torstai 3. helmikuuta 2022

Morjensta pöytään, uusi yritys seurantaan: Puuilo

Viime vuoden syyskuussa Puuilon keskustelu sharevillessä pisti silmiin ja tutkin yrityksen lyhyesti läpi. Eka fiilisi oli: "Täähän on aika iloinen pulju tämä puuilo". Puuilo oli itselleni entuudestaan melko tuntematon firma, mutta hyvin nopeasti huomasin, että puuilolla on melko paljon yhteistä salkkuni suurimman yrityksen kanssa. Joten miksi ei sitten tutustua Puuiloon hieman tarkemmin?

Koska Puuilo listautui vasta viime vuoden kesäkuussa, niin yrityksen historiallista suoriutumista on saatavilla vain vuodesta 2018 lähtien. Puuilon tilikausi loppuun tammikuun lopulla ja tässä yhteydessä käytän esim. 31.1.2021 loppuneelle tilikaudelle nimeä "vuosi 2020".

Puuilo on lähes tuplannut liikevaihdon parissa vuodessa kasvun ollessa noin 33% vuodessa 136 miljoonasta 239 miljoonaan. Nettotulos on samalla aikavälillä keulinut kannattavuuden parantuessa vielä enemmän eli jopa noin 53% vuodessa 12 miljoonasta 29 miljoonaan. Kasvu on siis ollut varsin väkevää.

Tase on mielestäni kohtuullisessa kunnossa, mutta omapääoma on keinotekoisen matala, mikä nostaa debt-to-equity tunnusluvun yli 600 prosentin. Pitkäaikaista velkaa (vuokrasopimuksia ei huomioitu) on noin 70 miljoonaa ja käteistä taseesta löytyy noin 28 miljoonaa. EBIT-tulos oli 41,5 miljoonaa ja korkokuluja makseltiin 5,5 miljoonaa, joten interest coverage on sopivahko ollen noin 7,5. Velan määrä näyttää lisäksi olevan laskussa.

Puuilo avasi ensimmäisen myymälän 1998 ja nyt myymälöitä on 34. Nyt päästäänkin salkkuni suurimpaan sijoitukseen eli Tractor Supplyyn (TSCO), joka on hyvin saman tyyppinen, mutta toki isompi. Kasvu pohjautuu uusien myymälöiden avaamiseen, myynnin lisäämiseen vanhoissa myymälöissä ja verkkokaupan hyödyntämiseen. Puuilolla on 60 myymälän tavoite, mikä ilmeisesti perustuu yrityksen tekemään arvioon esim. kysynnästä ja kilpailutilanteesta. Tämä jo yksinään takaa pitkän kasvupotentiaalin. Lisäksi suurin osa nykyisistä myymälöistä on vielä "nuoria", joten niiden myynti tulee kasvamaan uusien asiakkaiden löytäessä paikalle ja vanhojen asiakkaiden ostaessa useammin ja enemmän kerralla. Tästä tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin, mutta ei riitä aika.

Nettomarginaali on ollut keskimäärin 10% ja ROE erittäin korkea 165% matalasta oman pääoman määrästä johtuen. Kilpailijoiden vastaavat arvot ovat: Tokmanni 7,1% ja 33%, Byggmax 8,1% ja 29%. ROE ei ole vertailukelpoinen koska velkaisuus vaikuttaa siihen, joten katsotaan vielä kolmikon ROA: Tokmanni 9%, Byggmax 9,4% ja Puuilo 16,6%. Nice.

Myös kasvuvauhdilla Puuilo biittaa kilpailijansa 2x - 3x. Alkaako kuulostaa tutulta? Jos yritys on kannattavampi kuin kilpailijansa ja kasvaa nopeammin kuin kilpailijansa, niin silloin sen on pakko tehdä jotain oikein eikä siihen pelkkä tuuri riitä. Listautumisesitteen perusteella Puuilolla on myös halvemmat hinnat suhteessa valikoiman laajuuteen, joka näyttää tukevan suoriutumista.

