Mistä Buffetin Berkshire Hathaway koostuu?

Loppiaisena luin muutaman pätkän Buffetin kirjeitä, jotka on suunnattu Berkshire Hathawayn osakkeenomistajille. Yllätyin siitä kuinka vähän eri alojen yrityksiä Berkshiren alla oikeasti on. Berkshiren omistamia yrityksiä tutkimalla huomasin muutaman seikan, jotka ovat yksinkertaisia ja sijoitusmielessä kannattavia. Ensinnäkin Berkshiren alla olevat bisnekset pystyvät kasvamaan ilman merkittäviä investointeja. Tämä johtaa siihen, että suuri osa bisneksien tuloksesta voidaan jakaa omistajille. Toinen seikka on bisneksien pysyvyys ja kilpailuetu. Tämä johtaa siihen, että bisneksien marginaalit pysyvät vakaina kilpailusta huolimatta.

Tämä teksti perustuu hyvin pitkälti Berkshiren vuoden 2014 tilinpäätökseen. Berkshire koostuu neljästä segmentistä ja muista sijoituksista. Segmentit ovat

1 vakuutusbisnekset

2 säännellyt (paljon) pääomaa vaativat bisnekset

3 tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset

4 finanssibisnekset.

Näiden lisäksi on muita sijoituksia, jotka on tehty suoraan erilaisiin arvopapereihin.

Vuonna 2014 Berkshiren liikevaihto oli 194 miljardia dollaria, joka jakautui seuraavasti yllä mainittuihin segmentteihin ja sijoituksiin

vakuutusbisnekset 41,2 miljardia (21,2 %)

säännellyt pääomaa vaativat bisnekset 40,7 miljardia (20,0%)

tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset 97,1 miljardia (50,1%)

finanssibisnekset 6,5 miljardia (3,3%)

sijoitukset 9,1 miljardia (4,7%).

Vuonna 2014 Berkshiren liikevoitto oli 19,87 miljardia dollaria, joka jakautui seuraavasti yllä mainittuihin segmentteihin ja sijoituksiin

vakuutusbisnekset 5.23 miljardia (26,3 %)

säännellyt pääomaa vaativat bisnekset 5,75 miljardia (28,9%)

tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset 4,47 miljardia (22,5%)

finanssibisnekset 1,24 miljardia (6,2%)

sijoitukset 3,18 miljardia (16,0%).

Vakuutusbisnekset

Mennäänpä sitten segmenttien sisältöön ja kurkistetaan mitä sieltä löytyy. Ensimmäisenä vakuutusbisnekset, jotka voitollisesti toimiessaan tarjoavat Berkshirelle todella paljon ilmaista lainaa. Vakuutusbisnesten tuoma float oli vuoden 2014 lopulla 84 miljardia dollaria.

Vakuutusbisnekset koostuvat ensisijaisista vakuutusbisneksistä ja jälleenvakuutusbisneksistä. Nämä ovat omaisuus-, tapaturma-, henki- ja terveysvakuutuksia tarjoavia yrityksiä. Vakuutusbisnekset koostuvat seuraavista yhtiöistä: GEICO (autovakuutusyhtiö), General Re (jälleenvakuutusyhtiö), Berkshire Hathaway Reinsurance Group (jälleenvakuutusyhtiö) ja Berkshire Hathaway Primary Group (paljon pieniä vakuutusyhtiöitä sisältävä yhtiö).

Vakuutusbisnes muodostaa liikevaihdosta 21,2 % ja liikevoitosta 26,3 %, mikä kertoo kuinka korkealle Buffet arvostaa vakuutusliiketoiminnan pysyvyyttä ja kykyä kasvaa ilman merkittäviä investointeja. Päinvastoin vakuutusliiketoiminta antaa Buffetilla rahaa (float) sijoitettavaksi.

Säännellyt pääomaa vaativat bisnekset

Entäpä säännellyt pääomaa vaativat bisnekset? Nämä koostuvat rautatiebisneksistä, yleishyödyllisistä bisneksistä ja energiabisneksistä. Berkshiren säännellyt pääomaa vaativat bisnekset muodostuvat seuraavista yhtiöistä: Burlington Northern Santa Fe (rautatieoperaattori), Berkshire Hathaway Energy Company (ryhmä yhtiöitä, jotka operoivat sähkönsiirto-, kantaverkkoja ja kaasuputkistoja sekä kiinteistönvälitystä).

