Kirjoitin tästä jo aiemmin reilu vuosi sitten ja kommenttien perusteella aloin miettimään asiaa hieman lisää.
Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä voisin periä Tanskasta veroa takaisin n. 100e ja Irlannistä veroa n. 15 euroa. Ei taida päästä tuntipalkoille varsinkin, kun huomioi mahdolliset päälle tulevat kulut välittäjän todistuksista ja postimaksuista. Verottajan lomakkeet ja leimat pitäisi olla ilmaisia, mutta ne pitää hakea verotoimistosta tai ilmeisesti puhelinpalvelun kautta pystyy jonottamisen jälkeen tilaamaan. Pitkällä aikavälillä kulut toki kertautuu, mutta kulu on silti melko pieni jos vaikka vertaa rahastojen kuluihin. Lisäksi tämä kohdistuu vain osaan salkkuni sijoituksista, joiden paino on tällä hetkellä salkustani 13,6 % yhteensä.
Katsotaan esimerkein osinkoverojen kuluvaikutus omien sijoitusten kautta läpi.
Tanska:
Sijoitat Novoon, joka maksaa osinkoa noin 2,5% (kurssi 326, osinko 8,15). Veroa pitäisi mennä 25,5%, mutta meneekin 37,5% (27% + 10,5%). Liikaa veroa menee siis 12%, joka tekee kuluna 0,12*2,5% = 0,3% sijoitetulle pääomalle.
Sijoitat Pandoraan, joka maksaa osinkoa noin 6,5% (kurssi 275, osinko 18). Veroa pitäisi mennä 25,5%, mutta meneekin 37,5% (27% + 10,5%). Liikaa veroa menee siis 12%, joka tekee kuluna 0,12*6,5% = 0,78% sijoitetulle pääomalle.
Melko kohtuullista sanoisin?
Irlanti:
Sijoitat Medtroniciin, joka maksaa osinkoa noin 2,3% (kurssi 88, osinko 2). Veroa pitäisi mennä 25,5%, mutta meneekin 45,5% (20%+25,5%). Liikaa veroa menee siis 20%, joka tekee kuluna 0,2*2,3% = 0,46% sijoitetulle pääomalle.
Edelleen kohtuullista?
Ruotsi:
Sijoitat Betssoniin, joka splittää osakkeensa ja jakaa lunastusosakkeen. Tämä on siis hieman monimutkaisempi case.
Alkuperäisen B-osakkeen hankintahinta allokoituu uuden B-osakkeen ja lunastusosakkeen välillä Ruotsin veroviranomaisen asettamien prosenttiosuuksien mukaan. Tästä siis seuraa, että B-osakkeen hankintahinta pienenee ja lunastusosake saa keinotekoisen hankintahinnan, jota voidaan käyttää verotuksessa. Lunastusosake siis lunastetaan pörssistä Betssonin toimesta ennalta sovittuun hintaan tai sen voi halutessaan myydä, mutta jokatapauksessa luovutuksesta muodostuu luovutusvoitto. Ruotsi ottaa ennakkopidätystä välistä 15 % vaikka kyseessä on Suomen verottajan kannalta luovutus eikä osinko.
Vuoden 2017 splitissä hankintahinta jakautui 94,1/5,9 suhteella ja vuoden 2018 split 95,4/4,6 suhteella. Tämä näyttää vastaavan efektiivistä osinkotuottoa. Vuonna 2018 yhtiökokous pidettiin 15.5., jolloin osake traidasi noin 60-62 SEK tuntumassa. Tällä hinnalla saataisiin jakosuhteeksi 95,8/4,2. Kun lunastusosake lunastettiin 15.6., niin kurssi oli noin 53. Tällä hinnalla saataisiin jakosuhteeksi 95,4/4,6 - 95,3/4,7. Näyttää siis siltä, että Ruotsin viranomainen päättää jakosuhteen osakekurssin perusteella. Jokatapauksessa verottaja tekee päätöksen jälkikäteen, mikä tukee tätä päätelmää.
