Osingonkorotukset alkuvuodelta 2025

Sijoitan lähinnä yrityksiin, jotka jakavat osan voitoistaan osinkoina omistajilleen ja pyrkivät pitkällä aikavälillä kasvattamaan voittoja sekä osinkoja. Ajatuksen juoksuna käyn läpi salkkuni osingonkorotukset alkuvuoden osalta.

Aloitetaan pohjoismaisista yrityksistä.

Fortum (FORTUM) maksoi 1,4€ osinkoa, joka muodostui 0,9€ normaalista ja 0,5€ lisäosingosta. Viime vuonna osinkoa maksettiin 1,15€ eli käytännössä osinkoa nostettiin, mutta teoriassa kyse oli osingon leikkaamisesta. Osingonkorotusvuodet (Dividend Growth Vuodet, DGV) 0.

Tietoevry (TIETO) maksoi 0,75€ osingon keväällä ja esityksen mukaan maksaa toisen samansuuruisen erän syyskuussa eli yhteensä 1,5€ tänä vuonna. Tässä on kasvua 2% viime vuoden 1,47€ osinkoon nähden. DGV 6.

Puuilo (PUUILO) maksoi 0,35€ osingon keväällä ja maksaa 0,35€ osingon syksyllä eli yhteensä 0,7€. Ehdotetun perusosingon (0,46) ja lisäosingon (0,24) sijaan päätettiin maksaa kaksi perusosinkoa, jotka vastaavat ehdotettua summaa yhteensä. Kasvua huikeat 84%. DGV 3 (eli koko pörssitaival tähän mennessä).

Svenska Handelsbanken (SHB-A) maksoi osinkoa jopa 15SEK, joka koostui 7,5SEK perusosingosta ja 7,5SEK lisäosingosta. Kasvua viime vuoteen nähden perusosingossa 15% (huom. myös vuosina 2024 ja 2023 maksettiin lisäosinkoja 6,5SEK ja 2,5SEK normaalien 6,5SEK ja 5,5SEK osinkojen lisäksi). DGV 4 (koronavuonna 2020 ei maksettu vuoden 2019 tuloksesta).

Sandvik (STO:SAND) maksoi 5,75SEK osingon keväällä, jota korotettiin viime vuoden 5,5SEK osinkoon nähden 5%. DGV 4 (koronavuonna 2020 ei maksettu vuoden 2019 tuloksesta).

Bufab (BUFAB) maksoi 5,25SEK osingon keväällä, jota korotettiin viime vuoden 5SEK osinkoon nähden 5%. Tässä pitää huomioida 9.5.2025 tehty 1:5 split, jota ei ole huomioitu edellä esitetyissä luvuissa. DGV 4 (koronavuonna 2020 ei maksettu vuoden 2019 tuloksesta).

Novo Nordisk (NOVO-B) maksoi 11,4DKK osingon, joka koostui ensin (08/2024) maksetusta 3,5DKK väliosingosta ja 7,9DKK perusosingosta. Väliosinko maksetaan aina elokuussa ja perusosinko keväällä tilinpäätöksen jälkeen. Kasvua 21% viime vuoden 9,4DKK osinkoon nähden. DGV 27 (ensimmäinen korotusputkessa mukana oleva osinko maksettiin 1997).

Sitten voidaan alkaa käymään läpi jenkkilistattuja yrityksiä.

Air Products and Chemicals (APD) korotti osinkoa 7,16 dollariin eli 1% verran viime vuoden 7,08 dollariin nähden. Osinko maksetaan neljä kertaa vuodessa 1,79 dollaria per kerta. DGV 43.

Tractor Supply (TSCO) korotti osinkoa 0,92 dollariin eli 5% viime vuoden 0,88 dollarin osinkoon nähden. Osinko maksetaan neljä kertaa vuodessa 0,23 dollaria per kerta. Luvuissa on huomioitu 12/2024 tehty 1:5 split. DGV 16.

Fastenal (FAST) korotti osinkoa 10%. Uusi osinko on 0,78 dollaria vuodessa, joka maksetaan neljästi vuodessa 0,195 dollarin erissä viime vuoden 0,175 osinkoihin verrattuna. Luvuissa on huomioitu 04/2025 tehty 1:2 split. DGV 26.

Gilead Science (GILD) palkitsi omistajia 3% korotuksella, joka oli yrityksen kymmenes. Osinkoa maksetaan 3,16 dollaria, neljä erää vuodessa a' 0,79 dollaria. 10. korotus kerta tarkoittaa, että GILD kuuluu nyt Dividend Contendereihin CCC-listalla. DGV 10.

Intercontinental Exchange (ICE) korotti osinkoa 7% ja uusi osinko on 1,92 dollaria. Osinko maksetaan neljä kertaa vuodessa 0,48 dollarin erissä. DGV 12.

Moodys (MCO) korotti osinkoa 11% ja uusi osinko on 3,76 dollaria. Osinko maksetaan neljä kertaa vuodessa 0,94 dollarin erissä. DGV 15.

Booking (BKNG) korotti osinkoa 10%, joka oli myös heidän ensimmäinen korotus aloitettuaan osingon maksun ylipäätään vuonna 2024. Uusi osinko on 38,4 dollaria, joka maksetaan neljässä 9,6 dollarin suuruisessa erässä. DGV 1.

Skyworks Solutions (SWKS) korotti osinkoa 1%. Uusi osinko on 2,84 dollaria, joka maksetaan neljässä 0,71 dollarin erässä. DGV 11.

Illinois Tool Works (ITW) lupasi maksavansa 7% lisää korottamalla osinkoaan 6 dollarista 6,44 dollariin. Jenkkiläiseen tyyliin tämäkin maksetaan neljä kertaa vuodessa 1,61 dollarin suuruisissa erissä. DGV 62.

Seuraavaksi odottelen korotuksia Altrialta (MO) ja Texas Instrumentsilta (TXN). Yleensä MO ilmoittaa osingosta elokuussa ja TXN syyskuussa. Näiden lisäksi odotan korotusta vielä 8 muulta yritykseltä. Keskiarvo osingonkorotus edellä esitetyistä on tänä vuonna ollut 13%, jos Fortumin lisäosinko huomioidaan (ja 10% jos ei). Korkeimmat efektiiviset osinkotuotot edellä mainituista nykykursseilla laskettuna ovat Tietoevryn 10,0%, Svenska Handelsbanken 6,1% (ilman lisäosinkoa) ja Fortumin 5,7% (ilman lisäosinkoa).

Osakesalkkuni eteenpäin katsova (brutto-)osinkosumma on tällä hetkellä 4248€/v, joka on nettona keskimäärin 262€/kk. Tässä on toki syytä huomioida esim. lisäosingot, joita tuskin samalla voimalla maksetaan ensi vuonna (esim. SHB-A). Salkussa on 2300€ käteistä ja auton myynnistä vapautui 6000€ lisää, joten sijoitettavaa pääomaa olisi reilusti (5% käteispositio). Edellä mainittu käteinen huomioiden salkkuni koko yhteensä on kirjoitushetkellä 164 500€. Jos dollari olisi lähellä helmikuun lukemia, niin uusi 100K-milestone olisi nettovarallisuuden osalta hyvin lähellä rikkoutumista tässä kuussa. Heikko dollari mahdollistaa kuitenkin ostojen tekemisen rapakon taakse "edulliseen hintaan". Kiirettä en kuitenkaan pidä.

Fyysikon Osingot 12 vuotta 12.5.2025

Kirjoitin tämän tekstin alunperin kaksi vuotta sitten blogin 10 vuoden iän tullessa täyteen. Jäi kuitenkin raakileeksi ja muutenkin siihen aikaan oli paljon muita juttuja mielessä. Vielä kuitenkin blogi pystyssä 2 vuotta myöhemminkin, vaikka tahti on hidastunut huomattavasti. Nyt siis lyhyt milestone muistelot blogin ja kirjoittajankin historiasta.

Blogin aloituksesta on kulunut 12 vuotta. Tekstejä on tullut kirjoiteltua n. 390, kommentteja on syntynyt n. 1000 ja katselukertoja n. 560 000.