Säännellyt bisnekset ovat siitä hyviä, että ne ovat yleensä yhteiskunnan tarvitseman infrastruktuurin kannalta välttämättömiä. Tästä samaisesta syystä ne toki ovat säänneltyjä, mutta ne voivat samalla olla myös kohtuullisen tuottoisia ja ennen kaikkea erittäin vakaita. Esimerkiksi Fortumin myymät sähkönsiirtoverkot kuuluivat säänneltyihin bisneksiin ja niiden tuotto oli rajoitettu. Siirtomaksuja voi pyytää siten, että sijoitettu pääoma tuottaa korkeintaan 8 % vuodessa.

Säänneltyjen bisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta oli 20,0 % ja liikevoitosta 28,9 %. Tästä näkyy kuinka merkittävästi Buffet arvostaa säänneltyjen bisnesten pysyvyyttä ja merkittävää kilpailuetua. Harvemmin sitä rakennetaan kahta rautatietä vierekkäin tai ristiin rastiin sähkönsiirtolinjoja. Vaikka bisnes sitoo paljon pääomaa, niin myytävien "palveluiden" kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen ja tuotto pysyy vakaana. Niin ja pääomastahan Buffetilla ei ole pulaa, sillä hän voi hyödyntää vakuutustoimintojen tarjoamaa floattiaan.

Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset

Tämä on ehkä mielenkiintoisin, mutta toki myös hajanaisin segmentti Berkshiressä. Segmentti koostuu useista yhtiöistä, jotka voidaan jakaa seuraaviin osiin: McLane Company (tukkumyyjä vähittäiskaupoille, lähikaupoille ja ravintoloille) , tuotanto (ryhmä teollisuus- ja loppukäyttäjätuotteita valmistavia yhtiöitä), palvelut (ryhmä palvelu- ja mediayrityksiä sekä sanomalehtiä) ja vähittäismyynti (ryhmä huonekalu-, koruyhtiöitä ja muita vähittäismyyntiyhtiöitä). Tähän segmenttiin näyttää valikoituneen pääosin sellaisia yrityksiä, joiden tuotteille on kysyntää aina ihmisten ollessa hengissä ja nälkäisiä sekä mukavuuden haluisia. Toiseksi tämän segmentin yrityksillä on vahvat brändit, joilla ne pyrkivät suojautumaan kilpailulta.

Kaupat ja ravintolat tarvitsevat aina raaka-aineita, joita he voivat ostaa edullisesti tukkumyyjältä. Tälle bisnekselle ominaista on suuri volyymi, mutta partaterän kapea marginaali. Tässä etuna on ennen kaikkea suuri mittakaava ja McLane Companyn liikevaihto vuonna 2014 olikin 46,6 miljardia, joka on siis noin 25 % koko Berkshiren liikevaihdosta.

Tuotanto-osaan kuuluu muun muassa Lubrizol, joka tuottaa erikoiskemikaaleja ja International Metalworking Companies, joka valmistaa erilaisia tuotteita metallien leikkaukseen. Lisäksi tähän osaan kuuluu yrityksiä, jotka valmistavat rakennustarvikkeita (esim. Benjamin Moore) tai vaatteita (esim. Fruit of the Loom).

Palveluosa onkin mielenkiintoinen, sillä tämä osa voimakkaasti kytkyssä ilmailualaan, jota Buffet on "haukkunut" monesti. Ilmailuala on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmeniä, mutta erittäin verisen kilpailun takia harvat lentoyhtiöt ovat tehneet positiivisia tuottoja. Tähän osaan kuuluu hyvin pienellä segmentillä kilpaileva lentoyhtiö NetJets, joka käyttää vain hyvin pieniä ns. yksityisjettejä. Lisäksi palveluosaan kuuluu ilmailualaa palveleva yritys FlightSafety, joka tarjoaa koulutusta lentäjille ja piloteille. Tästäkin huokuu läpi bisnesten pysyvyys ja se, että kilpailuedulla on erittäin suuri merkitys. Kun lentoyhtiö kilpailee riittävän niche alalla, niin bisnes voi kukoistaa ilman merkittäviä kilpailun aiheuttamia haasteita. Tai jos yritys palvelee kaikkia ilmailualalla toimivia yrityksiä, niin silloin ei välttämättä tarvitse välittää itse ilmailualan kannattavuudesta tai kilpailusta. Kaiken lisäksi yritys tarjoaa palveluita, jotka parantavat turvallisuutta alalla, joka on yksi turvallisuuskriittisimmistä aloista yhdessä ydinvoima-alan kanssa.