Sijoitat Betssoniin, joka maksaa "osinkoa" noin 5,4% (kurssi 72, "osinko" 3,89). Tällöin jakosuhde olisi noin 94,6/5,4. B-osakkeen alkuperäinen hankintahinta 72 pienenee siis 5,4 % ja on 68,11. Kun myyt osakkeen, joudut maksamaan tästä 5,4 % tuotosta luovutusvoittoveroa 30%. Lunastusosake saa hankintahinnakseen 5,4% B-osakkeen alkuperäisestä hankintahinnasta eli 0,054*72= 3,89. Lunastusosakkeesta ei siis synny luovutusvoittoa ja vero on 0%. Ongelmana on siis Ruotsin perimä 15% ennakkopidätys, josta muodostuu pelkkää kulua. Liikaa veroa menee siis 15%, joka tekee kuluna 0,15*5,4% = 0,81%.
Tämäkin on alle 1% kulu sijoitetusta pääomasta ja ei aivan mahdoton?
Yhteenveto ja päätelmät
Esimerkkitapauksissa ylimääräistä veroa menee 12 - 20%, joka muodostaa kuluja 0,46 - 0,81 % sijoitetulle pääomalle. Veron voi periä takaisin, mutta se vaatii melkoisen kasan lomakkeiden lähettämistä ja muuta vaivaa. Tanskan verojen takaisin perintä pitää tehdä 5 v kuluessa ja Irlannin 4 v kuluessa. Ruotsista en tiedä enkä löytänyt googlesta.
Jos aloittaisin nyt sijoittamaan, niin en sijoittaisi kyseisiin yrityksiin (tai maihin) monimutkaisen verotuskäytännön takia. Koska salkussani on jo kyseisiä osakkeita, niin tämä ylimääräinen kulu ei ole mielestäni niin suuri, että se yksittäisenä syynä johtaisi niistä yrityksista luopumiseen. Varsinkin, kun ottaa huomioon mahdolliset luovutusvoittoverot voitolla olevista osakkeistani Novo Nordisk (+44%) ja Medtronic (+97%).
Mitä pienempää efektiivistä osinkoa yritys maksaa, niin sitä pienempi kulu siitä sijoittajalle syntyy suhteessa sijoitettuun pääomaan. Jatkossa vältän sijoittamista tämän tyyppisiin yrityksiin, joiden osinkojen verotuksesta muodostuu ylimääräistä kulua ja/tai vaivaa takaisinperinnän osalta. Kirjoittelen lisää, jos päätän joskus lähteä takaisinperintää tekemään. Tanskan osalta ensimmäinen takaisinperintä pitäisi tehdä viimeistään 1/2022 ja Irlannin osalta 12/2019.
__________________________________________________________________________
Tässä vielä linkkejä nordnet blogiin lisätiedon haluisille:
Tanska: https://blogi.nordnet.fi/tanskalaisyhtioiden-osingon-lahdeveron-takaisinperinta/
Ruotsi: https://blogi.nordnet.fi/ruotsalaiset-splittailijat-tapausesimerkkina-tele2/
Saksa: https://blogi.nordnet.fi/saksalaiset-lahdeverot-takaisin-parempi-mieli-johdatus-lomakkeisiin-2/
Ranska: https://blogi.nordnet.fi/ranskalaista-osinkopainia-eli-mita-jokaisen-sijoittajan-pitaisi-tietaa-ranskalaisista-osingoista/
Sveitsi: https://blogi.nordnet.fi/kaksinkertaisen-osinkoverotuksen-poistaminen-tapaus-sveitsi/
Ja spesiaalikeissinä linkki Irlannin verottajan sivuille:
https://www.revenue.ie/en/companies-and-charities/dividend-withholding-tax/refunds-for-non-residents.aspx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti