Hajautus ja salkun yksinkertaistaminen

Jälleen kerran pienessä mielessäni nousi ajatus salkun yksinkertaistamisesta. Motivaatiosta kerron lisää tekstin lopussa.

Olen monta kertaa ajatellut yrityskohtaista riskiä ja sen hallitsemista. Olen kirjoittanut venäjäriskisestä Nokian Renkaista, Apple riipuvaisesta Skyworksista ja insuliinin valmistaja Novo Nordiskista. Usein parhaat firmat alallaan ovat hyvin keskittyneitä liiketoiminnassaan, jolloin sisäiset tai erityisesti ulkopuoliset häiriöt ydinliiketoiminnassa vievät koko yritykseltä maton alta. Tästä johtuen olen suosinut riskin hallintaa hajauttamalla usean eri firman välillä.

Osa positioista on pieniä suhteessa kokonaisuuteen ja siten niiden merkitys on melko vähäinen. Miksi siis hajautan näinkin paljon yrityskohtaista riskiä silmällä pitäen?

Salkussani on tällä hetkellä 34 eri firman osaketta. Portfolion arvo on tällä hetkellä n. 140 000€ ennen käteistä.

Hajauttamiseen olen pyrkinyt viime aikoina enemmän ja salkkuun onkin tullut useita uusia positioita viimeisen kolmen vuoden aikana. Olen pyrkinyt lisäämään valuuttahajautusta, toimialahajautusta, mutta erityisesti yrityskohtaista hajautusta. Tähän liittyen olen toisaalta huomannut kuinka raskasta on käydä salkkuyritysten tilinpäätökset läpi ajatuksella. 34 kertaa 100 sivua on aikamoinen romaani kerran vuodessa luettavaksi.

Suurimmat 5 positiota ovat:

• Tractor Supply 9700€ (6,8%)
• Novo Nordisk 8900€ (6,2%)
• Aflac 6500€ (4,6%)
• Automatic Data Processing 6100€ (4,3%)
• Sandvik 5500€ (3,9%)

Nämä ovat yhteensä noin 26% salkustani (ennen käteistä). Olen näihin hyvin tyytyväinen ja lisäksi salkussa on useita eri firmoja noin 5000€ positiolla, joista myös pidän (FAST, TXN, V, ITW, MCO, ICE, ORLY) muutamia poikkeuksia (STRA, GILD, SWKS) lukuunottamatta.

Pienimmät positioni (<2800€ eli <2%) ovat:

• Nokian Renkaat 1300€
• Ubiquiti 1400€
• Becton Dickinson 1400€
• Rockwell Automation 1800€
• Stryker 2200€
• Kone 2500€
• Nike 2500€
• Disney 2600€
• Fortum 2600€
• Starbucks 2600€
• Air Products & Chemicals 2700€
• 3M 2800€

Nämä ovat yhteensä vain noin 19% salkustani (ennen käteistä). Näitä on kuitenkin jo 12 eri firmaa.

TYRES, UI, BDX, DIS ja MMM ovat tarkoituksella matalalla painolla kun taas TYRES, UI, BDX, KNEBV, DIS ja FORTUM eivät suoranaisesti täytä strategiani kriteerejä. Ei makseta/koroteta osinkoa tai velkaa on vaan liikaa. Eli joko historiallista painolastia (TYRES, KNEBV, FORTUM, DIS) tai käytännössä virheostos (BDX, UI) liiallinen hajauttaminen mielessä. ROK, SYK, APD, NKE ja SBUX voisivat olla suremmallakin painolla ja sopivat strategiaani täydellisesti.

Edellä mainitun perusteella voisin siis hyvin luopua TYRES, UI, BDX, KNEBV, DIS, FORTUM ja MMM omistuksistani.

