasteluvälillä 2001 - 2013.

Tässä vielä pohdintaa yhtiön velkaantumisesta esimerkki tilannetta apuna käyttäen. Tikkurilan ROE- ja ROI-luvut vastaavat sitä, että sinulla olisi omaa pääomaa 100 euroa, jolle saat 24,6 % tuoton eli 24,6 euroa. Lisäksi sinulla on velkaa summa x, jonka suuruus on laskettu alla käyttäen hyväksi 18,8 %:n ROI-lukua

0,188*(100+x) = 24,6 =>  x = 24,6/0,188-100 = 30,85,

jolloin velkaa on 30,85 euroa. Tämä tarkoittaa, että sinulla on velkaa 30,85 % omasta pääomastasi, mikä on täysin siedettävällä tasolla. Kun Tikkurila irtosi Kemirasta vuonna 2010, yrityksen nettovelkaantumisaste eli gearing oli noin 90 %. Tällä hetkellä velkaantumisaste asettuu noin 40 %:n tienoille, mikä vastaa lähes esimerkissä laskemaamme 31 %:n tasoa. [8]

Nettovelkaantumista on tällä hetkellä jopa mahdollista nostaa, sillä yhtiön asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan gearing tulisi olla korkeintaan 70 %. [9] Gearingin nostaminen voi tulla kyseeseen, sillä liikevaihdon kasvulle asetettu tavoite (1 miljardi vuonna 2018) tullee vaatimaan yritysostoja. Tämän tueksi on asetettu myös taloudellinen vaatimus, joka asettaa kasvulle kasvulle kannattavuusvaatimuksen ja edelleen nykyisen toiminnan tehostamisen. Liikevoittomarginaalin osalta Tikkurila tavoittelee 12 % tasoa vuoteen 2018 mennessä, mikä tänä vuonna saavuttanee noin 11 %:n tason.

Yhteenvetona voitaisiin todeta, että yhtiön liiketoiminta kasvaa kannattavasti ja on syklitöntä. Tämän hetken vahva tase sekä noin 11 %:iin kohoava liikevoittomarginaali mahdollistaa Tikkurilan itse asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2018 mennessä vaikkakin ne ovat asetettu vähintään haasteellisiksi.

Kilpailevat yritykset ja yhtiön kilpailuetu

Maalibisneksessä on useita yrityksiä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Tikkurila on maailmanlaajuisessa tarkastelussa melko pieni maaliyhtiö, mutta Euroopan sisällä tarkastellessa Tikkurila on 8. suurin liikevaihdolla mitattuna. Yhtiöllä on siis useita itseään suurempia kilpailijoita. Tikkurilan ydinmarkkina-alueeseen kuuluu Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä, joissa Tikkurila on selvä markkinajohtaja. Liiketoimintaan kuuluvissa kahdeksassa maassa ainoastaan Puolassa Tikkurila ei ole markkinajohtaja, mutta on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan. [8]

Yhtiön harjoittamassa kuluttajaliiketoiminnassa, jossa myydään sekä uudisrakentamiseen että sisustamiseen sopivia maaleja, tuotteiden jakelu on olennaisessa osassa. Koska tikkurila on "määräävässä" markkina-asemassa ydinmarkkinoillaan, niin yritys on hyvässä neuvotteluasemassa tuotteiden jakelijoiden esim. vähittäiskaupan kanssa. Volyymi vaikuttaa tällöin paljon niin myymälöiden hyllynäkyvyyteen kuin tuotteiden hinnoitteluun. [8]

Viime aikoina kilpailutilanne on ollut vakaa ja markkinaosuuksissa on tapahtunut muutoksia ainoastaan yrityskauppojen yhteydessä. Tikkurilan kilpailijoihin kuuluu mm. AkzoNobel, Teknos ja Caparol. Monet kilpailijoista ovat Tikkurilan tapaan hyvin paikallisia ja vertailtaessa kilpailijoita eri raportointi segmenttien (SBU East, Scandinavia, Finland, CEE) välillä paikallisuus korostuu. [10]

Tikkurilan yksi merkittävimmistä kilpailijoista on Alankomaihin listattu monikansallinen kemian jätti Akzo Nobel (AMS:AKZA). Tarkastellaan yhtiön lukuja viimeisen kahden vuoden ajalta 2011 - 2012. Yhtiön liikevaihto kasvoi noin 5 % ja oli viime vuonna 15,39 (14,6) miljardia euroa. Liikevoitto kasvoi vain hyvin maltillisesti ollen viime vuonna 1,276 (1,271) miljardia euroa. [11] Näistä voidaan laskea liikevoittomarginaali, joka oli vuonna 2012 noin 8,29 (8,7) %, mikä on hieman matalampi kuin Tikkurilalla, joka on pystynyt vuodesta 2005 lähtien pitämään liikevoittomarginaalinsa noin 10 %:ssa.

Mielestäni jo tämä yksinkertainen laskutoimitus kertoo jotain Tikkurilan hinnoitteluvoimasta kilpailijoihin nähden, koska mittakaavaedut ovat selvästi 50 000 henkeä [11] työllistävän Akzo Nobelin puolella.

Yrityksen johto

Yhtiön toimitusjohtaja on Erkki Järvinen, joka on 1960 syntynyt kauppatieteiden maisteri ja on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Ennen Tikkurilan pestiä hän toimi Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2001 - 2008 ja ennen sitä eri tehtävissä Cultor Groupiin kuuluneissa yhtiöissä. [12]

Johto on kyennyt päätöksillään, myös heikossa taloustilanteessa kuten vuonna 2011, parantamaan tulosta karsimalla kuluja. Työntekijöiden määrää (kiinteitä kuluja) on kyetty vähentämään oikeaan aikaan, mikä on tietenkin tarkoittanut jäljelle jäävälle työvoimalle enemmän tehtäviä tai paremmin automatisoituja maalitehtaita. Osakkeen omistajista ja heille kuuluvista voitoista on pidetty huolta Järvisen aikana hyvin. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan omista merkittävää määrää johtamansa firman osakkeita, mikä on pienoinen miinus.

Johto on osoittanut kyvykkyytensä pitämällä ennen kaikkea yllä kannattavuutta liikevaihdon kasvunkin kustannuksella. Myös keskittyminen ydinmarkkinoille on olennaisena osana strategiaa, eikä yhtiö ole ehdon tahdoin lähtenyt laajentumaan ympäri Eurooppaa. Koska kannattavuus on selvästi tärkeä asia yrityksen johdolle ja varmasti myös pääomistajille (Paasikiville), niin yritysostot tullaan myös toteuttamaan osakkeenomistajia silmällä pitäen. Kasvollisesta omistajarakenteesta voi päätellä, että johtoa kannustetaan tekemään pitkän aikavälin ratkaisuja, jotta hyvä osingonmaksupotentiaali tulee säilymään vuodesta toiseen. Omistajilla ei missään nimessä ole tarkoitus imeä yritystä kuiviin ja velkaiseksi.

