Viime vuoden haaste loppui joulukuussa ja nyt on lähetty virittelemään exceleitä vuodelle 2017. Epäonnistuin haasteessani tai ehkä ennemminkin tavoitteiden asetannassa. Olen tehnyt vuoden aikana kuukausikatsauksia ja vuoden alussa myös viikko katsauksia haasteen etenemisestä, jotka nyt vedän yhteen tässä tekstissä. Vaikka kuukausikin on pitkä aika, niin vuoden keskiarvot antavat vielä paremman kuvan omasta kulutuksesta ja säästämisestä. Viime vuoden säästämisestä ja nettovarallisuuden kehittymisestä kirjoitinkin jo yhteenvedon erikseen. Tässä käsittelen enemmänkin kuluja ja katson tarkemmin kokonaissummien taakse.
Viime vuosi lukuina:
Tulot keskimäärin:
Palkka 2668,26€/kk
Muut tulot 219,97€/kk
Tulot yhteensä 2888,22€/kk
Menot keskimäärin:
Kiinteät kulut 903,42€/kk
Asuminen 645,15€/kk
Muut kulut 414,71€/kk
Kulut yhteensä 1963,27€/kk
Säästöön: 924,95€/kk, joka on 32,02% nettotuloistani.
Säästöön menneet rahat käytin opintolainan lyhentämiseen (ka. 173€/kk), lähiajan rahamenoihin (ka. 282€/kk) ja laitoin säästöön (ka. 470€/kk). En tiedä kuinka järkevältä tämä säästöön määritelmä tässä nyt enää näyttää, mutta tavoitteena oli ennen kaikkea pitää kiinteät kulut hallinnassa. Katsotaan seuraavaksi, mitä jokainen rivi yllä olevasta taulukosta sisältää eriteltynä tarkemmin.
Palkkani koostui täysin työnantajaltani tulleista verollisista suoritteista: kk-palkasta, lomarahoista, ylityökorvaukista ja muista suoritteista. Tähän ei juuri voi vaikuttaa kuin vaihtamalla työpaikkaa tai tekemällä helvatusti duunia nykyisessä tehtävässä. Joulukuussa sainkin pienen n. 175€/kk palkakorotuksen. Jos vaihdan työpaikkaa, niin pyrin silloin kaikin keinoin parantamaan palkkaani.
Muut tulot sisältävät sekalaisen kasan eri suoritteita, jotka lasken lisätuloksi. Muut tulot sisältävät veronpalautukset, tavaroiden myymisestä saadut tulot, työnantajan verottomat suoritteet, kuten päivärahat ja km-korvaukset. Suurin osa lähes puolet muista tuloista koostui veronpalautuksista. Lisäksi tässä on silleen kierosti, kirjanpitoa helpottamaan, laitettu muihin tuloihin myös korvaukset työmatkoilla aiheutuneista kuluista esim. hotellimaksuista. Tämä johtuu siitä, että maksan ne yleensä ensin itse ja kaikki tulee kirjattua muihin kuluihin.
Entäs ne menot sitten. Näihin voin selvästi enemmän vaikuttaa itse kuin tulopuoleen. Tai ainakin vaikutukset ovat nopeampia ja voivat näkyä heti seuraavan kuun menoissa, mutta tulopuolella oman tekemisen vaikutukset näkyvät yleensä vasta vuosien jälkeen. Aloitan asumisesta, koska se on helpoin. Vuoden alussa asuin vuokralla vielä, jolloin vuokra vaihteli välillä 425€/kk-800€/kk. Kyseessä oli väliaikainen kimppakämppä. Kesäkuussa muutiin omaan asuntooni, jolloin aloin lyhentämään myös asuntolainaani. Tällöin mukaan tuli myös hoito- ja rahoitusvastikkeet sekä vesimaksu. Asumiskuluni olivat keskimäärin siis 645€/kk, jossa on mukana asuntolainan lyhennys 427€/kk, joten varsinaisia kuluja tästä on vain n. 220€. Tästäkin huomaa kuinka sekaisin kirjanpitoni periaatteessa on, noh tästä toki voi väitellä, että kuuluuko asuntolainan lyhennys kuluihin vai säästöihin. Tänä vuonna tulen kirjaamaan asiat hieman eri tavalla, jotta aidot kulut erottuvat "semi-kuluista".