• UI on tällä hetkellä alamaissa, koska kasvu on hyytynyt kääntyen jopa tuloslaskuun ja arvostuskertoimet ovat laskeneet. Peruskombo kasvuyhtiösijoittamisessa eli 2x vipu ylös ja alas. Nykyisellä 190 dollarin kurssilla ollaan kaukana parin vuoden takaisista yli 400 dollarin huipuista. Itse ostanut 150 dollarissa ja lisäys 260 dollarissa, joilla keskihinnaksi tulee reilu 190 dollaria. Tämä on mielestäni aika lailla erikoiskeissi salkussani, mutta toistaiseksi osingonkorotusputki on voimassa. Lisäksi yrityksen toimitusjohtaja omistaa yli 90% firmasta (n. 56M osaketta 60M osakkeesta).
• TYRES ja FORTUM ovat olleet salkussani 2014 ja 2011 vuosista lähtien. Fortum on toiminut bondin korvikkeena varsin hyvin ja lisäoptiona tarjottu arvon nousu meni tuhkana tuuleen Uniperin mukana. Kuten edellä mainittua Fortumia niin myös Nokian Renkaita kosketti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kurssi on asettunut n. 50% - 70% aiempaa alemmalle tasolle. Nyt kun korkotaso on 4%, niin riittääkö Fortumista saatava 7% osinkotuotto enää mihinkään? Nyt kun TYRES on luopunut pietarintehtaistaan, niin onko yrityksellä enää mitään kilpailuetua takaamaan kilpailijoita parempaa kannattavuutta? Näihin pitäisi osata vastata myyntipäätöstä tehdessä. Fortum on toisaalta palanut juurilleen ja voisi keskittyä ydinliiketoimintaan sekä kassavirran maksimointiin. Luotto on kyllä mennyt johtoon ja investointien riskinhallintaan. Ennemmin tai myöhemmin taas lähdetään rönsyilemään kun johdon maailmanvalloitusego tulee esiin. TYRES on mielestäni suuremmissa ongelmissa, sillä ilman omaa tuotantoa eipä sitä bisnestä voi oikeen tehdä. Daytonaa ja Nokian tehdasta voidaan kasvattaa ja uusi tehdas rakentaa Romaniaan, mutta se ottaa aikaa vuosia. Brändi ja johto on mielestäni kelvollisia, mutta vaikea tulevaa on ennustaa.
• DIS ei maksa osinkoa vaikka osingonmaksuun palaamismahdollisuutta hieman raoteltiin jo. Korona runteli ensin puistot ja leffateatterit, osinko jätettiin maksamatta 05/2020 alkaen, sitten D+ toi toivoa paremmasta (kurssi keuli yli 200 dollarin) ja nyt sekin näyttää saturoituneen. Osakekurssi on asettunut 90-110 dollarin välimaastoon, kun oma hankintahinta vuodelta 2018-2019 on n. 110 dollaria. Hintoja nostamalla saadaan varmaan vähän enemmän irti tuotteista, mutta puistot on käsittäkseni jo nyt hinnoiteltu todella korkealle. Silti siellä riittää kävijöitä ruuhkaksi asti. Alkuperäinen sijoitusteesi on myös voimassa, sillä DIS edelleen hallitsee brändien koko arvoketjun ja sisältöä tulee lisää investointien kautta. Politisoituminen ja ison firman byrokratia kuitenkin nousevat kysymysmerkkeinä ja jopa hyvin negatiivisina asioina omaan mieleen.
• MMM ei ole kyennyt tuloskasvuun viime aikoina ja lakijutut painaa niskassa. Osinkoa kasvatetaan edelleen sentti vuodessa, joka tekee alle prossan. Lisäksi spin-offia on tulossa, minkä takia jotain päätöstä joutuu kuitenkin tekemään. Lakijuttujen ratkeaminen voi kestää vuosia, mutta se voisi toimia positiivisena ajurina epävarmuuden vähentyessä. Potentiaalia on edelleen, sillä kannattavuus on säilynyt vahvana. Oma hankintahinta 140 dollaria on reippaasti 100 dollarin nykykurssia korkeampi. Kasvu on siis kiven alla, mikä kertonee innovaation puutteesta tai tuotteistamisprosessin heikkoudesta. Salkkuni toinen gonglomeraatti ITW on onnistunut huomattavasti paremmin ilmeisesti tuotteiden vahvasta ja vakaasta kysynnästä johtuen. Hinnan nostot ovat tulleet lähes suoraan alariville tehokkuusinvestoinneista johtuen. Vastaavaa kun näkisi 3M:ltä.
• BDX on suorastaan jättiläinen eli kasvu on hidasta, mutta monet BDX:n tuotteet takaavat erittäin vakaan kysynnän. Toisaalta velkaa on todella paljon ja tase ei ole mitenkään mairiteltava. Velkaisuus huomioiden tämä oli jopa virheostos reilu 220 dollarin hinnalla vaikka kurssi nykyisin onkin vajaa 260 dollaria. Joka tapauksessa tämä on yksi pienimmästä positioista, jonka hankin viime syksynä hajautusmielessä melko hätäisesti.
• KNEBV on kärsinyt Kiinan rakentamisbuumin tyrehtymisestä tai oikeastaan rakentamisen romahtamisesti. Mielestäni Kone on ollut lähes aina yliarvostettu muutamia poikkeuksia lukuunottamatta osaketta hankkiessa 2014-2015 reilu 32 euron keskihinnalla. Tällä hetkellä Kone on pysytellyt 50 euron hujakoilla kariutuneiden thyssenin hissiostosten jälkeen. Koneen tase on erittäin vahva ja hienoisesta kannattavuuden laskusta huolimatta tulosta tehdään tasaisesti sekä osinkoa on maksettu vuolaasti.

