sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Osingonkasvattaja analyysissä: Sampo

Tässä uusin analyysini osingon kasvu strategiaan sopivista yrityksistä. Vuorossa on tällä kertaa Sampo. Kirjoitin viime vuoden lopulla sijoitusstrategiastani, jota nyt olen alkanut noudattamaan. Aiemmat DGI analyysit löydät täältä:
- 6/2018 Pepsi - erittäin laadukas bisnes, mutta osake on hieman yliarvostettu 105$ hinnalla
- 3/2018 Vakuutusyhtiöt - jatko tarkasteluun alalta päätyi 5 yhtiötä
- 2/2018 Disney - päätyi salkkuuni erittäin laadukkaan bisneksen ja kohtuullisen arvostuksen ansiosta
- 11/2017 CVS -  ei päätynyt salkkuuni matalan laadun vuoksi

Sampo oli yksi yhtiöistä, joka pääsi jatkoon 3/2018 tekemästäni vakuutusyhtiöt tarkastelusta. Otin Sammon tutkittavakseni ensimmäisen, koska huomasin hinnan laskeneen ja se on suomalainen yritys, jolloin tiedot on helpoimmin saatavilla.

Etsi vallihautaa
Olen asettanut kriteerit oman pääoman tuotolle (kriteeri 1) ja nettomarginaalille (kriteeri 2). Niiden tulisi olla korkeita, jotka viestivät yrityksen laadukkuudesta ja vallihaudasta liiketoiminnan ympärillä. Viimeisen 10 vuoden aikana ROE on ollut keskimäärin 19,02% ja nettomarginaali 29,82%.

ROE on hyvällä tasolla ja ylittää kriteerini. Lisäksi nettomarginaali on todella korkealla tasolla ja sekin ylittää kriteerini.

Lisäksi vaadin yritykseltä jatkuvaa kannattavuutta, enkä salli negatiivista tulosta finanssikriisin tai viimeisen 10 vuoden aikana (kriteeri 3). ROE ja NpM olivat jokaisena vuonna positiiviset, joten ehto täyttyy. ROE oli alimmillaan 7,7% ja nettomarginaali 16,33% vuosina 2011 ja 2008. Näissä arvoissa ei ole huomioitu käypien arvojen muutoksia. Ne mukaan lukien esim. vuoden 2008 ROE olisi ollu -56%. Tämä ei kuitenkaan kuvasta taustalla olevan vakuutusbisneksen laatua, joten en ottanut näitä huomioon.

Etsi kestävyyttä
Katsotaanpa sitten hieman nykyisiä lukuja. Vuoden 2017 EPS oli 3,96€ ja tänä vuonna konsensus ennuste odottaa 3,14€ osakekohtaista tulosta. Nykyinen osinko on 2,6€ ja ennuste odottaa 2,75€ osinkoa. Osingonmaksun olisi hyvä olla kestävällä pohjalla, joten osingonmaksusuhteen tulisi olla matala (kriteeri 4).Maksussuhteen arvioinnissa ei voida käyttää vuoden 2017 lukuja, koska siinä oli isot kertakohtaiset erät Topdanmarkin kirjaamiskäytäntöihin liittyen. Ennustetun osingon maksusuhde ennustettuun EPS:iin nähden on 87,6%. Osinko on jo se sen verran korkealla tasolla, että sitä ei voi enää sanoa kestäväksi. Sampo suomalaisten firmojen tapaan jakaa suuret osingot omistajien tahdosta ja luotto yrityksen johtoon on sen verran kova, että en näe korkeaa maksusuhdetta ongelmana.

Jotta yritys voi rauhassa johtaa omaa liiketoimintaa pienistä töyssyistä huolehtimatta, niin yhtiön taseen on oltava hyvässä kunnossa (kriteeri 5). En halua sijoittaa ylivelkaantuneisiin yrityksiin. Velan suhde omaan pääomaan on n. 265%, joka ei ole hyvällä tasolla. Sampo ei kuitenkaan ole ihan normaali yritys vaan isojen pankkiomistusten takia tase heijastelee omistettujen pankkien tasetta, jolloin debt-to-equity luku ei ole käyttökelpoinen. Korkomenot ovat kuitenkin hallinnassa, sillä tulos (EBIT) kattaa korot 43-kertaisesti. Yritys läpäisee seulan tämän kriteerin osalta.

