Sivut

Yritysanalyysit

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

OST-veto asetettu

Löimme kaverin kanssa vetoa kumpi saa suuremman tuoton kasaan kolmessa vuodessa. Veto on asetettu 1.12.2023 - 30.11.2026 väliselle ajalle seuraavin ehdoin:

  • Avaa OST, talleta rahaa ja ala sijoittamaan
  • Voittaja on se, jonka OST-tilin TWR-tuotto-% on suurempi 3v ajanjaksolla
  • Potti on 3x tuottoero prosenteissa, esim. 20% tuottoerolla panos 3×20=60€
  • Cap 300€ (100% tuottoero), minimipanos 50€ (16,7% tuottoero)
Tätä vetoa voi seurata Sharevillen kautta nimimerkkien FyysikonOsingot ja 92euroa avulla:
  • 92euroa on seligsonin rahastosäästäjä, joka on polttanut kerran osan näpeistään suorissa osakkeissa. Kaveri ymmärtää busineksen päälle työn puolesta ja on lukenut useita sijoitusaiheisia kirjoja.
  • FyysikonOsingot olen minä eli buy and hold strategialla etenevä kasvavien osingojen perässä juoksija. Olen lähes koko reilu 10v sijoitushistoriani ajan keskittynyt suoriin osakkeisiin.
Molemmille OST on uusi tuttavuus ja sen tuoma veroetu alkoi kiinnostamaan verokoneen tuloksien läpikäynnin jälkeen. Siinä vaiheessa kun verokoneessa näkyy maksettuina veroina ja maksuina yhteensä 42 000€, niin kyllä pienikin veron alennus otetaan vastaan. Lisäksi molempia on pitkään kiinnostanut yritystoiminnan ymmärtäminen ja mikäs parempi tapa siihen on kuin tilinpäätösten lukeminen ja suoraan osakkeisiin sijoittaminen.

Alkuasetelma on siis selvä. Mutta miten itse aion lähestyä haastetta?

Talletin 1.12.2023 OST:lle 3000€, joka tulee toimimaan tähän vetoon liittyvänä pelikassana. Tai no ehkä parempi sana on sijoituspääoma. Rahoitin tämän Nordnetin superluoton avulla, joka kustantaa 3,5% vuodessa eli olen käytännösså jo kulujen puolesta takamatkalla. Toisaalta tätä ei vedon ehtojen mukaisesti oteta huomioon kuten ei mitään muutakaan sijoittamista kuin OST-tilillä tapahtuvaa.

Ensimmäinen asia, joka itsellä tuli mieleen on osingot. Nämä maksetaan ilman verotusta Helsingin pörssiin listattujen yritysten osalta eli TWR-tuotto ei ota osumaa osinkoveroista. Tämä on yksi OST-etu, jota tulen hyödyntämään.

Toiseksi tuli mieleen Bitcoin, sillä 3000€ OST-kassa vastaa alle 2% sijoitusvarallisuudestani ja Kevin O'Learykin on siihen sekaantunut. Sitten muistin, että BTC trakkerit on pois suljettu OST-sääntöjen mukaan eli sijoittaminen on mahdollista vain osakkeisiin.

Kolmantena tuli mieleen syklit ja 3 vuoden ajanjakso, joka vedolle on asetettu. Mikä firma olisi lähellä syklin pohjaa nyt ja 3v päästä nauttisi syklin huipuista. Tähän pitää perehtyä ennen kuin ajatus on toteuttamiskelpoinen.

Neljäntenä ajatuksiin valui USA-osakkeet, jotka ovat tuntuneet hieman kalliilta, mutta osakkeen takana oleva firma on supermenestyjä ja sopii jopa strategiaani. Tällöin pelaisin hyvin pitkälti arvon nousuun perustuvalla strategialla. Toisalta monen näistä firmoista jakama osinko on hyvin pieni, jolloin OST:ssa menetettävä USA:n veronpidätys on käytännössä merkityksetön.

Olen aloittanut hyvin rauhallisesti, sillä vielä näin joulukuun puolessa välissä en ole tehnyt yhtään sijoitusta OST-tililläni. Tarkoitus oli viimeistään itsenäisyyspäivänä tehdä päätös ekasta sijoituskohteesta. Uskon kuitenkin loppuvuoden tuovan sen verran lisää vapaa-aikaa, että pääsen jalostamaan ajatuksiani ja tekemään ensimmäisen sijoituksen vielä tämän vuoden aikana.

Tulen kirjoittamaan haasteesta blogiini ja jakamaan tarinaa myös Sharen puolelle, kunhan homma aktivoituu. Stay tuned!

lauantai 14. lokakuuta 2023

Verosuunnittelua

Tässä vähän ajatuksia omista pääomatuloista ja siihen liittyvää verosuunnittelua.

Myin kesällä osakkeita asuntolainan pois maksamiseksi. Valitsin myytävät kohteet osittain siten, että luovutusvoittoja ei muodostuisi kauhean paljon. Siitä huolimatta luovutusvoittoja tuli yhteensä 1402 euroa.

Osinkoja on tullut alkuvuonna ennen pidätyksiä yhteensä 2987 euroa ja tulossa on vielä noin 250 euroa. Yhteensä osinkoja tulisi siis 3237 euroa. Näistä 85% on verotettavaa pääomatuloa eli 2751 euroa.

Vuokratuloja on tänä vuonna yhteensä 7440 euroa. Hoito- ja rahoitusvastikkeet ovat tältä vuodelta yhteensä 7184 euroa. Verotettava pääomatuloa vain 256 euroa.

Ennen muita vähennyksiä ja ennakonpidätyksiä verotettava pääomatulo on yhteensä 4409 euroa.

Katsotaanpa sitten vielä vähennyksiä:

  • Osinkojen ennakkopidätykset 505€
  • Valuutanvaihtokulut ja korot 33€
  • Asuntolainan korot 565€
  • Vuokraamiskulut 50€
  • Työhuonevähennys 460€
  • Nettikulut 138€
  • OSKL-jäsenmaksu 38€
Nämä ovat yhteensä 1789 euroa. 

Verotettavaksi pääomatuloksi muodostuu siis 2620 euroa, joka 30% verotuksella antaa maksettavaksi 786 euron verran veroja.

Jos olisi reilu parin tonnin edestä tappioita realisoitavissa, niin verotuksen voisi suunnitella nollille. Eipä niitä kyllä ole ainakaan näillä kursseilla. Ainut selvästi tappiolla oleva on Ubiquiti, joka kesällä jäi epäonnisesti salkkuun. Nyt siitä olisi realisoitavissa vajaa 500€ luovutustappiota.

Pistetään tämä muistiin loppuvuodelle siis, että tappioita kannattanee realisoida jos sellaisia on.

Otetaan vastaan myös vinkkejä verovähennyskelpoisten investointien osalta. Onko esim. vuokra-asunnon parven rakentaminen vähennettävissä verotuksessa?

perjantai 13. lokakuuta 2023

Uusi yritys seurantaan: NIBE Industrier AB (NIBE-B)

Onhan tämä jo pidempään ollut pölyttymässä listoilla mukana, mutta nyt vihdoin sain aikaiseksi lukaista tilinpäätöksen läpi ajatuksella. Ekan kerran NIBE tuli vastaan joskus 2014 Jukka Oksaharjun kirjoituksesta Nordnet blogiin.

Tällöin NIBE:n osakekurssi oli noin 190 kruunua, jonka jälkeen on tehty vuonna 2016 1:4 splitti ja 2021 toinen 1:4 splitti. Eli nykyhetkeen vertailukelpoinen kurssi on ollut vajaa 10v sitten 24 kruunua. Tällä hetkellä NIBE treidaa 66 kruunun tasolla 50% tiputuksen jälkeen vuoden 2021 huippulukemista 138 kruunua. Vajaa triplaus 10 vuodessa kertoo hyvästä liiketoiminnan kehityksestä.

NIBE:llä on kolme lähes tasavahvaa segmenttiä kannattavuudella mitattuna (10-16% operating margin). Lisäksi kaikki ovat myös kasvaneet about samaa tahtia (12-17% p.a.). Kuulostaa hyvältä, sillä huonoja esimerkkejä riittää firman joutuessa rahoittamaan parhaalla segmentillään huonoimpia.

NIBE keskittyy energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin, tuotteisiin ja palveluihin. Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet, veden lämmityslaitteistot, polttouunit ja todella paljon muuta siihen liittyvää sisältyy tuoteportfolioon. Suurin segmentti on Climate Solutions, johon kuuluu asuntojen, omakotitalojen ja suurempien rakennusten lämmitys-, ilmanvaihto- ja lämmön talteenottojärjestelmät ja laitteet. Tämä segmentti tuo noin 2/3-osaa liikevaihdosta ja jopa noin 75% operatiivisesta liiketuloksesta. Tämä on siis myös kannattavin NIBE:n segmentti.

NIBE toimii kansainvälisesti, sillä noin kolmasosa liikevaihdosta tulee pohjois-amerikasta ja noin 5% muualta kuin Euroopasta. Pohjoismaiden merkitys on edelleen iso, sillä kolmasosa tulee täältä. Tämä sopisi hyvin kaveriksi salkussani olevalle A.O. Smithille, joka USA:n kotimarkkinan lisäksi on vahva Aasiassa ja erityisesti Kiinassa.

NIBE on vähävelkainen, tasaisesti kannattava ja investoi melko agressiivisesti tuotekehitykseen (3% liikevaihdosta). Vaikka orgaaninen kasvu on ollut ihan hyvällä tasolla, niin ei tuollaisia lähemmäs 20% lukemia saada ilman yritysostoja. NIBE:llä onkin vahva historia (ja oletettavasti hyvä osaaminen sekä kokemus) yrityskauppojan tekemisestä. Ostokset ovat pieniä suhteessa NIBE:en ja niistä ostetaan usein aluksi vain 20-50% osuus.

NIBE:n osingonmaksu politiikka on järkevä, sillä tavoitteena on maksaa korkeintaan noin 30% tuloksesta ulos. Kasvuyrityksena on syytä jättää paukkuja investointeihin ja yritysosoihin. Kun liikevaihto ja tulos kasvaa, niin osinkokin sen mukana vaikka NIBE ei sitä tavoittelekaan.

Suurin yllätys tilinpäätöksestä tuli sivulta 75. Nykyiset ja entiset NIBE:n johtajata ja hallituksen jäsenet omistavat yrityksestä noin 20% (ja 45% äänistä). Suurin yksittäinen omistaja (7,5% ja 19% äänistä) on Schörling, joka on ruotsalainen pitkän linjan perhesijoitusyhtiö. Schörling omistaa myös mm. Assa Abloyta, Securitasta ja Anticimexiä (tuholaistorjuntafirma).

En löytänyt mitään pahaa sanottavaa NIBE:stä. Pitänee laittaa lukuja tarkempaan analyysiin, niin saa vielä vahvistusta alustaville ajatuksille. 66 kruunun hinta voi alkujaan näyttää vähän kovalta, kun EPS oli vuonna 2022 vain 2,16 SEK ja osinkoa maksettiin 0,65 SEK eli yield on vain noin 1%. FY2023 konsensus EPS on kuitenkin jo 2,73 SEK, jolla P/E luvuksi tulee noin 24.

Ihan tutustumisen arvoinen pulju.

Edit: teksin kirjoittamisen jälkeen huomasin, että Ruotsin Inderesin kautta on myös Nibe seurannassa ja laaja raportti tarjolla täällä.

keskiviikko 11. lokakuuta 2023

Riskien ymmärtäminen, osa 3: Boeing 737 Max turmat 2018 ja 2019

Boeing 737 Max lentokoneilla tapahtui vuosina 2018 ja 2019 about puolen vuoden sisällä kaksi onnettomuutta, jotka vaativat yhteensä noin 350 kuolonuhria. Mitä tästä voisi oppia sijoittaja, jonka pitää koko ajan olla kärryillä erilaisista riskeistä?

Tämä teksi on osa "Riskien ymmärtäminen"-tekstisarjaa, jonka aiemmat osat löytyvät täältä:

Mitä tapahtui?

4. Sukupolven 737 eli 737 Max sai usan ilmailuviranomaiselta FAA:lta lisenssin maaliskuussa 2017 vuosi ensilennon jälkeen. Jos osasit lentää 737:sta, niin lyhyen tabletilla tehtävän koulutuksen jälkeen osasit lentää tätäkin. Näin ainakin luvattiin Boeingin toimesta.

29. lokakuuta 2018 Lion Airin lento 610 lähti Jakartasta kohti Pangkal Pinangia eli kyseessä oli Indonesian sisäinen lento. Noin puoli tuntia nousun jälkeen käytössä ollut Boeing 737 Max 8 iskeytyi Jaavan mereen ja kaikki 189 matkustajaa sekä miehistön jäsentä menehtyivät.

10. maaliskuuta 2019 Ethiopian Airlines lento 302 nousi Addis Ababasta Etiopiasta kohti Kenian Nairobia, mutta vain noin 6 minuuttia nousun jälkeen lentokoneena ollut 737 Max tippui maahan. Turmassa menehtyi kaikki lennolla olleet 157 henkilöä.

Onnettomuudet sattuivat tiukkaan säännöstellyllä lentoalalla, jossa lentokoneen valmistajan ja lentoyhtiön lisäksi monet muut organisaatiot ja instituutiot ottavat osaa lentoturvallisuuden varmistamiseen. Siitä huolimatta sekä lentokoneiden valmistus että erityisesti lentojen operointi ovat hyvin kilpailtuja aloja, joten kustannuksilla tai oikeastaan niiden minimoinnilla on paljon merkitystä.