Lisäksi salkussani on kaksi muuta yritystä, joiden kanssa sinnittelen. Nämä ovat viime syksynä hankittu Elekta ja 2019-2020 hankittu Booking.

• Onnistuin ostamaan juuri ennen koronaa, yhtä maailman suurimmista online-matkatoimistoa BKNG:tä ja lisäsin sitä vielä jo koronan alettua. Keskihankintahinnaksi muodostui 1790 dollaria ja kurssi on nyt 2670 dollaria. BKNG ei maksa osinkoa, mutta on yksi parhaista. Tase kesti koronan hyvin ja kulujen skaalautuvuus oli kaunista katseltavaa kun liikevaihdon romahtaessa 70-90% pysyttiin silti niukin naukin voitollisena vuonna 2020. Tulosparannus on ollut roima koronan jälkeen kun patoutunut matkailutarve on pistänyt ihmiset varailemaan hotelleja, lentoja, autoja ja ravintoloita. Nyt kuitenkin inflaatio on pistänyt jarruja tähän kun ensin pitäisi maksaa koti ja ruoka ennen kuin miettii, että mihin hotelliin sitä Roomassa majoittuisi. BKNG positioni on melko suuri, sillä 2 osakkeen potin koko on 4900€ eli 3,4% salkustani. Kassavirtamiehenä eniten tässä rassaa osinkojen puute, joka oli kyllä varsin hyvin tiedossa osaketta hankkiessa. Hyvin vaikea päätös olisi tämä myydä.
• Elekta tuli salkkuun viime vuoden syksyllä ehkä vähän hätäpäissäni, kun etsin lisähajautuskohteita erityisesti Pohjoismaista vahvan dollarin saattelemana. Kurssi lasketteli kuin koiran häntä aina reilu 50 kruunuun asti, jolloin en enää voinut katsoa vierestä. Nyt osake treidaakin 84 kruunussa ja tämän kanssa kävi vähän tuuri kun ostin kerralla kunnolla. Elektan paino salkussani on tällä hetkellä 2% eli 2900€. En ole oikeastaan missään vaiheessa ostamista ennen tai sen jälkeen ehtinyt kunnolla perehtymään Elektan liiketoimintaan. Minun pitäisi vastata kysymyksiin: Ostaisinko tätä nyt tai miten Elekta kaksinkertaistaa tuloksen seuraavan 10v aikana? En osaisi ja tässä myös näkyy hätäily. Nyt olisi oiva mahdollisuus päästä tästä eroon hyvällä voitolla vaikka kruunun heikkeneminen onkin tuottoa vähän rokottanut.