Yrityksen johtoa pääsee arvioimaan urakalla seuraavan viisivuotiskauden aikana, sillä liikevaihdon kasvutavoite on miljardi euroa vuodelle 2018 ja tähän tuskin päästään orgaanisella kasvulla. Yritysostojen onnistuminen (ajoittaminen ja hinta) jää pitkälti johdon kontolle ja niitä päästään arvioimaan vasta myöhemmin.

Loppukevennykseksi tähän osioon voidaan lisätä huomio Tikkurilan liiketoiminnan helposta ymmärrettävyydestä: Tikkurila valmistaa ja myy remontti- ja sisustusmaaleja kuluttajille. Tämä on selvästi omistajien lisäksi myös toimivan johdon etu. Heidän ei tarvitse olla älykkyysosamäärältään maailman huippuja ja innovatiivisia sekä loistavia syväjohtajia, jotta voivat johtaa liiketoimintaa menestyksekkäästi. Päätetään kevennys Warren Buffetin sanoihin: "I try to buy stock in businesses that are so wonderful that an idiot can run them. Because sooner or later, one will." [13]

Yrityksen arvon määrittäminen

"Osta halvalla ja myy kalliilla". Aiempi taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä mistä ostaja voi tietää, koska yrityksen osakkeilla käydään kauppaa halpaan hintaan? Jos sijoittaja tietää tai osaa arvioida yrityksen todellisen arvon mihin verrata nykyistä hintaa on homma jo hieman helpompi. Yrityksen todellisen arvon määrittämiseen on useita eri menetelmiä ja kaikissa on epävarmuuksia.

Tässä kappaleessa yritän arvioida Tikkurilan arvon käyttämällä Gordonin kasvumallia, joka supistuu muutaman laskutoimituksen jälkeen muotoon

V = D1/(r-g),                   (1)

missä V on yrityksen arvo, D1 on seuraavan vuoden osinko, r on tuottovaatimus ja g on yrityksen kasvu.

Kaavan (1) mukaan voidaan siis laskea hyvin yksinkertaisesti arvio yrityksen arvosta omalla tuottovaatimuksella. Arvioin Tikkurilan ensivuoden osingon D1 olevan 0,8 euroa, tuottovaatimukseni on 12 %, jolloin r = 1,12. Lisäksi oletan, että taulukon 2 perusteella määritelty liikevoiton keskimääräinen kasvu jatkuu tulevaisuudessa samalla vauhdilla noin 7,37 % vuodessa, jolloin saadaan kasvuksi g = 1,0737. Tällöin kaavan (1) mukaan Tikkurilan arvoksi saadaan

V = 0,8 euroa/(1,12-1,0737) = 17,28 euroa.

Tässä pitää kuitenkin muistaa, että kaava on todella herkkä muutoksille parametreissä. Erityisesti tuottovaatimuksen ja arvioidun kasvun pienetkin muutokset vaikuttavat suuresti laskettuun arvoon. Tässä on siis hyvä käyttää turvamarginaalia esimerkiksi soveltaen sitä arvioituun tulevaisuuden kasvuun. Voimme olettaa sen olevan historiasta poiketen vain 6 %, jolloin kaava (1) antaa Tikkurilan arvoksi

V = 0,8 euroa/(1,12-1,06) = 13,33 euroa.

Itse ostin Tikkurilaa hintaan 14,36 euroa ja 2013 osinko oli 0,76 euroa, jolloin 12 % tuottovaatimuksella saadaan

g = r - D1/V = 1,12 - 0,76/14,36 = 1,06685

eli Tikkurilan tulevaisuuden kasvu olisi 6,69 %. Tällöin ostossani oli hieman jopa turvamarginaalia (7,37 % - 6,69 % = 0,68 %) suhteessa historialliseen kasvuun.

SWOT-analyysit
1. Vahvuudet (Strengths)

Vahva markkina-asema ydinmarkkinoilla
Tuotteiden laatu/laatumielikuva = brändi
Kannattavuus

2. Heikkoudet (Weaknesses)

Keskittynyt maantieteellinen hajautus
Venäjän markkinoiden paino
Korkea osingonjakosuhde

3. Mahdollisuudet (Opportunities)

Pirstoutunut kilpailu alueittain ja asiakassegmenteittäin
Vahva tase
Tuotteiden kysyntä kasvaa (orgaaninen kasvu)

4. Haasteet (Threats)

Mahdollisten yrityskauppojen onnistuminen
Kannattavuuden säilyttäminen
Pitkäjänteisen toiminnan jatkaminen

Loppusanat

Ostin Tikkurilan osakkeita joulukuussa 2012 keskihintaan 14,36 euroa enkä ole katsonut taakseni. Ostaessani Tikkurilaa peesasin Jukka Oksaharjua ja oma sijoitusteesini meni käytännössä hyvin yksinkertaisesti: laadukas ja hyvin ymmärrettävä liiketoiminta, korkea ROE, mutta ROE/(P/BV) > 8 %. Ostohetkellä pidin laadukkaiden kasvavien yhtiöiden staattisena tuottovaatimuksena vain 8 %, kun nykyinen tuottovaatimukseni on 12 % yhtiön laadusta riippumatta. (Jos olisin käyttänyt 8 % tuottovaatimusta ja olettanut turvamarginaali huomioiden 6 % kasvun, niin Gordonin mallilla olisin saanut Tikkurilan arvoksi vuoden 2013 0,72 euron osingolla 36 euroa.)

Pidän Tikkurilassa erityisesti syklittömyydestä ja tuotteiden kysynnän kasvusta yli sijoitushorisonttini (20 vuotta). Tiedän, että rahani ovat hyvissä käsissä ja voin nukkua yöni kunnolla. Tämän tekstin kirjoittamisen ja siihen vaaditun taustatyön jälkeen olen entistä vakuuttuneempi sijoituksestani yhdessä Helsingin pörssin laadukkaimmassa yhtiössä, Tikkurilassa.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Tikkurilan omistajille ja muillekin!

Lue vielä tämä!

Lähteet

[1] Tikkurilan sijoitussuhdesivut:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/sijoittajat/tikkurila_sijoituskohteena (viitattu 3.10.2013).

[2] Tikkurilan kotisivut, tuotteet osio:
http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/tuotteet/assa_20_remonttimaali.509.shtml (viitattu 19.12.2013).

[3] Tikkurilan kotisivut, historia osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/konserni/historia/1982_1992_-_kansainvaliseksi_kertaheitolla (viitattu 3.10.2013).

[4] J. Oksaharjun julkaisu nordnet blogissa:
http://www.nordnetblogi.fi/omxhn-parhaat-yhtiot-osa-6/ (viitattu 13.12.2013).

[5] Tikkurilan tilinpäätös vuodelta 2012:
http://www.tikkurilagroup.com/files/2131/Tikkurila_tilinpaatos_2012.pdf (viitattu 13.12.2013).