Boeing ennen onnettomuuksia

737 sai alunperin lentokelpoisuuden 15. Joulukuuta 1967 eli yli 50v ennen näitä onnettomuuksia. Boeing täytti 100 vuotta vain pari vuotta ennen onnettomuuksia, joten kyseessä oli hyvin kehittynyt ja vakaa lentokoneiden valmistaja pitkällä kokemuksella sekä turvallisuusvaatimusten noudattamisesta että laadunhallinnasta. Tästä yksi osoitus oli 22. lokakuuta 2018 Boeingille myönnetty Robert W. Campbell palkinto, jonka mukaan kansallinen turvallisuusjaosta (National Safety Council) kertoi seuraavaa: "Aviation leader finds innovative ways to address common workplace safety issues and protect employes".

Boeing on kuitenkin hyvin suuri ja monimutkainen organisaatio, jossa on paljon eri avain rooleja ja alihankkijoita. Lenkokoneen alihankintaketju on hyvin pitkä ja monimutkainen. Esimerkiksi laskeutumistelineet tulevat Messier Dowty:ltä UK:sta, laskeutumistelineiden kaivot Mitsubishiltä ja Fujilta Japanista, kun taas laskeutumistelineiden luukut tulevat Boeingilt itseltään Kanadasta.

Yksi suurimmista organisatorisista haasteista Boeingilla oli McDonnel Douglasin osto 13 miljardilla dollarilla ja siihen liittyvä integrointi 90-luvulla. Vanhemmat pääsuunnittelijat (Boeing) otettiin pois Boeing johtoryhmästä ja korvattiin kauppatieteiden (McDonnel) osaajilla. Näin kävi monessa muussakin yrityksessä kuten Fortumissa (ja miten siinäkin sitten kävi esim. Uniperin kanssa). Kuten yritysostoissa aina, niin siinä on ostava ja myytävä osapuoli. Tämä ei usein ole kuitenkaan näin mustavalkoista varsinkin jos osapuolten yrityskulttuurit eivät sovi hyvin yhteen. Käytännössä mergerin jälkeisen uuden yrityksen nimeksi tuli Boeing, mutta sen kulttuuri ja strategia tuli McDonnelilta. New York Times kirjoitti, että tästä kulttuurien törmäyksestä ei välttämättä nähdä lopputulosta kuin kuukausien tai vuosien kuluttua. Niinhän siinä sitten kävi 20 vuotta myöhemmin, kun 737 Maxit tippuivat. Tarkempaa tarinaa mergerin seurauksista löytyy esimerkiksi täältä.

Lion Air ja Ethiopian Airlines

Lion Air on halpalentoyhtiö ja Indonesian suurin lentoyhtiö, joka on perustettu 1999. Lion Air ilmoitti yhdessä Boeing kanssa 18.11.2011 suurimmasta lentokonetilauksesta, joka koostui 201 kpl Boeing 737 MAX:sta ja 29 kpl 737-900ER koneesta ja oli arvoltaa yhteensä 21,7 miljardia dollaria. Kuitenkin 2 vuotta myöhemmin 2013 Lion Air tilasi Airbussilta 24 miljardin dollarin edestä A320 ja A321 koneita. 

Ennen vuoden 2018 MAX onnettomuutta Lion Airilla on tapahtunut yksi kuolemiin johtanut onnettomuus vuonna 2004, jolloin McDonnel Douglas MD-82 veti pitkäksi kiitotieltä laskeutuessaan. Onnettomuus johtui vesiliirrosta ja haastavista tuuliolosuhteista, mutta lisäksi tutkinnan perusteella anettiin useita suosituksia Lion Airille (yksi työntövoiman käännin ei toiminut, kaasuvivut olivat väärässä asennossa, jonka takia ohjaussiivet eivät pysyneet aktivoituneena).

Ethiopian Airlines on perustettu jo 1945 ja aloitti kansainväliset lennot 1951. En löytänyt tietoa miten 737 MAX:t päätyivät lentoyhtiölle, mutta ilmeisesti eivät ainakaan osana mitään isompaa kauppaa.

Lentoyhtiöllä on onnettomuuksia ollut kymmeniä ja onnettomuudet ovat vaatineet yhteensä lähes 500 kuolonuhria. Vuonna 1988, vuoden vanha Boeing 737 laskeutui vatsalleen ja syttyi tuleen, mikä johtui alunperin törmäyksestä lintuihin ja molempiem moottoreiden menettämisestä. Reilu 30 ihmistä menetyi. Vuonna 1996 Boeing 767 kaapattiin ja se lopulti tippui mereen polttoaineen loputtua. 2010 kuoli 90 henkeä, kun Boeing 737-8AS tippui välimereen nopeasti nousun jälkeen pilottivirheiden takia (sakkaus). Lentoyhtiö väitti kuitenkin onnettomuuden johtuneen joko ampumisen, sabotaasin tai salaman aiheuttamasta räjähdyksestä.

FUUUU... eiku FAA

FAA eli Federal Aviation Administration on jenkkilän lentoviranomainen, joka säätelee ja valvoo lentoturvallisuutta. FAA perustettiin 1967 vaikkakin lainsäädäntö lentoturvallisuuteen liittyen hyväksyttiin jo 1926. FAA ei kuitenkaan säädellyt tai valvonut lentoyhtiöiden prosesseja ja aktiviteetteja vaan se ainoastaan valvoi ja sertifioi tuotteita eli lentokoneita.

Tästä huolimatta uuden lentokoneen sertifiointi olisi vaatinut paljon resursseja FAA:lta, joten tämän ratkaisemiksei kehitettiin itsevalvonta (ODA, Organizational Designation Authorization). Tässä on etunsa ja esim. toiminnallisuuden turvallisuuden standardi IEC 61508 vaatii tätä, mutta sen lisäksi mukana on aina riippumaton 3. osapuolen turvallisuusarviointi. ODA mahdollisti lentokonevalmistajan itse sertifioivan tiettyjä osia lentokoneesta ja varmistaa, että ne täyttävät FAA:n vaatimukset. Yksi syy ODA:n käyttöön oli sertifiointiprosessiin liittyvien kulujen karsiminen eli raha.

Boeingilla oli oma ODA organisaatio, jossa koostui noin 1500 henkilöstä. Nämä eivät olleet kuitenkaan riippumattomia vaan tekivät ODA hommia osa-aikaisesti eli mahdollisesti samaan aikaan tekivät suunnittelua, jota heidän oli tarkoitus arvioida ja sertifioida.

737 Maxin sertifioinnissa tehtiin ainakin se virhe, että se käsiteltiin muutoksena aiemman NG mallin tyyppihyväksyntään eikä kokonaan uutena konseptina. Tämä perustui lähtöoletukseen, että 737 Max ei vaadi lentäjien koulutusta. Tämä osittain johti siihen, että muutokselle ei tehty turvallisuusarviota, jossa olisi voitu huomata MCAS:n kasvanut turvallisuusmerkitys. Lisätietoa löytyy FAA:n loppuraportista.

Lisäksi 2012 737 Maxin simulaattoriajoissa havaittiin ongelmia, kun koepilotti ei kyennyt ottamaan konetta haltuun MCAS:n aktivoitua. Vastaavasti 2016 koelennolla oli pilotilla haasteita hoitaa toistuvia MCAS aktivointeja. Nämä menee kyllä Boeingin piikkiin, sillä kummastakaan ei raportoitu FAA:lle. Toisaalta, jos FAA olisi valvonut prosesseja ja aktiviteettejä eikä pelkästään lopputuotetta, niin poikkeamaraportit lukemalla olisi FAA:n päässäkin voinut pari kulmakarvaa nousta.

Onnettomuuden syyt ja A320

Boeing 737 oli 60-luvun lopusta lähtien ainut järkevä vaihtoehto matkustajaliikenteeseen ja se dominoi markkinaa vuosikymmeniä. Airbus tuli markkinoille vuonna 1987 tarjoten todellista vaihtoehtoa A320 koneellaan. Airbussin kone oli kokonaan uusi verrattuna alkuperäisen 737 kehitysversioihin nähden.

Vuonna 1996, Boeing markkinaosuus oli 60%, Airbussin 35% ja loput 5% kuului McDonnellille, joka siis yhdistyi Boeingiin 1997.

A320:ssa oli fly-by-wire eikä kaapeleita, se oli tehty komposiitista ja oli siten kevyempi ja tärkeimpänä sen polttoaineen kulutus oli n. 40% pienempi kuin 737:lla. Tätä yritettiin kompensoida luomalla 737 NG eli Next Generation malli 1997, mutta tämä ei silti ollut niin hyvä kuin A320.

2006 Boeing harkitsi kokonaan uuden koneen luomista, mutta Airbus ehti ensin kun se toi vuonna 2010 markkinoille A320 NEO:n (New Engine Option). Tähän oli laitettu suuremmat ja paremman hyötysuhteen moottorit sekä siipien päähän ylöspäin taittuvat kärjet, jotka molemmat vähensivät polttoaineen kulutusta merkittävästi (yhteensä 15-20%) aiempaan A320:een verrattuna.

NEO oli syynä 737 Max:n synnylle ja kiirehän siinä tuli kun kilpailija sai yli 100 koneen verran tilauksia Pariisin ilmanäyttelyssä (enemmän kuin mikään malli ikinä).

Boeing tavoitteli Maxilla A320 NEO:a parempaa (pienempää) polttoaineen kulutusta. Siipien päihin suunniteltiin uudet kärjet, moottoreiksi valittiin paremman hyötysuhteen myllyt (eli suuremmat) ja yksi merkittävisä eduista oli, että uuden Maxin ohjaajat eivät tarvinneet koulutusta jos kokemusta oli 737:sta. Tai näin ainakin kuviteltiin ja oli tavoitteena. Kehitysaikakin jäisi lyhyeksi, kun kone perustuisi jo hyväksyttyyn runkoon.

737 oli kuitenkin perusrakenteeltaan sama kuin lähes 50 vuotta sitten ja sen siipien korkeus maasta oli huomattavasti A320:sta pienempi. Runko oli suunniteltu ennen kuin moottoroitu matkatavaroiden siirtely kehittyi. No eihän ne suuremmat moottorit sinne siipien alle mahtuneet.

Moottoreita jouduttiin viemään siiven etureunan yli eteenpäin, jotta ne pystyttiin kiinnittämään ylemmäs ilman maakosketusta. Testeissä huomattiin, että nämä muutokset muuttivat 737:n aerodynamiikkaa merkittävästi. Nousun yhteydessä kone "pyrki" nostamaan keulaa aiempaa enemmän jopa vaaralliselle tasolle. Kun angle of attack nousee liikaa, niin siipien tuottama noste katoaa ja siivet sakkaavat aiheuttaen koneen tippumisen maahan. Näin kävi jäätyneiden ilmanpaineantureiden (käytetään ilmanopeuden määrittämiseen) ja pilottivirheiden takia 2009 kesäkuussa Airbussin A330:lle, joka oli matkalla Rio de Janeirosta Pariisiin.

Vanhemmat pääsuunnitelijat murahtivat ja Boeing hylkäsi ajatuksen isompien moottoreiden sovittamisesta 737:aan ja aloitti kokonaan uuden koneen suunnittelun, joka tuli markkinoilla 2018. Uusi 737 oli hyötysuhteeltaan 20% Airbussia parempi ja se alkoi dominoida markkinaa. No ei vaiskaan, vaan todellisuudessa rautaongelma ratkaistiin softalla, joka on hyvin vaarallista.

Kiireessä Boeing kehitti, kelpoisti ja toi osaksi 737 Max:a automaattisen MCAS-järjestelmän, josta se ei kertonut asiakkaille, FAA:lle saati tuleville piloteille. MCAS eli Manouverin Characteristics Augmentation System ei ollut täysin uusi vaan se oli käytössä tankkerissa (767, KC-46) lentotankkauksen aikaisena sakkauksenestotoimintona. Nyt osana 737 Maxia sen tavoitteena oli saada Max tuntumaan ja käyttäytymään samoin kuin aiemmat 737:t joka ikisessä nousussa.

Aivan päätöntä. Turvallisuussuunnittelussa tärkeimpänä periaatteena on tehdä järjestelmästä luontaisesti turvallinen tai vähintään fail safe eli vikaantuessaan se päätyy turvalliseen tilaan. Molempia periaatteen sovellusvaihtoehtoja rikottiin MCAS toteutuksessa ja siinä, ettei rautaongelmaa ratkaistu raudan uudelleen suunnittelulla.

Syynä tähän oli raha.

Jos koneesta olisi halunnut tehdä luontaisesti turvallisen, niin koko kone olisi pitänyt uudelleen suunnitella suurempien koneiden mahduttamiseksi optimaaliselle paikalleen. Tämä olisi tarkoittanut 10 vuoden takamatkaa Airbussiin nähden.

Maxin keulimisominaisuudesta ei kerrottu, MCAS:a ei lisätty käyttöohjeisiin tai koulutusmateriaaleihin, tästä Maxin aerodynaamisesta muutoksesta ja sen korjaamiseksi toteutetusta MCAS:sta ei voitu kertoa. Näin suuri muutos olisi tarkoittanut Maxille todennäköisesti pidempää lisensiointiaikaa, mutta ennen kaikkea asiakkaiden olisi pitänyt tilata tai päivittää simulaattorit, pilottien olisi pitänyt viettää tunteja simulaattorikoulutuksessa ja ne olisivat olleet samalla pois lentoyhtiöiden lentäjävahvuudesta. Eli Maxista haluttiin tehdä mahdollisimman kilpailukykyinen asiakkaiden silmissä, jotta tilauksia ropisisi Airbussin sijaan Boeingille.