Muita kuluja tuli viime vuonna keskimäärin 415€/kk, joista melko suuri osa liittyy matkustamiseen. Tässä on siis isompiin lomareissuihin liittyvät kulut, kerran vuodessa tai harvemmin esiintyvät kulut (esim. sängyn osto tai kassan jäsenyys) ja työmatkoihin liittyvät kulut, kuten edellä mainitsin. Matkustamiseen liittyviä kuluja on yhteensä noin 3350€ eli noin 280€/kk. Lisäksi ostin mm. uuden sängyn n. 400€. Aitoja kuluja, jotka toistuvat vuodesta toiseen, mutta kerran vuodessa on arvioni mukaan noin 120€/kk. Tänä vuonna aion sisällyttää nämä kiinteisiin kuluihini, sillä niitähän ne ovat.
Sitten vielä kiinteät kulut, joita tuli keskimäärin reilu 900€/kk. Haaste kohdistui nimenomaan näihin ja tarkoituksena oli (utopisessa piheydessä) pitää nämä kulut alle 450€/kk. Tämän käsittelen hieman tarkemmin, koska näihin pyrin vaikuttamaan myös tänä vuonna. Tavoite on toki realistisempi. Alla erittely kiinteistä kuluista koko vuodelta (suluissa on osuus):
Ruokaostokset 1586,6€ (14,7%)
Bussikortti 909,2€ (8,4%)
Netti 162,4€ (1,5%)
Spotify ja Netflix 149,9€ (1,4%)
Sähkö 143,3€ (1,3%)
Työpaikkaruokailu 1343,9€ (12,4%)
Vakuutukset 131,2€ (1,2%)
Muut kulut 8960,0€ (59,1%, otettu huomioon muut tulot)
Muut tulot 2570,2€
Yhteensä 10816,3€ (100%)
Alla vielä vastaavat luvut kk-keskiarvoina (suluissa alkuperäinen ja vuoden 2017 budjetit):
Ruokaostokset 132,2€ (150€, 165€)
Bussikortti 75,8€ (50€, 90€)
Netti 13,5€ (13,5€, 15€)
Spotify ja Netflix 12,5€ (10€, 20€)
Sähkö 11,9€ (13,5€, 15€)
Työpaikkaruokailu 112€ (130€, 125€)
Vakuutukset 10,9€ (10€, 10€)
Muut kulut 746,7€ (73€, 340€, otettu huomioon muut tulot)
Muut tulot 214,2€ (0€, 0€)
Yhteensä 901,4€ (450€, 780€)
Summa ei täysin vastaa alussa esitettyä lukua, sillä tämä on tehty kulujen erottelua varten ja toinen on täysin tarkka tilin saldoihin perustuva luku. Jossain tullut siis hieman virhettä, mutta sillä ei ole väliä, koska epätarkkuus on kuitenkin vain n. 0,25%. Yllä olevista taulukoista näkee myös hyvin selvästi, että missä meni pieleen. Muut kulut ja tulot olivat yhteensä 532,5€/kk, joka on siis yksinään jo enemmän kuin koko viime vuoden budjetti. Katsotaanpa mihin kaikkeen muut kulut jakautuu ja mihin sitä rahaa oikein on mennyt.
Tähän riittää oikeastaan yksi luku, 3600€. Tuo luku. Tuo on se summa rahaa, joka vuonna 2016 meni ryyppäämiseen, rällästämiseen, juhlimiseen ja pubeissa, porttoloissa ja kievareissa heilumiseen. Kuukausitasolla tämä on 300€/kk. Jäljelle jää siis 233€/kk, joka meni vaatteisiin, harrastuksiin, lähialuematkailuun, lahjoihin ja muihin järkeviin kuluihin, kuten satunnaisiin käyttötavara hankintoihin tai vastaaviin. Tänä vuonna budjettina on yhteensä 340€. Jos oletetaan, että ns. järkevät kulut pysyvät vakiona, niin rellestämiseen jää tällöin n. 110€/kk. Tämä kuulostaa mielestäni ihan kohtuulliselta summalta rahaa. Joka tapauksessa tämä vaati elämäntapojen muuttamista pelkkä pihtailu ei auta vaan kaupungille vaan pitää lähteä harvemmin. Pitää panostaa enemmän laatuun kuin määrään.