[6] Tikkurilan toimitusjohtajan E. Järvisen esitys 7.3.2013 pörssisäätiön sivuilta:
http://www.porssisaatio.fi/wp-content/uploads/2013/03/Tikkurila_Jarvinen_07032013.pdf (viitattu 13.12.2013).

[7] Pörssisäätiön tarjoama monimuuttujaranking palvelu (Liisan lista):
http://www.porssisaatio.fi/osakesaastaminen/liisan-lista/ (viitattu 14.12.2013).

[8] J. Oksaharjun julkaisu nordnet blogissa:
http://www.nordnetblogi.fi/vakaasti-kasvava-laatuyhtio-tikkurila-kuuluu-pitkan-salkun-vakiokalustoon/14/08/2013/ (viitattu 14.12.2013).

[9] Tikkurilan asettamat taloudelliset tavoitteet, pörssitiedote:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/media/tiedotteet/tiedotteet_2012/porssitiedotteet/tikkurilan_uudet_pitkan_aikavalin_taloudelliset_tavoitteet.6026.news (viitattu 14.12.2013).

[10] Tikkurilan kotisivut, toimintaympäristö osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/konserni/toimintaymparisto/kilpailijat (viitattu 14.12.2013).

[11] Akzo Nobelin tilinpäätös vuodelta 2012:
http://www.akzonobel.com/news_center/publications/reports_and_presentations/2013/akzonobel_report_2012.aspx (viitattu 19.12.2013).

[12] Tikkurilan kotisivut, hallinnointi osio:
http://www.tikkurilagroup.com/fi/hallinnointi/johto/johtoryhman_jasenet/toimitusjohtaja (viitattu 19.12.2013).

[13] Warren Buffetin parhaat lainaukset, businessinsider lehden kooste:
http://www.businessinsider.com/warren-buffett-quotes-2012-8?op=1#ixzz2nwycW6a0 (viitattu 19.12.2013).

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Lyhyt päivitys kiireen keskeltä

Katsoin blogiani ja huomasin, että viimeinen päivitys on noin 5 viikon takaata. Yksinkertaisesti minulla on ollut niin kiireinen syksy, että en ole ehtinyt kirjoittaa. Osittain pitkän tauon voi pistää myös huonon motivaation piikkiin. Olen työstänyt tekstisarjaani ensimmäistä julkaisua, mutta se on osoittautunut liian isoksi hommaksi lyhyellä aikavälillä. Uskon, että ensimmäisen julkaisun jälkeen analyysit muiden yhtiöiden kohdalla valmistuu helpommin. Koitan saada koottua aikaa ensimmäisen osan loppuun kirjoittamiseen, jotta koko projekti ei tyssäisi heti alkuunsa.

Tuloskausi alkaa olla paketissa ainakin omien salkkuyhtiöiden kohdalta, sillä Medtronic on ainut, joka ei ole vielä julkaissut tulostaan. IBM:n, Aflac:n, Tikkurilan ja Wal-Martin tuloksista minulla ei ole kommentoitavaa ja käsittääkseni tulokset olivat myös markkinoiden odotusten mukaiset.

Fortumin osari oli osakekohtaisen tuloksen puolesta huono, mutta selittyy täysin poikkeuksellisen vähäisen vesivoimatuotannon kautta. Tehostamisohjelma piti kuitenkin kassavirran vahvana ja Venäjän tilanne etenee varmasti, mutta hitaasti. Verkkojen myynnistä ei tullut lisätietoja, mutta osarin jälkeen on eräitä "huhuja" ollut liikkeellä. Tarkoituksenani on edelleen Fortumin painon keventäminen, kun Venäjän investoinnnit alkaa tuottaa tulosta ja se osakkeeseen hinnoitellaan.

Technopoliksen osari oli mielenkiintoinen, sillä yhtiö ilmoitti ennen osaria järjestävänsä osakeannin marraskuun aikana kasvuinvestointien rahoittamiseksi. Vaikka yhtiössä on esiintynyt tiettyjä vastenmielisiä piirteitä (hybridilaina, omistajien tasa-arvoisuus, liikevaihdon keskittyminen Suomeen), niin voimakas kasvu ja viimeaikaiset oikeat toimenpiteet (mm. osingonjakosuhteen pienentäminen ja kasvava laajentuminen ulkomaille) kannustivat minua sijoittamaan lisää Technopolikseen. Osallistuin antiin kaikilla merkintäoikeuksillani enkä ottanut tai ota kantaa kurssikehitykseen lyhyellä aikavälillä.

Strayer Educationin kurssireaktio osariin oli voimakas. Toisaalta kurssi oli lähipäivinä juuri ennen osaria noussut saman verran noin 38 dollarista 48 dollariin. Alalla häilyy edelleen suuri epävarmuus ja nyt Strayerin johto on myös alkanut tehostamistoimiin laskevan tuloksen pakottamana. Toimenpiteiden ajoitus kuitenkin pistää ihmetyttämään ja olen aikeissa tutkia Strayerin toimia tarkemmin. En tullut valinneeksi Strayeri ensimmäiseen kirjoitussarjani osaan ja koska se on jo luonnosteltu lähes valmiiksi, niin valitsen Strayerin toiseen osaan. Tämä yhtiö poikkeaa hieman muista salkkuni yhtiöistä ja sijoitusstrategiaani katsomalla joku voisi väittää, että Strayer läpäisee vain osan kohdista, jolloin sitä ei salkustani pitäisi löytyä. Pistän yhtiön erityistarkkailuun.

Lopuksi vielä kommentti henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta. Olen nimittäin saanut auton myytyä. Kauppaamiseen meni yllättävän kauan ja jouduin tiputtamaan hintaa enemmän kuin olisin uskonut. Tein kuitenkin melko tarkat laskelmat lähiajan kuluista, joita olisin joutunut laittamaan autoon lisää. Tämä ei kuulostanut minusta kovin houkuttelevalta ja totesin, että tinkaamalla pääsen eroon investointitarpeesta ja lisäksi vapautan pääomaa muihin investointeihin. Vaikkakin sain ehkä hieman vähemmän, kuin mitä auton todellinen arvo oli, niin auton korjaamisessa piilee aina riskinsä. On siis hyvin mahdollista, että lähiajan korjauksista olisi joutunut pulittamaan arviotani enemmän, jolloin sain myytyä autoni todellista arvoa korkeammalla hinnalla. Myös kaikki bensa-, vakuutus- ja parkkikulut sekä autoverot päättyvät, mikä pienentää kiinteitä kuluja ja kasvattaa vapaata kassavirtaa. Jokatapauksessa hevoseton mies on huoleton ja olen todella tyytyväinen autoni myymiseen.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Miten vertailla ostokohteita eri aloilta?


