Sota Euroopassa jatkuu, mutta vuosi 2022 on nyt takana

Sota, energiakriisi, inflaatio ja nousevat korot. Teemat vaihtelee, mutta kaikilla on ollut negatiivisia vaikutuksia talouteen ja ostovoimaan. Kaikesta huolimatta tänäkin vuonna osakesalkku ja nettovarallisuus saavuttivat uusia ennätyksiä. Vuoden 2022 aikana työni päättyivät, mutta onneksi uusia haasteita löytyi nopeasti.

Lähtötilanteen vuodelle 2022 esittelin täällä ja se on olennaisin osin koostettu myös alle.

Nettovarallisuuden kehitys

Lähtötilanne 31.12.2021:

• Osakesalkku 113 700€
• Asunnon oma pääoma 47 100€
• Käteinen ja muut varat 28 800€
• Nettovarallisuus yhteensä 189 600€

Vuosi 2021 oli kaikkien aikojen paras sekä tuotoltaan että nettovarallisuuden kasvun osalta. Siitä on vaikeampi pistää paremmaksi. Mutta katsotaanpa...

31.12.2022 tilanne:

• Osakesalkku 135 500€
• Asunnon oma pääoma 52 600€
• Käteinen ja muut varat 35 700€
• Nettovarallisuus yhteensä 223 800€

Nettovarallisuus kasvoi 34 200€, joka on noin 18 % vuoden takaiseen nettovarallisuuteen nähden. Ei päästy aivan viime vuoden vauhtiin (+42,2ke), mutta ihan hyvä tulos kuitenkin. Tästä eniten on kiittäminen hyvien ansiotulojen, kun vuonna 2021 kiitos kuului osakesalkulle. Töiden päättyminen antoi kipukorvauksina hieman bonuksia ja irtisanomispaketin, jotka nostavat vuoden 2022 bruttotulot reilusti yli 100 000 euron. Nimi tulee siis lehteen marraskuussa 2023. Verottajakin kiittää myös, kun veroja (sis. tellit ja lellit) näyttäisi menevän maksuun yli 50 000 euroa.

Alla kuvat nettovarallisuuden kehityksestä vuoden 2011 lopulta alkaen.

Osakesalkun kehitys

Vuosi 2022 oli sodan, energiakriisin, inflaation ja korkojennousun siivittämänä melko erilainen aiempiin vuosiin nähden. Osakemarkkinatkin otti vähän happea. Esimerkiksi teknologiafirmat ja kasvuyritykset ottivat turpaan, sillä korkojen nousu vaikuttaa diskonttauksen kautta erityisesti niihin, kun kassavirrat ovat pitkällä tulevaisuudessa. Alla suurpiirteinen erittely osakesalkun kehityksestä:

• Lisätty pääoma +23 500€
• Osingot (brutto) +2 950€
• Ennakonpidätykset -540€
• Korkokulut -3€
• Kaupankäynti- ja valuutanvaihtopalkkiot -277€
• Arvon lasku -3 830€
• Yhteensä +21 800€

Osakesalkkuni jakautuu kahdelle eri välittäjälle Nordnetille ja Lynxille. Nordnet salkun tuotto oli -6,64% ja Lynx salkun tuotto oli +0,62%. Kuvaajat alla, mihin on laitettu esille myös kesäkuun 16.-17. päiville ajoittunut max drag down vuoden aikana:

Erillisellä excelillä laskemalla saan koko salkkuni tuotoksi (TWR) -2,36%, joka vaikuttaa äkkiseltään ihan ok tulokselta tässä markkinassa. Hyvin defendaa siis, jonka usein huomaa päivävaihteluistakin. Jos SP500 droppaa paljon, niin oma salkku lähes joka kerta vähemmän. Toisaalta kun tulee tykittely nousu, niin salkkuni ei pysy aivan perässä. Toisaalta jenkkipaino on iso, joten dollarin vahvistuminen on osittain tässä lähes nollatuloksessa takana.

Vertailuindeksinä toimii 50/50 SP500 (SXR8) ja OMXH25 (Nordnet Indeksirahasto Suomi). Perustuen Yahoo Finance palvelun tietoihin, SXR8 sulki vuoden 2021 lopulla hintaan 432,63 ja sulki vuotta myöhemmin hintaan 370,73, joten tuotoksi tuli -14,31%. SP500 indeksi tuotti todellisuudessa vähemmän (-19,44%), mutta SXR8:ssa on huomioitu EUR-USD valuuttakurssimuutokset ja on siitä syystä korkeampi. Euroissa omaa salkkuanikin seuraan, joten tämä korkeampi arvo on vertailukelpoinen. Nordnet Indeksirahasto Suomi tuotti -10,26% (arvopäivä 30.12., nordnetin sivulta katsottu). Vertailuindeksini tuotti siis -12,29%. Vaikka tuli absoluuttisesti tukkaan, niin vertailuindeksi biitattiin mennen tullen n. 10 %-yksikön erolla tällä kertaa.

Netto-osingot kasvoivat reilu 36% viime vuoteen nähden. Nice! Korotuksia kävinkin läpi jo aiemmin. Eteenpäin katsova osinkotuotto on noin 3400€ bruttona ja 2500€ nettona, mutta tämä nyt on vielä arvailujen varassa. Jos kaikki salkkuyritykset pitäisivät osingot vakiona, niin nykyisillä valuuttakursseilla ton verran tulisi vuonna 2023. Kasvua olisi siis kiikarissa jo about 15%.

Kaupankäyntikulut olivat turhan korkeat, sillä niihin meni 277€ ollen 0,22% salkkuni keskimääräisestä arvosta. Tätä voi verrata osakerahaston tai ETF:n TER-lukuun. Tässä oli kyllä osasyynä merkittävä pääoman lisäys, jonka sijoittamisesta luonnollisesti tulee maksaa. Sen lisäksi oli spinoffeja, ostotarjousta, veroveivejä, kevennyksiä ja Medtronicista luopuminen. Vuodelle 2023 odotan kaupankäyntikulujen olevan alle 100€, mutta harkinnassa olevan arvo-osuustilien yhdistäminen aiheuttaisi noin 130 euron kulut.

Alla kuvia osinkojen, kulujen ja TWR-tuoton kehityksestä vuodesta 2013 alkaen. Uutena kuvana vuosiraporttiin tuli kumulatiivinen tuottokuvaaja, jonka perusteella indeksille otetaan edelleen hieman turpaan vaikka jonkinlaista kiriä on aistittavissa.

Sijoitusasunnon kehitys

Vuosi 2022 oli sijoitusasunnon osalta kohtalainen ja yksiöiden vuokramarkkina olivat edelleen todella haastavat. Tammikuu oli tyhjä kuukausi vuokralaisten välissä. Vuokra tuli ajoissa ja oikean suuruisena tilille helmikuusta lähtien, mutta vuokralaisen vaihdoksen yhteydessä vuokra sovittiin 10€/kk alemmas kuin vuonna 2021.

Lähtötilanne 31.12.2021:

• Sijoitusasuntolaina 43 700€
• Taloyhtiölaina 52 200€
• Oma pääoma 47 100€
• Yhteensä 143 000€

Lähtötilanteessa asunnon arvosta (ostohinnasta) velkaa oli 95 900 euroa eli 67,1%.

31.12.2022 tilanne:

• Sijoitusasuntolaina 41 600€
• Taloyhtiölaina 48 800€
• Oma pääoma 52 600€
• Yhteensä 143 000€

Nyt asunnon arvosta (ostohinnasta) velkaa on 90 400 euroa eli 63,2%. Alla asunnon kassavirtalaskelma vuodelta 2022.

• Vuokratulot +6 820€
• Hoitovastikkeet -1 330€
• Rahoitusvastikkeet -3 240€ (lyhennysten osuus n. 2700€ ja korot n. 540€)
• Sijoituslainan lyhennykset -2 130€
• Sijoituslainan korot -520€
• Verotettava tulo +1 740€
• Verot -520€
• Bruttovuokratuotto +5 490€
• Nettovuokratuotto +3 920€
• Bruttokassavirta -390€
• Nettokassavirta -910€

Nettokassavirta jatkoi luisuaan yhä enemmän negatiiviseksi (-76€/kk), johon vaikutti alempi vuokratuotto, ylimääräinen hoitovastike, koron tarkistus ja korkeammat vastikkeet. Vuodelle 2023 vastikkeet nousee jälleen jopa +40%. Joten eipä tämä vuokranantajan elämä kovin ruusuiselta näytä.