No onneksi Boeingin johto sentään ymmärsi MCAS:n merkityksen turvallisuudelle kun ekonomeja ovat. Kyllä justiinsa näin. Toteutetaan MCAS vain yhdellä anturilla vaikka koneessa on kaksi käyttökelpoista anturia muuhun tarkoitukseen ja myydään lisäominaisuutena softapäivitys, joka kertoo antureiden risririitaviasta. One out of one eli 1oo1 tarkoittaa sitä, että järjestelmä ei siedä yhtään vikaa. Joko MCAS ei toimi ollenkaan ja kone voi päätyä sakkausolosuhteisiin pilottivirheen takia tai MCAS toimii virheellisesti ja vetää keulan alas vaikka sakkausta ei olisi tapahtumassa. Ei kuulosta kovin hyvältä, kun yksittäisen anturin vika voi tuoda koko paskan tonttiin. Varsinkin kun 767-tankkerissa käytössä oleva MCAS on toteutettu kahdella anturilla. Jos kopioit, kopioi kunnollla.

Kun näitä virheitä leivottiin, niin samaan aikaan Boeing 787 Dreamliner aiheutti miljardeja tappiota Boeingille. Pienetkin säästömahdollisuudet ja kilpailukyvyn ylläpitäminen olivat siis huomattavan tärkeitä taloudellisesti. Laatu siinä kuitenkin kärsii ja jos ei täysin ymmärretä eri asioiden turvallisuusmerkitystä ja osata kategorisoida niitä, niin leikkurin alle voi joutua jotain turvallisuuden kannalta tärkeää. Olisiko mielummin voinut säästää vessoissa tai matkustamon laatumielikuvassa kuin lentokoneen ohjausjärjestelmissä?

Riskit ja mitä sijoittajat voivat oppia?

Vaikka jokin ala tai asia on tarkkaan säännöstelty ja sitä valvoo viranomainen, niin se ei tee siitä riskitöntä. Säännöstelyssä on ominaisuuksia, jotka pitää ymmärtää ja regulaation laadukkuus tulee jossain määrin aevioida ja sisäistää siihen liittyvää riskiarviota tehdessä. Monet kokevat nykyisen Fortumin hyvin turvalliseksi, mutta kaikki varmaan edellä esitetyn perusteella ymmärtää mitä osakekurssille ja osingoille kävisi Loviisan (hyvin epätodennäköisen) vakavan reaktorionnettomuuden sattuessa?

Kun miettii sijoituskohteen riskejä (tai tuottopotentiaalia), niin on hyvä tehdä ajatusleikki myös äärimmäisistä ilmiöistä. Tällä tavalla pystyt laittamaan riskienarvioinnin reunoihin rajoittuvaan laatikkoon. Tiedät mitä voi pahimmillaan tapahtua ja voit verrata sitä parhaimpaan lopputulokseen. Äärimmäisyyksiin meneminen voi myös auttaa vertaillessa eri sijoituskohteita tai ylipäätään päätöksiä tehdessä. Esimerkiksi voit miettiä sijoituslainan pois maksua ja arvioida haluatko ottaa siihen liittyviä riskejä tai mille tasolle haluat ne rajoittaa, jotta voit välttää pahimman keissin. Vaikea sitä on välttää ellet edes tunnista sitä.

Todennäköisyyksien arvioiminen voi olla todella haastavaa ja erityisesti harvinaisten tapausten konkreettinen hahmottaminen suhteessa usein tapahtuviin on vaikeaa. Mitä tarkoittaa 10 potenssiin -7 tai voiko kaksi keskimäärin 10 vuodessa tapahtuvaa asiaa sattua samalla viikolla? Lisäksi todennäköisyydet eivät kerro vielä kaikkea vaan tapahtumatiheys pitää yhdistää aina seurauksiin, jotta saat käsityksen riskistä.

Viimeisenä haluan nostaa vielä esiin yrityskauppoihin liittyvät riskit. Lähtökohtaisesti ne ovat aina suuret tai mielestäni näin tulisi ainakin ajatella. Mitä suurempi yritysjärjestely on suhteessa yrityksen kokoon, niin sitä enemmän asioita voi mennä pieleen tai ainakin lopputulos voi olla jotain muuta kuin odotettiin. Vahvan yrityskulttuurin yritykset ovat etulyöntiasemassa, sillä ensinnäkin ne eivät juuri tee isoja kauppoja ja toiseksi kulttuurin vahvuus kertoo myös sen säilymisestä. Mitä enemmän yrityskauppoja olen käynyt läpi tai kohdannut, niin sitä enemmän olen niitä alkanut karsastamaan. Tästä on toisaalta myös vastaesimerkkejä, mutta kuten sanoin, niin äärimmäisyyksiin meneminen voi auttaa asian hahmottamisessa. Jokatapauksessa suosittelen aina olemaan hyvin kriittinen kun salkkuyhtiösi ilmoittaa suuresta ostosta tai järjestelystä. Pyri itsenäisesti miettimään miltä tuntuisi olla johtajana tai tekijänä osapuolina olevissa yrityksissä, miltä tuntuisi olla asiakkaana, alihankkijana ja tietenkin omistajana.

Maailmassa on yli 10 000 pörssilistattua yritystä, joten valinnan varaa riittää, jos et ole nykyiseen tai harkitsemaasi tyytyväinen. Ota opiksi tekemästäsi analyysistä tai arvioimastasi tilanteesta ja siirry eteenpäin.

Toivottavasti 737 Max turmista otetaan opiksi ja lentoturvallisuus edelleen paremmalle tasolle. Muistakaa riskit kun teette päätöksiä sijoittaessa, töissä, kotona tai ylipäätään elämässä.

PATA = Pysähdy, Ajattele, Toimi, Arvioi.

torstai 24. elokuuta 2023

Sijoitusasuntolaina maksettu

Olen kirjoittanut pitkin kesää suunnitelmistani sijoitusasuntolainan pois maksamiseksi. Nyt se on vihdoin toteutunut. Tässä pieni katsaus miten lainan kanssa menettelin.

Asunnon hankinta ja vuokralle laitto

Ostin asunnon alunperin ASP-säästöilläni uudiskohteesta, joka oli vielä rakenteilla kauppakirjoja tehtäessä vuoden 2015 kesällä. Omarahoitus osuus oli noin 21 000 euroa ja asunnon velaton kauppahinta 143 000 euroa. Taloyhtiölainaa oli alunperin 62 900 euroa, joten omaa pankkilainaa piti ottaa 59 100 euroa. Pääsin muuttamaan asuntoon toukokuussa 2016.

Vuoden 2017 loppu puolella tiesin, että olen laittamassa asuntoa vuokralle jossain vaiheessa. Tällöin muutin ASP-lainan normaaliksi asuntolainaksi ja samassa yhteydessä kilpailutin marginaalin (0,9 % -> 0,725 %) ja nostin laina-ajan takaisin 25 vuoteen. Asuntolainaa oli tällöin jäljellä 53 100 euroa ja viimeinen erä tulisi maksusuunnitelman mukaisesti maksuun vasta 2042.

Laitoin asunnon vuokralle heinäkuussa 2018 eli 2v asumista oli juuri tullut täyteen. Vuokra oli tällöin 700€/kk.

Asunnon vuokraaminen

Olen vuokrannut asuntoani nyt yhteensä 5 vuotta ja yhden kuukauden eli yhteenä 61 kk. Tänä aikana asunto on ollut tyhjillään vain kaksi kertaa, molemmat vuokralaisen vaihdon yhteydessä. Tyhjänä olo aika on ollut yhteensä 1,76 kk eli 2,9%. Käyttöaste on ollut siis 97,1%. Asunnossa on tällä hetkellä 4. vuokralainen.

Vuokratuloja on yhteensä ollut 40 800 euroa, jolla olen maksanut vastikkeet, lainan ja muut kulut. Keskimäärin koko ajalta tuloja on tullut siis 669 euroa kuukaudessa. Rahoitusvastikkeen kautta on lyhennetty 15 900 euron edestä taloyhtiölainaa, jota on tällä hetkellä enää 47 000 euroa. Lisäksi olen lyhentänyt pankkilainaa reilu 177 euroa kuukaudessa eli yhteensä 10 800 euroa vuokraamisen aikana.

Omaa pankkilainaa oli jäljellä tämän vuoden kesällä noin 41 000 euroa.

Lainan ylimääräiset lyhennykset

Kuten kesällä kirjoittelin, niin päätin maksaa lainan pois.

Kun otin lainan 2015, niin 12 kk euribor oli juuri ja juuri positiivinen. Helmikuussa 2016 viitekorko meni negatiiviseksi ja omalla kohdalla pysytteli siellä 09/2021 asti. Syyskuussa 2022 tehty korontarkistus hetkellä viitekorkona toimiva 12 kk euribor oli 1,92 %. Ei tämäkään nyt mahdottomalta kuulostanut, kun olin vuonna 2019 kilpailuttanut lainan ja marginaali oli tippunut 0,725 % -> 0,59 % tasolle eli kokonaiskorko oli 2,51%. Lähes koko asunnon omistusajan olin saanut nauttia nollakoroista, mutta sekin oli korontarkistusten jälkeen pelkkä märkä uni. Tällä hetkellä 12 kk euribor on 4,1 % lukemissa ja koron tarkistus olisi ollut vääjäämättä edessä muutaman viikon päästä. Yhdessä 0,59 % marginaalin kanssa kokonaiskoroksi olisi tullut noin 4,7 %.

Myin osakkeita melko reippaalla kädellä, noin 15 % salkustani. Näistä tulleet 23 400 euroa käytin yhdessä säästöjen kanssa lainan ylimääräiseen lyhentämiseen. Tein heinäkuussa 35 000 euron ylimääräisen lyhennyksen. Lainaa jäi jäljelle muutaman satkun yli 5000 euroa.

Nostin eilen 5200 euroa Nordnetista, joista reilu 4000 euroa meni superluotolle. Tein näillä 5200 euron ylimääräisen lyhennyksen pankkilainaani ja jäljelle jäi velkapääomasta enää reilu 160 euroa. Tämä maksetaan osana normaalia takaisinmaksuaikataulua elokuun lopulla ja sit se on finito. Laina on maksettu eikä korkoja enää tarvitse maksaa, vai tarviiko?

No eipä se Nordnetin superluottokaan ilmainen ole vaan siitä pitää kultatasolla maksaa 3,49 % korkoa. Tässä on kuitenkin se etu, että se on limittiä eli voin itse päättää milloin maksan sen pois. Lisäksi ainakin tällä hetkellä superluoton korko on noin 1,2 %-yksikköä edullisempi kuin asuntolainani tuleva korko 4,1% EB + 0,6% marginaali. Tavoitteenani on maksaa superluotto pois vuoden loppuun mennessä osingoilla ja säästöillä.

tiistai 22. elokuuta 2023

Aliarvostetuimmat osakkeet salkussani?

Salkku täynnä halpaa lappua? Mitkä osakkeet ovat mielestäni aliarvostetuimmat salkussani?

Skyworks (SWKS)

SWKS kehittää, suunnittelee ja valmistaa siruja ja puolijohteita lähinnä Applelle, mutta myös muille puhelinvalmistajille ja autoteollisuudelle. 2g aikaan Skyworks pystyi myymään 3 dollarin edestä tuotteita yksittäiseen puhelimeen, mutta 5g aikaan puhelinkohtainen sisältö on jo 28 dollaria. IoT on myös merkittävä kasvuajuri, mikä totta kai tarkoittaa veristä kilpailua, koska kaikki haluaa kätensä hunajapurkkiin. Yritystä on kuitenkin johdettu hyvin ja on yksi kannattavimmista alalla toimivista yrityksistä nähdäkseni tiettyjen integroitujen ratkaisujen takia.

Nykyinen osakekurssi 107 dollaria antaa 7,44 dollarin FY2023 konsensus EPS:llä P/E-luvuksi 14,4. Osinkoa maksetaan 2,72 dollaria vuodessa eli efektiivinen osinkotuotto on 2,54 %. Osingonmaksusuhde on 37 %.

Pitkän aikavälin nettomarginaali on 20 % ja oman pääoman tuotto (ROE) 18 %. Nettovelkaa on 30 % suhteessa omaan pääomaan (equity) ja 18 % taseen loppusummasta (assets). EBIT-tulos kattaa korkokulut 32-kertaisesti (interest coverage).

Jos oletetaan vapaan kassavirran (94 % EPS:stä) kasvavan n. 7 %, niin DCF-mallilla arvoksi saadaan noin 207 dollaria. DDM-menetelmällä ja 15 % osingon kasvuoletuksella arvoksi saadaan 172 dollaria. Keskiarvona fair value arvioksi saadaan 189 dollaria 10 % tuottovaatimuksella.

Intercontinental Exchange (ICE)

ICE on yhdysvaltalainen pörssioperaattori, joka pyörittää New Yorkin pörssiä (NYSE), futuuri- ja optiokauppapaikkoja sekä eri selvitysyhtiöitä. Lisäksi ICE tarjoaa erilaisia palveluja kaupankäyntidatan ympärillä, kuten hintadataa, analytiikkaa ja niihin liittyviä teknologioita. Käytännössä bisnes on hyvin keskittynyttä, mutta kaupankäyntirakenteen ja välittäjien takia bisnes lopulta on hyvin hajautettua, sillä välittäjät palvelevat tuhansia, ellei jopa miljoonia asiakkaita kuten piensijoittajia. Lisäksi varsinkin NYSE ja datapuoli tarjoaa tietyllä tapaa täysin uniikkia palvelua asiakkaille, koska sitä (NYSE:n dataa) ei saa mistään muualta.

Nykyinen osakekurssi 114 dollaria antaa 5,66 dollarin FY2023 konsensus EPS:llä P/E-luvuksi 20,1. Osinkoa maksetaan 1,68 dollaria vuodessa eli efektiivinen osinkotuotto on 1,48 %. Osingonmaksusuhde on 30 %.