Lähtötaso osingolle ei saa olla liian matala (kriteeri 6). Tällä hetkellä osakkeella käydään kauppaa n. 41,2 euron hintaan. Tämä antaa efektiiviseksi osinkotuotoksi 6,7% ennustetulla osingolla laskettuna. Lähtötaso osingolle vaikuttaa olevan hyvinkin riittävällä tasolla. Tämäkin kriteeri täytetään.

Etsi arvoa
Lasketaan osakkeen arvo ja katsotaan miltä se näyttää suhteessa nykyiseen osakekurssiin. Aion käyttää tähän kaksiastesta osinkojen diskonttaus mallia. Kasvuoletukset pyrin tekemään konservatiivisesti yrityksen historialliseen suoriutumiseen pohjautuen.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan viimeisen 10 vuoden aikana 1,22% vuodessa. Nettoliikevoitto on kasvanut 14,26% vuodessa, osinkoa on nostettu 14,00% vuodessa ja lisäksi omia osakkeita on ostettu takaisin 0,12% vuodessa viimeisen 10 vuoden aikana.

Yllä olevien lukujen avulla voidaan arvioida tulevaisuuden kasvua. Liikevaihto ja nettoliikevoitto eivät ole kuitenkaan kasvaneet yhtään samalla tavalla, koska yrityksen historiaan liittyy paljon järjestelyjä, jotka ovat muuttaneet tuloksen kirjaamistapoja ja siten myös kannattavuus lukuja. Mielestäni vakuutusyhtiö/pankkialalla liikevaihdon kasvu ei oikein edusta taustalla olevan bisneksen kasvua. Tästä johtuen käytän Sammon kanssa oman pääoman kasvua ns. reaunaehtona tarkastaakseni, että onko nettovoiton ja osingon kasvu realistisia myös tulevaisuuden arviointiin. Sammon oma pääoma on kasvanut 13,3% vuodessa viimeisen 10 vuoden aikana, joka on hyvin linjassa nettoliikevoiton ja osingon kasvun kanssa. Suuresta epävarmuudesta johtuen oletan, että lähitulevaisuudessa bisnes kasvaa 7,26 % vuodessa, joka on liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kasvun keskiarvo.

Käytän 10% tuotto-odotusta laskelmissani. Olen tehnyt google sheetsiin laskurin, johon voi syöttää arvot ja se laskee suoraan osakkeen arvon 2 vaiheisella osinkojen diskonttausmallilla. Laskurin mukaan osakkeen arvoksi (tulevaisuuden osinkojen nykyarvo) saadaan n. 45,64€. Osakekurssi on tällä hetkellä n. 41,2€, joten osake vaikuttaa hieman aliarvostetulta suhteessa historiaan.

Laskin myös arvostuksen kaksiosaisella kassavirran diskonttausmallilla käyttäen 10 % tuotto-odotusta. Tämä laskelma antaa Sammon osakkeen arvoksi 50,72€, joka on linjassa DDM-mallin laskelman kanssa. Käyttäen keskiarvoa näistä laskelmista, Sammon arvoksi saadaan 48,18€, joka on n. 17% nykyhintaa korkeammalla.

Yhteenveto ja päätelmät
Asettamistani kuudesta kriteeristä Sampo läpäisee kaikki pl. osingonkestävyyskriteerin. Hyväksyn kuitenkin korkean osingonmaksusuhteen, sillä luotan firman johtoon niin paljon. Sammosta pitäisi saada 10% tuoton nykyhinnalla, sillä osake vaikuttaa 17% aliarvostetulta.