Tavoitteenani on edelleen nostaa nettokassavirta 200 €/kk tasolle asuntoon sitoutuneesta pääomasta vuoden 2024 loppuun mennessä. Tämä onnistunee lyhentämällä oma asuntolainan kokonaan (41 600€) tai myymällä asunnon samalla allokoiden pääomat korkean yieldin osakkeisiin.

Toukokuussa 2022 käytännössä päätin sijoitusasunnon myymisestä, mutta tällä hetkellä asuntomarkkina on haastava. En usko, että myymällä saisin haluamaani hintaa, mutta toisaalta eihän mun haluilla ole väliä vaan markkinat sen hinnan päättävät. Aina toki voi asunnon jättää myymättä, mutta jos asunnon jätän "salkkuuni", niin jonkinlaisen kilpailutus lainan osalta pitää kyllä tehdä, jotta saisin korkokuluja matalammaksi ja vaikka lyhennysvapaan, bulletin tai pidemmän laina-ajan.

Yhteenveto

Nettovarallisuus kasvoi, osingot kasvoivat ja sijoitusasunnon lainat lyhenivät. Kaikki on siis ihan hyvin. Tulevaisuus kuitenkin näyttää epävarmalta useastakin syystä, mutta uskon hyvien vuosien tulevan ennemmin tai myöhemmin.

Kaikkein tärkein asia on kuitenkin terveyden ja perheen hyvinvoinnin pysyminen hyvänä. Vuosi sitten tunsin kolme koronaan sairastunutta, mutta nyt olen ehtinyt sairastamaan sen itse testatusti kahdesti. Muksu on sairastellut syksyn mittaan useampaan otteeseen flunssaa, räkää, korvatulehdusta, mutta eiköhän vastustuskyky pandemian rajoitusten ja käsidesikäytäntöjen normalisoituessa palaudu hyvälle tasolle.

Onnea ja menestystä vielä kaikille vuodelle 2023. Pysytään terveinä!

Uusi yritys seurantaan: Maaliruiskujen valmistaja Graco (GGG)

Välillä aina vastaan tulee yritys, joka äkkivilkaisulla näyttää tylsältä, mutta yahoo financen "show all key statistics"-ikkunan avaamalla laittaakin rastin kaikkiin check listan ruutuihin. Tällä kertaa vastaan tuli yhdysvaltalainen maaliruiskujen valmistaja Graco, joka treidaa tikkerillä GGG.

11 miljardin markkina-arvolla treidaava firma hinnoitellaan melko suolaisesti P/E:n ollessa 25 paikkeilla. P/B on yli 6, P/S yli 5 ja EV/EBITDA on n. 18. Osakekurssi on kirjoitushetkellä n. 68 dollaria.

Osinkoa maksetaan 0,94 dollaria ja eteenpäin katsova efektiivinen osinkotuotto asettuu 1,4% tasolle. Maksusuhde on kuitenkin vain reilu 30%, joten melko turvalliselta kuulostaa. Osinkoa on korotettu 25 vuotta putkeen. Korotukset ovat järjestäen olleet reilu 10% viimeisen 10 vuoden aikana.

Kannattavuus on hyvällä tasolla, sillä nettomarginaali on reilu 21%, ROE noin 27% ja ROA n. 14%. Nämä kun yhdistetään mukavaan kasvuun, joka viimeisimmällä kvartaalilla oli liikevaihdon ja nettotuloksen osalta n. 12%, niin mistäpä en pitäisi?

Myös tase on erinomaisessa kunnossa. Käteistä on reilu 600 miljoonaa ja velkaa n. 200 miljoonaa oman pääoman ollessa noin 1,71 miljardia. Yhtiö on siis nettovelaton. Goodwillin osuus taseesta on myös pieni (1/7-osa). Korkokuluja kertyy noin 11 miljoonaa EBIT-tuloksen ollessa 540 miljoonaa eli korkokulut katetaan 50 kertaisesti (interest coverage).

Vapaa kassavirta on ollut välillä 420-570 miljoonaa vuosina 2018-2021. Samaan aikaan nettotulos on ollut välillä 330-440 miljoonaa eli vapaa kassavirta on 1,2x suhteessa nettotulokseen.

FY2023 EPS konsesus arvio on 2,76 dollaria, josta saadaan 1,2x kertoimella vapaaksi kassavirraksi 3,31 dollaria per osake. Jos oletetaan, että FCF kasvaa seuraavat 10v 6% p.a. ja sen jälkeen 4% p.a., niin 10% tuottovaatimuksella saan GGG:n käyväksi arvoksi 66,8 dollaria. Osake vaikuttaa siis melko oikein arvostetulta.

Lisätään tripla-G seurantaan ja katsotaan jos sitä jossain välissä olisi enemmän aikaa tarkastella laadullisia tekijöitä ja liiketoimintaa tarkemmin. Vaikuttaa omaan korvaan hyvältä keissiltä ja kaiken kukkuraksi sharevilleindikaattori kertoo laadusta, sillä omistajia sharevilleyhteisössä on vain 3. Mitä vähemmän sitä parempi :)

Lisälukemista löytyy alta.

Gracon sijoittasuhdesivut:

https://investors.graco.com/investor-overview/

EPS-ennusteet:

https://www.nasdaq.com/market-activity/stocks/ggg/earnings

Osinkohistoriaa:

https://www.nasdaq.com/market-activity/stocks/ggg/dividend-history

Autoilun kulut 6/2019 - 12/2022 yhteensä 14 000 euroa

Ostin kesäkuussa 2019 auton, jonka mittarissa oli reilu 92 000 kilometriä. Kyseessä oli vuosimallin 2014 Skoda, jota vie eteenpäin pieni 1,6 litrainen turbo diesel.

Kun harkitsin uuden auton hankintaa 2019, niin arvioin kuluiksi 370€/kk tai n. 0,277€/km. Tämä luku sisälsi kaiken eli polttoaineen, vakuutukset, verot, arvon aleneman, huollot, korjaukset, renkaat, pesut ja niin edelleen. Olen seurannut autoilun kuluja ostohetkestä vuosittain eli kesäkuusta seuraavan vuoden toukokuuhun. Taulukot menee aina solmuun tämän takia, kun muuten seuranta on kalenterivuosittain. Tämän välikatsauksen jälkeen aion seurata kuluja myös autoilun osalta kalenterivuosittain.

Suurimmat kulut ovat olleet diesel, vakuutukset ja käyttövoimavero, joihin on mennyt yhteensä n. 75% kuluista. Lisäksi olen tarkastellut kuluja säännöllisten huoltojen, harvoin tehtävien korjausten, renkaiden ja muiden osalta. Myös arvonalenema on oma kategoriansa, mutta perustuu toki arvioon eikä tarkkaa lukua tiedetä ennen kuin auton myy.

Auto ollut nyt omistuksessa 3v ja 7kk eli 43kk. Kuluja on mennyt kaikkinensa ml. arvioitu arvonalenema 14 091€, joka on n. 328€/kk. Kilometrejä on mittarissa tätä nykyä 145 500 km eli olen ajanut autolla 52 720 km, josta kuluja on tullut 0,267€/km. Ihan hyvin on kulut pysynyt 2019 arvioidussa budjetissa 370€/kk ja 0,277€/km.

Polttoaine 105€/kk

Ajomäärä on ollut arvioitua pienempi, mutta polttoaineen hinta on räjähtänyt käsiin tänä vuonna. Toisaalta 2020 se pysytteli arvioni alapuolella. Tarkkoja lukemia ei ole tallessa, mutta ajotietokoneen pitkänaikavälin kulutuslukema on pyörinyt n. 5l/100km tasolla, kesäisin ehkä hieman alempana. Kesällä 20km työmatkalla keskikulutus on ollut n. 3,2-3,4 litraa/100km, mutta moottoritiellä paahtaessa nousee 5 litran tasolle ja talvella defa vie osansa.

Dieseliin on mennyt yhteensä rahaa 4 500€. Edelle esitetyn arvion ja ajomäärän perusteella dieseliä on kulunut 52 720km x 5l/100km= 2636 litraa, joten keskimääräinen dieselin litrahinta on ollut n. 1,709€/litra.

Vakuutukset ja verot 97€/kk

Vakuutuksia kilpailuttamalla olen pystynyt alentamaan joka vuosi vakuutusmaksuja. Aluksi oli reilu 600€/v sisältäen liikenne- ja täyskaskovakuutukset. Turva, Pohjantähti ja viimeisinpänä Pohjola ovat tarjonneet parhaat hinnat. Tuo Pohjola oli halvin -30% nettitilauskampanjan turvin, joten vaihto on taas edessä kesäkuussa. Voipi olla, että alle 500€/v ei pääse ennen kuin raaskii ottaa vain osakaskon ja liikenteen.