Ensi viikolla tulevasta palkasta aion leijonan osan suunnata osakemarkkinoille Nordnetin tarjouksen innoittamana. Aion jättää tämän kuun ASP-talletuksen välistä ja sijoittaa sen sijaan osakkeisiin. Tarkoituksenani oli hajauttaa kolmen osakkeen kesken ostamalla Coca-Colan (KO), Wells Fargon (WFC) ja IBM:n (IBM) osakkeita, mutta Technopoliksen (TPS1V) eilisten uutisten jälkeen joudun uudelleen arvioimaan tilannetta. Tulevassa osakeannissa pyrin säilyttämään omistusosuuteni yrityksestä ja tulevista voitoista, joka tarkoittaa uusien osakkeiden merkitsemistä.

Osan lisäpääomasta joudun siis allokoimaan Technopoliksen antiin, joten varoja ei jää riittävästi kolmen osakkeen hajautukseen jenkkimarkkinoille. Tästä syystä ostan vain yhtä yritystä, mutta kysymys kuuluukin: mikä kolmesta antaa tällä hetkellä parhaan tuoton ja toteuttaa omaa strategiaani parhaiten? Näin myös tekstin otsikko saa selityksensä.

Miten vertailisit samassa tilanteessa kolmea täysin eri alalla toimivaa yhtiötä: kulutustuotteisiin keskittyvää Coca-Colaa, suurta jenkkipankkia Wells Fargoa ja kansainvälistä teknologiajättiläistä IBM:ää? Itse päädyin eräänlaiseen monimuuttuja-arvioiin, jossa tarkastellaan useita kriteereitä kaikkien yhtiöiden välillä ja eniten pisteitä saanut voittaa.

Ensinnäkin arvioon otin mukaan nykyisen arvostuksen ja osakkeesta saatavan tuoton. Käytin osakkeen todellisen arvon arviointiin Gordonin kasvumallia ja tuottoarvioon nykyistä osinkotuottoa, osingonjakosuhdetta, osakkeiden takaisinostotuottoa, ROE:ta sekä P/E, P/B ja P/S lukuja. 

Toiseksi otin huomioon strategiassani kirjaamani vaatimukset osinkohistoriasta, velkaisuudesta, liikearvosta sekä arvioin kilpailuetua, johdon laatua ja tuotteiden kysynnän säilymistä pitkällä aikavälillä. Nämä perustuivat osittain suoriin lukuarvoihin, osittain netissä eri puolilta poimimiin tietopaketteihin, kuten firmojen sijoittajasuhdesivuihin ja blogeihin.

Kolmanneksi arvioin sijoituksen pitkän aikavälin ominaisuuksia, kuten suomen verotusta (takaisin ostot parempia kuin osinko), hajautusta (IBM on jo salkussani suurella painolla), liiketoiminnan ymmärrettävyyttä (jos johto vaihtuu huonompaan suuntaan, niin miten bisneksen käy?), megatrendien vaikutusta ja innovatiivisuutta.

Neljänneksi arvioin myös spekulatiivisia osakkeen lähiajan tuotto-ominaisuuksia. Tämä siitä syystä, että olen myöhemmin tänä vuonna saamassa lisää rahaa osakesijoituksiini, joka mahdollistaa sijoittamisen myös tässä vertailussa salkustani ulkopuolelle jääviin yrityksiin. Tässä huomioin mm. "velkakattokriisin" vaikutuksen ja historiallisen tuoton tähän vuoden aikaan.

Näitä eri osa-alueita painottamalla hieman eri tavoin päädyin aina siihen tulokseen, että KO ei salkkuuni tällä kertaa eksy. KO sai selvästi alle 10 pistettä. WFC ja IBM sijoittuivat kärkeen, mutta pienellä erolla toisiinsa. IBM sai 14 pistettä ja WFC 10,6 pistettä ja tämän perusteella IBM:n paino tulee lisääntymään salkussani. Näillä pisteillä ei ole mitään absoluuttista merkitystä, mutta noin 20 pistettä on maksimipistemäärä riippuen eri osa-alueiden painotuksesta.

Tässä yhteenvetona vielä jotain vertailun tuloksia voittajan osalta:

· Gordonin kasvumallilla laskettu IBM:n osakkeen todellinen arvo P = D1/(r-g) = 225 USD, joka tarkoittaa noin 21 % aliarvostusta nykyisellä noin 186 USD hinnalla.
· Jos lasketaan IBM:n osakkeenomistajan saama tuotto staattisesti historiallisen ROE:n perusteella saamme tulokseksi ROE/(P/B) = 71,12 %/11,03 = 6,44 %. Tämä on selvästi alle 12 %:n, mutta staattinen tuottolaskelma ei ota huomioon kasvua ja tulen luultavasti muuttamaan strategiaani lähiaikoina tämän osalta.
· Osakkeen nykyinen P/E on 13,24, mutta vuoden 2015 tuloksella vain 9,3. Tässä pitää huomioida myös se, että IBM:n johdon antamat EPS ennusteet ovat olleet viime vuosina todella realistisia ja ne ovat jopa ylittyneet.
· Osinkoa IBM on nostanut 18 vuotta ja nykyinen matala osingonjakosuhde tulee tekemään tästä osinkoaristokraatin vuonna 2020.

ps. Miten itse vertailisit eri aloilla toimivia ostokohteita seurantalistaltasi?

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Aikataulua tulosjulkistuksiin

Tänään seurasin Fastenalin tulosjulkistusta ja osake droppasi noin 7 %, kun konsensusennusteesta jäätiin osakekohtaisen tuloksen osalta yhdellä sentillä. Fastenal on hinnoiteltu varsin kovin kertoimin, nimittäin yrityksen P/E on reilusti yli 30. Yritykseltä odotetaan, vähän niin kuin Koneelta, jatkuvasti odotuksia ylittäviä suorituksia ja reaktiot voivat olla isoja. Tämän perusteella jään mielenkiinnolla odottamaan lisää heiluntaan tuloskauden kiihtyessä.

Salkkuni yhtiöt julkaisevat tuloksensa alla olevassa aikataulussa:

Lokakuu:
16.10. IBM
23.10. Fortum
29.10. Aflac
31.10. Technopolis
31.10. Strayer Education

Marraskuu:
7.11. Tikkurila
14.11. Wal-Mart
19.11. Medtronic

Näistä erityisesti odotan Strayer Educationin ja Fortumin julkaisuja. Muilta yrityksiltä odotan tasapaksua suoritusta, ilman mitään mullistavaa uudistusta.

Fortum tuskin tarjoaa yllätyksiä, mutta mahdollisuudet odotuksia parempaan tulokseen on mielestäni olemassa. Venäjän tilanteesta saadaan luultavasti parempi käsitys ja samalla uskoisin, että tiedotetaan verkkojen myynnin etenemisestä sekä tehostamisohjelman saavutuksista.