Pitkän aikavälin nettomarginaali on 30 % ja oman pääoman tuotto (ROE) 11 %. Nettovelkaa on 72 % suhteessa omaan pääomaan (equity) ja 10 % taseen loppusummasta (assets). EBIT-tulos kattaa korkokulut 6-kertaisesti (interest coverage).

Jos oletetaan vapaan kassavirran (109 % EPS:stä) kasvavan n. 11 %, niin DCF-mallilla arvoksi saadaan noin 178 dollaria. DDM-menetelmällä ja 16 % osingon kasvuoletuksella arvoksi saadaan 168 dollaria. Keskiarvona fair value arvioksi saadaan 173 dollaria 10 % tuottovaatimuksella.

Ubiquiti (UI)

UI on teknologia alan yritys, joka tarjoaa verkkoteknologiaa palveluntarjoajille, yrityksille ja kuluttajille. Alalla kilpailua on paljon ja eri alisegmenteissä on paljon eri toimijoita. Vastassa on pienempiä erikoistuneita toimijoita sekä isoja verkkojättejä, kuten Cisco. UI on kuitenkin mielenkiintoisessa asemassa, koska sen liiketoiminta on rakennettu useiden pienten hajautettujen ja erittäin kokeneiden R&D tiimien ympärille. Tuotteiden kehitys lähtee siitä, että pyritään vastaamaan kysyntään juuri oikealla hintasuorituskykykombinaatiolla.

Nykyinen osakekurssi 157 dollaria antaa 7,08 dollarin FY2023 konsensus EPS:llä P/E-luvuksi 22,2. Osinkoa maksetaan 2,4 dollaria vuodessa eli efektiivinen osinkotuotto on 1,53 %. Osingonmaksusuhde on 34 %.

Pitkän aikavälin nettomarginaali on 27 %. Oma pääoma on negatiivinen, eikä ROE:ta voi laskea. Nettovelkaa 77 % taseen loppusummasta (assets). EBIT-tulos kattaa korkokulut 26-kertaisesti (interest coverage).

Jos oletetaan vapaan kassavirran (93 % EPS:stä) kasvavan n. 14 %, niin DCF-mallilla arvoksi saadaan noin 321 dollaria. DDM-menetelmällä ja 16 % osingon kasvuoletuksella arvoksi saadaan 240 dollaria. Keskiarvona fair value arvioksi saadaan 281 dollaria 10 % tuottovaatimuksella.

Fortum (FORTUM)

Kaikkien tuntema energiafirma Fortum on Pohjoismaalainen valtio-omisteinen energian tuottaja, joka keskittyy vesivoimaan, ydinvoimaan ja sähkönmyyntiin. Energia ala on kokenut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävia mullistuksia, mm. uusiutuvien ja nyt viimeisimpänä Ukrainan sodan myötä. Fortum on myös muuttunut merkittävästi suuntaan ja toiseen viime vuosina, mikä on pääosin ollut odotettavissakin. On investoitu Venäjälle, rakennettu aurinkovoimaa Intiaan, myyty sähkönsiirtoverkot, ostettu Uniper, yritetty ostaa vesivoimaa Karjalasta, osallistuttu Fennovoimaan, järjestelty kaukolämpöomistuksia Suomessa, Baltiassa, Norjassa ja Ruotsissa, laitettu sähkön kuluttajakauppa myyntiin ja myyty Uniper. Tällä hetkellä (Venäjän "myynnissä olevat"/”haltuunotetut” liiketoiminnot pois luettuna) Fortum on about palanut juurilleen: Viime vuonna Fortum tuotti sähköä 44,2 TWh (Pohjoismaat 43,5 TWh), lämpöä 5,3 TWh (Pohjoismaat 4,1 TWh) ja sähköntuotannosta 19,1 TWh tuli ydinvoimasta sekä 23,4 TWh vesivoimasta. Tämä sähkön- ja lämmöntuotanto on se missä Fortumin ydinbusiness ja arvo on. Pohjoismainen sähkönkulututus on noin 400 TWh vuodessa, joten Fortumin markkinaosuus on noin 10%, joka tekee siitä Pohjoismaiden 2. suurimman sähköntuottajan Ruotsin valtion Vattenfallin jälkeen (40 TWh ydinvoimaa ja 33 TWh vesivoimaa).

Nykyinen osakekurssi 12 euroa antaa 1,52 euron FY2023 konsensus EPS:llä P/E-luvuksi 7,9. Osinkoa maksetaan 0,91 euroa vuodessa eli efektiivinen osinkotuotto on 7,58 %. Osingonmaksusuhde on 60 %.

Pitkän aikavälin nettomarginaali on 32 % ja oman pääoman tuotto (ROE) 15 %. Nettovelkaa on 14 % suhteessa omaan pääomaan (equity) ja 5 % taseen loppusummasta (assets). EBIT-tulos kattaa korkokulut 7-kertaisesti (interest coverage).

Jos oletetaan vapaan kassavirran (80 % EPS:stä) kasvavan n. 2 %, niin DCF-mallilla arvoksi saadaan noin 16 euroa. DDM-menetelmällä ja 4 % osingon kasvuoletuksella arvoksi saadaan 14 euroa. Keskiarvona fair value arvioksi saadaan 15 euroa 10 % tuottovaatimuksella.

Puuilo (PUUILO)

"En....Tuun"-mainoksista tuttu Puuilo on sekatavaraketju vähän Tokmannin, Clash Ohlsonin ja Rustan tyyliin. Puuilo avasi ensimmäisen myymälän 1998, myymälöitä on nyt jo 40 ja tavoitteeksi on asetettu 60 myymälän verkko Suomessa. Kasvu perustuu uusien myymälöiden avaamiseen, myynnin lisäämiseen vanhoissa myymälöissä ja verkkokaupan hyödyntämiseen. Puuilo on kannattavampi kuin kilpailijansa ja se myös kasvaa nopeammin. Jos yritys on kannattavampi kuin kilpailijansa ja kasvaa nopeammin kuin kilpailijansa, niin silloin sen on pakko tehdä jotain oikein eikä siihen pelkkä tuuri riitä. Puuilolla on myös halvemmat hinnat suhteessa valikoiman laajuuteen, joka näyttää tukevan suoriutumista. Puuilon markkinaosuus on vielä pieni, mutta tämä onkin selvä kasvuyritys.

Nykyinen osakekurssi 6,9 euroa antaa 0,46  euron FY2023 inderes ennusteen mukaisella EPS:llä P/E-luvuksi 14,9. Osinkoa maksetaan 0,37 euroa vuodessa eli efektiivinen osinkotuotto on 5,40 %. Osingonmaksusuhde on 80 %.

Pitkän aikavälin nettomarginaali on 11 % ja oman pääoman tuotto (ROE) 43 %. Nettovelkaa on 54 % suhteessa omaan pääomaan (equity) ja 18 % taseen loppusummasta (assets). EBIT-tulos kattaa korkokulut 15-kertaisesti (interest coverage).

Jos oletetaan vapaan kassavirran (95 % EPS:stä) kasvavan n. 8 %, niin DCF-mallilla arvoksi saadaan noin 14 euroa. DDM-menetelmällä ja 7 % osingon kasvuoletuksella arvoksi saadaan 11 euroa. Keskiarvona fair value arvioksi saadaan 12 euroa 10 % tuottovaatimuksella.

Svenska Handelsbanken (SHB-A)

SHB on ruotsalainen pankki, joka toimii pohjoismaissa, mutta on laajentunut UK:hon jo vuodesta 1999 alkaen. Suomen ja Tanskan liiketoiminnat on ilmoitettu myytäviksi jo 2021 ja ne ovatkin kaksi pienintä segmenttiä SHB:stä. Tuottokulusuhteeltaan sekä pääoman tuotoltaan Ruotsi ja Norja ovat parhaimmat ja UK toimii kasvumarkkinana. Tanskan liiketoiminta myytiin viime vuoden kesäkuussa Jyske Bankille (42 konttoria, 600 työntekijää). SHB on yksi maailman parhaista pankeista, sillä laskuveden tullessa sillä on aina ollut uimahousut tiukasti jalassa. Suhteessa kilpailijoihin, luottotappiot ovat pieniä, luottoluokitus on paras ja oman pääoman tuotto on hyvä sekä vakavaraisuus erinomainen. Lisäksi yrityskulttuuri on vahva, mikä perustuu hajautettuun johtamiseen ja päätöksen tekoon. SHB oli Ruotsin toisiksi suurin kotitalouslainoissa ja suurin yrityslainoissa vuonna 2020. Markkinaosuus antolainauksesta Ruotsissa on reilu 20 %.

Nykyinen osakekurssi 92 kruunua antaa 13,41 kruunun FY2023 konsensus EPS:llä P/E-luvuksi 6,8. Osinkoa maksetaan 8 kruunua vuodessa eli efektiivinen osinkotuotto on 8,74 %. Osingonmaksusuhde on 60 %.

Pitkän aikavälin nettomarginaali on 40 % ja oman pääoman tuotto (ROE) 12 %. Koska kyseessä on pankki, niin velkaisuuteen liittyvät tunnusluvut eivät ole kovin järkeviä. H1/2023 CET1 vakavaraisuus oli 19,8% (sääntelyn minimi on 15,5% ja pankin oma tavoite 16,5-18.5%) ja luottotappiot olivat 0,01%. SHB:n luottoluokitus on Aa2, AA- ja AA (Moodys, S&P, Fitch).

Jos oletetaan tuloksen (FCF vaikea laskea) kasvavan n. 4 %, niin DCF-mallilla arvoksi saadaan noin 205 kruunua. DDM-menetelmällä ja 6 % osingon kasvuoletuksella arvoksi saadaan 141 kruunua. Keskiarvona fair value arvioksi saadaan 173 kruunua 10 % tuottovaatimuksella.

Yhteenveto


Vaikka diskonttauslaskelmat osaavat kertoa desimaalin tarkkuudella tulevaisuuden kassavirtojen tai osinkojen nykyarvon, niin on syytä muistaa, että laskelmat ovat huomattavan herkkiä lähtöoletuksille. Tämä siis tarkoittaa sitä, että pienikin muutos lähtöarvossa kuten kasvuoletuksessa aiheuttaa suuren muutoksen lopputuloksessa. Esimerkiksi, jos Skyworksin kasvuoletus muutetaan 7 % -> 3 %, niin laskelma antaa tulokseksi vain noin 100 dollaria vs. yllä esitetty 207 dollaria. Olen myös yksinkertaistanut esitettyjä lukuja, vaikka käytänkin kaksivaiheista diskonttauslaskelmaa ja tarkempia lukuja.

Lisäksi kasvuoletuksissa on huomattavaa epävarmuutta eli ne perustuvat historialliseen suoriutumiseen, mutta niitä on viilattu kvalitatiivisen ja täysin subjektiivisen arvioni mukaisesti. Tällaisen ennusteen toteutumisesta ei siis ole mitään takeita. Itse käytän tätä menetelmää vertaillessa useita potentiaalisia ostokohteita keskenään. Tämä mahdollistaa ainakin jonkinlaisen todennäköisyyden sille, etten osta kaikkein kalleinta.

Jokaisen on siis syytä tehdä oma arvionsa yrityksestä, sen näkymistä, tuloksentekokyvystä, kilpailuasemasta ja taseen kunnosta. Lisäksi tässä tekstissä esitetyt luvut perustuvat omaan kirjanpitooni missä saattaa olla virheitä tai tiedot voivat olla osittain vanhentuneet.

perjantai 18. elokuuta 2023

REIT:n hinnoittelu tällä hetkellä (O, NNN, WPC, STAG, ESS)

Pientä painetta on ollut REIT:ssä, joiden hinnat ovat laskeneet. Tässä on kuitenkin melko suuriakin osakekohtaisia eroja. Tällä kertaa käyn läpi aiemmin tutkimani REIT:t ja niiden hinnoittelun pl. STOR, joka myytiin ulos pörssistä.

Kaikki mukana olevat REIT:t ovat triple-net lease eli net of taxes, net of insurance ja net of maintenance. Vuokralainen maksaa siis kiinteistöverot, vakuutuksen ja kiinteistön huollon vuokran lisäksi.

Realty Income (O)

74 dollarin vuoden huipuista on tullut laskua ihan mukavasti ja hinta on hyvin lähellä 52 week low arvoa 55 dollaria.

Yritys maksaa osinkoa tällä hetkellä 3,066 dollaria per vuosi, joka antaa nykyisellä 56,88 dollarin hinnalla efektiiviseksi osinkotuotoksi 5,39%. FY2023 FFO konsensusennuste on 4,13 dollaria, jolla P/FFO-luvuksi saadaan 13,77 ja osinkomaksusuhteeksi 74,2%. Yritys on korottanut osinkoa 30 vuotta putkeen. Olettamalla sellaista 3-4% kasvua FFO:hon saadaan 10% tuottovaatimuksella yrityksen arvoksi noin 65 dollaria.

National Retail Properties (NNN)

48 dollarin vuoden huipuista on tullut laskua ihan mukavasti ja hinta on hyvin lähellä 52 week low arvoa 38 dollaria.

Yritys maksaa osinkoa tällä hetkellä 2,26 dollaria per vuosi, joka antaa nykyisellä 38,66 dollarin hinnalla efektiiviseksi osinkotuotoksi 5,85%. FY2023 FFO konsensusennuste on 3,21 dollaria, jolla P/FFO-luvuksi saadaan 12,04 ja osinkomaksusuhteeksi 70,4%. Yritys on korottanut osinkoa 34 vuotta putkeen. Olettamalla sellaista 2-3% kasvua FFO:hon saadaan 10% tuottovaatimuksella yrityksen arvoksi noin 44 dollaria.