Käyttövoimavero on yksi dieselin ikävistä puolista. 500€ menee vuodessa vaikka ei ajaisi kilsaakaan. Noh, se on mitä on. Ajomääräarvioni oli 17tkm vuodessa, mutta toteutunut on ollut n. 14,7tkm, jolloin verot per km kasvaa. Toisaalta kuukausihintana se pysyy samana.

Huollot 54€/kk

600 euron jakopääremppa ei ollut yllätys, mutta se tehdään 90tkm tai 6v välein, joten jakautuu aika pitkälle aikavälille. Siitä seurannut kampiakselin stefan öljyvuoto kuitenkin oli. Erikoista, että sitä ei suoraan vaihdeta jakopäärempan kanssa, kun alkaa usein kuulemma vuotamaan uuden kireämmän jakopään kanssa. Erikseen tehtynä tästä tuli kulua reilu 1200€, mutta samassa yhteydessä fiksattuna olisi ollut ehkä 750€.

Yhdet kesärenkaat olen ostanut ja ensi syksynä pitänee uusia talvirenkaat. Kesän nokialaiset oli reilu 400€ ja syksyllä varmaan otan kitkat nastojen tilalle, kun täällä kehä 3:n sisäpuolella pääosin ajelen.

Kun auton ostin, niin myyjän piikkiin oli tehty 90tkm laajempi huolto öljynvaihtoineen. Itse olen Laakkosella käynyt 2020 ja 2022 tarkastushuollossa sekä 2021 laajemmassa öljynvaihtohuollossa. Näihin olen ollut pirun tyytyväinen ja harmikseni huomasin, että nyt joudun huoltomestaa vaihtamaan. Laakkonen myytiin ensin Headin automotivelle, huoltopiste muutti uusiin tiloihin ja sitten vielä he edelleen myivät Skoda huollon pois Skodan maahantuojalle koskien aiemmin käyttänyttä huoltopistettä. Tammikuulle on huolto varattu Headille heidän jäljelle jäävään Skoda toimipisteeseen. Black Friday tarjouksen tiimoilta ihan kohtuullinen hinta inflaatiosta huolimatta:

• Tarkastushuolto ja öljynvaihto, joustava 173 €
• Laajennettu tarkastushuolto 48 €
• Raitisilmasuodattimen vaihto 50 €
• Jarrunesteen vaihto 52 €
• Yhteensä 323 €

2021 vastaava huolto oli 319€ ja tarkastushuollot ovat olleet n. puolet tästä.

Arvonalenema 58€/kk ja yhteenveto

Viimeisenä sitten arvonalenema ja sen arviointi. Auto maksoi 13 400€ kesäkuussa 2019, jolloin mittarissa oli 92 tkm. Ajattelin, että arvo on 0€ kun mittariin tulee 380tkm, jonka mukaan oleen lineaarisesti auton arvoa laskenut. Lisäksi olen tarkistanut Nettiauton hinta-arvion kautta, että arvioni on about linjassa. Tällä hetkellä arvioin auton arvoksi 10 900€, mutta toisaalta dieselin hinnan nousu on aiheuttanut kysynnän ja vissiin myös hinnan laskua. Tämä tarkentunee sitten kun joskus tämä luottopeli menee vaihtoon.

Yhteenvetona vielä kaikki edelle esitetyt laskelmat taulukkona.

Salkkuni 3. suurin sijoitus: Automatic Data Processing

Automatic Data Processing treidaa tikkerillä ADP jenkkilässä ja kyseessä on ulkoistettujen henkilöstöhallinta- palkanmaksu- ja veropalvelujen tarjoaja. Olen kirjoittanut ADP:sta tarkemmin 2020 koronavuoden toukokuussa.

ADP on salkkuni 3. suurin sijoitus 5,2% painolla, johon päästään 30 osakkeen eli 7000 euron potilla. Olen hankkinut ADP:ta 2019 n. 170 dollarin hinnalla (10kpl), 2020 n. 136 dollarilla (16kpl) ja vielä 2021 n. 161 dollarilla (4kpl). Tämän hetkinen osakekurssi on noin 250 dollaria.

ADP on kasvanut tappavan tasaisesti jo pitkään eikä hyytymisen merkkejä näy. Osinkoa on koroteltu jo kohta puoli vuosisataa ja vuodesta 2010 liikevaihto on tuplaantunut. Liikevaihto on kasvanut 2007-2022 välillä 5,1% vuodessa, viimeiset 5 vuotta 5,9% vuodessa ja viimeiset 3v 5,2% vuodessa. Tämä ei ole kuitenkaan koko tarina, sillä ADP hoitaa ja sijoittaa myös asiakkaiden varoja useita kymmeniä miljardeja.

ADP:n kannattavuus on erinomainen ja parantunut vuosien aikana. Tarkastellessa aikaväliä 2007-2022, nettomarginaali on ollut keskimäärin 14,2%, ROE 33,6% ja ROA 4,6%. Kannattavuus on parantunut skaalan mukana ja viimeiset 3 vuotta mentiinkin jo 17,4% nettomarginaalilla ja 60% ROE:lla. Tämä näkyy myös siten, että liikevaihdon kasvaessa 5,1% vuodessa, niin samalla aikavälillä nettovoitto on kasvanut 7,3% vuodessa. Taseessa olevat asiakasvarat ovat olleet tulosvaikutukseltaa melko pienet nollakorkojen aikana, mutta vaikuttavat toki ROA-lukemaan. Nyt korkojen noustessa niistä saatavat korkotuotot tulevat paranemaan ja tämän pitäisi lähivuosina edelleen parantaa kannattavuutta.

Velkaa ADP:lla ei ole kovin paljon ja tase on mielestäni vahva. Velkaa on 3 miljardia dollaria ja käteistä 1,4 miljardia. Nettovelkaa on yhteensä n. 1,6 miljardia. Velan suhde omaan pääomaan on sopivahko 48% ja assetteihin suhteuttamalla vain n. 3%. Korkoja menee vuodessa noin 71 miljoonaa, jotka katetaan 3,9 miljardin EBIT-tuloksella 55-kertaisesti (interest coverage).

FY2023 EPS konsensusennuste on 8,13 dollaria ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 5 dollaria vuodessa. Osingonmaksusuhde EPS:iin nähden (POR) on noin 62%. FCF on pitkällä aikavälillä ollut noin 116% EPS:stä, joten sekin kattaa osingon mukavasti FCF-POR:n ollessa 53%.

Osake treidaa tällä hetkellä noin 250 dollarin hinnalla. Tämä tarkoittaa, että P/E-luku on noin 30,6 ja velaton P/E on n. 31. Osinkotuotto asettuu 2 % tasolle, jonka toivoisin olevan hieman enemmän. Ostohinnalla se olikin parempi, mutta eiköhän se tästä. Viimeksi marraskuussa ADP korotti 20%:lla osinkoa.

Itse odotan, että FCF kasvaa lähivuodet keskimäärin 7,9% vuodessa ja osinkoa korotetaan keskimäärin 9% vuodessa. 10 vuoden jälkeen FCF kasvun oletan hidastuvan lähemmäksi pitkän aikavälin trendiä eli noin 5 %:iin.

DCF-mallilla saan käyväksi arvoksi 257 dollaria per osake. DDM-mallilla hieman vähemmän eli 212 dollaria. Keskiarvona tämä antaa käyväksi arvoksi 234 dollaria. Jos huomioi vielä velan, niin velaton käypäarvo on 231 dollaria. Laskin myös muokatulla Grahamin kaavalla (P/E=10+2*g) arvion käyvästä arvosta, joksi tuli 210 dollaria. Melko hyvin linjassa ovat keskenään ja myös nykyisen 250 dollarin osakekurssin kanssa.

Olen tyytyväinen, että sain kahmittua tätä salkkuun koronan mylleryksessä. En ole tällä erää lisäämässä, mutta voisi tätä edullisimmilla hinnoilla vaikka lisätäkin. Pyrin pitämään tästäkin voittajasta kiinni.

Salkkuni 2. suurin sijoitus: Novo Nordisk

Novo Nordisk treidaa tikkerillä NOVO-B Kööpenhaminassa ja kyseessä on diabeteksen hoitoon erikoistunut jättipharma. Olen kirjoittanut laajemmin NOVO:sta viime vuoden maaliskuussa.