Kun aloitin 2013, niin olin pelannut pokeria ehkä noin 5 vuotta, josta n. vuoden ihan päätyönä pitäessäni opiskelusta välivuotta. Pidin 2009-2011 pokeriblogia pokerista.fi sivustolla, jota ei ole enää olemassa. Muistan käyneeni Battle of (poker) Forums turnauksessa Tallinnassa, jossa mukana oli myös nykyisin sijoituspiireistä tunnettu Aki Pyysing. Reilun sadan hengen porukasta pääsin jopa finaalipöytään turnauksessa, jonka tiketin olin voittanut osana rakebackkisaa. Silloin tuli pelatttua 4-6 pöytää 6-10h päivässä, nykyisinkin pelailen, mutta hyvin harvoin. Blogaaminen oli siis jossain määrin tuttua jo ennen Fyysikon Osinkoja.

Parin vuoden blogaustauon jälkeen sijoitusjuttuja yksikseen pohtiessani luin säännöllisesti Pasi Havian (HCP Quantin salkunhoitaja) pitämää taloudellinenriippumattomuus blogia, joka toimi tietyllä tapaa innostuksena omaankin blogiin. Huomasin, että Havian blogissa oli paljon keskustelua, jossa asioita pähkittiin yhdessä ja vaikeista konsepteista väiteltiin/annettiin palautetta. Ajattelin blogaamisen oppimisympäristönä ja sellaiseksi se mielestäni muodostuikin vaikka viimeiset vuodet on mennytkin jo melko hiljaiseksi ihmisten siirtyessä videoihin/someen/podeihin. Muistan joskus vuonna 2010 tehneeni ensimmäisen vlogi-merkinnän, jossa kuvasin pokeripelejäni ja ohella perustelin päätöksentekoa. Vastaavaa en kyllä voisi harkita tämän blogin osalta.

Kuva 1, 2013 asuin Helsingissä, mutta Juhannuksen viettoon oltiin kaveriporukalla päästy vähän rauhallisempiin mökkimaisemiin.

Olin valmistunut yliopistosta 2011 ja rahaa oli alkanut jäämään reippaasti menoja enemmän yli. Osakkeet taisi tulla jossain pokerifoorumilla vastaan ja mitä sitä muutakaan keksin kuin sijoitin 1000 euroa Talvivaaraan :) Potentiaalihan oli huikea kun nikkeliä alettiin jalostamaan uudella uraa uurtavalla (lue: vuotoja uurtavalla) menetelmällä. Osake tuplasi aika nopeasti ja myin pois. 9kk myöhemmin oli sateet saapuneet ja puhkoneet altaat, jonka jälkeen osake olikin 90% alempana ja viimeisiä hätäanteja oltiin pyytämässä käsiojossa Pekka Perä edellä.

Näiden ekojen osakemarkkina kosketusten jälkeen aloin hajauttamaan. Olin saanut raavittua kasaan ehkä reilu 10 tonnia, jonka sijoitin n. tusinaan eri firmoja. Mukana oli mm. YIT:tä, Rautaruukkia, Spondaa, Technopolista, Fortumia, PKC Groupia, Teliaa ja Metsoa. Blogin ekasta tekstistä voi aika hyvin päätellä sen hetkisen tilanteen ja tasoni sijoittamisesta ymmärryksessä. Oli luettu kauppalehteä ja arvopaperia, josta eri tunnuslukujen perusteella valitsin käytännössä halvimmat. Ymmärryksen taso oli ohut, sinisilmäinen ja harvinaisen itsekäs. Luulin olevani niin saakelin fiksu ;)

Kuva 2, 2014 vapaa-ajan vietto oli vieläkin hyvin pitkälti opiskelukulttuurin mukaista, kun laivalta rahdattiin keisseittäin juomia.

Aika nopeasti blogin aloitettua aloin säästämään myös omaan asuntoon ASP:n kautta. Säästötavoite tuli täyteen 2015 alkupuolella ja kirjoittelin kauppakirjat uudiskohteesta muistaakseni elokuussa 2015. Osakesalkkuun päätyi vain hiluja, sillä pyrin laittamaan tonnin kuussa aspiin. 2014 Krimin "kriisin" eli sodan aikaan ostelin ahkerasti Nokian Renkaita putoavaan kurssiin reilu 19 euroon asti. Se onnistui ihan hyvin sillä sain kevenneltyä muutamaan otteeseen 30-35€ hinnoilla. Voi kun olisi tässä kohtaa ymmärtänyt venäjäriskit, mutta näin sodan alkamisen vain ostopaikkana. Niin moni muukin, kunnes sitten 2022 todellisuus paljastui kaikille.

Kuva 3, ostamani asunto sijaitsi uudiskohteessa, joka tässä vaiheessa oli vielä rakenteilla.

Näihin aikoihin taisin löytää Jason Fieberin pitämän Dividend Mantra blogin, joka päätyi lopulta myydyksi ja taso laski tai oikeastaan romahti. Seuraan edelleen Fieberia mrfree33 blogissa ja daily trade alertin kautta. Fieberiltä opin osinkokasvusijoittamisesta ja sillä tiellä ollaan edelleen tai ainakin sinne päin. En tiedä miksi uppiniskaisesti pidin kiinni aiemmista omistuksistani vaikka ne eivät täysin DGI-strategiaan sopineet. Jos olisin jo 2014-2016 aikoihin siirtynyt täysin DGI:hin, niin salkkuni olisi luultavasti laadukkaampi, hajautetumpi ja paljon suurempi.

Kuva 4, osana säästämistä pyrin myymään kaiken turhan ja minimoida tavaramäärää ennen muuttoa ekaan omaan asuntoon. NADin integroitu vahvistin 312 meni noin 15v kovan käytön jälkeen kaupaksi.

Joulukuussa 2015 aloin seuraamaan kulujani tarkemmin. Tästä lähtien minulle on muodostunut samaan exceliin lähes samanlaisin luokitteluin tiedot kuluistani sekä tuloista.

Kuva 5, kuvaajat tuloista ja menoista, joita olen seurannut ahkerasti vuoden 2015 joulukuusta lähtien.

Mokailin huolella 2015 loppupuolella ja 2016 menikin ahkeran säästämisen puolellla. Jouduin jopa ottamaan lainaa homman hoitamiseksi, mihin sitten sain kahdelta hyvältä ystävältä henkilötakaukset (20ke per nokka).

Loppujen lopuksi koko sekoilulle tuli hintaa reilu 15ke vaikka oma arvio kuluista oli n. 70ke. Vuoden 2016 aikana säästin vajaa 1100 e/kk noin 2400 euron nettopalkasta. Lainat sain maksettua pois elokuussa 2017. Iso kiitos ystävilleni!

Oishan tänki voinu lukea lehdestä tai ainakin jossain määrin ymmärtää etukäteen ja siten välttyä tommoselta rahareijältä. Mutta tulipahan jotain opittua ihan kantapään kautta. Vaihtoehtoiskustannus on tuolle summalle ollut aika helvetin iso, mutta todellisuudessa aika vaikea sanoa muutinko käytöstä niin merkittävästi parempaan, että loppu peleissä moka onkin ollut nettopositiivinen. Tälleen jälkikäteen ajateltuna ainakin uskon, että moka oli opettava ja muutti jopa tapaa katsoa elämää.

Kuva 6, mokailun jälkeen aika meni säästäessä, kituuttaessa, urheillessa ja töitä tehdessä. Voisi jopa sanoa, että "urheilu piti minut hengissä". Muistan portaita kävellessä kuunnelleeni Antti Tuiskun juuri julkaistua "Mä hiihdän"-kappaletta.

Vuoden 2017 lopulla blogissakin alkoi hieman väreilemään uusi into synkän vuoden 2016 jälkeen. Keväällä 2017 vaihdoin työpaikkaa ja se antoikin virtaa loppu vuodelle. Samaan väliin "menetin" myös sydämeni toiselle, nykyiselle, lapseni äitille. Ei alkuvuonna jäänyt juuri aikaa blogiin raapusteluun.

Kuva 7, vuonna 2017 pelattiin sählyä ja käytiin puntilla aivan uudella innolla.