Strayer Education on julkaissut mm. uuden etuohjelman, joka halventaa valmistuvan opiskelijan kurssikohtaisia kustannuksia. Saapi nähdä, miten se on vaikuttanut uusien opiskelijoiden määrään. Myös muut uudet avaukset firman johdolta Strayerin tilanteen parantamiseksi olisi mukavaa kuultavaa. Ongelmissa rämpivältä alalta on juuri nyt mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia panostamalla laadukkaaseen koulutukseen kohtuu hinnalla ja kannustamalla sisäänkirjautuvia oppilaita (ts. maksavia asiakkaita) valmistumaan ja käymään kaikki kurssit läpi!

torstai 3. lokakuuta 2013

Q3 katsaus: +3,94 %

Salkkuni kehittyi positiiviseen suuntaan viime kvartaalilla. Arvo nousi 3,94 % vertailuindeksin noustessa yli 15 %. Lyhyen aikavälin liikkeitä on turha murehtia. Kvartaalilla tapahtui myös muutoksia salkkuni allokaatiossa, sillä myin Caverionin, YIT:n ja TeliaSoneran osakkeeni. Tilalle ostin mielestäni laadukkaampaa liiketoimintaa, nimittäin IBM:n osakkeita tarttui mukaan hintaan 182,8 USD. Kvartaalilla salkkuuni tupsahti myös muutamat osingot Wal-Martilta ja Aflacilta, 0,47 ja 0,35 USD per osake.

Olen tyytyväinen salkkuni tapahtumiin ja kehitykseen viime kvartaalilla ja jään odottelemaan tulevia tuottoja. Keskityn nyt kirjoittamaan ensimmäistä tekstisarjaani ja pidän tämän julkaisun lyhyenä. Jos jotain muuta elämään liittyvää tähän raapustelisin, niin auton myynti ei ole edennyt. Yritän saada tehtyä sen lähiaikoina, mikä mahdollistaisi pääoman lisäämisen salkkuuni. Löysin autostani hieman vikaa, minkä korjasin ennen myynnin jatkamista. Toiseksi veronpalautuksia on tulossa kohtuu hyvä määrä, jotka suuntaan myös säästöihin. Lisäksi töitä näyttäisi riittävän vaikka Suomessa on paljon irtisanomisia viime aikoina ollut. Palkan yleiskorotuskin on tulossa ensi kuun palkkaan.

Nordnetillä on tällä hetkellä tiettyjen jenkkiosakkeiden toimeksiannot alennettuun hintaan. Tämä herätti heti mielenkiintoni, sillä pienemmät toimeksiantomaksut mahdollistavat useampien ostojen suorittamisen. Tarjousosakkeista IBM on jo salkussani, Coca-Cola, ExxonMobile ja Wells Fargo ovat seurantalistallani, mikä nostaa entisestään mielenkiintoani. Jään harkitsemaan miten toimin näiden mahdollisuuksien suhteen. Palkka tulee 15.10., joka tapahtuu ennen tarjouksen päättymistä, joten uskon jonkinlaisen toimeksiannon tapahtuvan lähiaikoina. Esim. Coca-Cola tarjoaa tällä hetkellä yli 3 % osinkotuottoa ja arvostus on noin P/E = 20.

Nopeasti salkkuani vilkuilessa huomasin, että juuri nyt maksullista opetusta tarjoavat firmat, kuten salkkuyhtiöni Strayer Education ovat noin 4 % laskussa. En huomannut mitään uutista tai alan firman tulosjulkistusta asiaan liittyen, mutta aion tutkia asiaa. Jotain positiivistakin vielä tähän loppuun: Fortumin osake on lähellä vuoden korkeinta ja Tikkurila on lähellä ATH:ta :)

perjantai 20. syyskuuta 2013

Uusi tekstisarja: Salkkuni yhtiöt

Nyt voin sanoa, että olen tyytyväinen. Olen vihdoin saanut salkkuni sisällön kohdalleen ja olenkin suunnitellut julkaisevani ensimmäisen kirjoitussarjan blogissani. Katso "Salkku"-välilehdeltä nykyiset omistukseni. Aion käydä salkussani olevat yhtiöt läpi omistaen jokaiselle yhden tekstin. Alla on hahmotelma teksteissä käsiteltävistä asioista:
  • Yhtiön historia
  • Liiketoiminnan esittely
  • Liiketoiminnan kehitys
  • Vertailu kilpailijoihin
  • Kilpailuedun arviointi
  • Johdon arviointi
  • Arvon määrittäminen
  • SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats)
En tiedä vielä missä järjestyksessä käyn yhtiöt läpi ja kuinka kauan tässä kestää. Uskon näin syksyn tullen, että ulkoliikuntaharrastusmahdollisuuksien vähentyessä aikaa jää enemmän sisällä kyyhöttämiseen ja esimerkiksi blogin kirjoittamiseen. Otetaan vaikka tavoitteeksi, että kaikkien kahdeksan yhtiön läpikäynti tulee olla valmis toukokuussa 2014. Tällöin jokaiselle jää aikaa noin kuukausi.

Jos on toivomuksia tai huomioita tekstien sisällöstä, laita vapaasti kommentti!

torstai 5. syyskuuta 2013

Pikaista päivitystä arjen keskeltä

Olin lomalla vielä elokuun viimeisen viikon ja nyt on palauduttu töihin. Kuun vaihteessa oli myös muutto uuteen vuokra-asuntoon, mikä aiheuttaa vielä tekemistä seuraaviksi päiviksi. Tästä syystä aikaa blogiin ei ole riittänyt entiseen malliin. Jatkossa yritän kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa suoltaa tänne tekstiä.

Salkkuyhtiöitäni TeliaSoneraa ja YIT:tä koskevat uutiset eivät ole tyydyttäneet minua viime aikoina ja olen kyllästynyt odottamaan. Ensinnäkin TeliaSonera ilmoitti, että Turkcell jupakka jatkuu ja Turkin viranomaiset ovat jopa pahentamassa tilannetta. En usko TS:n kurssi nousuu lyhyellä aikavälillä, joten päätin myydä positioni ja siirtää varat muualle. Katso tarkemmin vaikka nordnetin blogista:

http://www.nordnetblogi.fi/teliasonera-turkcell-ratkaisua-ei-nakopiirissa/30/08/2013/

Toiseksi YIT:n pääomistajat ja sisäpiiriläiset ovat myyneet omistustaan yhtiössä, mikä ei mielestäni ikinä ole hyvä asia. Tästä voi kuitenkin saada hieman lohtua sillä, että myynnit koskevat vain allokaatio muutoksia YIT:n ja Caverionin välillä, mitä uutisista olen ymmärtänyt. Sisäpiiriläisten myyntejä en kuitenkaan katso hyvällä ja nyt oli hyvä aika myydä. Lisäksi olen odottanutkin koska pääsen eroon YIT:stä ja voin sijoittaa varat muualle. Tässä vielä yksi uutinen liittyen sisäpiiriläisten myynteihin:

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/ehrnroothit+myivat+ison+mallin+yitta+ostivat+caverionia/a925522

Tällä hetkellä harkitsen käteispositioni sijoittamista jo salkussani oleviin osakkeisiin tai uuteen positioon. Strayer Educationin hinta on tippunut ostohinnastani ja harkitsen osakkeiden lisäämistä, jos hinta edelleen tippuu määrittelemälleni tasolle. Lisäksi Wal-Mart on laskenut melko paljon viime aikoina ja olen valmis ostamaan yhtiötä lisää, jos hinta laskee edelleen.