NOVO on salkkuni 2. suurin sijoitus 5,4% painolla, johon päästään 60 osakkeen eli 7500 euron potilla. Olen hankkinut NOVO:a 2016 n. 223 DKK:n hinnalla (35 kpl), 2019 n. 327 DKK:lla (25 kpl) ja vielä 2020 n. 429 DKK:lla (16 kpl). Tämän vuoden heinäkuussa tein pienen 16 osakkeen kevennyksen hinnalla 803 DKK, jonka olisi voinut jättää myöhemmäksikin. Tämän hetkinen osakekurssi on noin 930 DKK.

NOVO:n kasvu on ollut väkevää ja kestänyt pitkään (osinkoa on kasvatettu joka vuosi ainakin 1998 alkaen eli nyt 25 vuotta putkeen), sillä taustalla on vaikuttanut megtrendi. Ihmiset vanhenee, lihoo ja sairastuvat diabetekseen useammin. Liikevaihto on kasvanut 2007-2021 välillä 9,1% vuodessa, viimeiset 5 vuotta 4,7% vuodessa ja viimeiset 3v 8,0% vuodessa. 

NOVO:n kannattavuus on erinomaisella tasolla. Tarkastellessa aikaväliä 2007-2021, nettomarginaali on ollut keskimäärin 28,9%, ROE 57,3% ja ROA 29,5%. Kannattavuus on parantunut, sillä nettomarginaali on noussut 20% tasosta reilu 30%:iin ja viimeiset 3 vuotta mentiinkin jo 33% nettomarginaalilla ja 67,2% ROE:lla. ROA on pysynyt vakaana eri aika väleillä.

Velkaa NOVO:lla on jonkin verran, mutta tase on erittäin vahva. Velkaa on 22,8 miljardia DKK , käteistä 8,9 miljardia DKK, joten nettovelkaa on 13,9 miljardia DKK. Nettovelan suhde omaan pääomaan on noin 20%. Korkoja menee vuodessa vain noin 289 miljoonaa, jotka katetaan 58,6 miljardin EBIT-tuloksella 200-kertaisesti (interest coverage).

FY2023 EPS konsensusennuste on 22,44 DKK ja vastaavasti osinkoa odotetaan 12 DKK. Osingonmaksusuhde EPS:iin nähden (POR) on noin 49%. FCF on pitkällä aikavälillä ollut noin 89% EPS:stä, mutta sekin kattaa osingon mukavasti FCF-POR:n ollessa 55%.

Osake treidaa tällä hetkellä melko suolaisella noin 930 kruunun hinnalla. Tämä tarkoittaa, että P/E-luku on noin 38 ja velaton P/E n. 38,5. Osinkotuotto asettuu 1,3 % tasolle, joka myös kertoo korkeasta arvostuksesta.

Itse odotan, että FCF kasvaa lähivuodet keskimäärin 10% vuodessa ja osinkoa korotetaan keskimäärin 9% vuodessa. 10 vuoden jälkeen oletan FCF kasvun hidastuvan 4% tasolle.

DCF-mallilla saan käyväksi arvoksi tasan 601 DKK per osake. DDM-mallilla vähemmän vain 509 DKK. Keskiarvona tämä antaa käyväksi arvoksi 555 DKK. Jos huomioi vielä velan, niin velaton käypäarvo on 549 DKK. Laskin myös muokatulla Grahamin kaavalla (P/E=10+2*g) arvion käyvästä arvosta, joksi tuli 739 DKK. Kohtuullisesti linjassa ovat keskenään vaikkakin hajontaa on jonkin verran. Nykyinen reilu 900 DKK osakekurssi näyttää kalliilta.

Kuten Tractor Supply, niin mukava tätä NOVO:akin on omistaa. Lisäyksiä en ole suunnittellut, minkä voi ehkä heinäkuun kevennyksestäkin päätellä. Arvostusriskit ovat heinäkuun jälkeen edelleen kohonneet, jonka voi nähdä myös yltä. Lisäksi NOVO on tietyllä tapaa one-trick-pony eli jos diabetekseen keksitään jotain mullistavaa, niin silloin lähtee jopa 90% NOVO:n liikevaihdosta alta. Aion pitää nykyisen position salkussa rauhallisin mielin.

Salkkuni suurin sijoitus: Tractor Supply

Tractor Supply treidaa tikkerillä TSCO jenkkilässä ja kyseessä on kauppaketju, joka keskittyy tarjoamaan tuotteita maaseudulla eläville. On piikkilankaa, rehua ja muuta sen sellaista. Sitten samalla pyritään myymään kaikkea mahdollista siihen kylkeen, kun kerran ostaja on kauppaan tullut.

TSCO on salkkuni suurin sijoitus 7% painolla, johon päästään 48 osakkeen eli 9700 euron potilla. Olen hankkinut TSCO:ta 2017 n. 52 dollarin hinnalla (Nordnettiin 35kpl), 2019 n. 83 dollarilla (Lynxiin 6kpl) ja vielä 2020 n. 96 dollarilla (Lynxiin 7kpl). Tämän hetkinen osakekurssi on noin 215 dollaria.

TSCO kasvu sai kunnon pyrähdyksen 2020-2021 koronan aikana ja on edelleen jatkunut vahvana. Kasvutarina jatkuu huomattavasti pidemmällekin, sillä esimerkiksi vuonna 2009 kauppoja oli 930, henkilöstöä 13 300 ja keskimäärin 245 kaupalla päivässä tehtiin keskimäärin 42 dollaria per kauppa. Vuonna 2014 oltiin jo 1380 kauppaa avattu ja henkilöstö melkein tuplaantunut 21 tuhanteen. Viime vuonna 2021 kauppoja oli 2181, mitä pyöritettiin 46 000 henkilön (tai team memberin, kuten TSCO asian muotoilee) voimin. Liikevaihto on kasvanut 2007-2021 välillä 11,7% vuodessa, viimeiset 5 vuotta 13,4% vuodessa ja viimeiset 3v jopa 17,2% vuodessa. Tavoitteena on noin 2500 kauppaa, jonka on arvioitu saturoivan USA:n markkinat. Kauppojen avaamisen lisäksi pyritään kasvattamaan asiakasmääriä ja keskikuitin kokoa, jotka sitten kasvattavat kauppakohtaista myyntiä (ns. same store sales).

TSCO:n kannattavuus on hyvällä tasolla. Tarkastellessa aikaväliä 2007-2021, nettomarginaali on ollut keskimäärin 5,8%, ROE 27,8% ja ROA 13,7%. Kannattavuus on parantunut skaalan mukana ja viimeiset 3 vuotta mentiinkin jo 7,2% nettomarginaalilla ja 41,5% ROE:lla. Inventaarin lisääminen on vaikuttanut taseeseen paisuttamalla assetteja, joten ROA on ollut viimeisen 3 vuoden ajan vain 11,3%.

Velkaa TSCO:lla ei ole nimeksikään ja tase onkin hyvin vahva. Velkaa on 986 miljoonaa dollaria ja käteistä 878 miljoonaa. 90 miljoonan nettovelka suhteessa 2 miljardin omaan pääomaan tai 7,8 miljardin assetteihin on lähes huomaamaton. Korkoja menee vuodessa vain noin 26 miljoonaa, jotka katetaan 1,3 miljardin EBIT-tuloksella 50-kertaisesti (interest coverage).

FY2023 EPS konsensusennuste on 10,41 dollaria ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 3,68 dollaria vuodessa. Osingonmaksusuhde EPS:iin nähden (POR) on noin 35%. FCF on pitkällä aikavälillä ollut noin 83% EPS:stä, mutta sekin kattaa osingon mukavasti FCF-POR:n ollessa 43%.

Osake treidaa tällä hetkellä noin 215 dollarin hinnalla. Tämä tarkoittaa, että P/E-luku on noin 20,7 ja velatonkin P/E on vain n. 20,8. Osinkotuotto asettuu 1,7 % tasolle, mutta matalan maksusuhteen ja odotettavissa olevan kasvun ansiosta kai se on ihan kelpo tuotto.

Itse odotan, että FCF kasvaa lähivuodet keskimäärin 7% vuodessa ja osinkoa korotetaan keskimäärin 12% vuodessa. Ehkä noin 10 vuoden kuluttua 2500 kauppaa on auki, uusimpien kauppojen myynti on stabiloitunut normaalille tasolle ja jotain uuttakin on samalla keksitty (esim. TSCO:n omistama lemmikkiliikkeen kasvattaminen tai kansainvälinen laajentuminen vaikka Meksikoon). Tämän jälkeen FCF kasvukin siis hidastuisi sinne 2% tasolle.