Tästä on hyvä jatkaa. Suunnitelma on selvä ja kompastuskivet tunnistettu. Nyt kaikki on kiinni vain suorittamisesta. Day-in-day-out! Pitkäjänteisyyttä tässä tarvitaan ja paljon. Pienistä asioista pitää nauttia enemmän ja kaikessa tekemisessä pitää olla täysillä mukana. Onko missään muuten mitään järkeä?
Vuoden lopulla mittailin painoani ja vyötärön ympärystä. Järkytyin. Asetinkin tälle vuodelle tavoitteeksi vaikuttaa näihin. Alkuvuosi on lähtenyt hirmuisella vauhdilla käyntiin ja painoa on lähtenyt ihan hulluna. Matalasykkeisen liikunnan merkittävä lisääminen on varmaan tullut sokkina elimistölle. Ei haittaa, päin vastoin! Jokaisen pidemmän kävelylenkin jälkeen on ihan mielettömän hyvä olo. Lisäksi punnitusrutiini on tullut jokaiseen aamuun. Olen huomannut, että se motivoi heräämään, kun joka aamu pääsee vaa'alle katsomaan miten homma on kehittynyt. Uskomaton muutos näin pienessä ajassa. Painon pudotus on tämän vuoden tärkein tavoitteeni ja siitä en voi tinkiä. Tämä tulee helpottamaan myös budjetissa pysymiseen, sillä roskaruuassa ja alkoholissa on niin helvatusti energiaa, että sitä ei voi yksinkertaisesti vetää naamariin.
Motivaatio tässä on koetuksella ja sitä ongelmaa koitan taklata kaikin keinoin. Esimerkiksi youtuben motivaatio videot tulevat olemaan uskomaton voimavara. Ne ovat aivan loistavia! Jos ei halua lähteä lenkille nyt, niin en suosittele katsomaan. Aivoissa voi raksahtaa ja ei tiedä mitä tapahtuu. Toinen apu motivaation ylläpidossa on musiikki. Siis kunnon heavy rock punttiksella tai marssin aikana tiukassa ylämäessä auttaa todella paljon. Toivottavasti voin sanoa kesällä, että Disturbed pelasti elämäni!
Hyvä että paino tippuu, itse olen myös aloittanut treenauksen =)
VastaaPoistaHyvä! Tää tuntuu koko ajan vaan paremmalta, zemppiä!
PoistaHyvä! Tää tuntuu koko ajan vaan paremmalta, zemppiä!
PoistaKunnioitettavat tavoitteet sinulla. Sekä talouden että liikunnan osalta, iso peukku! Ja voi toki väitellä... mutta kirjanpidollisesti asuntolainan lyhennys ei taida olla kulu eikä säästö, vaan lainan lyhennys. Poistot (=kulu) on sitten asia erikseen, esim. vrt yksiön arvon aleneminen helsingin keskustassa ja okt jossain perälandella.
VastaaPoistaYstävällisin,
Ek
Kiitos, tällä kertaa on ekaa kertaa sellainen fiilis, että nyt on pakko onnistua. Enää en ajattele, että mun tulisi onnistua vaan mun on pakko.
PoistaJoo tuo lyhennys herättää keskustelua, että miten kukin sen ymmärtää. Itse ajattelen sen säästönä, koska se kasvattaa nettovarallisuutta olettaen, että asunnon arvo säilyy.
Kiitos, tällä kertaa on ekaa kertaa sellainen fiilis, että nyt on pakko onnistua. Enää en ajattele, että mun tulisi onnistua vaan mun on pakko.
PoistaJoo tuo lyhennys herättää keskustelua, että miten kukin sen ymmärtää. Itse ajattelen sen säästönä, koska se kasvattaa nettovarallisuutta olettaen, että asunnon arvo säilyy.