W.P. Carey (WPC)

89 dollarin vuoden huipuista on tullut laskua ihan mukavasti ja hinta on hyvin lähellä 52 week low arvoa 64 dollaria.

Yritys maksaa osinkoa tällä hetkellä 4,276 dollaria per vuosi, joka antaa nykyisellä 63,92 dollarin hinnalla efektiiviseksi osinkotuotoksi 6,69%. FY2023 FFO konsensusennuste on 5,26 dollaria, jolla P/FFO-luvuksi saadaan 12,15 ja osinkomaksusuhteeksi 81,3%. Yritys on korottanut osinkoa 26 vuotta putkeen. Olettamalla sellaista 2-3% kasvua FFO:hon saadaan 10% tuottovaatimuksella yrityksen arvoksi noin 72 dollaria.

STAG industrials (STAG)

Tämä on uinut vastavirtaan ja on 30% korkeammalla 26 dollarin vuoden pohjia. Ei kuitenkaan sentaan 52 week high lukemia (39 dollaria) vielä hätyytellä.

Yritys maksaa osinkoa tällä hetkellä 1,47 dollaria per vuosi, joka antaa nykyisellä 34,79 dollarin hinnalla efektiiviseksi osinkotuotoksi 4,23%. FY2023 FFO konsensusennuste on 2,26 dollaria, jolla P/FFO-luvuksi saadaan 15,39 ja osinkomaksusuhteeksi 65,0%. Yritys on korottanut osinkoa 11 vuotta putkeen. Olettamalla sellaista 2-4% kasvua FFO:hon saadaan 10% tuottovaatimuksella yrityksen arvoksi noin 33 dollaria.

Essex Property Trust (ESS)

Tämäkin on keulinut alle 200 dollarin 52 week low lukemista reilu 20%. vuoden huippuihin (300 dollaria) on vielä matkaa.

Yritys maksaa osinkoa tällä hetkellä 9,24 dollaria per vuosi, joka antaa nykyisellä 236,45 dollarin hinnalla efektiiviseksi osinkotuotoksi 3,91%. FY2023 FFO konsensusennuste on 14,98 dollaria, jolla P/FFO-luvuksi saadaan 15,78 ja osinkomaksusuhteeksi 61,7%. Yritys on korottanut osinkoa 29 vuotta putkeen. Olettamalla sellaista 2-7% kasvua FFO:hon saadaan 10% tuottovaatimuksella yrityksen arvoksi noin 274 dollaria.

Yhteenveto

CompanyPriceYield-fP/FFO-fDCF value
Realty Income Corporation56,885,39%13,77$65,4
National Retail Properties38,665,85%12,04$44,0
W.P. Carey63,926,69%12,15$72,0
STAG Industrial34,794,23%15,39$33,3
Essex Property Trust236,453,91%15,78$273,9

Tämä joukko REIT:ä tarjoaa keskimäärin 5,21% osinkotuoton. Suurin osa näyttää edukkaalta, sillä P/FFO-luku on keskimäärin vain 13,8. Laskennassa käytetyt oletukset vaikuttavat kuitenkin paljon DCF-laskelman lopputulokseen.

keskiviikko 2. elokuuta 2023

Lomilta paluu: sijoitusasunto ja osakesalkkujen yhdistäminen

Nyt kun ollaan päästy jo elokuun puolella ja ulkona alkaa näyttää yhä enemmän syksyltä, niin on hyvä hetki käydä hieman sijoituksiakin läpi. Ei ole enää niin hikistä istua koneella kuin kesähelteillä, joita pääsi lähinnä ulkomailla nauttimaan.

Sijoitusasunto elää edelleen omaa elämäänsä niin markkinoilla kuin taseessani. Tällä hetkellä taloyhtiölainaa on jäljellä noin 47 000 euroa ja omaa pankkilainaa 5 300 euroa. Alkuperäiseen 143 000 euron hankintahintaan suhteutettuna, velkavipua on enää alle 37%. Asuntoon on toisaalta sidottu yli 90 000 euroa omaa pääomaa, joka on noin 39% nettovarallisuudestani.

Asuntomarkkinatilanne on muuttunut radikaalista parin viime vuoden aikana tai oikeastaan jo koronashokista alkaen. Siitä on kuitenkin jo yli 3 vuotta kun Uudenmaan rajat oli suljettu. Nyt inflaatio ja korkeampi korkotaso on aiheuttanut ostovoiman laskun niin vuokra- kuin myyntimarkkinoilla. Tämä näkyy väistämättä vähentyneenä kysyntänä. Lisäksi epävarmuus tulevasta näyttää pitävän pintansa niin kuluttajien kuin sijoittajienkin mielessä. "Parempi pitäytyä kiinni nykyisessä, tutussa ja turvallisessa" on varmaankin monen ajatuksissa. Toisaalta asunto on aivan fundamentaali hyödyke/asia, jolle aina on kysyntää kun kaikki sitä kattoa, lämpöä ja turvaa kaipaavat. Aika näyttää millä tavoin tässä edetään ja on mielenkiintoista nähdä miten markkinoilla tilanteet muuttuvat seuraavien vuosien aikana.

Lopun pankkilainan aion maksaa pois vuoden lopulla. En vielä tarkkaan tiedä miten sen toteutan, mutta säästöjä ja superluottoa käyttämällä saan sen joka tapauksessa pois maksettua.

Tästä päästäänkin aasinsiltana osakesalkun pariin, joka on nyt kokonaisuudessaan Nordnetissa (löytyy sharevillestä nimimerkillä FyysikonOsingot). Osakesalkun arvo on tällä hetkellä noin 120 700 euroa. All time high lukemat ennen myyntejä ja nostoja olivat 146 600 euroa, joka saavutettiin helmikuun puolessa välissä. Kun tästä vähentää salkusta lainan maksuun nostetut 23 400 euroa, niin saadaan adjusted ATH-lukemaksi 123 000 euroa. Eli hyvin lähellä huippuarvoja pyöritään.

Siirto on lähes valmis kokonaisuudessaan vaikka yllättävän kinkkiseksi se muodostuikin. Ensinnäkin kaikki arvopaperit eivät jostain syystä siirtyneet oikein vaan Nike palautui takaisin Lynxin puolelle itsestään. Nordnetin mukaan oli virhe ohjeistuksessa, mutta en kyllä sieltä mitään virheitä tai epäselvyyksiä löytänyt. Tämä korjaantui itsestään noin viikossa ja Nikekin saapui perille.

Toiseksi hankintahintojen päivitys Nordnetin päässä on manuaalinen ihmisen tekemä muutos ja näyttää olevan harvinaisen virhealtis.

Moodysin hankintahinnan päivityksessä sen tikkeri (MCO) vaihtui ja siitä tuli Magnolia Columbia Ltd (MCO.CA), joka on kanadalainen ilmeisesti konkurssissa oleva öljynetsintäfirma. Piti laittaa viestiä, että mielummin reilu 300 dollarin arvoista Moodysia kuin alle dollarin arvoista Magnoliaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Kun tätä lähdettiin korjaamaan, niin Moodys ilmestyi uudestaan salkkuun. Tämä päivittyi jossain vaiheessa Moelis & A firmaksi, jonka tikkeri on MC. Tämä korjaantui ennen kuin edes huomasin, mut jäi näkyviin tapahtumiin. Lopputuloksena minulla oli tuplamäärä Moodysia kuin mitä pitäisi eikä niiden hankintatiedot olleet päivittyneet. Tuossa kohtaa jos ois myynyt Moodysit, niin jossain olis kosahtanut.

Lopulta Moodys sai oikean tikkerin, lukumäärän ja hankintatiedot kun siitä huomautin viestikeskuksen kautta. Ei muuten ole mikään helpoin tapa kommunikoida, kun viesteihin ei voi vastata ja jokaiselle viestille tulee uusi ID. Muistelen, että aiemmin on toiminut. Aspasta tuli pariin otteeseen yleinen ympäripyöreä vastaus + viittaus UKK-osioon, kun ei nähty tai osattu katsoa aiempaa keskustelua. Tämäkin lopulta hoitui kuntoon, kunhan sain väännettyä ensin vähän rautalankaa ja joku "asiakkuuspäällikkö" sai homman hoitaakseen.

Nyt myös myöhässä siirtyneen Niken hankintahinnat ovat päivitetty ja homma käytännössä maalissa.

Sivuhuomautuksen voisin mainita, että salkun (tai siis tässä tapauksessa yksittäisten arvopapereiden) siirto ei maksanut mitään kummassakaan päässä. Siirto tehtiin Basic FOP (free of charge) menetelmällä Kampanjan puitteissa myös hankintahintojen päivitys oli ilmainen. Lisäksi siirto oli helppo ohjeistaa suoraan tilinhallinnasta Lynxillä. Nordnetin päässä piti täyttää erillinen valtakirja, joka onnistui myös kohtuu kätevästi nettilomakkeella. Siirrettävistä osakkeista piti kirjata yksitellen ISIN, tikkeri ja lukumäärä. Ehkä tunnin homma yhteensä, kun siirrettäviä positioita oli 20.

Siirron jälkeinen Nordnetin TWR-tuottolaskelma vaikuttaa pitävän paikkansa vaikka siinä pomppu onkin. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että Lynxin ajalta tehty tuotto kirjautui kerralla Nordnettiin (hankintahintojen päivityksen yhteydessä). En ole kyllä täysin vakuuttunut laskelman paikkansa pitävyydestä, ehkä pitää selvittää. Lisäksi se voi korkeintaan toimia all time recordina, mutta esim. 1Y tuotto ei tietty pidä paikkansa. Tästä johtuen sharevillessä näkyvät 3 tähteä eivät myöskään pidä paikkansa vaikka se kahta tähtä näytti jo ennen siirtoa.

End game salkkujen yhdistämisessä on vielä kaikkien tietojen tarkastaminen ja esimerkiksi pitää varmistaa osinkojen perille tuleminen. Lisäksi Lynxiin jäi hiluja, jotka pitäisi siirtää pois, ottaa dokkarit talteen ja jättää tili hyllylle pölyttymään. Niin ja se sijoituskämpän pankkilainan maksu superluotolla, johon riittää nyt vakuuksia vaikka muille jakaisi (5ke vs 120ke).

Kaikki hyvin siis täällä vaikka heinäkuu menikin jo ohi ilman ainuttakaan postausta. Mukavaa elokuuta kaikille, toivottavasti saadaan vähän aurinkoakin heinäkuun lopun sateisen jälkeen!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2023

Myynit osa 2: jenkkisalkun kevennystä

Viimeksi kirjoittelin alkuviikosta myynneistä Nordnetin puolella, jolloin lähti Kone, Nokian Renkaat, Elekta ja kevennettiin Sandvikia. Tällä kertaa vuorossa USA-pörssien auettua Moodysin, Gileadin, Visan ja Strategic Educationin kevennys sekä myynnit Becton Dickinson ja 3M.

Myynti BDX 6kpl @258USD = 1418€:

- Virheostos/hätiköinti hajautuksessa

- Velkainen

- Yliarvostettu

- Vain hyvin pieni positio, jolla ei juuri merkitystä

- Ostettu 09/2022 $224 hinnalla, voittoa 3%


Myynti MMM 30kpl @102,5USD = 2817€:

- Jotain oli pakko myydä

- 6% yield ja 60v osinkokorotuksia putkeen

- Spinoffeja tulossa, helppo ostaa takasin sitä osaa mitä halajaa

- Aliarvostettu, mutta lakijutut kasvattaa riskiä/epävarmuutta -> näkyvyys heikko

- Ostettu 2019 ja 2022 keskihinnalla $140,3, tappiota 30%


Myynti STRA 48kpl @74,1USD = 3258€:

- Vain kevennys, salkkuun jää vielä 30kpl

- Laadukas johto ja alan parhaita firmoja, mutta makropuoli heikko koko alalla

- Kannattavuus paineessa, mutta hyvät kasvunäkymät ausseissa

- About oikein arvostettu, positio liian suureksi päässyt

- Ostettu $64 keskihinnalla 2021-22 vaihteessa, voittoa n. 22%


Myynti Visa 4kpl @227,28USD = 833€:

- Vain kevennys, salkkuun jää vielä 20kpl

- About oikein arvostettu, vähän ylipainossa

- EU:n (ilmainen) digitaalinen maksunvälitys ja muu teknologia (esim. kryptot) voi rikkoa koko business mallin

- Matala yield ja kasvussa hidastumisen merkkejä

- Ostettu 11/2021 $202 hinnalla, voittoa 16%


Myynti DIS 30kpl @90USD = 2472€:

- Vaikea oli päästää irti, jotain oli pakko myydä

- Aliarvostettu, mutta paljon velkaa

- Streaming kilpailu kovaa ja liiketoimintamallin kannattavuus pitkällä aikavälillä edelleen epäselvä (pätee myös NFLX)

- Puistot jo nyt ylihinnoiteltuja keskiluokalle

- Brändien kestävyys ja houkuttelevuus epävarmaa

- Sisällön ja leffojen tuottaminen maksaa helvetisti

- Ostettu 2018-2019 välillä 111 dollarilla, tappiota 11%


Myynti MCO 4kpl @340,19USD = 1246€:

- Vain kevennys, salkkuun jää vielä 12kpl

- Yliarvostettu

- Bondimarkkinan elpyminen vielä hataralla pohjalla

- Matala yield, jotain oli pakko myydä

- Ostettu 02/2020 267 dollarilla, voittoa 27%


Myynti GILD 10kpl @78,2USD =716€:

- Vain kevennys, salkkuun jää vielä 60kpl

- Paino kasvanut liian isoksi

- Vain vähän aliarvostettu

- Velkaa aika paljon

- HIV markkinajohtajuuden säilyminen kriittistä

- Syöpälääkkeiden kehitys hidasta, mutta ekat jo markkinoilla hyvin tuloksin

- Ostettu 10/2019 65 dollarilla, voittoa 21%


Yritin myös Ubiquitia myydä, mutta kurssi droppas sen verran voimakkaasti, että jätetään se vielä odottelemaan ylöspäin volaa. Saa jäädä toistaiseksi salkkuun erikoistilanne keissiksi kun painokin on salkun pienin vain vajaa 1300€ (n. 1%).