DCF-mallilla saan käyväksi arvoksi tasan 200 dollaria per osake. DDM-mallilla hieman enemmän eli 212 dollaria. Keskiarvona tämä antaa käyväksi arvoksi 206 dollaria. Jos huomioi vielä velan, niin velaton käypäarvo on 205 dollaria. Laskin myös muokatulla Grahamin kaavalla (P/E=10+2*g) arvion käyvästä arvosta, joksi tuli 250 dollaria. Melko hyvin linjassa ovat keskenään ja myös nykyisen 215 dollarin osakekurssin kanssa.

Mukava tällaista on omistaa. Lisätä ei kannata, kun paino jo nyt 7% ja ei tässä nyt alennusmyyntiäkään ole nähtävissä. Jos olisi salkussa vain pikkupotti, niin odottaisin hinnan laskua kuin kuuta nousevaa. Nyt aion vaan pitää voittajasta kiinni.

Suomalaiset osinkotykit: mistä yli 6% osinkotuottoa vuonna 2023?

Salkkuni osinkotuotto on pyörinyt jo useamman vuoden 2,5% paikkeilla. Tämä on seurausta keskittymisestäni vahvoihin osingonkasvunäkymiin valitsemillani yrityksillä. Tällä kertaa haussa on kaikki heti mulle nyt rahaa, yieldiä ja siis korkeaa sellaista.

Korkeaa osinkoa maksavat REIT:t ovat takataskussa vaihtoehtona edelleen, mutta vahva dollari tekee hankinnoista haastavan oloisia. Kaiken lisäksi salkustani jo noin 80% on USD:ssä, joten ehkä sitä käyttövaluuttaa eli euroa saisi olla enemmän.

Miksei myös kruunuja. Ei kuitenkaan tänään.

Alla esikarsinnan läpikäyneitä yrityksiä, joihin sijoittamista tulen harkitsemaan jatkossa.

Fortum on kelpo utility betsi vaikka onkin ryvettynyt Uniper ja Venäjä sotkuissa. Fortumia on jo salkussa 200kpl eli reilu 3000€, joka on 2,2% salkustani. 52week korkein on n. 28 euroa ja nyt 45% alempana reilu 15 eurossa. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 1,85€ ja 1€, joilla saadaan P/E 8,3 ja 6,5% osinkotuotto (Yield-On-Price, YOP). Osingon maksusuhde (Pay-Out Ratio, POR) on tällöin 54%. Lähivuosina kasvua saapi odottaa 5% vuodessa suojausten ottaessa kiinni kohonneita sähkönhintoja. OL3:n valmistuu säännölliseen tuotantoon joskus ensi vuonna. ROE pysyttelee jossain 9% tasolla lähivuodet. Fair value 19,7 euroa 10% tuotto-odotuksella ja 12%:lla 16,37€.

Puuilo sanoo morjensta pöytään ja koittaa myydä sulle melko kaikkea maan ja taivaan väliltä. Bisnes on helppo ymmärtää, mutta riippuu kuluttajien ostovoimasta ja inflaatiosta. Puuiloa on salkussa 500kpl, joka on 2700€ eli 1,9% salkustani. 52week korkein on yli 9 euroa, joten pudotusta 5,4 euron nykyiselle tasolle on tullut 43%. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 0,39€ ja 0,32€. P/E on siis kohtuullinen 13,8 ja osinkotuottokin lähes 6% POR:n ollessa korkeahko 82%. Kasvu ei toisaalta vaadi pääomaa, joten ymmärrettävästi korkea. Lisää kauppoja ja lisää myyntiä sekä asiakkaita per kauppa on tavoite, ehkä jotain 8% kasvua Puuilolta uskaltaa odottaa. ROE:lta sitten parempaa noin 43% tasoa. Fair value 9,05 euroa 10% tuotto-odotuksella ja 12%:lla 7,03€.

Tokmanni Group kuuluu samaan kerhoon Puuilon kanssa, mutta hallitsee jo selvästi isompaa myymäläverkostoa. 52week korkein on 20 euroa, josta ollaan lasketeltu 36% nykyiselle 13 euron tasolle. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 1,0€ ja 0,7€, joista laskee P/E 12,9 ja yieldiksi 5,4%. POR on sweet 70% eli enemmänkin voisi maksaa, jos markkina tästä maturoituu Suomessa. Toivottavasti eivät lähde valloittamaan ulkomaita retained winningsseillä vaan keskittyvät core-businekseen ja jakavat loput omistajille. Verkkokauppaansa saisivat kyllä hieman kehittää eli ehkä sinne jokin investointi menisi. Oma pääoma tuottanee sellaiset 24% (ROE). Fair value 10% tuottovaatimuksella 13,3€.

Citycon omistaa, hallinoi ja vuokraa liiketiloja kauppakeskuksistaan. Eli tämä on käytännössä REIT, mutta ei ihan. Tavallinen limited corp. Vuoden korkein on 7,6 euroa, joten tiputtelua on maltilliset 15% nykyiseen 6,5€ kurssiin. FY2023 EPRA EPS- ja osinkoennusteet ovat 0,74€ ja 0,44€, joilla saadaan P/E-luvuksi naurettavat 8,8 sekä osinkotuotoksi 6,8%. POR on 60% ja ehkä mainitsemisen arvoista on EPRA NAV, jonka arvioidaan olevan 11,62€ FY2022 lopuksi. ROE kiinteistöyhtiöksi ihan kelpo vajaa 7% kun siihen huomio 2% kasvun vielä päälle. Fair value 10% tuotto-odotuksella about 7,8€.

TietoEvry on vakaa ja muuta en siitä tiedäkkään. Jossain vaiheessa tuli Evry nimeen lisää, kun yhdistyttiin Norjalaisen IT-talon kanssa. Vakaudesta ehkä kertoo myös se, että nykyinen kurssi on samalla tasolla 52week high:n kanssa siinä 27-28 eurossa. Toukokuussa ja nyt syyskuussa käytiin kyllä sillä alta 22 euron. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 2,38€ ja 1,51€, joilla saadaan P/E-luvuksi 11,5 ja yieldiksi 5,5%. Maksusuhde on sellaiset 64%. Kasvuodotukset ovat jopa vajaa 5%, mutta toisaalta oman pääoman odotetaan tuottavan vajaa 12% jatkossa. Fair value 28,69€ tuottovaatimuksen ollessa 10%.

Aktia on pieni, mutta pippurinen pankki. Vertailu salkussani olevaan pankkiin Svenska Handelsbankiin olisi mielenkiintoinen. 24% on Aktia tiputellut 52week korkeimmasta eli 12,9 eurosta, kun nykyisin tikkeri raksuttaa 9,8 eurossa. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 1,13€ ja 0,7€. Näillä saadaan listan 2. matalin P/E 8,7 ja korkein yield 7,1%. POR 62%, kelpaa. Kasvua tukee korkojen nousu, mutta palkkiotuottoja voi laskea AUM:n lasku jos osakkeet ja bondit tässä vielä laskettelee. ROE:n odotetaan pysyttelevan reilu 10% tasolla. Fair value arvioni on 13,8 euroa 10% tuottovaatimuksella ja 11,4€ 12%:lla.

Capman on pieni reilu 180 hengen sijoitusyhtiö, joka irtautuu tyypillisesti 3-6 vuoden kuluttua kehityskohteestaan. 2,7 eurossa treidaava kurssi ei ole hirveästi ottanut osumaa, kun 52week korkeimmasta 3,2 eurosta on lasketeltu vain 16%. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 0,19€ ja 0,17€, joilla saadaan P/E-luvuksi 14,2 ja yieldiksi 6,3%. Maksusuhde on korkea 90%. Kasvuodotukset lähivuosille ovat jopa 12% tasolla ja ROE:n odotetaan pysyvän hyvällä 24% tasolla. Fair value arvioni on 4,39€ kymppiprossan tuottovaatimuksella ja 3,6€ kahdellatoista prossalla.

Kesko on Puuilon ja Tokmannin tapaan kaikkien tuntema kauppaketju, jossa cittareiden ja k-markettien lisäksi maustetta tuo K-rauta ja autokaupat. 52week high on reilu 30€, mutta nyt vajaa 34% tiputuksen jälkeen osake pyöriin 20 eurossa. FY2023 EPS- ja osinkoennusteet ovat 1,37€ ja 1,09€, joilla saadaan P/E-luvuksi 14,8 ja yieldiksi 5,4%. POR on korkeahko 80%. Kasvuodotukset ovat maltilliset 2%, kun on jo suurin ja kilpailee ASS-ryhmän ja Lidlin kanssa päivittäistavaroissa, niin ei sitä hirveästi voi odottaakaan. Kannattavuuden (ROE) odotetaan pysyvän hyvällä reilu 20% tasolla. Fair value arvioni on 19,18€ tuottovaatimuksen ollessa 10%. Tämä onkin nykykurssilla ainut yliarvostettu osake tällä listalla.