ROA kertoo ehkä paremmin kuin ROE bisneksen vaatimasta pääomarakenteesta, joka Puuilon tapauksessa on kevyt. Juuri jotain sellaista mitä etsinkin. Lisäksi kasvu on halpaa eikä tarvitse merkittäviä investointeja, kyseessähän on kuitenkin vain logistiikkayritys. Ei siis tarvita 6 miljardia uuden ydinvoimalan rakentamiseen, minkä takaisinmaksuaika on 30 vuotta. Uusi liike on parin kuukauden sisällä kassavirta positiivinen ja parissa vuodessa maksanut itsensä takaisin. Tästä päästääkin itseasiassa sitten osinkoon. EPS ennuste (inderes) on vuodelle 2021 0,41€ per osake ja osinkopolitiikka on 80% nettotuloksesta. Aika korkea kasvuyhtiöksi? Se saattaa siltä kuulostaa, mutta tässä osa hienoutta piileekiin. Suuri osa tuloksesta voidaan maksaa ulos, koska investoinnit kasvuun tai ylläpitoon ei vaadi paljoa. Lisäksi vapaa kassavirta on ollut keskimäärin noin 1,1x suhteessa nettotulokseen, joten FCF pay-out-ratio on hieman matalampi.

Tutustuin lyhyesti myös firman johtoon eli toimitusjohtajaan ja hallitukseen. Mielestäni aika mukavat sijoittajasuhdesivut. Olin melko vakuuttunut johdosta, sillä sisäpiiriomistustakin löytyy kiitettävästi. Pääomistaja on Adelis Equity Partners Fund I, joka omistaa reilu 30 miljoonaa osaketta Puuilo Invest Holding AB:n kautta. Odotan step-by-step exittiä pääomistajalta ja siitä nähtiinkin merkkejä nyt lock-up jakson päätyttyä kun 12% osakekannasta pistettiin laitaan 7,9 euron kappalehinnalla.

Puuilo listautui pörssiin vuoden 2021 kesäkuussa 6,6 euron kappalehintaan. Osakemäärä annin jälkeen oli noin 84,8M kappaletta. Tällä hetkellä osakekurssi on 20% listautumishintaa korkeampi ja markkina-arvoltaa Puuilo on noin 670M euroa. Entäs se nykyinen arvostus sitten?

DCF-analyysini on lyhykäisyydessään seuraavanlainen:

  • Oletus: 0,41 EPS ja 113% FCF suhde -> FCF1= 0,46€
  • Kasvu ensimmäiset 10v 9% = 5% uusia liikkeita + 2% kauppojen trafiikin kasvu + 2% inflaatio
  • Terminal kasvu 11v-> 4% 

10% tuotto-odotuksella saan Puuilon arvoksi 11,85 euroa.

Puuilon tulevien osinkojen perusteella voidaan tehdä vastaava arvio (DDM), joka antaa 8% ja 6% kasvuoletuksilla arvoksi 10,39 euroa. FCF payoutratio 10v jälkeen olisi 65%, mikä on kohtuu hyvin tasapainossa kasvuoletusten kanssa (pitää jäädä rahaa myös investointeihin).

Eli 10% tuotto pitäisi irrota Puuilosta, jos osakkeesta maksaa korkeintaan 11 euroa. Tämä tarkoittaa samalla, että osake olisi omaan makuun selvästi aliarvostettu. Itseasiassa 7,9 euron hinta tarjoaa 12% tuottovaatimuksen. Kelpaa ainakin mulle.

Full disclosure:

Ostin Puuilon osakkeita 3.2.2022 yhteensä 350 kappaletta hintaan 7,854€/kpl + 7€ välityspalkkio. Tämä kauppa tehtiin (tietty) Nordnetin puolella ja on näkyvissä Sharevillessä. Päivitin myös salkkusivuni. Puuilo on nyt noin 2,5% positiolla salkussani. Morjensta sit vaan :)

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Ostin 150kpl lisää Puuiloa 29.3. hinnalla 6,66€/kpl. Puuilo positio on nyt yhteensä 500 kpl, joka on 3300€ tai 2,9% portfoiosta.

      Poista