Uutena positiona harkitsen International Business Machinesin osakkeita, jotka ovat saaneet myös siipeensä viime aikoina. Esimerkiksi vuoden 2015 EPS:llä, forward P/E on hieman yli 9, mikä on mielestäni houkuttelevan matala arvostus näin laadukkaasta firmasta. Olen lukenut paljon teksteja IBM:stä ja jatkan yhtiöön tutustumista ennen ostopäätöstä. Myös negatiiviset mielipiteet ja näkemykset olisivat tervetulleita, jos jollain on jotain hyvää linkkiä jakaa?

Alla vielä salkkuni tämän hetkinen koostumus suurimmasta pienimpään:

Fortum
Aflac
Käteinen
Strayer Education
Technopolis
Wal-Mart
Tikkurila
Medtronic

torstai 8. elokuuta 2013

Hajauttaminen


Jos laittaa kaikki munat samaan koriin ja kori putoaa, niin tällöin jäljelle ei jää ainuttakaan munaa. Hajauttamiseen pätee sama lainalaisuus: jos sijoitat kaikki varasi yhteen yhtiöön ja kyseinen yhtiö menee konkurssiin, niin tällöin jäljelle ei jää euroakaan pääomastasi. Jotkut ovat sanoneet, että hajauttaminen on ainut ilmainen lounas.

Aluksi kun sain ylimääräistä sukanvarteen ja aloitin osakesäästämisen, niin valitsin pelkästään Helsingin pörssistä yrityksiä. Sittemmin olen alkanut hajauttamaan yritysvalintojani myös Yhdysvaltoihin. Monikansalliseen yritykseen sijoittaessa on hajauttamisen kannalta lähes sama missä pörssissä osake listataan ellei huomioida valuuttakursseja. Helsingin pörssissä on kuitenkin auttamattoman vähän valinnan varaa ja jenkkilään hajauttamisessa oli kyse itse asiassa parempien yritysten löytämisestä.

Ennen kaikkea olen pitänyt huolen siitä, että olen hajauttanut sijoitukseni toisistaan poikkeaville toimialoille. Tällä hetkellä salkustani löytyy 9 eri yritystä ja kaikki toimivat eri toimialalla:

Lääke- ja terveydenhoitoteollisuus                Medtronic
Vähittäiskauppa                                          Wal-Mart
Kulutushyödykkeet, maaliteollisuus              Tikkurila
Energian tuotanto ja sähkön siirto                 Fortum
Kuluttajapalvelut, koulutus                           Strayer Education
Vakuutus ja sijoittaminen                             Aflac
Teleoperaattori                                            TeliaSonera
Kiinteistösijoittaminen                                 Technopolis
Rakentaminen                                             YIT

Aion jatkossakin panostaa toimialahajautukseen ja olen muodostanut seuraamieni osakkeiden listan myös toimialat huomioon ottaen. Toimialojen määrittäminen yksityiskohtaisesti, eikä niiden eksakti nimeäminen ole täysin tuttua minulle. Jos jokin kuulostaa hassulta tai muuten vaan älyttömältä, niin kommentoi! Tässä esittelen toimialat ja seuraamani yhtiöt, joihin olen tämän hetkisen seurantalistani perusteella kiinnostunut sijoittamaan:

Lääke- ja terveydenhoitoteollisuus                Johnson & Johnson, Durect
Pankki- ja vakuutus                                     Nordea, Sampo, Wels Fargo, BofI
Teollisuus                                                    Kone, ABB, Vacon, Vaisala
Kulkuneuvot                                                PKC Group, Nokian Renkaat, Harley Davidson
Ohjelmistot ja palvelut                                  IBM, Oracle, Microsoft
Öljyteollisuus                                               Chevron, Seadrill
Kaasuteollisuus                                            Air Products and Chemicals, Air Liquide
Elintarvike ja virvoitusjuomat                        Coca-Cola, Pepsi, Olvi
Kodintarvikkeet ja käyttötavarat                    Procter & Gamble, Clorox, Colgate-Palmolive
Muut                                                           3M, H&M, Fastenal, Automatic Data Processing

Monet näistä yrityksistä ovat tällä hetkellä todella korkealle arvostettuja ja ostopaikat ovat vähissä. Toisaalta tämä on ehkä ihan hyvä asia minulle, koska en juuri tällä hetkellä ole netto-ostaja. Istun vaan osakekasani päällä ja mietin miten voisin raapia lisää pääomia salkkuuni.

Listassa on kaksi yritystä, jonka omistajana olen ollut jo kertaalleen. Nämä ovat hätäisesti myyty PKC Group ja liian pienellä ymmärryksellä ostettu/myyty Durect Corporation. Toimeksiannot molempien yritysten osakkeilla ovat jääneet vaivaamaan minua ja molemmilla yrityksillä on mielenkiintoinen kasvutarina vielä edessäpäin. Kaikki muut yhtiöt olen löytänyt hinnan sekä strategiani muokkautumisen takia vasta nyt tämän blogin kirjoittamisen yhteydessä.

Lähimpänä salkkuuni tuloa ovat olleet pankkiosakkeet Nordea ja BofI. Nordeaa harkitsin vahvasti myös viime vuoden puolella ja jos minulla olisi silloin ollut käytössä nykyinen strategiani, niin olisin saanut Nordeaa salkkuuni noin 6,5 euron hinnalla. BofI:sta innostuin nordnetin blogi tekstin perusteella ja silloin Nordean junasta myöhästyneenä ajattelin, että nyt saan pankkiosakkeen salkkuuni. Tässä oli kuitenkin ongelmana käteisen puute ja minun olisi pitänyt jotain myydä ennen ostoa. Kun BofI:n osake tippui hetkellisesti alle 40 euron ajattelin, että nyt ei muuta kuin ostoksille. Muistaakseni kahden päivän päästä osake oli noussut yli 10 % ja luovutin. Tällä hetkellä BofI kiitää ja kasvaa jo yli 60 euron kurssilla.

Myös Nokian Renkaita harkitsin vahvasti, kun osake droppasi voimakkaasti viime vuoden lokakuun tulosvaroituksen yhteydessä. Silloin tapanani oli vielä spekuloida osakkeiden hinnalla ja tarkoituksenani olisi ollut ostaa Nokian Renkaita lyhyeen holdiin noin 28 eurolla ja myydä tulosvaroitusta edeltävällä tasolla noin 34 euroa. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä olisi onnistunut mukavasti ja päälle olisin saanut vielä osingon.