Jos sijoittaisin listan jokaiseen yritykseen 2 500€ eli yhteensä 20 000€, niin osinkoja tulisi vuodessa 1224€ (keskiosinkotuotto 6,1%). Nettona tämä tekisi keskimäärin 76€/kk. Tämä olisi mukava lisä nykyiseen 214€/kk netto-osinkotuottoon matkalla kohti 400€/kk tavoitetta. Hassua, nykyiset 214€/kk saan aikaiseksi 140 000 euron salkulla, mutta saman saavuttaisi jo 60 000 euron salkulla valitsemalla pelkästään tämän listan osakkeita tasajaolla. Toki osingon kasvu olisi heikompaa ja myös maksuvarmuus matalampi. Anyways, aion tulevaisuudessa lisätä panoksia käyttövaluutassani eurossa ja tämän listan yritykset ovat todennäköisesti ensimmäisenä tikkataulussa.

Mitä itse poimisit Helsingin pörssistä?

Osingonkorotukset vuonna 2022, keskimäärin +10,5%

Stryker oli viimeinen salkkuni yhtiö, joka ilmoitti korotetusta osingosta tälle vuodelle nyt joulukuussa. Nyt voidaankin katsoa miltä koko vuoden saldo salkkuni osalta näyttää.

Salkussani on yhteensä 34 yritystä:

• 3 ei maksa osinkoa: Disney, O'Reilly Automotive ja Booking Holdings,
• 1 leikkasi osinkoa: Nokian Renkaat,
• 2 piti osingon muuttumattomana: Kone ja Strategic Education,
• 28 korotti osinkoa viime vuoteen nähden.

Korottajien joukkoon kuuluvat pohjoismaista Fortum, Puuilo, Novo Nordisk, Svenska Handelsbanken, Sandvik, Bufab ja Elekta. Lisäksi samassa porukassa ovat jenkkilästä mestarit, kilpailijat ja haastajat, jotka ovat korottaneet osinkoaan vähintään 25, 10 tai 5 vuotta putkeen. Korottajiin kuuluu myös Ubiquiti jenkkilästä, jolla historiaa on vain 3 korotuksen ajalta.

19 yritystä maksaa kvartaaliosinkoa, NOVO-B ja EKTA-B pari kertaa vuodessa ja loput sitten kerran vuodessa. Näyttää siltä, että koko ajan ollaan menossa enemmän ja enemmän useamman kerran vuodessa maksettaviin osinkoihin.

Vuoden alussa eteenpäin katsova brutto-osinkotuotto oli 2165€/v, mutta nyt se on noussut jo 3467 euroon vuodessa eli +60%. Vuoden 2022 osinkokertymä tulee olemaan jotain tältä väliltä. Salkun efektiivinen osinkotuotto on 2,5% ja hankintahinnalle laskettuna 3,8%. Nettona tulee osinkoja 2570€/v eli keskimäärin n. 214€/kk.

Kun katsotaan kaikkia salkkuni osingonmaksajia (eli kaikki muut pl. DIS, ORLY, BKNG), niin ei-painotettu keskiarvo korotus oli 10,5% viime vuoteen 2021 nähden (Puuilon 1. osinko huomioitu 0% korotuksena). Tämä laskettu kalenterivuoden mukaan eikä suoraan kuvaa kvartaaliosinkojen korotuksia maksuaikatauluista johtuen. Jos katsotaan saman joukon salkkuyrityksiä pidemmällä aikavälillä, niin tämän vuoden korotus on hyvin linjassa pitkän aikavälin historian kanssa:

• 3v osingon kasvu 10,4% vuodessa,
• 5v osingon kasvu 10,7% vuodessa,
• 10v osingon kasvu 11,7% vuodessa.

Kun korotusta painottaa yrityksen painolla, niin saadaan 14,8% osingon korotus. Tämä ei kuitenkaan kerro kuin siitä, että suuremmalla painolla olevat yritykset ovat korottaneet salkkuni keskimääräistä yritystä enemmän. Olennaista on kuitenkin absoluuttiset eurot eli pitää huomioida osinkotuotto. Kun korotusta painottaa yrityksen vuotuisella netto-osinkosummalla, niin saadaan lukema, joka kertoo euromääräisten netto-osinkojen kasvuvauhdista. Koska suurempien osinkojen maksajat eivät niitä juuri pysty korottamaan ja päin vastoin pienen osinkotuoton yrityksissä, niin tämän lukeman pitäisi olla selvästi matalampi kuin yrityspainon mukaan laskettu. Efektiivisellä osinkotuotolla painotettu osinkokasvu onkin vain 4,8%.

Jos nyt siis haluaisin ennustaa miten osinkokertymä kehittyy jatkossa, niin voin käyttää tuota 4,8% lukemaa. Toki tässä on paljon epävarmuuksia ja yksittäisen yrityksen osinkopolitiikan muutokset ovat vielä yllättävänkin isoja vaikutukseltaa vaikka hajautusta on jo 34 yrityksen välillä. Esim. Altria maksaa nettona vuodessa 266€, joka on reilu 10% koko salkkuni eteenpäin katsovasta netto-osinkosummasta. Lasketaan nyt kuitenkin miltä salkkuni eteenpäin katsova osinkotuotto näyttäisi vuoden 2024 lopulla (eli kahden korotuksen jälkeen). Netto-osingot nyt 2570€/v * (1,048)^2 =  2823€ vuonna 2025. Tämä on "vain" 235€/kk, joka on selvästi alle 400€/kk tavoitteeni. Onneksi tässä tavoitteessa on mukana sijoitusasuntoni tai siitä myynnissä vapautuvat pääomat ja niiden uudelleen sijoittaminen osakkeisiin. Toivo ei ole siis vielä mennyt!

Nykyään Dividend Champions, Contenders and Challengers listaa yllä pidetään Dividend Radar sivustolla. Sieltä on saatavilla kerran kuukaudessa päivittyvä CCC-lista, jossa siis seurataan osingon korottajia. Listan voi ladata etusivulta ilman kirjautumista tai maksua. Olen käyttänyt tätä salkkuyritysten osingonkorotushistorian seurantaan ja muutenkin välillä esimerkiksi tietolähteenä tai filtterinä. Toimii yllättävän hyvin edelleen vaikka ei olekaan aivan yhtä kattava kuin aiempi David Fishin  (R.I.P.) ylläpitämä.

Salkussani olevien CCC-listalaisten paino on yhteensä 70,5%. Tähän lasken mukaan myös pohjoismaista Novo Nordiskin (24 vuotta korotuksia putkeen) ja Elektan (6 vuotta korotuksia putkeen). Alla hieman statistiikkaa taulukon muodossa:

Group	Weight	DG years	1y DGR	3y DGR	5y DGR	10y DGR
Champions (+25y)	26,84%	45,9	7,89%	8,57%	10,62%	11,25%
Contenders (+10y)	30,93%	16,9	18,68%	14,46%	14,67%	17,60%
Challengers (+5y)	12,73%	7,8	13,32%	13,06%	13,77%	n/a
Dividend machines	21,47%	0,9	3,50%	6,49%	4,11%	2,04%
No dividend	8,04%	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a

Lopuksi vielä hieman top listoja ja floppeja.