Yhteensä myydyistä osakkeista tuli tällä kertaa noin 12700€. Asuntolainaa jäljellä 40700€, josta nyt käteisenä valmiina 35300€ (87% lainasta).

maanantai 19. kesäkuuta 2023

Myynnit, osa 1: Kone, Nokian Renkaat, Elekta ja Sandvik

Juhannus lähestyy, jenkkipörssit on kiinni, mutta Helsingissä käytiin kauppaa. Aloitin tänään myynnit sijoitussunnon lainan pois maksamiseksi. Jos asunnon myyminen olisi ollut järkevää, niin en olisi myynyt mitään osakkeistani.

Tätä ajatusta pohjustin vähän enemmän muutamissa aiemmissa teksteissäni. Jatkoa on myös luvassa sekä lainan maksuun, että osakesalkun keventämiseen.


Myynti Kone 50kpl @49,05€ = 2452€:

- Yliarvostettu

- Ei kykene jatkuvaan osingon kasvuun

- Jotain oli pakko myydä

- Kiinan rakennusteollisuuden elpyminen arvailujen varassa

- Ostettu 2013-2015 hinnalla 32,74€/osake eli 1637€, arvon nousu 50%

- Saatu osinkoja yhteensä 732,5€, joka on 45% hankintahinnasta


Myynti TYRES 150kpl @8,31€ = 1247€:

- Kilpailuetu uhattuna

- Investoinnit kasvuun kestää vuosia

- Hieman aliarvostettu

- Tappiot verotukseen

- Ostettu alunperin reilu 20€/kpl, mutta viimeisin hankintahinta positiolle 10,2€, tappiota reilusti yli 50%

- Osinkoja saatu yhteensä 1239€, joka on noin 50% hankintahinnasta


Myynti EKTA-B 400kpl @84,78SEK = 2894€:

- Virheostos, hätäily/hajautushalu

- Yliarvostettu

- En ole ehtinyt perehtyä oikeasti kunnolla

- Ostettu 11/2022 vajaa 54SEK/osake eli 1977€, arvon nousu 46%

- Osingot 43€, joka noin 2% hankintahinnasta


Myynti Sandvik 100kpl @211,7SEK = 1800€:

- Vain kevennys, salkussa vielä 200kpl

- Yliarvostettu

- Jostain oli pakko keventää, paino korkea

- Ostettu n. 159SEK/osake 07/2022, Alleima Spin-off huomioiden, arvon nousu n. 22%

- Osingot 44€, joka on 3% hankintahinnasta


Yhteensä myydyistä osakkeista tuli noin 8400€. Asuntolainaa jäljellä 40700€, josta nyt käteisenä valmiina 22600€ (56% lainasta).


perjantai 16. kesäkuuta 2023

Hajautus ja salkun yksinkertaistaminen

Jälleen kerran pienessä mielessäni nousi ajatus salkun yksinkertaistamisesta. Motivaatiosta kerron lisää tekstin lopussa.

Olen monta kertaa ajatellut yrityskohtaista riskiä ja sen hallitsemista. Olen kirjoittanut venäjäriskisestä Nokian Renkaista, Apple riipuvaisesta Skyworksista ja insuliinin valmistaja Novo Nordiskista. Usein parhaat firmat alallaan ovat hyvin keskittyneitä liiketoiminnassaan, jolloin sisäiset tai erityisesti ulkopuoliset häiriöt ydinliiketoiminnassa vievät koko yritykseltä maton alta. Tästä johtuen olen suosinut riskin hallintaa hajauttamalla usean eri firman välillä.

Osa positioista on pieniä suhteessa kokonaisuuteen ja siten niiden merkitys on melko vähäinen. Miksi siis hajautan näinkin paljon yrityskohtaista riskiä silmällä pitäen?

Salkussani on tällä hetkellä 34 eri firman osaketta. Portfolion arvo on tällä hetkellä n. 140 000€ ennen käteistä.

Hajauttamiseen olen pyrkinyt viime aikoina enemmän ja salkkuun onkin tullut useita uusia positioita viimeisen kolmen vuoden aikana. Olen pyrkinyt lisäämään valuuttahajautusta, toimialahajautusta, mutta erityisesti yrityskohtaista hajautusta. Tähän liittyen olen toisaalta huomannut kuinka raskasta on käydä salkkuyritysten tilinpäätökset läpi ajatuksella. 34 kertaa 100 sivua on aikamoinen romaani kerran vuodessa luettavaksi.

Suurimmat 5 positiota ovat:

  • Tractor Supply 9700€ (6,8%)
  • Novo Nordisk 8900€ (6,2%)
  • Aflac 6500€ (4,6%)
  • Automatic Data Processing 6100€ (4,3%)
  • Sandvik 5500€ (3,9%)
Nämä ovat yhteensä noin 26% salkustani (ennen käteistä). Olen näihin hyvin tyytyväinen ja lisäksi salkussa on useita eri firmoja noin 5000€ positiolla, joista myös pidän (FAST, TXN, V, ITW, MCO, ICE, ORLY) muutamia poikkeuksia (STRA, GILD, SWKS) lukuunottamatta.

Pienimmät positioni (<2800€ eli <2%) ovat:
  • Nokian Renkaat 1300€
  • Ubiquiti 1400€
  • Becton Dickinson 1400€
  • Rockwell Automation 1800€
  • Stryker 2200€
  • Kone 2500€
  • Nike 2500€
  • Disney 2600€
  • Fortum 2600€
  • Starbucks 2600€
  • Air Products & Chemicals 2700€
  • 3M 2800€
Nämä ovat yhteensä vain noin 19% salkustani (ennen käteistä). Näitä on kuitenkin jo 12 eri firmaa.

TYRES, UI, BDX, DIS ja MMM ovat tarkoituksella matalalla painolla kun taas TYRES, UI, BDX, KNEBV, DIS ja FORTUM eivät suoranaisesti täytä strategiani kriteerejä. Ei makseta/koroteta osinkoa tai velkaa on vaan liikaa. Eli joko historiallista painolastia (TYRES, KNEBV, FORTUM, DIS) tai käytännössä virheostos (BDX, UI) liiallinen hajauttaminen mielessä. ROK, SYK, APD, NKE ja SBUX voisivat olla suremmallakin painolla ja sopivat strategiaani täydellisesti.

Edellä mainitun perusteella voisin siis hyvin luopua TYRES, UI, BDX, KNEBV, DIS, FORTUM ja MMM omistuksistani.
  • UI on tällä hetkellä alamaissa, koska kasvu on hyytynyt kääntyen jopa tuloslaskuun ja arvostuskertoimet ovat laskeneet. Peruskombo kasvuyhtiösijoittamisessa eli 2x vipu ylös ja alas. Nykyisellä 190 dollarin kurssilla ollaan kaukana parin vuoden takaisista yli 400 dollarin huipuista. Itse ostanut 150 dollarissa ja lisäys 260 dollarissa, joilla keskihinnaksi tulee reilu 190 dollaria. Tämä on mielestäni aika lailla erikoiskeissi salkussani, mutta toistaiseksi osingonkorotusputki on voimassa. Lisäksi yrityksen toimitusjohtaja omistaa yli 90% firmasta (n. 56M osaketta 60M osakkeesta).
  • TYRES ja FORTUM ovat olleet salkussani 2014 ja 2011 vuosista lähtien. Fortum on toiminut bondin korvikkeena varsin hyvin ja lisäoptiona tarjottu arvon nousu meni tuhkana tuuleen Uniperin mukana. Kuten edellä mainittua Fortumia niin myös Nokian Renkaita kosketti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kurssi on asettunut n. 50% - 70% aiempaa alemmalle tasolle. Nyt kun korkotaso on 4%, niin riittääkö Fortumista saatava 7% osinkotuotto enää mihinkään? Nyt kun TYRES on luopunut pietarintehtaistaan, niin onko yrityksellä enää mitään kilpailuetua takaamaan kilpailijoita parempaa kannattavuutta? Näihin pitäisi osata vastata myyntipäätöstä tehdessä. Fortum on toisaalta palanut juurilleen ja voisi keskittyä ydinliiketoimintaan sekä kassavirran maksimointiin. Luotto on kyllä mennyt johtoon ja investointien riskinhallintaan. Ennemmin tai myöhemmin taas lähdetään rönsyilemään kun johdon maailmanvalloitusego tulee esiin. TYRES on mielestäni suuremmissa ongelmissa, sillä ilman omaa tuotantoa eipä sitä bisnestä voi oikeen tehdä. Daytonaa ja Nokian tehdasta voidaan kasvattaa ja uusi tehdas rakentaa Romaniaan, mutta se ottaa aikaa vuosia. Brändi ja johto on mielestäni kelvollisia, mutta vaikea tulevaa on ennustaa.
  • DIS ei maksa osinkoa vaikka osingonmaksuun palaamismahdollisuutta hieman raoteltiin jo. Korona runteli ensin puistot ja leffateatterit, osinko jätettiin maksamatta 05/2020 alkaen, sitten D+ toi toivoa paremmasta (kurssi keuli yli 200 dollarin) ja nyt sekin näyttää saturoituneen. Osakekurssi on asettunut 90-110 dollarin välimaastoon, kun oma hankintahinta vuodelta 2018-2019 on n. 110 dollaria. Hintoja nostamalla saadaan varmaan vähän enemmän irti tuotteista, mutta puistot on käsittäkseni jo nyt hinnoiteltu todella korkealle. Silti siellä riittää kävijöitä ruuhkaksi asti. Alkuperäinen sijoitusteesi on myös voimassa, sillä DIS edelleen hallitsee brändien koko arvoketjun ja sisältöä tulee lisää investointien kautta. Politisoituminen ja ison firman byrokratia kuitenkin nousevat kysymysmerkkeinä ja jopa hyvin negatiivisina asioina omaan mieleen.
  • MMM ei ole kyennyt tuloskasvuun viime aikoina ja lakijutut painaa niskassa. Osinkoa kasvatetaan edelleen sentti vuodessa, joka tekee alle prossan. Lisäksi spin-offia on tulossa, minkä takia jotain päätöstä joutuu kuitenkin tekemään. Lakijuttujen ratkeaminen voi kestää vuosia, mutta se voisi toimia positiivisena ajurina epävarmuuden vähentyessä. Potentiaalia on edelleen, sillä kannattavuus on säilynyt vahvana. Oma hankintahinta 140 dollaria on reippaasti 100 dollarin nykykurssia korkeampi. Kasvu on siis kiven alla, mikä kertonee innovaation puutteesta tai tuotteistamisprosessin heikkoudesta. Salkkuni toinen gonglomeraatti ITW on onnistunut huomattavasti paremmin ilmeisesti tuotteiden vahvasta ja vakaasta kysynnästä johtuen. Hinnan nostot ovat tulleet lähes suoraan alariville tehokkuusinvestoinneista johtuen. Vastaavaa kun näkisi 3M:ltä.
  • BDX on suorastaan jättiläinen eli kasvu on hidasta, mutta monet BDX:n tuotteet takaavat erittäin vakaan kysynnän. Toisaalta velkaa on todella paljon ja tase ei ole mitenkään mairiteltava. Velkaisuus huomioiden tämä oli jopa virheostos reilu 220 dollarin hinnalla vaikka kurssi nykyisin onkin vajaa 260 dollaria. Joka tapauksessa tämä on yksi pienimmästä positioista, jonka hankin viime syksynä hajautusmielessä melko hätäisesti.
  • KNEBV on kärsinyt Kiinan rakentamisbuumin tyrehtymisestä tai oikeastaan rakentamisen romahtamisesti. Mielestäni Kone on ollut lähes aina yliarvostettu muutamia poikkeuksia lukuunottamatta osaketta hankkiessa 2014-2015 reilu 32 euron keskihinnalla. Tällä hetkellä Kone on pysytellyt 50 euron hujakoilla kariutuneiden thyssenin hissiostosten jälkeen. Koneen tase on erittäin vahva ja hienoisesta kannattavuuden laskusta huolimatta tulosta tehdään tasaisesti sekä osinkoa on maksettu vuolaasti.
Lisäksi salkussani on kaksi muuta yritystä, joiden kanssa sinnittelen. Nämä ovat viime syksynä hankittu Elekta ja 2019-2020 hankittu Booking.
  • Onnistuin ostamaan juuri ennen koronaa, yhtä maailman suurimmista online-matkatoimistoa BKNG:tä ja lisäsin sitä vielä jo koronan alettua. Keskihankintahinnaksi muodostui 1790 dollaria ja kurssi on nyt 2670 dollaria. BKNG ei maksa osinkoa, mutta on yksi parhaista. Tase kesti koronan hyvin ja kulujen skaalautuvuus oli kaunista katseltavaa kun liikevaihdon romahtaessa 70-90% pysyttiin silti niukin naukin voitollisena vuonna 2020. Tulosparannus on ollut roima koronan jälkeen kun patoutunut matkailutarve on pistänyt ihmiset varailemaan hotelleja, lentoja, autoja ja ravintoloita. Nyt kuitenkin inflaatio on pistänyt jarruja tähän kun ensin pitäisi maksaa koti ja ruoka ennen kuin miettii, että mihin hotelliin sitä Roomassa majoittuisi. BKNG positioni on melko suuri, sillä 2 osakkeen potin koko on 4900€ eli 3,4% salkustani. Kassavirtamiehenä eniten tässä rassaa osinkojen puute, joka oli kyllä varsin hyvin tiedossa osaketta hankkiessa. Hyvin vaikea päätös olisi tämä myydä.
  • Elekta tuli salkkuun viime vuoden syksyllä ehkä vähän hätäpäissäni, kun etsin lisähajautuskohteita erityisesti Pohjoismaista vahvan dollarin saattelemana. Kurssi lasketteli kuin koiran häntä aina reilu 50 kruunuun asti, jolloin en enää voinut katsoa vierestä. Nyt osake treidaakin 84 kruunussa ja tämän kanssa kävi vähän tuuri kun ostin kerralla kunnolla. Elektan paino salkussani on tällä hetkellä 2% eli 2900€. En ole oikeastaan missään vaiheessa ostamista ennen tai sen jälkeen ehtinyt kunnolla perehtymään Elektan liiketoimintaan. Minun pitäisi vastata kysymyksiin: Ostaisinko tätä nyt tai miten Elekta kaksinkertaistaa tuloksen seuraavan 10v aikana? En osaisi ja tässä myös näkyy hätäily. Nyt olisi oiva mahdollisuus päästä tästä eroon hyvällä voitolla vaikka kruunun heikkeneminen onkin tuottoa vähän rokottanut.
Myös muutamien osakkeiden keventäminen olisi ehkä paikallaan. Näihin kuuluu erityisesti STRA ja GILD, joita anheena olen ostanut ehkä vähän liikaa.