Vuonna 2018 kaikki muuttui kun lapseni syntyi. Aika alkoi mennä kuin siivillä, mutta toisaalta jokainen päivä oli täynnä elämää ja sitä se on vieläkin. Vaikka ennen koronaa ehti vielä matkustamaan kaveriporukalla jonkin verran, niin kyllä 20€:n propellikone ajelut Gdanskiin kirkon torniin kiipeämään ja polkuveneillä jokivarren autiotaloja tutkimaan olivat pääosin takana. 2018 oikeastaan muuttui myös tapani sijoittaa, joka on kehittynyt jatkuvasti hieman pitkäjänteisempään ja varovaisempaan muotoon. Alla muutamia saavutuksia 2018 jälkeen:

• 2019 rikoin 100 000 euron nettovarallisuuden
• 2020 koronadropissa otettiin osumaa ja salkku laski muutamassa viikossa 30%
• 2021 osakesalkku rikkoi 100 000 euron rajapyykin
• 2022 rikoin 200 000 euron nettovarallisuuden
• 2023 maksoin sijoitusasunnon pankkilainan pois
• 2024 rikoin 250 000 euron nettovarallisuuden
• 2025 näyttää vahvasti siltä, että saavutan tavoitteeni 400€/kk passiivisista nettotuloista

Lopuksi hieman onnistumisia ja epäonnistumisia vuosien varrelta.

Topit:

1. Osakesijoittamisen aloittaminen heti kun rahaa alkoi jäämään yli.

2. ASP-tilin hyödyntäminen ensiasunnon ostossa.

3. DGI-strategiaan siirtyminen.

4. Kulujen seuraaminen ja turhien kulujen karsiminen aika ajoin.

5. Osakekaupankäynnin minimoiminen ja holdaaminen.

Flopit:

1. Venäjäriskien vähättely ja Nokian Renkaiden holdaaminen 35 eurosta 8 euroon.

2. Muiden liiallinen peesaaminen ilman kriittisen ajatuksen häivää.

3. Hajautuksen heikkous.

4. Osakkeiden turha myynti.

5. Viiveet sijoitusasunnon myyntipäätöksessä.

Lisäksi tässä vielä lista tietyllä tapaa suosikki teksteistäni. Eivät ne välttämättä mitään novelleja ole, mutta ovat itselleni tärkeitä tai niiden avulla tulee sopiva mielentila sijoittamista pohtiessa.

1. Tikkurila-analyysi, joka oli ensimmäinen tekemäni osakeanalyysi ja kuvasti sitä millä tavalla halusin asioita käydä läpi ja oppia.

2. Riskien, velkavivun ja asuntosijoittamisen käsittely, jossa käyn läpi omat ajatukseni velkavivulla sijoittamisesta asuntoyhtiön osakkeeseen.

3. REIT-analyysi, jossa pureskelen mielestäni parhaat REIT-yhtiöt.

4. Novo Nordisk-analyysi, jossa käyn läpi yrityksen liiketoimintaa, markkinaosuutta, kilpailuetua, johtoa ja taseen kestävyyttä.

5. Vuoden 2022 yhteenveto, jossa käyn läpi vuoden ja pidemmän aikavälin tuloksia käppyröiden avulla.

Viimeisenä vaiheena onkin syytä sitten pohtia tulevaa ja miettiä miten tästä blogista tai sijoittamisesta saan eniten irti.

Hyvin pitkälti tuntuu siltä, että blogaaminen ei juuri anna enää mitään. Varmaan on taas tullut jumalakompleksi päälle ja koen olevani niin saakelin fiksu sekä tietäväni kaiken. No ei sentään. Maailmassa, sijoittamisessa tai missä tahansa asiassa on aina uusia tasoja ja haasteita saavutettavana kunhan niihin suhtautuu oikein ja hyväksyy tietyllä nöyryydellä oman pienuutensa ja tietämättömyytensä.

Sijoittamisesta saan varmasti irti jatkossakin, mutta viime aikoina se on alkanut enemmän tuntua varallisuuden säilyttämiseltä kuin sen kasvattamiselta. Pitkän aikavälin tavoitteenikin on täyttymässä, joten olisi syytä asettaa jokin uusi tavoite. Ilman tavoitetta on vaikea nähdä metsää puilta ja pyrkiä parantamaan. Ihmisen tulisi aina työntää jotain raskasta, kannatella taakkaa tai muuten havahtuu vasta kuolin pedillään että tässäkö tää nyt oli. En hitto tehnyt mitään. En auttanut ketään.

Uskon seuraavien vuosien teemana olevan sijoitusasunnon myynti ja sieltä vapautuvan pääoman sijoittaminen. Lisäksi urakehityksen kautta on tullut myös muunlaisia varallisuuden kasvattamismahdollisuuksia, jotka ennemmin tai myöhemmin joudun käsittelemään. Näihin ja vastaavan tyyppisiin pohdintoihin näen blogin erinomaisena työkaluna jäsennellä omia ajatuksia kirjoittamalla ne ylös. Näihin teksteihin ja ajatuksiin on helppo palata sekä satunnaiset lukijat saattavat myös antaa palautetta ollen joko samaa tai eri mieltä. Parhaimpia kommentteja on tietenkin ne, jotka ovat kriittisesti ja perustellen eri mieltä, mikä haastaa omaa ajattelumaailmaa ja tapaa toimia. Toivon myös, että blogistani olisi edes yksittäisten tekstien osalta joskus jollekin muullekin hyötyä.

Hyvin suurella todennäköisyydellä jatkan blogaamista hamaan tulevaisuuteen, mutta annan sen mennä täysin omalla painolla ilman minkäänlaista painetta. Jaan sen minkä haluan, otan vastaan sen minkä saan ja kerron jatkossakin osakkeista, sijoittamisesta, henkilökohtaisen talouden hallinnasta ilman mainoksia.

Osakesalkkuni helmet

Kävin läpi salkkuani, jonne olen pyrkinyt valitsemaan helmiä ja mukaan on päässyt myös vähän vähemmän helmiä. Tässä tekstissä esittelen mielestäni salkkuni helmet ja paremmuutta tukevat tärkeimmät perustelut.

Helmien lisäksi salkusta löytyy seuraavat yritykset, jotka lasken jonkinlaiseen B-kategoriaan:

• Strategic Education
• Gilead Science
• Skyworks Solutions
• Altria
• Starbucks
• Ubiquiti
• Rockwell Automation
• PayPal
• Fortum
• TietoEvry
• Bufab

B-kategoria muodostaa salkustani yhteensä 23,5%.

Nyt kuitenkin salkkuni helmet, jotka ovat siis yli 3/4 salkustani.

Esitetyt luvut ovat lähtökohtaisesti pitkän aikavälin keskiarvoja (ROE, nettomarginaali, liikevaihdon kasvu) tai kuvastavat nykyhetkeä (net-debt-to-assets, interest coverage) 

Aflac (AFL)

• Erinomainen yhdistetty kulusuhde (~80%)
• Konservatiivinen sijoitusportfolio ja vahva markkina-asema päämarkkinalla Japanissa
• Korkea ROE (vakuutusyhtiöksi 16,5%) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 14,7%)
• Lähes nettovelaton (net-debt-to-assets 1%)

Fastenal (FAST)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +7% p.a.)
• Laadukas yrityskulttuuri, laittaa asiakkaat etusijalle
• Korkea ROE (27,4%) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 13,5%)
• Nettovelaton

Tractor Supply (TSCO)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +12% p.a.)
• Laadukas yrityskulttuuri, panostetaan asiakkaita palvelevaan henkilöstöön
• Korkea ROE (31,7%) ja vakaasti kannattava (retail ala huomioiden, nettomarginaali 6,1%)
• Vähän velkaa (net-debt-to-assets 16%)

Automatic Data Processing (ADP)

• Suojattu korkojen nousulta sijoitusportfolion ansiosta
• Markkinajohtaja, erittäin hajautettu ja pysyvä asiakaskanta
• Korkea ROE (39,9%) ja vakaasti kannattava (14,8%)
• Lähes nettovelaton (net-debt-to-assets 0,2%)

Air Products and Chemicals (APD)

• Kohtuullisesti velkaa (net-debt-to-assets 28%) voimakkaasta investointivaiheesta huolimatta
• Toimii oligopolina, joka takaa vahvan hinnoitteluvoiman ja markkina-aseman
• Korkea ROE (17,2%) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 16,5%)
• Velan hoitokulut ovat erittäin hyvin katettu (interest coverage > 20)

Texas Instruments (TXN)