Vähittäismyynti on sitten enemmän kohdistettu kuluttajille, sillä tähän osaan kuuluu huonekalu ja sisutusyrityksiä sekä koruliikkeitä. Vähittäismyyntiin kuuluvat yritykset valmistavat myös karkkeja (See's Candy) ja laadukkaita keittiövälineitä sekä muita kulutustavaroita. Tässä näkyy taas se, että yrityksien myymillä tuotteilla kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Kun pysyvään kysyntään yhdistää vahvan brändin, niin kuluttajille myyvien yritysten tuotot tulevat olemaan häkellyttäviä.

Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset muodostivat Berkshiren liikevaihdosta 50,1% ja liikevoitosta 22,5%. Liikevaihdon merkittävä osuus kertoo enemmän bisneksen suurista volyymeista ja alhaisista marginaaleista. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että kysynnän säilyessä vuosikymmenistä toiseen, niin hyvin johdetut yritykset tulevat menestymään. Tähän kun lisää vahvan brändin tai suuren mittakaavan, niin eipä ihme kun Buffet arvostaa tätä segmenttiä.

Finanssibisnekset

Finanssipuolen alle on koottu talojen rakennus- ja rahoitusbisnes ja eri kuljetusvälineiden valmistus ja vuokrausbisnes (leasing) sekä muita vuokraus- ja rahoitusbisneksiä. Finanssibisnessegmentti koostuu seuraavista yrityksistä: Clayton Homes (mobiilien esirakennettujen talojen valmistus, myynti ja rahoitus), UTLX (raiteilla kulkevien kuljetusvälineiden valmistus ja vuokraus) ja XTRA (maalla kulkevien kuljetusvälineiden valmistus ja vuokraus).

Tämä on mielestäni selvästi heikoin osa Berkshiren bisneksistä. Itse en ainakaan ymmärrä miten esirakennettujen ja mobiilien talojen rakentamisella ja rahoituksella voi olla kilpailuetua. Ehkä tämäkin johtuu samasta syystä kuin NetJetsin menetys eli Clayton Homes on keskittynyt hyvin pienelle niche segmentille koko asuntobisneksessä. UTLX:n toiminnan ymmärrän siinä mielessä hyvin, että Berkshirellä on omistuksia jo rautatiebisneksessä, joka on käsittääkseni koko alana vähän kilpailtu. Jos peräkärryjen tai autojen vuokrausyrityksellä ei ole aiempaa kokemusta rautateistä, niin minkä takia yritys lähtisi raiteilla kulkevien kuljetusvaunujen vuokrausbisnekseen kilpailemaan?

Itse en näe merkittävää kilpailuetua tämän segmentin firmoilla, mutta ehkä niin ei tee Buffetkaan, sillä finassibisnesten osuus Berkshiren liikevaihdosta on vain 3,3 % ja liikevoitosta 6,2 %. Vuokrausbisnes sitoo myös jonkin verran pääomaa, mutta jälleen tämä voidaan lainata edullisesti Berkshiren floatista.

Työntekijät

Berkshirellä oli vuoden 2014 lopulla yhteensä noin 340 000 työntekijää. Turussa on asukkaita yhteensä noin 180 000 ja Tampereellä noin 215 000 asukasta. Berkshirellä on työntekijöitä yhteensä lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Tampereella on yhteensä asukkaita! Luetellaan tässä vielä Berkshiren alla olevat firmat, joilla on yli 10 000 työntekijää:

Burlington Northern Santa Fe 48 000
Clayton Homes 11 988
Fruit of the Loom 27 846
Heinz 24 500
GEICO 32 295
Iscar 12 423
The Marmon Group 19 906
McLane Company 21 857
Shaw Industries 22 074

Hauska yksityiskohta on se, että konsernin päämajassa on työntekijöitä vain 25 henkilöä. Aivan oikein luit - - 25 henkilöä!