Jatkossa pyrin strategiani mukaisiin sijoituksiin ja samalla aion käytännössä lopettaa osakkeen hinnalla spekuloimisen. Pyrin jatkamaan toimialahajautusta edellä esitetyn seurantalistan mukaisesti, mutta sitä ennen yritän keksiä tavan lisätä varoja säännöllisesti salkkuuni. Muistakaa tekin hajauttaa!

ps. olen vahvasti harkinnut lainan käyttämistä edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa (Nordea, NRE, BofI). Tämä mielestäni vaatii kuitenkin hieman lisää kokemusta ja lainaneuvottelut saa vielä odottaa.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Osinkotuotto

Osinkotuottoa ja sen kehitystä on hyvä tarkastella oman salkkunsa osalta. Itse laskin viimeisimpien maksettujen osinkojen perusteella salkkuni osinkotuoton. Ensinnäkin huomasin, että Helsinkiin listattujen osakkeiden osinkotuotto on merkittävästi suurempi kuin Yhdysvaltoihin listattujen osakkeiden. Salkkuni suomalaisten osakkeiden tuotto on noin 5-7 %, kun taas jenkkiosakkeiden tuotto noin 2-3 %. Tämä johtuu mielestäni kolmesta syystä: jenkkiosakkeiden huomattavasti korkeammasta arvostustasosta, matalammasta osingonjakosuhteesta ja osakkeiden takaisinosto-ohjelmista.

Salkussani on tällä hetkellä yksi osake, joka ei maksa osinkoa ja se on Strayer Education. Yhtiö ostaa kuitenkin omia osakkeitaan takaisin ja palauttaa näin tuottoja pitkäaikaisille sijoittajille, jotka tulevat saamaan suuremman siivun tulevaisuuden tuloksista. Strayerin lisäksi myös kaikki muut salkussani olevat jenkkiyhtiöt ostavat osakkeitaan takaisin.

Tällä hetkellä salkkuni osinkotuotto osakkeiden hankintahintaan nähden on noin 4 %, mihin olen melko tyytyväinen. Uskon, että salkkuni osinkotuotto tulee nousemaan seuraavina vuosina, sillä salkussani olevat osinkoaristokraatit tulevat nostamaan osinkoaan ja uskon Strayer mahdollisesti palaavan osingon maksajaksi. Osinkoaristokraatit Wal-Mart, Medtronic ja Aflac tulevat kasvattamaan osakekohtaistaan tulostaan sekä kasvun että osakkeiden takaisinostojen kautta ja lisäksi jokainen edellä mainituista voi nostaa vielä osingonjakosuhdettaan. Molemmat näistä merkitsee kasvavaa osinkovirtaa omistajalle ja nostavat prosentuaalista osinkotuottoa hankintahintaani nähden.

Lisäksi myös Tikkurilalla ja Fortumilla on mahdollisuuksia nostaa osinkoa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta Fortumin osalta euron osinko tarjoaa jo nyt yli 7 % osinkotuoton. Nämä riippuvat molemmat paljon Venäjän liiketoiminnan kehityksestä. Technopolis on vähän kysymysmerkki osingon maksun suhteen, sillä kovasti kasvava firma tarvitsisi varoja varmasti myös muualle. Jos viime keväinen osinko olisi jäänyt maksamatta, niin viimeaikaista hybridilainaa ei olisi tarvittu. Technopoliksen osalta en usko osingon nostoon, mutta en ole harkinnut myyväni osakkeita ellei osakkeen hinta nouse merkittävästi yli tavoitehintani. TP on salkussani nimen omaan firman kasvun takia ja viimeaikaiset kasvupanostukset ovat vaikuttaneet kannattavilta ja uskon firman jatkavan samalla tiellä.

TeliaSoneralla on mahdollisuuksia maksaa lisäosinkoa, jos Turkcell jupakkaan saadaan ratkaisu. Muutoin TeliaSonera voi nostaa osinkoaan merkittävästi vain kasvattamalla tulostaan, sillä käsittääkseni osingonjakosuhde on lähellä sataa prosenttia? Olen harkinnut myyväni TS positioni. Myös YIT maksaa osinkoa, mutta syklisenä yhtiönä en usko vuodesta 2010 alkaneen osingon nostosarjan jatkuvan ja pyrin hankkiutumaan eroon osakkeesta sopivalla hinnalla. Jos totta puhutaan, niin tämä parivaljakko tekisi mieli myydä heti ja ostaa tilalle IBM:ää jenkeistä. Yritän kuitenkin tällä hetkellä raapia kasaan varoja salkun ulkopuolelta ja en haluaisi myydä TS:ää ja YIT:tä alennuksella.

Lopuksi voin vielä pohtia, että mitä saamillani osingoilla teen? Sijoitusteni tavoitteena on tietynlainen taloudellinen turva ja osakkesalkussani oleviin varoihin minun ei ole tarvetta koskea, joten tämän perusteella vastaus on helppo: kaikki saamani osingot sijoitan takaisin osakkeisiin tuottamaan edelleen enemmän osinkoja. Aion jatkaa salkuni hajautusta ulkomaille ja koska osingot käyttäisin kuitenkin takaisin sijoitustoimintaan, niin suosin osakkeitaan takaisin ostavia firmoja. Tällä voin myös välttää hieman piensijoittajan osinkoveron kiristymisen aiheuttamia veroseuraamuksia.

torstai 1. elokuuta 2013

Takaisin lomalta, +14,08 % vuoden alusta


Loma oli pitkä, hikinen ja rentouttava. Ulkomailla (ilman datasiirtoyhteyksiä/nettiä) tuli sen verran vietettyä, että talousuutisia ja salkun kehitystä tuli seurattua hyvin vähän. Viimeisin toimeksiantoni oli heinäkuun alusta, jolloin ostin salkkuuni Medtronicia hintaan $51,3. Heinäkuun aikana erityisesti Medtronicin ja Aflackin kurssinousu on ollut mukavaa katseltavaa, mutta toisaalta Strayer Educationin tulosjulkistuksen aiheuttama lähes 10 % kurssipudotus on pitänyt salkun kokonaistuoton lähellä nollaa.

Katsoin juuri salkkuni tuottoa vuoden alusta ja se näyttäisi olevan ihan tyydyttävät +14,08 %. Vuoden alusta lähtien S&P500 on kuitenkin tuottanut enemmän, yhteensä 18,19 %. Helsingin pörssi (25 vaihdetuimman osakkeen indeksi OMXH25) on tuottanut vuoden alusta kuitenkin vain 4,91 %. Noin puolet salkkuni sijoituksista on kotimaan pörssistä ja puolet yhdysvalloista, täten vertailuindeksiksi voidaan ottaa puolikas molemmista. Vertailuindeksi= (S&P500+OMXH25)/2, joka on tuottanut vuoden alusta noin 11,55 %. Tämän perusteella voisin päätellä voittaneeni vertailuindeksin, en ole kuitenkaan aivan varma miten vertailuindeksi ottaa osingot huomioon.