Myös muutamien osakkeiden keventäminen olisi ehkä paikallaan. Näihin kuuluu erityisesti STRA ja GILD, joita anheena olen ostanut ehkä vähän liikaa.

Lopuksi vielä vähän taustaa, mikä liittyy yllätys yllätys sijoitusasuntooni, jonka suunnitelmista kirjoitinkin noin kuukausi sitten.

Uutisointi asunnoista, taloyhtiöiden vastikkeista, myynti-ilmoituksista, myyntiajoista ja vuokralaismarkkinasta on ollut värikästä ja räikeää. Toistaalta onhan nuo Euribor-korkojen nousut alta nollan vajaa 4 prosenttiin olleet myös hyvin räikeää katseltavaa ja värikkääksi sen tekee, kun se on tapahtunut noin vuodessa. Huhtikuussa 2022 EB 12KK oli vielä alta nollan, vuosi sitten 06/2022 mentiin jo 1% tasolla, 09/2022 breikattiin 2%, 3% rikkoutui ennen viime vuoden joulua ja nyt ollaan lukemassa 3,944%.

Olen tässä ihan tosissani miettinyt oman pankkilainan pois maksamista. Lainaa on jäljellä vajaa 41 000 euroa. Sijoittamiseen korvamerkittyä käteistä olisi valmiina 12 000 euroa ja osinkoja on kerääntynyt arvo-osuustileille vajaa 2500 euroa. Eli jostain pitäisi repäistä puuttuva 26 500 euroa. No osakesalkussahan sitä olisi hyvin likvidissä muodossa. Tämä osakkeiden myyminen on osoittautunut ajatusprosessina huomattavan haastavaksi esim. seuraavista syistä:

1. Mitkä osakkeet myyt ja mitä kevennät? Miten valitsen nämä?
2. Missä on verovelkaa paljon, missä vähän ja paljonko myynneistä tulee luovutusvoittoja?
3. Onko lainan maksu järkevää osakkeita myymällä, josta tulee kuluja ja veroja maksettavaksi?
4. Viekö tämä kohti tavoitettani eli 400€/kk passiivisia tuloja?
5. Paljonko osinkotulot vähenee suhteessa paljonko säästän korkokuluissa?
6. Miltä tuntuu jos myymäni osake nousee voimakkaasti esim. seuraavan 2 vuoden aikana?
7. Miltä tuntuu jos en myy ja osakkeet laskevat voimakkaasti ja velan korot pysyy korkealla?
8. Uskallanko myydä osakkeita, jotka ovat mielestäni aliarvostettuja, mutta auttaisivat verotuksessa?

Käytännössä olen nyt kohta pari kuukautta tehnyt erilaisia laskelmia, taulukoita ja arvioita salkkuni yrityksistä, potentiaalisista myynneistä, niistä aiheutuvista kuluista ja veroista. Enkä ole päässyt juuri alkua pidemmälle. Näyttää, että tunnetta on aivan liian paljon mukana enkä osaa ajatella kylmän viileästi pelkästään numeroiden valossa.

Jokatapauksessa sijoitusasunnossani on vaihtumassa kohta vuokralainen, korko tarkistetaan seuraavan kerran 09/2023 ja rahoitusvastikkeisiin vaikuttava koron tarkistus oli jo 05/2023. Tällä hetkellä oman lainan korko on 2,511% (12kk EB + 0,59% marg.) ja taloyhtiölainan korko on 4,546% (6kk EB + 0,8% marg.). Näillä lukemilla sijoitusasunnon kassavirta on -328€/kk. Verotukseenkin muodostuu tappiota n. -150€/kk, jonka voi vähentää muista pääomatuloista. Jos saisin maksettua oman pankkilainan pois, niin kassavirta olisi nettona +36€/kk ja asuntoon sidottu pääoma tuottaisi 3,8% p.a. (ROE). Tämä kuulostaisi enemmän varallisuuden ylläpitävältä sijoituskeissiltä kuin nykyinen katasrofi.

Motivaatiota hajautuksen vähentämiseen, osakesalkun yksinkertaistamiseen ja osakkeiden myymiseen siis on. Enää puuttuu suunnittelu ja toteutus.