• Erittäin laaja tuoteportfolio ja hajautettu asiakaskanta
• Tuotteiden käyttöikä erittäin pitkä (~20 vuotta)
• Korkea ROE (35,6%)ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 26,6%)
• Velan hoitokulut ovat hyvin katettu (interest coverage > 10)

Illinois Toolworks (ITW)

• Hyvin toimiva hajautettu ja yrittäjämäinen johtamis- ja työskentelykulttuuri
• Menestyksekäs asiakaslähtöinen kulttuuri ja tasavahvat toimialasegmentit
• Korkea ROE (51,0%) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 15,6%)
• Velan hoitokulut ovat hyvin katettu (interest coverage > 10)

Moodys (MCO)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +7% p.a.)
• Toimii duopolina, joka takaa vahvan hinnoitteluvoiman ja markkina-aseman
• Korkea ROE (50,9% viimeiset 3 vuotta) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 26,6%)
• Velan hoitokulut ovat hyvin katettu (interest coverage > 10)

Intercontinental Exchange (ICE)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +19% p.a.)
• Vahva kilpailuetu (omistaa NYSE:n)
• Voimakas alalle tulokynnys regulaatioviidakon takia
• Vakaasti kannattava (nettomarginaali 29,9%)

Visa (V)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +12% p.a.)
• Toimii duopolina, joka takaa vahvan hinnoitteluvoiman ja markkin-aseman
• Korkea ROE (24,1%) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 42,0%)
• Velan hoitokulut ovat erittäin hyvin katettu (interest coverage > 20)

A.O. Smith (AOS)

• Erittäin vahva markkina-asema (40-60% markkinaosuus) kotimarkkinoilla USA:ssa
• Vahva liikevaihdon uusiutuvuus (90% liikevaihdosta lämminvesivaraajien uusinnoista)
• Pystynyt parantamaan hyvää kannattavuuttaan jatkuvasti (ROE 19%-> 28%)
• Nettovelaton

Stryker (SYK)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +8% p.a.)
• Vahva markkina-asema ortopedisissä tuotteissa (34%)
• Hyvin ja vakaasti kannattava (ROE 15,5%, nettomarginaali 13,9%)
• Vähän velkaa (net-debt-to-assets 23%)

Nike (NKE)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +7% p.a.)
• Yli 50% liikevaihdosta tulee suoramyynnistä Nike Direct nettikaupan kautta
• Korkea ROE (28,8%) ja vakaasti kannattava (retail ala huomioiden, nettomarginaali 10,0%)
• Nettovelaton

O'Reilly Automotive (ORLY)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +12% p.a.)
• Keskittyminen erinomaiseen asiakaspalveluun, promote-within kulttuuri
• Vakaa kannattavuus (nettomarginaali 11,4%) ja korkea ROA (12,6%, oma pääoma neg.)
• Velan hoitokulut ovat hyvin katettu (interest coverage > 10)

Booking (BKNG)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +18% p.a.)
• Johtava markkina-asema matkussovelluksissa (35%),
• Erittäin hyvin skaalautuva liiketoiminta molempiin suuntiin (pysyi koronassa voitollisena)
• Lähes nettovelaton (net-debt-to-assets 1,6%)

Puuilo (PUUILO)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +20% p.a.) (ja nopeammin kuin kilpailija)
• On kilpailijoitaan kannattavampi ja uuden myymälän takaisinmaksuaika vain pari vuotta
• Korkea ROE (43,6%) ja vakaasti kannattava (retail ala huomioiden, nettomarginaali 10,9%)
• Velan hoitokulut ovat hyvin katettu (interest coverage > 10)

Svenska Handeslbanken (SHB-A)

• Kilpailijoita pienemmät luottotappiot (net credit loss ratio 0,05% vs. 0,15%-0,20%)
• Kilpailijoita parempi luottoluokitus ja korkeampi ROE (12,8%)
• Vahva markkina-asema ja yrityskulttuuri (hajautettu päätöksenteko ja johtaminen)
• Tasaisesti kannattava (nettomarginaali 40,6%)

Sandvik (STO:SAND)

• Maailman johtava työstökoneiden kääntöterien toimittaja (globaali markkina-osuus > 50%)
• Kasvaa orgaanisesti ja yritysostoin, jotka tehdään järkevästi sirpaloituneeseen markkinaan
• Vakaa kannattavuus (nettomarginaali 8,5%) ja tasavahvat toimialasegmentit
• Korkea ROE (16,7%) ja vähän velkaa (net-debt-to-assets 17%)

Novo Nordisk (NOVO-B)

• Kasvaa voimakkaasti (liikevaihto +12%)
• Erittäin vahva globaali johtajuus diabeteslääkkeissä (~30%)
• Korkea ROE (59,7%) ja vakaasti kannattava (nettomarginaali 29,8%)
• Velan hoitokulut ovat erittäin hyvin katettu (interest coverage > 20)

Yhdistäviä tekijöitä näissä A-kategorian helmissä ovat ehdottomasti joko voimakas kasvu tai vahva markkina-asema. Lisäksi korkea oman pääoman tuotto ja vakaa kannattavuus nousee esille käytännössä kaikilla tai yksinkertaisesti paremmuus kilpailijoihin nähden. Velkaa kaikilla on vähän tai helmet ovat jopa nettovelattomia ja pahimmillaankin korkokulut ovat hyvin katettu suhteessa tulorahoitukseen.

Pidemmällä aikavälillä näen karsivani B-kategorian sakin salkustani jopa kokonaan ja samalla panostaen enemmän ns. A-kategoriaan. Toisaalta monet A-kategorian perustelut pätevät täysin myös moneen B-kategorian yritykseen. Ehkä suurimpana erona on niiden keskimäärin heikompi tase. Uskon kuitenkin vielä löytäväni pari uutta kohdetta A-kategoriaan, jolloin hajautus pysyisi suurin piirtein samassa 30 eri yrityksessä karsinnan jälkeenkin. Todennäköisin vaihtoehto on nostaa vähintään Starbucks, Altria, Strategic Education ja Rockwell Automation A-kategoriaan sekä treidata loput parempaan.

Salkkuni keskimääräinen arvostus ja tunnusluvut

Tuloskausi alkaa olemaan taputeltu ja omasta salkusta lähes kaikki yritykset ovat julkaisseet viime vuoden tuloksensa. Olen päivittänyt seurantalistaani melko ahkerasti ja sain juuri kaikki oman salkun yhtiöiden tulokset käytyä läpi.

Booking, Puuilo ja Strategic Education yritysten osalta luvut perustuvat 2023 tilinpäätökseen. Tulosennusteiden osalta vastaavasti eli kaikilla muilla FY25 tiedot paitsi edellä mainitulla kolmikolla FY24 ennusteet.

Salkkuyhtiöiden keskimääräinen P/E-luku on 25 ja osinkotuotto 2,65%. Maksusuhde (pay-out-ratio) on keskimäärin 53%. Hieman kalliin puoleista, mutta osinko vaikuttaa olevan (keskimäärin) ihan vakaalla pohjalla. Kun tarkastelee arvostusta tarkemmin, niin salkkuyhtiöiden keskimääräinen nousuvara käypään arvoon on 25%.

Pitkän aikavälin kannattavuus vaikuttaa olevan loistokunnossa keskiarvoja tarkastelemalla ja yritykseni ovat keskimäärin myös hyvin vähävelkaisia:

• Nettomarginaali (nettotulos/liikevaihto) 18,5%,
• Oman pääoman tuotto (nettotulos/oma pääoma, Return-On-Equity) 27,3%,
• Varallisuuden tuotto (nettotulos/varallisuus, Return-On-Assets) 12,5%,
• Nettovelan osuus varallisuudesta (Net-Debt-To-Assets) 23%,
• Korkokulujen suhde EBIT-tulokseen (Interest Coverage) 32.

Jos ajattelisi kokonaisuutta yhtenä yrityksenä, niin se olisi juuri sellainen mitä etsisin. Tämä ei ole toisaalta mikään ihme, sillä keskiarvon muodostavat firmat ovat samaisen filtterin lävitse valikoituneet.