En ole jaksanut tehdä YIT:n jakautumisen jälkeen myyntihintojen määrityksiä erikseen Caverionille ja YIT:lle ennen kuin nyt. Aiemmin muistan määrittäneeni koko YIT:n myyntihinnaksi 18,9 euroa, joka antaa 1,33 euron EPS:llä P/E luvuksi 14,2. Tällöin YIT:n antama tulostuotto olisi noin 7 %, jolloin olisin valmis osakkeen myymään. Jos nyt lasketaan jakautumisen jälkeinen tilanne, niin 1,33 euron EPS:sta 1,08 euroa kuuluu YIT:lle ja 0,25 euroa Caverionille. Tällöin jakautumisen jälkeisen YIT:n myyntihinnaksi muodostuisi hieman aiempaa korkeammalla arvostuksella P/E =15 noin 16,2 euroa.

Caverionilla puolestaan on tämän hetkisestä tilanteesta paljon nousuvaraa osakekohtaisen tuloksen ja kannattavuuden osalta. 0,25 euron EPS:lla laskettuna tämän hetkinen arvostus P/E= 17 on suoraan sanottuna haastava tasaiselle liiketoiminnalle, jonka toimintaympäristönä on ongelmissa oleva taantuva Eurooppa. En näe kasvumahdollisuuksina kuin yritysostot, jossa voi helposti myös polttaa omistaja-arvoa. Tuloksen pitäisi nousta noin 50 % ennen kuin nykyinen arvostus olisi lähelle oikeutettua. Tästä syystä olen valmis myymään Caverionin osakkeeni nykyisellä hinnalla noin 4,25 euroa ja haluan kohdentaa pääomani mieluummin paremmin tuottavaan liiketoimintaan, kuten IBM:ään, Medtroniciin tai jopa Koneeseen.

Yritän edelleen etsiä myyntipaikkaa sekä YIT:lle, että TeliaSoneralle. Lisäksi olen kiinnostunut keventämään Fortumin painoa salkussa, mutta tätä joutunee odottamaan varmaan muutaman vuoden. Yleisesti ottaen tämän hetken kurssitasot seuraamissani yrityksissä ovat niin ylhäällä, että en näe hirveästi ostopaikkoja. Olen harkinnut lisääväni Strayer Educationin osakkeita, jos kurssilasku jatkuu dramaattisesti, sillä uskon johdon uusien toimenpiteiden parantavan hintatietoisten opiskelijoiden intoa kirjautua sisään. Lisäksi toimenpiteet tukevat viranomaisten asettamia vaatimuksia/ohjeita maksullista yliopistokoulutusalaa kohtaan. 

Nyt lomien jälkeen koitan palata myös blogini ääreen ja ottaa taas aktiivisemman roolin sijoitus koukeroihin. Blogin aiemmissa teksteissä olen kirjannut paljon tavoitteita ja asioita, joita olen ajatellut esitteleväni seuraavissa kirjoituksissani, mutta en ole aivan varma tuleeko näin tapahtumaan. Tavoitteenani on oppia koko ajan lisää varsinkin omista virheistä ja perustalla itselle sijoittamiseen liittyvät suoritukseni, niin myydessä kuin ostaessa. Hyvää kesän jatkoa kaikille!

EDIT: tässä vielä käppyrä salkun ja vertailuindeksien kehityksestä, päivitetty 2.8.2013.

 

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Q2 tulos ja muita mietteitä

Q2 tulos oli negatiivinen, mutta silti jopa odotuksia parempi. Durect position kanssa luulin menettäväni enemmän, mutta muiden sijoitusten defensiivinen luonne ja viimeaikainen Technopoliksen kova nousu sekä lopulta Durectin myynti kohtuu hyvään hintaan saivat salkun pysymään lähes nollissa. Q2 tulos oli -0,6 %.

Sain myös 1. erän Medtronicia salkkuuni tällä viikolla. Salkkuni koostumuksen näet "Salkku"-välilehdeltä. Aion lisätä omistustani firmassa mahdollisuuksien mukaan ja nostaa paino hieman yli 10 %:n. Tämä kuitenkin vaatii lisäpääomia, joista puhuin aiemmin. Jos onnistun lisäsäästöjä salkkuuni hankkimaan, niin aion hajauttaa myös lisää ja avata uuden position jossain seuraamassani yhtiössä. Salkustani ei ole tällä hetkellä tarkoitus myydä mitään ainakaan enää tänä vuonna. YIT, Caverion ja TeliaSonera ovat potentiaalisia myyntikohteita, mutta niiden arvostuksen pitää nousta ennen myyntiä. Joten ei muuta kuin odottelemaan.

Kaupankäyntikulut ovat olleet melko kovat vuoden alusta lähtien, kun olen alkanut muodostamaan strategiaa ja allokoimaan varoja sen mukaisesti. Alkuvuonna myin esimerkiksi Ramirenttia, Cargotecia ja PKC Groupia. Olen vielä eksynyt lammas susien joukossa, mutta uskon että strategiaa hiomalla ja siinä pysymällä pystyn pitämään kulut kurissa ja sijoittamaan mahdolliset lisäsäästöt kannattavasti laadukkaaseen liiketoimintaan.

Loppuvuonna tarvoitteena on hankkia yksi uusi salkkuyhtiö (kuluttajatuote-, teollisuus-, pankki- tai softa-alaa), olla myymättä mitään ilman todella perusteltua syytä ja osallistua koronkiskontaan S-junasta. Eli ennen vuoden vaihdetta aion liittyä usemman korkoa maksavan osuuskaupan jäseneksi, jolloin osuusmaksujen yhteissumma pitäisi olla noin 1000 euron luokkaa. Viime vuonna tämä oli jo tarkoitus toteuttaa, mutta en yksinkertaisesti ehtinyt.

Uskon, että ensi vuodesta tulee mielenkiintoisa, sillä mm. ASP-ehdot täyttyvät ja minulla on mahdollisuus ostaa asunto. Toiseksi opintolainan lyhennykset alkavat ja olen ollut nykyisessä työpaikassani sen aikaa, että aion mennä pyytämään 1. palkan korotusta. Tämä silmällä pitäen olen yrittänyt hoitaa erityisellä huolella viime aikaisia tehtäviäni. Tällä hetkellä on menossa yksi pidempi projekti, joka kestää vuoden 2015 alkuun ja siinä kun vielä skarppaa osaprojektien toteuttamisessa, niin eiköhän neuvotteluvoimaa riitä muutaman sadan euron palkan korotukseen. Lisäksi minulla on yksi ässä hihassa.

ps. tämä viikko taas menty polkupyörällä töihin loistavassa kelissä reilu 9 km suunta. Auto ollut jo myynnissä, vaikka aiemmin kirjoitin, että myynti olisi keppiä epäonnistuneeseen säästämiseen.