Sijoitukset

Nyt kun kaikki neljä segmenttiä on käyty läpi, niin päästään sijoitusten pariin. Segmenteissä olevien yritysten omistus on joko täysin tai hyvin suurelta osin Berkshirellä, mutta sijoitusosiossa on ennen kaikkea pörssinoteerattujen yritysten vähimmäisomistuksia. Kun Buffet ei ole voinut ostaa koko bisnestä, niin hän on ollut täysin tyytyväinen ostamaan vain osan osakekannasta. Katsotaan mitä sijoitussalkusta löytyy (sulkeissa on tikkeri ja lukema perässä kuvaa kuinka paljon kyseisestä yrityksestä omistetaan)

Wells Fargo & Company (WFC) 9,4 %
The Coca-Cola Company (KO) 9,2 %
American Express Company (AXP) 14,8 %
International Business Machines (IBM) 7,8 %

Wal-Mart Stores (WMT) 2,1 %
The Procter & Gamble Company (PG) 1,9 %
U.S. Bancorp (USB) 5,4 %
Munich RE (MUV2) 11,8 %.

Tuossa oli lista bisneksistä, joita omistettiin enemmän kun 4 miljardin arvosta 31.12.2014 kurssien mukaan laskettuna. Tämä on kaikkein likvidein omistus Berkshireä ja ehkä sen takia myös herkimmin muuttuva. Näihin suuriin positioihin harvemmin tulee merkittäviä muutoksia, mutta esimerkiksi vuonna 2015 jatkuneen IBM:n kurssilaskun ansiosta luulen Buffetin lisänneen omistusta. Nämä toki näkyvät tuoreemmista kvartaalikatsauksista ja monista muistakin lähteistä, jotka trackkaavat Berkshiren osakeomistuksia.

Entä jos nämä yritykset laitettaisiin yllä esiteltyihin segmentteihin, niin mihin nämä yritykset kuuluisivat? Listan ehkä selvin on MUV2, joka on jälleenvakuutusyhtiö ja se kuuluisi selvästi vakuutusbisneksiin. Tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin sopii useita osittain, koska se on jo niin hajanainen segmentti. Sinne menisi KO, IBM, WMT aj PG sillä kaikki ovat mukana valmistuksessa, palveluissa tai vähittäismyynnissä. Jäljelle jääkin sitten käytännössä kolme pankkia tai no kaksi pankkia WFC ja USB sekä yksi maksupalveluyritys AXP, jonka alla on myös pankkitoimintoja. AXP:n maksupalvelubisnekset voisivat kuulua edellä mainittuun tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisneksiin ja kaikki pankkitoiminnot menisivät finanssibisneksiin. Pankkien paljous sijoituksissa kertoo ehkä siitä miksi finanssibisnekset segmentti on melko pienellä painolla suoraan Berkshiren alla.

Nämä kaikki sijoitukset toteuttavat aiemmin esittämiäni periaatteita. Kaikki yritykset tarjoavat tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosista toisiin. Monilla listan yrityksillä on selviä mittakaavaetuja, jotka rajoittavat kilpailijoiden pärjäämistä. Lisäksi kaikki bisnekset vaativat vain vähän pääomaa ja kasvu voidaan toteuttaa kevyin investoinnein. Näistä ehkä poikkeuksena IBM, sillä jatkuvasti muuttuvalla teknologia-alalla IBM on joutunut turvautumaan muiden pienempien yritysten ostamiseen, johon uppoo miljardi jos toinenkin. Tässä on hyvä muistaa, että IBM:n vapaa kassavirta on myös melko suuri yli 10 miljardia vuodessa.

Jokatapauksessa sijoituksilla on ihan merkittävä rooli Berkshiressä, sillä sijoituksien osuus liikevaihdosta on 4,7 % ja liikevoitosta 16,0 %. Tämä rooli voi jopa kasvaa ellei löydetä riittävän suuria elefantteja kokonaan ostettavaksi. Viime vuonna Berkshire osti Precision Castpartsin 37,2 miljardilla, joten kyllä niitä jättiläisiäkin välillä näyttää tulevan vastaan.