Lopuksi vielä vähän taustaa, mikä liittyy yllätys yllätys sijoitusasuntooni, jonka suunnitelmista kirjoitinkin noin kuukausi sitten.

Uutisointi asunnoista, taloyhtiöiden vastikkeista, myynti-ilmoituksista, myyntiajoista ja vuokralaismarkkinasta on ollut värikästä ja räikeää. Toistaalta onhan nuo Euribor-korkojen nousut alta nollan vajaa 4 prosenttiin olleet myös hyvin räikeää katseltavaa ja värikkääksi sen tekee, kun se on tapahtunut noin vuodessa. Huhtikuussa 2022 EB 12KK oli vielä alta nollan, vuosi sitten 06/2022 mentiin jo 1% tasolla, 09/2022 breikattiin 2%, 3% rikkoutui ennen viime vuoden joulua ja nyt ollaan lukemassa 3,944%.

Olen tässä ihan tosissani miettinyt oman pankkilainan pois maksamista. Lainaa on jäljellä vajaa 41 000 euroa. Sijoittamiseen korvamerkittyä käteistä olisi valmiina 12 000 euroa ja osinkoja on kerääntynyt arvo-osuustileille vajaa 2500 euroa. Eli jostain pitäisi repäistä puuttuva 26 500 euroa. No osakesalkussahan sitä olisi hyvin likvidissä muodossa. Tämä osakkeiden myyminen on osoittautunut ajatusprosessina huomattavan haastavaksi esim. seuraavista syistä:
  1. Mitkä osakkeet myyt ja mitä kevennät? Miten valitsen nämä?
  2. Missä on verovelkaa paljon, missä vähän ja paljonko myynneistä tulee luovutusvoittoja?
  3. Onko lainan maksu järkevää osakkeita myymällä, josta tulee kuluja ja veroja maksettavaksi?
  4. Viekö tämä kohti tavoitettani eli 400€/kk passiivisia tuloja?
  5. Paljonko osinkotulot vähenee suhteessa paljonko säästän korkokuluissa?
  6. Miltä tuntuu jos myymäni osake nousee voimakkaasti esim. seuraavan 2 vuoden aikana?
  7. Miltä tuntuu jos en myy ja osakkeet laskevat voimakkaasti ja velan korot pysyy korkealla?
  8. Uskallanko myydä osakkeita, jotka ovat mielestäni aliarvostettuja, mutta auttaisivat verotuksessa?
Käytännössä olen nyt kohta pari kuukautta tehnyt erilaisia laskelmia, taulukoita ja arvioita salkkuni yrityksistä, potentiaalisista myynneistä, niistä aiheutuvista kuluista ja veroista. Enkä ole päässyt juuri alkua pidemmälle. Näyttää, että tunnetta on aivan liian paljon mukana enkä osaa ajatella kylmän viileästi pelkästään numeroiden valossa.

Jokatapauksessa sijoitusasunnossani on vaihtumassa kohta vuokralainen, korko tarkistetaan seuraavan kerran 09/2023 ja rahoitusvastikkeisiin vaikuttava koron tarkistus oli jo 05/2023. Tällä hetkellä oman lainan korko on 2,511% (12kk EB + 0,59% marg.) ja taloyhtiölainan korko on 4,546% (6kk EB + 0,8% marg.). Näillä lukemilla sijoitusasunnon kassavirta on -328€/kk. Verotukseenkin muodostuu tappiota n. -150€/kk, jonka voi vähentää muista pääomatuloista. Jos saisin maksettua oman pankkilainan pois, niin kassavirta olisi nettona +36€/kk ja asuntoon sidottu pääoma tuottaisi 3,8% p.a. (ROE). Tämä kuulostaisi enemmän varallisuuden ylläpitävältä sijoituskeissiltä kuin nykyinen katasrofi.

Motivaatiota hajautuksen vähentämiseen, osakesalkun yksinkertaistamiseen ja osakkeiden myymiseen siis on. Enää puuttuu suunnittelu ja toteutus.

maanantai 5. kesäkuuta 2023

FyysikonOsingot lomalla

 


Blogi on ollut hetken aikaa lomalla. Kuvat ehkä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta tietokoneen ääreen naputtemaan ei oikeen näillä keleillä maita istuutua. Loma jatkuu vielä hetken, mutta eiköhän se kotosuomeen paluu koita ennemmin tai myöhemmin.


Kesän aikana tapahtuu kuitenkin paljon sijoittamiseenkin liittyvää, joten pari pohdintaa on kirjoitettava ylös omaa ajatuksen kulkua tukemaan. Lisäksi loman jälkeiset työkiireet pitäisi olla heinäkuuhun mennessä selätetty, jolloin on aikaa enemmän miettiä tulevaa.

sunnuntai 21. toukokuuta 2023

Asuntosijoittaminen 2025 suunnitelma

Olen omistanut yksiön nyt kohta 7v. Asuin asunnossa itse ensin 2 vuotta ja tämän vuoden kesäkuussa asunto on ollut vuokrattuna 5v ihan kohtuullisella 97,1% käyttöasteella.

Tavoitteenani on saada 400€/kk "passiivista" nettokassavirtaa/-osinkotuloja vuodesta 2025 alkaen. Ideana oli alkujaan saada n. 200€/kk osingoista ja n. 200€/kk asunnosta. Tällä hetkellä korkojen voimakkaan nousun takia tämä näyttää mahdottomalta.

Sijoitusasuntokeissi näyttää 5% kokonaiskorkotasolla seuraavalta:

  • Vuokra 665€/kk
  • Hoitovastike 123€/kk
  • Rahoitusvastike 464€/kk
    • lyhennystä 264€/kk
    • korkoa 200€/kk
  • Sijoituslainan lyhennys 177€/kk
  • Sijoituslainan korko 170€/kk
  • Verotettava vuokratulo 0€/kk
  • Vero 0€/kk
  • Nettokassavirta -269€/kk
Ei näytä omien tavoitteiden suhteen kovin hyvältä. Juuri nyt tilanne ei tietenkään ole aivan yhtä karu, sillä taloyhtiölainan kokonaiskorko on vain 3,17% ja oman lainan 2,51%. Näiden tarkistukset ovat tämän kuun lopulla (6kk EB) ja 09/2023 (12kk EB).

Asunnosta olen alkujaan vuonna 2016 maksanut 143 000€, josta tällä hetkellä on taloyhtiölainaa 48 400€ ja omaa sijoituslainaa 40 900€. Sitoutunut oma pääoma on siis 53 700€ (38% hankintahinnasta) ja vieras pääoma 89 300€ (62%).

Olen aiempien pohdintojen perusteella päättänyt myydä sijoitusasuntoni lähinnä taloyhtiöön liittyvien riskien takia. Ajoitus epäonnistui kyllä täysin, sillä tällä hetkellä mikään ei liiku. Sanoisin jopa, että asunnon myyntiyritys tässä tilanteessa on yhtä tyhjän kanssa.

Tästä johtuen asunnon vuokraamista on jatkettava. Nyt kun eletään toukokuuta 2023, niin tässä on enää 1,5v tavoitteeni alkamishetkeen eli vuoteen 2025. Asunto on tällä hetkellä vuokrattuna määräaikaisella sopimuksella kesän loppuun ja kohta onkin edessä uuden asukkaan löytäminen. Tavoittelen siis asunnon vuokraamista vielä vuoden 2024 loppuun asti. Tämä mahdollistaa ainakin seuraavat asiat:

1. En joudu polkumyymään asuntoani nyt, kun kysyntä on romahtanut ja tarjontaa riittää runsaasti.
2. Nykyinen 4-5% korkotaso saattaa stabiloitu hieman alemmalle tasolle inflaation kuristuessa.
3. Yleinen vuokrataso on mahdollisesti ehtinyt nousta nykyisestä poikkeuksellisen edullisesta tasosta suhteessa asunnon kukuihin.
4. Tulot ovat parantuneet vuokralais- ja ostajaehdokkailla hieman nykyisestä.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat makropuolen mahdollisia kehityssuuntia, jotka edesauttavat asunnon myyntiä itseäni tyydyttävään hintaan tulevaisuudessa. Kaikki kohdat vaikuttavat asunnon ostajiin ja kohdat 3 ja 4 vuokramarkkinaan.

Kohtaa 2 voi myös katsoa euribor ennusteen avulla:

Tämän lisäksi aion likviditeetin varmistamiseksi korontarkistuksen yhteydessä 09/2023 kilpailuttaa pankit, siirtyä lyhempään viitekorkoon ja samalla pidentää laina-aikaa sekä todennäköisesti ottaa lyhennysvapaata vuoden 2024 loppuun asti. Tämä tulee parantamaan myös nettokassavirtatilannetta asunnon myyntihetkeen asti. Toisin sanoen homma pysyy paremmin omissa käsissä ja esim. lyhennysvapaasta huolimatta voin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä lainaani likvideillä varoilla tai sijoittaa ne osakkeisiin jonkinlaisessa syväkyykyssä. Ylipäätään saan itse päättää miten käytettävissä olevat varat käytän tavoitteeni saavuttamiseksi.

Toinen vaihtoehto olisi oman 41k€ sijoituslainan takaisinmaksu käyttämällä likvidin käteisen ja myymällä osaksalkusta noin 15%. Tämä vaihtoehto sitoisi enemmän pääomaa asuntoon, mutta takaisi positiivisen kassavirran. Lisäksi asunnon myyntihetkellä vapautuva pääoman määrä olisi kohtuu suuri suhteessa salkkuun mikä vaikeuttaa sen uudelleen sijoittamista osakkeisiin. Toisaalta vuoteen 2025 ajoittuu todennäköisesti muutto nykyisestä vuokra-asunnosta, jolloin olisi oman asunnon ostaminen mahdollista käyttämällä pääomat omarahoitusosuuden hoitamiseksi.

On tietenkin mahdollista, että mikään kohdista 1-4 ei toteudu. Uskon kuitenkin, että ostettavien asuntojen kysyntä normalisoituu jollain aikavälillä, korkotaso jää heilumaan jonnekin 2,5% - 3,5% välille, vuokrataso nousee tarjonnan heiketessä pääkaupunkiseudun vetovoimaisuuden pysyessä/kasvaessa ja palkat nousee, sillä 3-5% indeksikorotuksista on sovittu monilla aloilla. 

Kun aloitin asunnon vuokraamisen 2018, niin vuokra oli 700€/kk. Koronassa (12/2020) tinkasin vuokran 630 euroon ja sen jälkeen (01/2022) vielä 620 euroon. Näkisin, että realistinen vuokrataso olisi n. 660-680€/kk tällä hetkellä, mutta inflaatio huomioiden vuokrat pitäisi olla jo lähempänä kahdeksaa kuin seitsemää hunttia. Toki asumistuki ja muut kelan tuet vaikuttavat melko vahvasti yksiöiden vuokratasoon. Oman asunnon kohdalla vuokralaisehdokkaat eivät ole olleet aivan parhaasta päästä mikä on osaltaan vaikuttanut matalampaan vuokrapyyntöön. En tiedä miten onnistun ensi vuokrauskerralla, mutta toivottavasti saan kohtuullisella vuokralla pidettyä alkuvuosien kohtuullisen käyttöasteen ylhäällä ilman tyhjiä kuukausia ja samalla vielä onnistun löytämään hyvän ja luotettavan vuokralaisen.

lauantai 20. toukokuuta 2023

Kilpailuttamista ja säästämistä, mistä karsia yli 300€/kk?

Tässä kun työpaikan vaihdon myötä tulot laski, vuokra nousee, ruoka ja diesel on kalliimpaa, päiväkotimaksuun tuli korotus jasijoituskämpän korotkin nousee, niin on aika miettiä hieman säästökohteita. Vakuutukset, netin, sähkön ja koron kilpailutin 3v sitten. Tämän jälkeenkin on vakuutus kilpailutettu ja sähkösoppari uusittu viime vuonna.