Plussat ja miinukset salkustani:

+ PYPL:n arvostus matala ja tätä olisi mahdollisuus lisätä turvamarginaalilla,

+ NKE, STRA, ADP, AOS ja SWKS ovat nettovelattomia,

+ Salkun hajautus eri sektoreihin on ihan kelvollinen,

- GILD:n interest coverage on hyvin matala,

- FORTUM (lisäosinko huomioiden) ja TXN maksavat yli 100% maksusuhteella osinkoa,

- MO on melko velkainen.

Lopuksi vielä kaikki tiedot taulukkomuodossa:

Happy investing, Fyysikko!

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Blogissa esitettävät kirjoitukset ja kommentit ovat kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä.

Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita arvopaperimarkkinalain tarkoittamiksi sijoitussuosituksiksi tai sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetuksi sijoitusneuvonnaksi. Kaikenlainen blogissa esitetyn tiedon hyödyntäminen, kuten mahdolliset sijoituspäätökset blogissa esitetyn aineiston perusteella, tapahtuu omalla vastuulla. Kirjoittaja ei miltään osin vastaa blogissa esitetyn aineiston hyödyntämisen seurauksista. Kirjoittaja ei siten missään tilanteessa vastaa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka blogin tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti blogin sisällön johdosta.

Blogin lukijaa kehotetaan omatoimisesti analysoimaan blogissa esitettävää aineistoa ja suhtautumaan kriittisesti sen sisältöön, kuten lähteiden luotettavuuteen sekä kirjoittajan esittämiin tulkintoihin ja olettamiin. Lukijaa muistutetaan erityisesti siitä, että blogissa esitetty aineisto ei välttämättä ole objektiivista vaan muodostuu kirjoittajan mielipiteistä ja arvioista, joihin voivat vaikuttaa kirjoittajan henkilökohtaiset olosuhteet ja taloudelliset intressit esimerkiksi suhteessa yksittäisiin rahoitusvälineisiin tai liikkeeseenlaskijoihin. Lisäksi on olemassa riski siitä, että blogissa esitetty aineisto sisältää virheellistä tai puutteellista tietoa.

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

10k€ Helsinkiin ja pitkän aikavälin tavoite täyteen

Minulla on ollut jo pidempään ainakin vuodesta 2019 asti tavoite saavuttaa 400€/kk passiiviset tulot osingoista ja nettokassavirrasta. Nyt näyttää siltä, että voisin jopa sen saavuttaa tavoitevuonna eli tänä vuonna 2025.

Osakesalkkuna näyttäisi tuottavan tällä hetkellä noin 240€/kk netto-osinkoja. Korkotason laskun myötä sijoitusasunnon rahoitusvastike on laskemassa ja sieltä näyttäisi tulevan 140€/kk nettokassavirtaa. Yhteensä siis 380€/kk passiivista nettotuloa. Tavoitteestani puuttuu siis 20€/kk.

Tässä yksi vaihtoehto tavoitteen saavuttamiseksi: puskurissa olevan 10 000 euron sijoittaminen korkean osinkotuoton osakkeisiin Helsingin pörssistä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Jotta saan 20€/kk netto-osinkoja 10k€ sijoituksella, niin minun pitää sijoittaa melko korkean efektiivisen osinkotuoton yrityksiin. Lasketaan keskimääräinen yield, johon pitää tähdätä:

Netto-osingot vuodessa = 12kk x 20€/kk = 240€/v. Osinkovero 25,5% eli brutto-osingot vuodessa = 240€/v / (1-0,255) = 322€/v. Tavoiteltava efektiivinen osinkotuotto on siis 322/10000 = 3,3% tuolle 10k€ sijoitukselle.

Valitut kohteet Helsingin pörssistä esittelen alla.

Kolme ensimmäistä ovat jo salkustani löytyvät Fortum, Puuilo ja Tietoevry, joista oikeastaan vain jälkimmäisin kaipaa esittelyä.

Fortum treidaa noin 14€ hinnalla ja FY24 Inderes ennusteiden perusteella EPS on 1,27€ ja osinkotuotto 1,14€ (90% maksusuhde). Tällöin P/E on noin 11 ja osinkotuotto noin 8%, mikä täyttää tuottotason (>3,3%). Fortumista olen kirjoittanut aiemmin esimerkiksi täällä. Fortum myi 2016 ostamansa Ekokemin jätetoiminnot eteenpäin noin 100M€ voitolla ja kassaan tuli noin 800M€ ylimääräistä. Tilinpäätös ja Q4-tulos julkaistaan 11.2.2025, jolloin saadaan tietää myös osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle päätettäväksi.

Puuilon osaketta saa ostettua noin 10€ hinnalla ja FY24 Inderes ennusteiden mukaan EPS = 0,54€ ja osinko 0,43€ (maksusuhde 80%). Arvostus on sopivahko, sillä P/E noin 19 ja osinkotuotto reilu 4%. Puuilo täyttää myös tavoitteen efektiivisen yieldin osalta ja tämä olisikin vain pieni lisäys. Puuilosta lisää täällä ja tilinpäätös/Q4-tulos tulee vasta maaliskuun loppupuolella 27.3.2025.

Tietoevry maksaa pörssistä ostettuna noin 18€ per osake, mille ennustetaan (konsensus) viime vuodelta 1,96€ (adjusted) tulosta ja 1,5€ osinkoa. P/E-luku 9 kertoo kasvun puutteesta ja samoin myös korkea yli 8% osinkotuotto (maksusuhde 75%). Tietoevry täyttää tavoitteen ja sopii lisättäväksi, kunhan se itse business on vaan tarpeeksi hyvä. Katsotaanpa.

Tietoevry sai alkunsa jo vuonna 1968 perustetusta Tietotehdas Oy;stä. 1990-luvulla tehtiin muutamia isompia yritysostoja ja yhtiön nimeksi tuli 1998 Tieto Corporation Oyj. Tieto teki 1999 ruotsalaisesta Enatorista ostotarjouksen, jonka jälkeen uudesta TietoEnatorista tuli yksi Euroopan suurimmista ICT-yhtiöistä yli 10 000 työntekijällä. 10v myöhemmin nimeksi tuli jo tutumpi Tieto Oyj. Tämä muuttui jälleen 10 vuotta myöhemmin, kun norjalainen Evry sulautettiin Tietoon ja 2019 nimeksi tuli TietoEvry (nykyisin Tietoevry). Yrityksen suurimmat omistajat ovat Silchester International Investors LLP (rahastoyhtiö), Solidium, Incentive AS (rahastoyhtiö) ja suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tieto on ICT-palveluyritys, jonka toiminta rakentuu viidestä liiketoiminta-alueesta kattaen toimialakohtaiset ohjelmistoratkaisut, kehitys- ja konsultointipalvelut sekä jatkuvat palvelut ja muutostyöt. 2022 julkaistun strategian mukaisesti liiketoimintojen tavoitteena on olla erikoitumisalueensa paras toimija ja niillä on täysi operatiivinen vastuu, mukaan lukien markkinastrategia, palvelutarjooma, toimituskyvykkyys, palkitsemismallit, investoinnit ja kumppanuudet. Eli Tietoa ostamalla saat käytännössä 5 yritystä, joka on näkynytkin strategisina arviointeina (ensin Banking, joka päätettiin kuitenkin pitää ja sitten Tech Services):

• Tietoevry Create: kehittää ohjelmistotuotteita ja ja palveluita (datakeskeisyys ja pilvipalvelut),
• Tietoevry Banking: kehittää ohjelmistotuotteita, - alustoja ja -ratkaisuja finanssisektorille,
• Tietoevry Care: tarjoaa ohjelmistoja ja niiden uudistamista sosiaali- ja terveydenhuoltosektorille,
• Tietoevry Industry: tarjoaa ohjelmistoratkaisuja teollisuuteen (esim. energia, paperi, sellu),
• Tietoevry Tech Services: tarjoaa pilveen, laajaan infraan ja jopa tietoturvaan keskittyviä palveluja.

Liikevaihto jakautuu yllä oleviin segmentteihin seuraavasti: 28/19/8/9/36%. Vastaavasti liikevoitto (EBIT): 32/15/23/13/18%. Eli segmenttien välillä kannattavuudessa (EBIT-marginaali) on paljon eroa. Vuosina 2022 ja 2023 Care oli kannattavin noin 29-31% EBIT-marginaalilla kun taas Tech Services oli heikoin noin 3-5% EBIT-marginaalilla. Eipä ihme, että Tech Services on strategisen arvioinnin kohteena. Myös aiemmin kaupan ollut Banking kannattaa melko heikosti (7-9%). Bankingin myynnistä kuitenkin luovuttuun ainakin tiedotteiden mukaan, mutta onkohan tässä ihan koko tarina?