Oma salkkuni

Miten oma salkkuni suhtautuu Berkshiren omistuksiin? Minulla on joitain yhtäläisyyksiä Berkshiren omistusten kanssa, mutta sitten taas melko paljon poikkeavuuksiakin. Alla listasin oman salkkuni "berkshire-kelpoiset"-yritykset jaoteltuna segmentteihin:

vakuutusbisnekset: AFL

säännellyt pääomaa vaativat bisnekset: FUM1V

tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset: IBM, WMT, STRA, KORS, FAST, NRE1V, KNEBV, TIK1V

finanssibisnekset: -,
jotka ovat yhteensä 86 % salkustani.

Suurin osa salkustani on (mielestäni) buffet-tyyppisiä sijoituksia, mutta yli jää myös ei-"berkshire-kelpoiset": GILD, MDT, TPS1V, jotka muodostavat noin 14 % salkustani.

Aflac the duck on ihan selvä juttu, sillä Aflac on vakuutusyhtiö ja kaiken lisäksi vielä hyvin brändiä hyödyntävä ja todella kannattava eli yritys tekee voittoa jo ilman tuottoja, jotka voidaan saavuttaa sijoittamalla yrityksen floatti. Fortum on sähköverkkojen myynnin jälkeen ehkä hieman kyseenalainen. Toisaalta on syytä muistaa, että Fortumilla on omistuksessa useita vesivoimaloita, joita ei käytännössä voi enää rakentaa lisää ja kaiken lisäksi vesivoima sattuu olemaan toistaiseksi se kaikkein kannattavin energian tuotantomuoto.

Buffet tyyppisiä finanssibisneksiä minulla ei ole. Olen monesti kyllä harkinnut ostavani pankkien kuten Bank of Nova Scotian (BNS) osakkeita, jotka menisivät tähän segmenttiin. Myös Berkshiren salkussakin oleva WFC kävi liipaisimella, kun se treidasi USD40 tasolla. Ainut finanssisijoitus, jonka omistan on Technopolis, joka ei mielestäni ole buffet-tyyppinen. Koska yritys toimii kiinteistön vuokrauksessa, niin yritys vaatii kasvun rahoittamiseeen aina merkittävästi lisäpääomia. Lisäksi yritys joutuu vivuttamaan merkittävästi tasettaan minimaalisen tuoton saamiseksi (ROE alle 10%), mikä lisää yrityksen riskiä merkittävästi.

Entä sitten tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset? Tähän meneekin sitten kaikki loput. IBM ja WMT onkin jo Berkshiren sijoitussalkussa ja kuten aiemmin sanoin, niin ne sopivat nimenomaan tähän segmenttiin. Nokian Renkaat ja Tikkurila ovat ehkä selvimpiä buffet-tyyppisiä sijoituksiani. Molemmat yritykset myyvät tuotteita, joiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Molemmat yritykset vaativat vähän pääomaa kasvuun ja taseet ovat vähävelkaisia. Molemmilla yrityksillä on vahvat brändit suojaamassa kilpailulta ja lisäksi yrityksillä on suuri markkina-osuus päämarkkinoilla pohjoismaissa ja Venäjällä. Tämä varmistaa ensisijaisen neuvotteluaseman ja hyvän tuotteiden näkyvyyden myös jatkossa. Lisäksi Nokian Renkaat on keskittynyt ennen kaikkea premium luokan talvirenkaisiin, joita voidaan sanoa niche alaksi suhteessa monien miljardien autorengasbisnekseen. Nämä kaikki luovat kilpailuetua ja pitävät tuotot erinomaisina.