---------------------------------------------------------------------------------------------------
Vastuuvapautus:

En omista Sammon osakkeita, mutta harkitsen niiden hankkimista lähiaikoina.

Blogissa esitettävät kirjoitukset ja kommentit ovat kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä.

Blogissa esitettävää aineistoa ei tule miltään osin tulkita arvopaperimarkkinalain tarkoittamiksi sijoitussuosituksiksi tai sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetuksi sijoitusneuvonnaksi. Kaikenlainen blogissa esitetyn tiedon hyödyntäminen, kuten mahdolliset sijoituspäätökset blogissa esitetyn aineiston perusteella, tapahtuu omalla vastuulla. Kirjoittaja ei miltään osin vastaa blogissa esitetyn aineiston hyödyntämisen seurauksista. Kirjoittaja ei siten missään tilanteessa vastaa vahingosta tai tappiosta taikka saamatta jääneestä voitosta tai tuotosta, joka blogin tietoja hyödyntävälle tai kolmannelle taholle aiheutuu suoraan tai välillisesti blogin sisällön johdosta.

Blogin lukijaa kehotetaan omatoimisesti analysoimaan blogissa esitettävää aineistoa ja suhtautumaan kriittisesti sen sisältöön, kuten lähteiden luotettavuuteen sekä kirjoittajan esittämiin tulkintoihin ja olettamiin. Lukijaa muistutetaan erityisesti siitä, että blogissa esitetty aineisto ei välttämättä ole objektiivista vaan muodostuu kirjoittajan mielipiteistä ja arvioista, joihin voivat vaikuttaa kirjoittajan henkilökohtaiset olosuhteet ja taloudelliset intressit esimerkiksi suhteessa yksittäisiin rahoitusvälineisiin tai liikkeeseenlaskijoihin. Lisäksi on olemassa riski siitä, että blogissa esitetty aineisto sisältää virheellistä tai puutteellista tietoa.

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------

2 kommenttia:

  1. "Sampo ei kuitenkaan ole ihan normaali yritys vaan isojen pankkiomistusten takia tase heijastelee omistettujen pankkien tasetta, jolloin debt-to-equity luku ei ole käyttökelpoinen."

    Voisitko avata tätä vähän tarkemmin? Tarkoittanee siis sitä, että pankkien tase on kirjattu pienemmäksi, kuin mitä se "oikesti" onkaan. Jotenkin ajattelin maalaisjärjellä, että pankkien tase olisi iso suhteessa liikevaihtoon. Eli tällöin tämä velkasuhde olisikin huomattavan suuri, jos tasekin on "suuri".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkin asiaa hieman tarkemmin ja löysin seuraavan tekstin q1 raportista: "Velkarahoitus
      Sampo Oyj:llä oli 31.3.2018 velkarahoitusta 3 591 miljoonaa euroa (3 177) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 2
      428 miljoonaa euroa (1 754). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, korkoinstrumentit ja 485
      miljoonan euron (496) arvosta tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja. Kätei-
      siin verrattavat varat pois lukien oli korkosijoitusten tuotto yli 5 prosenttia.
      Sampo Oyj:n nettovelka oli maaliskuun 2018 lopussa 1 163 miljoonaa euroa (1 423). Nettovelkalaskelmaan
      sisältyvät vain korkoa kerryttävät varat ja velat. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 43 prosenttia (41) yhtiön omasta
      pääomasta ja velkaisuusaste oli 30 prosenttia (29)."

      Tämä tarkoittaa, että itse laskemani dept/equity lukema on väärin ja itseasiassa sampo täyttää kriteerini heittäen.

      Jotta ymmärtäisin paremmin Sammon tasetta ja kirjauskäytäntöjä, niin minun pitää vielä lukea hieman lisää osavuosiraportteja.

      ps. en tiedä onko mitään merkitystä miten liikevaihto suhteutuu taseeseen. Lähinnä velan osuus koko taseesta on kiinnostava metriikka liikavelkaisuuden arvioinnissa.

      Poista