Markkinaosuuksia on hyvin vaikea arvioida, koska liiketoiminta on monipuolista ja eri aloille keskittyvää. Liikevaihdosta noin 1/3 tulee Norjasta, 1/3 Ruotsista, 1/4 Suomesta ja loput muualta. Henkilöstöstä kuitenkin noin 18% on Intiassa, 16% Ruotsissa, 16% Norjassa ja 12% Suomessa.

Uusimpien arvioiden mukaan pohjoismainen ICT-markkina kasvaa 3,9% p.a. vuosien 2025-2029 välillä. Tällä hetkellä ICT-markkinan koko pohjoismaissa on arvioitu olevan noin 48 miljardin euron arvoinen. Tietoevryn liikevaihto vuodessa on noin 2,85 miljardia, josta siis noin 2,5 miljardia tulee pohjoismaista. Tämän perusteella laskettuna Tietoevryn markkina-osuus pohjoismaisesti ICT-markkinasta on vain noin 5%. Kyseessä ei ole siis mikään markkinajohtaja ja vastassa on paljon kovia kilpailijoita kuten Witted, Gofore, Vincit, Siili ja Netum. Kun tarkastellaan kannattavuutta, niin Tietoevry pärjää vertailussa ihan hyvin. Vuosien 2018-2023 keskiarvona laskettu EBIT-marginaali oli Tietoevryllä 12%, jonka ylittää vain Netum (13%) ja Gofore (14%) muiden jäädessä selvästi alle 10% hyvänä pidettävän tason. Lisäksi kilpailussa mukana on ICT-markkinan isompia toimijoita.

Tase on Tietoevryn yksi vahvuuksista, sillä velkaa on vain 950M euroa rahavarojen ollessa 220M euroa. Nettovelkaa on siis 730M euroa (6,2€ per osake), joka on 45% suhteessa 1610M euron omaan pääomaan tai vain 21% suhteessa 3520M euron varoihin. Korkokuluja tuli vuonna 2023 noin 34M euroa, joka antaa interest coverage-lukemaksi noin 8, kun korkokulut suhteuttaa 256M euron EBIT-liikevoittoon. Voisi olla parempikin, mutta joka tapauksessa varsin kelvollinen tase vakaan ja vahvan kassavirran yritykselle, jonka tilauskirjassa on noin yhden vuoden liikevaihtoa vastaava summa jo valmiina odottamassa.

Liiketoiminta on historiallisesti kehittynyt hyvin verkkaisesti, mutta kasvun puutetta on onnistuttu paikkaamaan tasaisella kannattavuudella. Toki Evryn sulautuminen kasvatti yritystä paljon vaikkakin se ei juuri näkynyt osakekohtaisissa lukemissa osakkeiden lukumäärän kasvaessa.  Tarkastellessa aikaväliä 2007-2023 on Tietoevryn liiketoiminta kehittynyt seuraavasti:

• Liikevaihto +3% p.a.,
• Nettotulos +7% p.a. (vuodesta 2008 alkaen),
• FCF +6% p.a.,
• Keskimääräinen nettomarginaali 4,6%,
• Keskimääräinen ROE 11,6%,
• Keskimääräinen ROA 5,2%.

Ei mikään vauhtihirmu varsinkin kun ottaa huomioon osakemäärän kasvun samalla aikavälillä 3% p.a. Eli käytännössä osakekohtainen liikevaihto ei ole kasvanut lainkaan, mutta kannattavuus on parantanut. Vuonna 2023 tehtiin 2850M€ liikevaihdolla 172M€ nettotulos ja 182M€ vapaa kassavirta.

Vuonna 2018 ennen Evryn sulautumista kannattavuus oli huipputasolla nettomarginaalin ollessa 7,7% ja oman pääoman tuotto jopa 25,5%. Nettotulos on ollut viimeksi negatiivinen vuonna 2007, jolloin kuitenkin vapaa kassavirta oli selkeästi positiivinen. Liiketoiminta on siis vakaasti kannattavaa, mikä on aina hyvä merkki.

Arvostus vaikuttaa edulliselta, mutta onko näin? Adjusted EPS:n konsensusennuste on 1,96€, mutta raportoitu eli nettotulosta vastaava EPS konsensus on vain 1,28€ per osake. Historiallisesti vapaa kassavirta on ollut noin 1,4x suhteessa nettotulokseen. Jos oletetaan nettokassavirran historiallisen 3% kasvun (6% - 3% dilutaatiosta) jatkuvan seuraavat 10 v, niin DCF-laskelma antaa 10% tuotto-odotuksella arvoksi 26€ per osake. Jos vastaava harjoitus tehdään osingolla 4% kasvu olettaen (FCF-maksusuhde on noin 83%), niin DDM-laskelma antaa arvoksi 23€ per osake samalla 10% tuotto-odotuksella. Laskelmissa oletin 2% terminaalikasvun. Keskiarvona saadaan fair value arvioksi 24,8€ per osake. Jos tästä vielä haluaa vertailukelpoisempaa, niin voidaan laskea velaton käypä arvo vähentämällä osakekohtainen velka edellä esitetystä, jolloin saadaan arvoksi 18,6€ per osake.

Nykyisellä 18,4€ osakekurssilla Tietoevry vaikuttaa siis about oikein arvostetulta velka huomioiden tai noin 26% aliarvostetulta.

Sitten loppuun yksi "hesulin helmistä".

Nimittäin Sampo, josta vähän lyhyemmät saarnat tällein näin alkuun.

Samposta on vihdoin tullut puhdas vakuutusyhtiö, joten mielestäni olisi korkea aika pistää panoksia tähän maailman luokan vakuutusfirmaan. Vakuutusyhtiöiden yksi tärkeimmistä kannattavuutta mittaavista suureista on yhdistetty kulusuhde (combined ratio), joka lasketaan seuraavalla kaavalla:

Combined Ratio = (Losses + Expenses)/Earned Premiums

Alalle ominaista on, että itse vakuutuksilla tehdään vain vähän tai jopa ei lainkaan voittoa, mutta vakuutusmaksuista saatavien varojen sijoitustuotoilla tehdään leijonan osa yrityksen tilistä. Jos yhdistetty kulusuhde on alle 100 %, niin vakuutusyhtiö tekee voittoa pelkillä vakuutuksilla. Yhdistetyn kulusuhteen arvot, jotka ovat pienempiä kuin 95 % katsotaan hyviksi. Salkussani oleva vakuutusyhtiö Aflac on yksi tehokkaimmista vakuutusyhtiöistä maailmassa, sillä sen yhdistetty kulusuhde on pitkään pysynyt tasaisesti 80% tasolla. Myös Sampon kilpailija norjalainen Gjensidige on pystynyt alle 90% yhdistettyyn kulusuhteeseen vuodesta 2012 lähtien.

Entä sitten Sampo? Antaa seuraavan taulukon selventää asiaa:

Suoraan sanottuna todella hyviä lukemia kaikki (huom. vuosien 2021-2022 Hastingin lukemat ovat operatiivisia kulusuhteita). If, Topdanmark ja Hastings ovat kokonaan Sampon omistamia tytäryhtiöitä. Tuollaiset reilu 80% yhdistetyn kulusuhteen lukemat käytännössä tarkoittavat, että itse vakuutusliiketoiminta on kunnossa, kannattavaa ja riskienhallinta on erinomaista.

Sampo julkaisi viime vuoden tilinpäätöstiedotteen tällä viikolla 6.2.2025. EBIT-tulos kasvoi 5% vuoden takaisesta ja vakuuttamiseen liittyvä underwriting tulos kasvoi jopa 13%. Osakekohtaista tulosta tehtiin 2,25€, jonka perusteella yhtiökokoukselle ehdotettiin 1,7€ osinkoa. Tässä on hyvä huomioida, että 5.2.2025 ilmoitettiin 1:5 splitistä, jonka läpi mennessä kaikki osakekohtaiset arvot pitää jakaa jatkossa viidellä.

Arvostuksen osalta nykyinen vajaa 41€ osakekurssi antaa P/E-luvuksi noin 18 ja efektiiviseksi osinkotuotoksi 4,2% maksusuhteen ollessa noin 76%. Päällisin puolin ei mitään erityisen edukasta. Laadukkaasta ja tasaisesti kannattavasti vakuutusliiketoiminnasta voi toki maksaakin, mutta mikä on sitten liikaa?

Jos oletetaan, että Sampo kykenee Hastingsin hankinnan siivittämänä pääsemään kasvu-uralle Iso-Britaniassa ja Topdanmarkin vähemmistöosuuden integrointimahdollisuuksien kautta parantamaan kannattavuuttaan, niin miltä DCF-laskelmat sitten näyttäisivät?

10% tuotto-odotuksella saadaan Sampon arvoksi noin 33€ per osake, kun kasvu on 4% ensimmäiset 10v. Tuohon hintaan osaketta olisi viimeksi saanut koronan jälkimainingeissa vuoden 2021 alussa. Nykyinen vajaa 41€ arvostus odottaa jopa 6,9% kasvua seuraavat 10 vuotta 10% tuotto-odotuksella laskettuna. Tai toisin päin käännettynä, 4% kasvuoletuksella nykyinen hinta antaa tuotto-odotukseksi vain noin 8,5% p.a.

Vähän turhan hintavaa, mutta toisaalta sopivan tylsää tällaiselle keski-ikäiselle passiiviseen tuloon tähtäävälle. Jätetään Sampo kuitenkin hinnan osalta harkintaan vaikka kyseessä onkin markkina-asemaltaan johtava vahinkovakuutusyhtiö Pohjoismaissa maailmanluokan yhdistetyllä kulusuhteella.

Tavoitteen täyttäminen?

Eli 322€ pitäisi saada lisää osinkotuloa tälle vuodelle tavoitteen täyttämiseksi. Osingon korotuksista tulee toki oma osansa (viime vuonna kasvua tuli 11%), mutta lisäsijoituksia kaivataan. Jos Sampo jätetään aluksi pois laskuista, niin minkälaisia lisäyksiä voisin tehdä muihin edellä mainittuihin jo salkussani oleviin yrityksiin?

Nykyiset omistukset:

• Fortum 200 osaketta, position koko 2830€ (1,8% salkustani),
• Puuilo 500 osaketta, position koko 5000€ (3,1%),
• Tietoevry 66 osaketta, position koko 1210€ (0,8%).

Tasaluvuista jopa vainoharhaisesti tykkäävänä, niihin pitäisi tietenkin osua esimerkiksi seuraavanlaiset lisäykset tekemällä:

• Fortum 100 osaketta, pääoma 1416€, netto-osingot +85€/v (positio 2,6%),
• Puuilo 100 osaketta, pääoma 1000€, netto-osingot +32€/v (positio 3,7%),
• Tietoevry 84 osaketta, pääoma 1546€, netto-osingot +94€/v (positio 1,7%).

Näillä lisäyksillä saisin yhteensä +211€/v lisää netto-osinkoja, joilla tavoitteesta jäisi vielä noin satanen. Uskon, että tämä tulee täyteen osingonkorotuksista (vaatisi vain noin 4% kasvun) ja tulevan kesän vuokrankorotuksesta (arviolta 10€/kk nettona). Eli hetkinen, sijoitettavan pääoman tarve onkin yhteensä vain 3960€, joka 3x9€ kuluineen päivineen on alle 40% alkuperäisestä 10k€ ajatuksestani. Tässä skenaariossa on toki ikuista optimismia mukana, mutta ei kaiken tarvitse olla niin mustavalkoista.

Johtopäätöksenä siirsinkin puskuritililtäni 3900€ Nordnettiin odottamaan maanantaita. Salkussani on lisäksi noin 1500€ käteispositio, jonka todennäköisesti laitan myös poikimaan ensi viikolla varmistaakseni osaltaan tavoitteeni täyttymisen.

Blogaajien sijoitustuottojen vertailu 2024

Viimeksi kävin läpi sijoitusblogaajien tuottoja vuoden 2015 osalta eli tekstisarja sai nyt heti jatkoa 9 vuoden jälkeen. Paljon on tapahtunut tällä välin.

Viime vertailussa oli mukana kaikki ne blogit, jotka julkaisivat tuottotiedot. Blogeja tai salkkuja oli mukana viimeksi 19 kappaletta (omani mukaan lukien). Näistä 4 sivua on kokonaan suljettu. 5 ei ole päivittynyt useaan vuoteen ja 5 on käytännössä jättänyt leikin kesken viime vuoden aikana. Jäljellä on siis enää 5 eli noin neljännes.

Lisäksi etsin uusia blogeja, mutta en löytänyt käytännössä kuin yhden uuden. Ehtoina oli, että se julkaisee tuottotiedot. Tästä johtuen tämän kertainen vertailu on hyvin suppea. Toki en kyllä käynyt kaikkia viime vuonna aktiivisia sijoitusblogeja läpi, jotka ovat listattuna omavaraisuushaasteen vuotuisessa kirjoituksessa.

Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Nämä tiedot perustuvat julkisista blogikirjoituksista kerättyihin tietoihin. Olen linkittänyt nämä blogikirjoitukset blogin nimeen, jotta lisätietoa voi kaivaa helposti.

Blogi	Tuotto	Salkun koko
Fyysikon Osingot	18,94%	154000
Laiska sijoittaja	8,40%	730000
Sijoituksilla eläkkeelle?	20,50%	1329000
Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen	−10,60%	391000
Rakas sijoituspäiväkirja	9,50%	506000
Omavaraisuushaaste	10,12%	383000

Oma salkkuni on joukon pienin. Suurin tuotto on "Sijoituksilla eläkkeelle" blogilla, jolla taitaa olla jo kiire päästä eläkkeelle ;) Hänen salkkunsa on myös suurin. Pääosa salkuista tuotti selkeästi positiivisen tuloksen paitsi Downshiftaajan suomi-katastrofi-salkku, jossa mukana oli Kamux -50%, Neste -60 %, OmaSP -50% ja Titanium -40%.

Vertailun salkkujen keskimääräinen tuotto oli +9,48% vuonna 2024. Samaan aikaan OMXH25G tuotti +0,06% ja SP500 (SXR8 eli euroissa) tuotti +32,32%. Keskimääräinen blogaajien salkku päihitti hesulin, mutta jäi kauas jenkkilän vauhdista.

Shareville on muuten vielä hengissä, tiesittekö? Siellähän on tällä vuosikymmenellä saataville satojen piensijoittajien salkkujen tuotot, toki hieman haastavassa muodossa ainakin tällaiselle 20v sitten viimeksi Javalla koodanneelle. Halusin tähän kuitenkin kerätä muutamia poimintoja myös Sharevillestä (12kk tuotot kerätty 25.1.2025):

• Faijan finanssit: +23,18% (ETF/indeksisijoittaja, suomi),
• Kigen: +23,00% (DGI-sijoittaja, norja),
• Spertti Pasanen: +159,19% (Bitcoin-sijoittaja, suomi),
• Kinsk1: +22,27% (entinen sijoitusblogaaja kinskin sijoituspäiväkirja, suomi),
• RJW: +16,84% (Inssinosingot sijoitusblogaaja, suomi),
• Bulvis: +40,3% (Nordnet markkinointimanageri, suomi),
• Axelr0d: +19,63% (epä-ESG-sijoittaja, suomi),
• Ex Banker: +10,2% (Vapaaherra vuodesta 2015, "parempisuunnitelma"-blogin pitäjä, suomi).

Sellaista tällä kertaa, hyvää vuoden alkua kaikille!

Vuoden 2024 tuotto +18,94%, hyvää uuttavuotta 2025!

Tuttuun tapaan vuoden vaihde on aika tarkastella mennyttä sekä vilkuilla tulevaisuuteen. Blogissa viime vuosi oli poikkeuksellisen hiljainen. En oikein osaa sanoa mistä tämä johtui. Viime vuosi taisi mennä omalta osaltani jotenkin harmaassa sumussa. Uskon ja toivon, että ensi vuosi tulee olemaan kaikin puolin mielenkiintoisempi ja hedelmällisempi.

Lähtötilanteen vuodelle 2024 esittelin noin vuosi sitten, josta olen poiminut koosteen myös vertailuarvoiksi tähän tekstiin.

Nettovarallisuuden kehitys

Lähtötilanne 31.12.2023:

• Osakesalkku 126 600€
• Asunnon oma pääoma 97 100€
• Käteinen ja muut varat 19 300€
• Nettovarallisuus yhteensä 243 000€

Vuoden aikana en tehnyt kuin yhden treidin OST-vetooni liittyen ja sijoitusasunnon osalta vuosi meni ilman mitään erityistä. Tulopuoli parani vuoden 2024 aikana ja sukan varteen jäi enemmän kuin vuonna 2023.

31.12.2024 tilanne:

• Osakesalkku 153 800€
• Asunnon oma pääoma 100 200€
• Käteinen ja muut varat 25 200€
• Nettovarallisuus yhteensä 279 200€

Nettovarallisuus kasvoi +36 200€, joka on toisiksi suurin NAV:n kehitys vuodessa heti huippuvuoden 2021 jälkeen. Suhteellinen kasvu oli +14,9%. Alla kuvat nettovarallisuuden kehityksestä vuodesta 2012 alkaen.

Osakesalkun kehitys

Kuten jo lyhyesti ehdin mainita, niin vuosi 2024 oli todella hiljainen osakesalkussani. OST-vetooni liittyen kevensin TietoEvryä ja ostin hieman PayPal:n osakkeita tilalle. Näiden lisäksi makselin hieman sijoituslainan korkoja ja keräsin osinkoja.

Alla erittely osakesalkun tapahtumista:

• Lisätty pääoma +3 200€
• Osingot (brutto) +3 616€
• Ennakkopidätykset -591€
• Korkokulut -41€
• Kaupankäyntikulut -22€
• Arvon nousu +21 038€

Vuonna 2023 tekemäni osakesalkun kevennyksen ja sijoitusasunnon pankkilainan takaisinmaksun jälkeen jäin salkkuuni "velkaa" 3200€, jotka maksoin pois palkkatuloista säästämällä. Osa tästä hoitui kyllä osinkotuloilla, mutta lisäksi otin velkaa AOT:lta OST:lle aiemmin mainitsemaani vetoon liittyen. Nämä velat on maksettu pois ja tällä hetkellä salkkuni käteispositio on noin 1200€ positiivinen. Korkokulut liittyvät tähän väliaikaiseen superluototukseen.

Toisin kuin vuonna 2023, niin tänä vuonna salkun TWR-tuoton laskenta ei aiheuttanut murhetta. Sain lukeman suoraan Nordnetin palvelusta sisältäen sekä OST- että AOT-salkkuni. TWR-tuottoni oli +18,94%, mihin voin olla mielestäni ihan tyytyväinen. Osakesalkkuni All-Time-High lukema saavutettiin marraskuun puolella ja se oli 161 800€ eli noin 5% vuoden lopun arvoa suurempi eli parempaankin olisi ollut mahdollisuus.

Suurin syyllinen joulukuun tiputukseen oli Novo Nordisk, joka laski marraskuun noin 780 DKK lukemista vuoden lopun 624 DKK lukemiin (-20%). Tämän laskun myötä Novo ei ole enää salkkuni suurin sijoitus vaan paalupaikan vei Tractor Supply, joka splittasi (1:5) osakkeensa joulukuussa ja on nyt noin 8% osakesalkustani. Ohi Novon kiilasi nipin napin myös hyvin kehittynyt Aflac, jotka yhdessä muodostavat nyt osakesalkkuni TOP3:n.

Vertailuindeksini (50% SP500 ja 50% OMXHG25) tuotto oli hyvin kaksijakoinen vuoden 2023 tapaan. SP500 tuotti yli 30 % ja OMXHG25 käytännön nollat, katso kuvat alla. Tuottoero jenkkilän ja kotosuomen välillä on jo noin 60% rapakon toisen puolen hyväksi viimeisen kahden vuoden ajalta.

Kun nuo tiedot yhdistetään, niin vertailuindeksini tuotti siis +16,19%. Voitin vertailuarvon lähes 3 %-yksiköllä. Kumulatiivisen tuoton osalta välillä 2012-2024 olen kuitenkin edelleen noin 2% jäljessä (vertailuindeksi +384%, oma salkkuni +382%).

Koska tein hyvin vähän uusia sijoituksia ja vuoden 2023 vertailuarvossa oli osan vuotta mukana osinkoa tuottaneet kevennyksen alle joutuneet osakkeet, niin netto-osingot kasvoivat hyvin maltillisesti, vain noin 4%. Osinkokorotuksista kirjoitin jo aiemmin (+11 % painotettu keskiarvo) ja niihin voikin olla tyytyväinen. Ilman niitä olisi tainnut tulla ensimmäistä kertaa laskua netto-osingoissa. Lisäksi vuoden 2024 lukemia boostasivat Svenska Handelsbankenin maksamat lisäosingot. Jos vuosi sitten eteenpäin katsova brutto-osinkotuotto oli noin 3000€/v, niin tällä hetkellä se on 3760€/v.

Kaupankäyntiin upposi 22€, joka antaa TER-lukeman 0,02% salkkuni arvioidusta keskimääräisestä arvosta. Halpaa huvia nykyisin tämä osakepoiminta.

Sijoitusasunnon kehitys

Viime vuosi oli sijoitusasunnon osalta melko hiljainen, jos ei taloyhtiön hallitustyöskentelyä lasketa mukaan. Siitä meinaan riittäisi kerrottavaa vaikka iltalehteä ja seiskaa myöden.

Lähtötilanne 31.12.2023:

• Taloyhtiölaina 45 900€
• Oma pääoma 97 100€
• Yhteensä 143 000€

31.12.2024 tilanne:

• Taloyhtiölaina 42 800€
• Oma pääoma 100 200€
• Yhteensä 143 000€

Kun vuosi sitten lainaa oli 32,1% alkuperäiseen ostohintaan nähden, niin nyt sitä on enää 29,9%.

Vuoden aikana tein uuden vuokrasopimuksen aiemman vuokralaisen kanssa, jolloin vuokraa myös tarkastettiin hieman ylöspäin. Vuosi sitten yhtiökokouksessa päätettiin hoitovastikkeen pienestä nostosta ja rahoitusvastikkeen alentamisesta. Taloyhtiölaina on sidottu 6kk Euribor-korkoon, joka on kehittynyt ihan mieluisaan suuntaan vuoden 2024 aikana (3,861% -> 2,562%) ja ensi vuodelle päästäänkin laskemaan rahoitusvastiketta. Tällä hetkellä nettokassavirta on noin 78€/kk ja vuokratuotto noin 6000€/v tai 4,2% alkuperäisestä hankintahinnasta. Oman pääoman tuotto (ROE) on noin 4,1%.

Noin vuosi sitten aloin keräilemään hieman historiatietoja asunnon arvosta tai no oikeastaan arvioita arvosta, jotka olivat tulleet välittäjiltä erinäisistä kanavista. Lisäksi tein jonkinlaisen arvion tulevasta arvonkehityksestä olettamalla vuodelle 2026 tapahtuvan nopean palautumisen ja sen jälkeen maltillisemman arvon nousun. Kuvassa näkyy arvioiden kehitys ja tekemäni ennusteet, joiden perusteella alkuperäisen ostohinnan mukainen arvostus saavutettaisiin kahden vuoden päästä vuoden 2027 alussa. Aika tulee näyttämään miten käy ja tällaiset ennusteet ovat nyt lähinnä omaksi iloksi eikä niille ole syytä antaa muuta kuin viihdearvoa.

Vuoden 2024 tavoitteiden täyttyminen

Asetin neljä tavoitetta, joista täytin 3. Maksoin osakesalkun lainat (3200€ + 3000€) takaisin, säästin tilille kunnon puskurin, alensin riskiä ja siten valmistauduin kaikkeen. Sijoitin siten, että sain kasvatettua netto-osinkotulojani. Viimeinen tavoitteeni eli konsulttiyrityksen perustaminen jäi kuitenkin tekemättä. Tästä lisää kuitenkin myöhemmin.

Menestyksekästä vuotta 2025 kaikille!