Autolla ajelua olen koittanut vähentää ja tehdä noin 50% etätyötä. Säästö n. 10-20€/kk, riippuen laskeeko mukaan muunkin kuin polttoaineen. Ehkä tästä voisi myös jollain aikavälillä luopua ja ottaa työsuhde-etuna sähköfillari tilalle.

Työpaikkaruokailukin muuttui uuden työpaikan mukaan eikä siihen saa mitään tukea. Eväitä on alkanut ilmestymään omaan läppärilaukkuun useammin kun onhan tommosen 12,7 euron buffetin hinta jo aika kova. Tästä tulee säästöä n. 100€/kk alkuvuoden perusteella. Hassu juttu tässä on se, että ruokakauppakulut eivät ole kasvaneet vaikka olen enemmän eväitä alkanut syömään. Ehkä tuo ruuan hinnan nousu on ajanut valitsemaan hieman edullisempia tuotteita?

Järjestöjen jäsenmaksut katkaisin kaikki. Liityin liittoon vähän ennen työsuhteen päättymistä viime vuonna ja nyt kun koeaika on ohi eikä mitään hämminkiä ollut uudessa firmassa, niin turhaa rahan hukkaa tuommoinen 350€/v. Samaan syssyyn meni yksi ammatillinen järjestö, joka ei oikeen alan vaihdon takia ole järkevää enää -> säästö 40€/v. Tiputin myös OSKL-jäsenyyden pois, kun eipä siitä mitään etua saa enää Lynx-jäsenedun loputtua. Lehtiäkin tulee turhan usein, että niitä ehtisi lukea. Säästö reilu 30€/v.

Suoratoistot Netflix ja Disney plussa joutaisivat tauolle kesäksi tai ainakin toinen pitäisi ottaa pois. Säästö n. 10€/kk.

Vuokra, vesi, sähkö ja netti ovat jo tällä hetkellä melko reilassa, eikä niitä pysty kovin helposti kilpailuttamaan meidän tilanteessamme. Vuokra nousi vain 2% vaikka olisi indeksin mukaan voinut nousta jopa 15%. Vettä menee noin 60€/kk, josta tasauksen yhteydessä tulee takaisin 5€/kk. Sähkösopparin otin reilu 10c/kwh hinnalla viime kesänä, ja sillä mennään kun on 2v kiinteä. Tässä voisi säästää ottamalla paljun pois kokonaan (sähkön kulutus n. 80€/kk käyttökuukausilta), mutta se on hinnan väärtti. Ehkä tänä vuonna jo syyskuussa talviteloille eikä marraskuussa kuten viime vuonna -> säästö 160€/v. Muuttaminen olisi yksi vaihtoehto karsia kuluja ja se tuleekin vastaan oletettavasti vuonna 2025.

Sijoituskämpän laina pitäisi kilpailuttaa ennen korontarkistusta 09/2023. Marginaali on nyt 0,59% ja tähtäilen tuonne 0,4% tienoille. Lisäksi 12kk EB:n vaihdan samalla lyhyempään. Myös lisälyhennys on mielessä tai jopa koko 40 900€ oman lainan takaisinmaksu loppuvuonna. Käteistä olisi heti tarjolla 12 000€, osinkoja on 2000€ tileillä ja loput tulisi sitten osakkeiden myynnistä (n. 18 000€) sekä loppuvuoden säästöistä/osingoista ja normaaleista lyhennyksistä. Tästä tulisi säästöä n. 1700€/v (oletuksena 4,3% kokonaiskorko 40k€ lainasta).

Vakuutukset olen kilpailuttanut tai oikeastaan vertaillut, mutta niistä en saanut revittyä halvempaa hintaa esille. Auton kaskon voisi ensi vuonna muuttaa osakaskoksi, kun 10v ikä tulee täyteen ja arvokin enää noin 9000€.

Näiden lisäksi ollaan koitettu vähän miettiä tätä pikkulapsiperheen tavaran paljoutta. Muutamia leluja on myyty ja kaupaksi valikoituu koko ajan lisää. Ehkä näistä ylimääräisistä jonkun 200€ saa. Tuleepahan tilaakin lisää samalla.

Yhteenveto

Säästöt yhteensä 309€/kk:

  • Autoilun vähentäminen 10€/kk
  • Lounasbuffet eväisiin 100€/kk
  • Järjestöjen jäsenmaksut 35€/kk
  • Suoratoiston keventäminen 10€/kk
  • Palju aiemmin pois 13€/kk
  • Lainan takaisinmaksu 141€/kk

lauantai 29. huhtikuuta 2023

Tuloskauden yhteenveto ja viimeisten salkkuyhtiöiden tulokset: Puuilo, Nike ja Elekta AB

Tähän yhteenvetoon sisällytän Puuilon vuoden 2022 ja Q4 tuloksen sekä Q3-kvartaalikatsaukset Nikeltä ja Elektalta. Pari viikkoa sitten 13.4. alkoikin jo salkussani seuraava tuloskausi, kun Fastenal raportoi Q1/2023 tuloksestaan, joten oli syytä pistää viime tuloskausi pakettiin.

Tämä teksti jatkaa koko vuoden 2022 ja Q4 tuloksen julkistaneiden yritysten esittelyä ja tilinpäätöksen arviointia. Olen kirjoittanut aiemmin seuraavasti:

Lisäksi olen harvemmalla kammalla käynyt läpi salkkuyritysten Q1/Q2 tuloksia:

Puuilo (PUUILO)

"En....Tuun"-mainoksista tuttu Puuilo on sekatavaraketju vähän Tokmannin, Clash Ohlsonin ja Rustan tyyliin. Puuilo avasi ensimmäisen myymälän 1998, myymälöitä on nyt jo lähes 40 ja tavoitteeksi on asetettu 60 myymälän verkko Suomessa. Kasvu perustuu uusien myymälöiden avaamiseen, myynnin lisäämiseen vanhoissa myymälöissä ja verkkokaupan hyödyntämiseen. Puuilo on kannattavampi kuin kilpailijansa ja se myös kasvaa nopeammin. Jos yritys on kannattavampi kuin kilpailijansa ja kasvaa nopeammin kuin kilpailijansa, niin silloin sen on pakko tehdä jotain oikein eikä siihen pelkkä tuuri riitä. Puuilolla on myös halvemmat hinnat suhteessa valikoiman laajuuteen, joka näyttää tukevan suoriutumista. Puuilon markkinaosuus on vielä pieni, mutta tämä onkin selvä kasvuyritys.

Puuilon tulos oli hyvä. Liikevaihto kasvoi +9,7% ja oli jo lähes 300 miljoonaa. Same store sales kasvoi 5,5% ja verkkokaupan myynnissäkin oli kasvua 3,9%. Nettotulos kasvoi hieman, mutta vapaa kassavirta oli erittäin vahva ja lähes 10-kertaistui vuodesta 2021. EPS oli 0,41 euroa ja siitä ehdotettiin jaettavaksi osinkoina 0,34 euroa.

Tase on hyvässä kunnossa, sillä nettovelkaa on vain 41 miljoonaa (velka 70M ja käteinen 29M), joka on 54% omasta pääomasta ja 18% asseteista. 3M korkokulut katetaan 15-kertaisesti 47M EBIT-tuloksella (interest coverage). Nettovelka on siis about yhden vuoden tuloksen verran. Nettomarginaali oli viime vuonna 11,9%, ROE 46% ja ROA 15%, jotka ovat hyvin linjassa pitkän aikavälin (2018-2022) keskiarvojen kanssa 10,7%, 43% ja 13%.

Ohjeistus antaa ennusteen liikevaihdon ja oikaistun EBITA:n kasvavan vuoteen 2022 verrattuna. Toimitusjohtaja Juha Saarelan sanoin: "Kasvumme jatkui tilikauden loppuun saakka. Päättynyt tilikausi oli toimintaympäristön näkökulmasta vaihteleva ja haasteellinen. Puuilon kaikissa olosuhteissa menestyvä konsepti menestyi hyvin ja olemme koko vuoden suoritukseen tyytyväisiä. Onnistuimme edelleen kasvattamaan asiakasmäärää. Q4 aikana avasimme uudet myymälät Tornioon ja Lietoon. Kasvua tukevat peräti viiden uuden myymälän avaaminen alkaneella tilikaudella. Kaikki uudet myymälät sijaitsevat Uudellamaalla ja odotamme näille nopeaa käyntiinlähtöä hyvien liikepaikkojen vuoksi. "

Käypä arvo on oman arvioni mukaan n. 11,9 euroa per osake (nettovelka huomioituna 11,4€). Tällä hetkellä kurssi on noussut viime syksyn pohjista 7 euron tuntumaan, joka antaa P/E-luvuksi FY2023 inderes ennusteella 15,3 ja osinkotuotoksi 0,34€ osingolla 4,8%.

Nike (NKE)

Kaikki tietää Niken kengät, mutta tiesitkö, että niitä on tehty jo yli 50 vuotta? Lisäksi tiesitkö, että Nike myy tuotteistaan lähes 50% suoraan itse Nike Direct nettikaupan kautta? Cut the middle man, sanoivat jo huumekauppiaat aikaan.

Niken Q3 liikevaihto kasvoi 14% ja Nike Directin 17%. Nettotulos oli 0,79 dollaria per osake, jossa laskua 9%. Tämä johtui inventaarion vähentämistoimista eli hinnan alennuksista ja lisäksi tuotantokustannusten noususta. Liikevaihto kvartaalilla oli 12,4 miljardia, joilla tehtiin noin 10% nettomarginaalilla 1,2 miljardia tulosta. Osinkoa maksettiin 530M ja takaisinostot olivat 1,5 miljardia. 

Q3 lopuksi inventaario oli 8,9 miljardia ja käteistä oli 10,8 miljardia. Pitkäaikaista velkaa oli 8,9 miljardia eli Nike on nettovelaton taseeltaan, nice! Oma pääoma on noin 14,5 miljardia, jolle tehdään siis noin 1,2B per kvartaali nettotulosta antaen ROE:ksi reilu 30%.

Kvartaalin 12,4 miljardin liikevaihdosta 5B tulee jenkkilästä, 3,2 EMEA:sta, 2B Kiinasta ja loput 1,6 muualta Aasiasta tai Etelä-Amerikasta + Converse tuo 600M per kvartaali. Kengistä tulee 2/3-osaa.

Nykyisellä 127 dollarin hinnalla forward P/E on 40 ja osinkotuotto 1%. Itse ostin Nikea viime syyskuussa 83,5 dollarilla ja arvioni käyvästä arvosta on noin 96 dollaria. 

Elekta (EKTA-B)

Elekta on ruotsalainen lääketeknologiafirma, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi sädettimiä sekä muita laitteita. Elekta on keskittynyt tuotteisiin, jolla voidaan varmistaa tarkka sädehoito syöpää vastaan. Elekta on toiminut jo pitkään ja ympäri maailmaa asennettu laitteisto tarjoaa hyvän pohjan uusiutuvalle liikevaihdolle huoltojen ja korvausinvestointien kautta. 4700 työntekijää ehtivät tehdä muutakin ja tuotteisiin sekä palveluihin voi tutustua lisää heidän kotisivuiltaan.

Elekta julkaisi helmikuun lopussa Q3 tuloksen, joka oli lupaava. Vakiovaluutoilla laskettaessa, tilaukset paisuivat 9%, liikevaihto 8% ja EPS laski 5% ollen 0,57 SEK per osake. Kannattavuus on siis hieman paineessa edelleen, mutta kulukuuri on menossa parhaillaan. Tilauskirja on yhteensä 43 miljardia kruunua, jota voi verrata 4,4 miljardin kvartaaliliikevaihtoon.

Kun liikevaihto kasvaa, 14% liikevaihdosta käytetään tutkimukseen ja kehitykseen ja kannattavuuskin saadaan paremmaksi, niin tästähän voi muodostua aika merkittävä vipu ylöspäin pidemmällä aikavälillä. Tähän tietenkin tarvitaan hyvä tase, että voidaan businesta kehittää pienistä töyssyistä huolimatta pitkä jänteisesti. Velkaa oli 4,6 miljardia ja käteistä 1,2 miljardia Q3 lopulla eli nettovelka oli 3,4 miljardia SEK. Oma pääoma on noin 9,6 miljardia ja taseen loppurivi (assets) oli 28 miljardia. Ei pahaa sanottavaa. FY2022 perusteella korkokuluja syntyi 150M, jotka katetaan 11-kertaisesti 1,65B EBIT-tuloksella, joten eiköhän toi tase kestä kasvun rahoittamisen, vaikka kannattavuus onkin aika ajoin paineessa.

Nykyisellä 86 kruunun kurssilla forward P/E on noin 34 ja osinkotuotto asettuu 2,4% tienoille. Ostin itse Elektaa viime vuoden marraskuussa 53,5 kruunun kurssilla. Mielestäni, Elektan käypä arvo on noin 63 kruunua (velattomana 59 kruunua).

Yhteenveto

Se olisi siinä se tuloskausi ja kuten alussa sanoin, niin uusi on jo alkanut ja tällä viikolla tulikin jo useamman firman kvartaalikatsaukset. En tähän tahtiin aio jatkaa itse näiden läpikäyntiä ja kirjoittamista. Loppuvuoden aikana tulee kuitenkin FY/Q4 tulosjulkkareita vielä ADP, V, ROK, SBUX, APD, BDX, UI, SWKS, DIS osalta kuten myös tämän tekstin Nikeltä ja Elektalta, jotka ovat suunnitelmissa käydä läpi. Mielestäni kerran vuodessa riittää katsoa firman tilanne ja numerot vähän paremmalla kammalla läpi, niin tietää taas missä mennään vai nouseeko jotain punaisia lippuja.

Happy investing ja hyvää Wappua!