Top 5 osingonkorotukset (1v):

1. Tractor Supply +76,9%
2. Bufab +36,3%
3. Elekta +24%
4. Svenska Handelsbanken +22%
5. Ubiquiti +20%

Top 5 osingonkorotukset (5v):

1. Tractor Supply +28,5% per vuosi
2. Elekta +19,9% per vuosi
3. Strategic Education +19,1% per vuosi
4. Visa +19,1% per vuosi
5. Texas Instruments +17,7% per vuosi

Top 5 osinkotuotot (%):

1. Altria 7,92%
2. Fortum 7,44%
3. Puuilo 5,58%
4. Nokian Renkaat 5,46%
5. Svenska Handelsbanken 4,92%

Low 5 osinkotuotot (>0%):

1. Visa 0,79%
2. Ubiquiti 0,84%
3. Moodys 0,95%
4. Nike 1,14%
5. Novo Nordisk 1,15%

Top 5 netto-osingot (€):

1. Altria 266€
2. Svenska Handelsbanken 171€
3. Fortum 170€
4. Gilead Science 144€
5. Strategic Education 132€

Flopit:

1. Nokian Renkaat leikkasi osinkoa -54%
2. 3M korotti osinkoa vain 0,7%
3. Disney ei vieläkään palannut osingon maksajaksi
4. Ei korotusta Koneelta tai Strategic Educationilta

10v sitten nettovarallisuuteni oli negatiivinen, nyt +230 000 euroa

Usein monet keskittyvät lyhyeen aikaväliin kuten kuukauteen, kvartaaliin tai vuoteen. Lyhyellä aikavälillä on hyödyllistä tarkastella menoja ja tuloja sekä asettaa tavoitteita, kun niitä on helppo seurata. Osake- ja asuntosijoittaminen FIRE:ttämisestä puhumattakaan on kuitenkin pitkäjänteistä puuhaa ja näiden kanssa on syytä keskittyä pitkään aikaväliin eli +10 vuoteen. Tässä tekstissä tarkastelen hieman viimeistä vuosikymmentä oman taloustilanteen osalta.

Tutkin tuossa hieman vanhempia tekstejäni, kuten aika ajoin teen. Tämä on tietyllä tapaa blogin ideakin eli saan ajatuksia talteen, mitä voin sitten myöhemmin arvioida uudelleen ja koittaa ymmärtää miksi tein jonkin tietyn päätöksen. Eilen blogiani tutkiessa vastaan tuli ensimmäisiä tekstejä, joissa julkaisin euromääräisiä lukuja blogissani. Teksti on vuodelta 2014 ja siinä käyn läpi nettovarallisuuteni kehittymistä vuoden 2012 alusta sen aikaiseen nykypäivään.

Vuosi 2012

Aloitin diplomityön teon yrityksen piikkiin syksyllä 2011 ja rahaa alkoi tulla enemmän kuin mitä kulutin. Palkkani oli 2060€/kk. Sijoittamisen aloitin samoihin aikoihin OP:n rahastoilla sekä sijoittamalla mm. Talvivaaraan, jolla tein jopa muutaman satasen voittoa. 2013 Talvivaara menikin konkurssiin eli aika riskialtista puuhailua harrastin.

Ekat muistiinpanot ajoittuvat kuitenkin vuoden 2012 puolelle, jolloin minulla on opintolainaa yli 13 000 euroa ja osakesalkussa OP:n rahastoista nostetut 2500 euroa. Vuoden alussa nettovarallisuuteni oli siis yli 11 000 euroa pakkasella. 2012 heinäkuussa aloin säästämään ASP-tilille ja osakkeisiinkin laitoin lisää säästöjä. Vuoden 2012 Joulukuun lopulla eli aika tarkkaan 10 vuotta sitten oli saanut nettovarallisuuteni lähelle nollaa eli 27 vuotiaana omaisuuteni oli yhtä arvokas kuin syntyessäni. Jep, joo. NAV oli reilu 300 euroa pakkasella.

Alla snap shot historiaan aiemmin linkkaamastani tekstistä:

Aika	Opintolaina	Salkku	ASP	Nettovarallisuus
tammikuu 2012	−13882	2500	0	−11382
helmikuu	−13882	2548	0	−11334
maaliskuu	−13882	2548	0	−11334
huhtikuu	−13882	2548	0	−11334
toukokuu	−13882	5038	0	−8844
kesäkuu	−13882	4796	0	−9086
heinäkuu	−13882	4785	600	−8497
elokuu	−13882	4899	1200	−7783
syyskuu	−13882	4907	1800	−7175
lokakuu	−13882	4901	2800	−6181
marraskuu	−13882	4814	3800	−5268
joulukuu	−13129	7973	4810	−346
tammikuu 2013	−13129	7915	5810	596
helmikuu	−13129	8655	6810	2336
maaliskuu	−13129	8908	7810	3589
huhtikuu	−13129	9262	8810	4943
toukokuu	−13129	9895	9810	6576
kesäkuu	−13129	9577	10410	6858
heinäkuu	−13129	9233	11010	7114
elokuu	−13129	9107	11610	7588
syyskuu	−13129	9622	11610	8103
lokakuu	−13129	10725	13210	10806
marraskuu	−13129	11283	13810	11964
joulukuu	−12827	13276	14510	14959

Vuodet 2013 - 2019

Vuoden 2013 lopulla tilanne oli jo hieman positiivisempi, kuten yllä olevasta taulukostakin nähdään. Olin jatkanut säästämistä salkkuun ja ASP-tilille. Aloitin opintolainan takaisinmaksamisen ja hypännyt myös mukaan S-junaan. Olin myös vaihtanut työpaikkaa 2012 aikana ja palkkani oli noussut reilu 3300€/kk tasolle. Tammikuussa 2014 aloin julkaisemaan vuotuista yhteenvetoa osakesalkkuni ja nettovarallisuuden kehittymisestä. Jokaisen vuoden alulta onkin blogissani tallessa edellisen vuoden päätöslukemat.

Vuonna 2014 tilanne parani entisestään vaikka palkkani pysyi samana ja kulujakin syntyi aika paljon kuukaudesta toiseen rellestäessä ympäri pääkaupunkiseutua. Osakesijoitusstrategiani oli kuitenkin täysin hukassa, mutta säännöllinen säästäminen 1200€/kk auttoi nettovarallisuuden kasvattamisessa. 

Vuonna 2015 nettovarallisuuteni alkoi hätyyttelemään jo 50 000 euron rajaa. Osakkeissa oli hyvä nousuputki päällä, sain ASP-säästöjä tarpeeksi ja allekirjoitin kauppakirjat ensiasunnosta. Vuosi 2015 jäi kuitenkin historiaan epäonnen vuotena, sillä mokasin aika pahasti. Tästä en ole kirjoittanut vielä kirjoittanut tarkemmin enkä ole varma kirjoitanko ikinä, mutta mokasta syntyi ylimääräisiä kuluja tuhansia euroja. Säästöön oli jäänyt n. 1000€/kk.

Vuosi 2016 sain ensimmäisen ei-indeksi palkankorotuksen, jonka jälkeen palkkani oli reilu 3600€/kk. Vuoden 2015 moka seurasi vielä perässä ja maksuja meni jälleen tuhansia euroja. Päädyin ottamaan tätä varten jopa velkaa. Tässä vaiheessa moka oli maksanut yhteensä n. 15 000 euroa. Opintolainan onnistuin kuitenkin maksamaan pois ja osakesalkkuunkin sain lisättyä pääomia. Nettovarallisuuteni kasvoi 7600 euroa mokasta huolimatta, sillä säästökuuri oli kova.

Seuraava vuosi 2017 alkoi näyttää taas paremmalta. Parin vuoden takainen moka oli enää muisto ja siihen liittyvä velkakin oli maksettu pois. Mokan hinnaksi tuli yhteensä 15 060 euroa. Kirjoitin vuosiyhteenvedossa mokasta näin:

"Tämä on siis se summa, joka lähiajan menoihin meni ja toivon hartaasti, että näitä lähiajan menoja ei tule lisää. Tällä hetkellä niitä ei ole myöskään odotettavissa. Se mitä kävi, on jäänyt edelleen salaisuudeksi. Monet tuttavani tietävät mitä tapahtui ja miten asiat meni. Olen helvetin onnellinen, että asia on nyt taputeltu ainakin tähän asti ja kuten edellä mainitsin, niin toivottavasti lopullisesti ohi. Olen myös todella tyytyväinen, että tämä ei käynyt yhdellekään ystävistäni, sillä monella olisi taloudellinen tilanne ollut heikompi asian hoitamiseen."

Vuonna 2017 säästöön jäi jopa 1450€/kk ja tämä johtui osittain työpaikan vaihdosta, jonka avulla palkkani nousi lähes tonnilla ja oli 4500€/kk.

Vuosi 2018 olikin sitten rauhoittumisen aikaa ja minusta tuli isä. Asunnostani tuli sijoitusasunto, luovuin S-junasta ja aloin keskittymään enemmän osakesalkkuun. Toisaalta varauduin myös hoitovapaaseen, joten säästin paljon käteistä perheen tukemiseksi. Menoja oli 2800€/kk, mutta tulojen ollessa 3700€/kk säästöön jäi mukavat 900€/kk. Työtehtävien vaihto firman sisällä auttoi tässä, sillä sain 500€ palkan korotuksen ja palkkani oli ensimmäistä kertaa yli 5000€/kk. Osakesalkku teki kuitenkin tappiota (ainut tappiollinen kalenterivuosi) vuoden lopun voimakkaan markkinoiden laskun takia.