Fastenal on sitten ihan omaa luokkaansa ja tätä voidaan verrata suoraan Berkshiressä olevaan International Metalworking Companies yritykseen. Niin kauan kun rakennuksia, välineitä, teollisuuslaitoksia käytetään, korjataan ja rakennetaan, niin kysyntä muttereille, pulteille ja muille kiinnittimille tulee säilymään. FAST:n tase on priima kunnossa ja yritys on kasvanut voittamalla markkinaosuuksia muilta ilman merkittäviä investointeja. FAST on pystynyt palauttamaan paljon voitoista omistajille osinkojen ja takaisinostojen muodossa. Mielestäni tähän samaan sarjaan kuuluu Kone, jonka tuotteille ja ennen kaikkea Koneen tarjoamilla huoltopalveluilla tulee olemaan kysyntää vuosikymmenestä toiseen. Niin kauan kun teleporttia ei keksitä, niin Koneen tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy. Kone veloittaa asiakkaitaan ennen sovittua toimitusta ja yrityksen käyttöpääoma on negatiivinen. Muutenkin Kone vaatii bisneksen pyörittämiseen hyvin vähän pääomaa ja kasvu on tullut kaupungistumismegatrendin harjalla ratsastamisella ilman suuria investointeja. Koneella on suurin markkina-asema päämarkkinoillaan Kiinassa, mikä oikein johdettuna tulee olemaan merkittävä kilpailuetu jatkossakin.

Jäljelle jää vielä STRA ja KORS. Myös näihin pätee edellä mainitut kohdat. Molemmat yritykset alistuvat kuitenkin merkittävälle kilpailulle ja STRA myös sääntelylle, minkä perusteella yritys voisi kuulua myös toiseen segmenttiin yhdessä kiinteistövälittäjien kanssa. Sääntely STRA:n osalta ei ole tuottojen rajoittamista vaan sääntely on muodostettu oppilaiden suojaamiseksi. Tämä johtuu siitä, että oppilaat käyttävät opintolainaa opintojensa rahoittamiseen, jolloin STRA tekee suuren osan bisneksestä rahoilla, jotka tulevat valtion takaamista opintolainoista. STRA on kuitenkin for-profit opiskelupalveluja tarjoavista yrityksistä paras. KORS:n menestys ja laatu on pitkälti yrityksen käyttämistä brändeistä kiinni. Jos brändi ei ole riittävän vahva, niin KORS altistuu merkittävälle kilpailulle, mikä johtaa marginaalien kapenemiseen ja sekä liikevaihdon laskuun ja lopulta bisneksen kärsimiseen.

Yhteenveto

Berkshire koostuu useista eri alalla toimivista bisneksistä, joilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyy vuosikymmenestä toiseen. Yritykset eivät joudu investoimaan merkittävästi kasvun rahoittamiseksi. Yrityksillä on merkittävää kilpailuetua, joka voi johtua eri syistä kuten vahvasta brändistä, markkina-asemasta tai mittakaavasta. Periaatteessa Berkshiren bisnekset voidaan jakaa neljään eri bisnekseen, jotka poikkevat toisistaan merkittävästi:

1 vakuutusbisnekset, jotka tuovat käyttöön floatin

2 säännellyt pääomaa vaativat bisnekset, jotka takaavat erittäin vakaata kassavirtaa ja tuottoa

3 tuotanto-, palvelu- ja vähittäismyyntibisnekset, jotka hyödyntävät usein brändiä
4 finanssibisnekset, jotka hyödyntävät tai hyödyttävät muita Berkshiren bisneksiä

Lisäksi Berkshire on sijoittanut merkittävästi suoraan pörssiin, josta valitut yritykset noudattavat samoja periaatteita. Täällä on vielä melko tuoreelta näyttävä lista kaikista bisneksistä, jotka Berkshire Hathaway omistaa osittain tai kokonaan.

Itse voin matkia tätä viimeistä osiota eli sijoittaa suoraan pörssiin oleviin yrityksiin, jotka hyödyntävät tai noudattavat periaatteita, mitkä mahdollistavat erinomaisia tuottoja pitkällä aikavälillä. Salkussani on tällä hetkellä noin 86 % buffet-tyyppisiä yrityksiä. Lopuista varmaan pitäisi hankkiutua eroon jollain aikavälillä.

Tämä oli erittäin opettavaista. Huh huh, tulipa tästä tekstistä myös erittäin pitkä. Toivottavasti tästä on hyötyä jollekin muullekkin kuin itselleni. Kaikki tietohan on tarkkaan esitetty Berkshiren vuosikertomuksessa, mutta joskus omalla äidinkielellä lukeminen saattaa auttaa ymmärtämään asioita paremmin. En ota vastuuta mahdollisista käännöskukkasista tai kirjoitusvirheistä :)