Sitten vihdoin 2019 se tapahtui. Nettovarallisuuteni rikkoi 100 000 euron merkkipaalun 15.2.2019. Tässä auttoi erityisesti 2018 lopun romahduksen jälkeinen vahva kehitys osakesalkussa, joka tuotti +27% vuoden aikana. Lisäksi palkkaakin tuli lisää 400€/kk ja oli vuoden puolivälistä alkaen reilu 5400€/kk. Onneksi myös vuokralainen hoiti oman osansa ja auttoi lainojen lyhentämisessä sekä vastikkeiden maksussa. Vuoden 2019 lopulla nettovarallisuuteni oli 124 000 euroa.

Korona vuosi 2020

Alkuvuodesta kehitys jatkui ihan mukavasti ja helmikuun puolivälissä pre-COVID ATH oli nettovarallisuuden osalta 130 600€. Oman salkun markkina-arvo oli 70 200 euroa ja SP500 indeksin pisteluku oli 3386.

Jenkkilässä raportoitiin 28.2.2020 ensimmäinen COVID-kuolema, jonka jälkeen tiputus oli nopea ja syvä. Noin kuukautta myöhemmin osakesalkkuni arvo oli enää noin 52 600 euroa ja SP500 kävi kurkkaamassa alla 2200 pisteen. Ohjasin lähes kaikki säästöön jääneet eurot osakesalkkuun maaliskuisen koronadipin innoittamana.

Vuonna 2020 sain jälleen parin sadan euron palkan korotuksen ja markkinakin kääntyi loppuvuotta kohti nousuun. Sijoitusasunto tuotti ja vuoden loppua kohti velkavipu pieneni 100 000 euroon. Nettovarallisuus nousi vuoden lopussa jo 147 000 euroon.

Vuosi 2021

Kun vuonna 2019 nettovarallisuus rikkoi ensimmäisen kerran 100ke, niin viime vuonna sama tapahtui osakesalkulle 5.8.2021. Panostukset koronavuonna tuottivat hedelmää ja harmittelin kurssien väkevästi noustessa ajallista hajauttamistani vs. all-in 03/2020. Eipä se hirveästi oikeasti harmittanut ainakaan näin jälkikäteen ajateltuna, sillä vuodesta 2021 tuli kaikkien aikojen paras.

Palkan korotuksen ja indeksikorotuksen ansiosta palkkakin alkoi hätyyttelemään 6000€/kk rajapyykkiä.

Nettovarallisuus kasvoi vuoden aikana reilu 42 000 euroa ja oli vuoden lopulla n. 190 000 euroa. Talletin säästöistä osakesalkkuun vain 6000 euroa, mutta salkku paisui kuitenkin yli 30 000 euroa. Osakesalkun vuoden tuotto oli +28%. Sijoitusasunnon velkavipu alitti 100ke, mutta tiukan vuokramarkkinan takia jouduin laskemaan vuokraa vuokralaisen vaihtuessa ja nettokassavirta kääntyi ensimmäistä kertaa muutaman kympin negatiiviseksi.

Nykytilanne

Tänä vuonna uudistin strategiaani Fyysikon Osingot 2.0 nimellä ja nettovarallisuus ylitti 3.8.2022 ensimmäisen kerran 200 000 euroa.  Eilen 1.12.2022 eli kymmenen vuotta tekstin alusta sekä salkkuni että nettovarallisuuteni olivat kaikkien aikojen korkeimmissa lukemissaan:

• Osakesalkku 2500€ +10 vuotta = 142 700€
• Nettovarallisuus -300€ + 10 vuotta = 233 500€

Osakesalkkuun olen laittanut omaa rahaa säästöistä yhteensä 83 500 euroa eli tuottoa on tullut noin 60 000 euroa. Laskeskelin tuossa tämän hetkistä hankintahintaani ja näyttäisi siltä, että realisoimaton voitto on tällä hetkellä noin 44 000 euroa. Laskennallista verovelkaa on siis noin 13 000 euroa.

Asuntoon säästäminen ASP:n kautta oli ehkä yksi parhaista päätöksistäni osakesijoittamisen jälkeen. Se on mahdollistanut vuokran sijaan omaan taskuun säästämisen ja myöhemmin myös asunnon vuokraamisen sijoitusmielessä. Säästin ASP:lle yhteensä 17 200 euroa, jotka sitten 1% vuotuisen koron ja lisäkoron kautta nousi reilu 19 000 euroon. 2000€ ennakkovarausmaksun kanssa asunnon omarahoitusosuus oli reilu 21 000€, joka on nyt lainan lyhennysten kautta noussut reilu 52 000 euroon. Tämä on tapahtunut lähes huomaamatta vaikka toki asunnon vuokraaminen on vaivaa aiheuttanut. Asunnon myynnistä voisi tulla vielä hieman arvon nousua, mutta siitä ei verotettavaa tuloa syntyisi, sillä olen asunnossa reilu 2 vuotta itse asunut.

Tänä vuonna indeksikorotukset nostivat kuukausipalkan yli 6000 euron, mutta valitettavasti projektiluontoinen työ päättyi. Irtisanomiskorvaukset ja lomien ottaminen rahana nostavat bruttotuloni tänä vuonna kuitenkin noin 125 000 euroon, joten nimi tulee verokoneeseen ensi vuoden lopulla.

Kun ovi sulkeutuu, niin uusi ovi avautuu. Löysin uuden työn, johon sisältyi alan vaihto ja jouduin tulemaan hieman palkassa vastaan. Tällä hetkellä tulotaso on kuitenkin oikein mukavat about 5,5ke/kk. Verojahan tässä menee ihan huolella (varsinkin tänä vuonna), mutta jonkunhan sitä on valtiota tuettava. Eihän ne edes sosialisoi Fortumia mielivaltaisesti? Eihän?

Vaikka alkutilanne näyttikin pahalta ja mokailtu on ihan huolella (vähintään yli 15 000 euron edestä) matkan varrella, niin nykyinen tilanne on hyvä ellei erinomainen. Tuntuu ainakin saavutukselta vaikka suurena apuna on ollut paljon aikaa ja korkoa korolle efekti. Se ehtii jo juoksemaan 10 vuoden pituisen matkan varrella ihan mukavasti. Salkkuni TWR-tuotto on arvioni mukaan +200% vuoden 2013 alusta lähtien. Vaikka ajatus jostain sadan tonnin salkusta voi tuntua mahdottomalta kun lähtökohtana on 2500€ osakkeissa ja säästöt max 500€/kk, niin aika, kuri, kärsivällisyys ja säännöllisyys tulevat olemaan parhaat kamusi.

Alla vielä kuva nettovarallisuuden kehityksestä viimeisen 10 vuoden ajalta. Vuoden 2022 tilanne on tältä päivältä.

Yhteenveto

Aloittaminen on tärkeää ja sitä voi helpottaa suunnitelman teolla ja sen toteuttamisella. Tähän ei kuitenkaan kannata panostaa liikaa vaan mieluummin aloittaa pienillä summilla heti, niin siinä ohessa oppii yhtä ja toista. Suunnitelmat tulevat todennäköisesti muuttumaan alkuvuosina paljon ja usein.

Aloitin käytännössä nollilta 10 vuotta sitten. Säästin ASP-tilille ja ostin ensiasunnon, jonka laitoin myöhemmin vuokralle. Maksoin opintolainan pois. Osakesalkkua en unohtanut missään vaiheessa ja pyrin aina siirtämään osan säästöistä salkkuun ja sijoittamaan ne. Säännöllisesti. Kartutin ammattitaitoa ja 5 vuoden työuran jälkeen palkkakin lähti nousemaan kunnolla. Säästöön jäi yhä enemmän rahaa vaikka kulut nousivat myös merkittävästi suhteessa poikamiesaikoihin.

Ehkä kaikkein olennaisinta on siis kärsivällisyys ja toistojen tekeminen säännöllisesti kuukaudesta toiseen ja vuodesta seuraavaan. Tämä toimii niin urheilussa, parisuhteissa kuin sijoittamisessakin. Kun teet kurinalaisesti toistoja uudestaan ja uudestaan sekä odotat kärsivällisesti, niin aika on paras ystäväsi ja tuo tulokset mukanaan.

Toivottavasti tämä motivoi myös lukijaa ottamaan omasta taloudellisesta tilanteesta vastuun ja innostaa sijoittamaan tulevaisuuteen. Zemppiä loppuvuodelle kaikille!