Salkkuyhtiöistäni monet ovat julkaisseet vuoden ekan kvartaalin tuloksensa. Tässä tekstissä esittelen tulosten pääkohdat.
IBM Q1:
Liikevaihto laski 4,7% ollen 18,2 miljardia. GAAP EPS oli 1,78 ja operating non-GAAP EPS oli 2,25. Velkaa oli 50 miljardia, josta 29,5 miljardia kuuluu Global Finance segmentille. Käteistä ja vastaavia oli taseessa 18,1 miljardia. Ohjeistus pidettiin ennallaan: FCF 12 miljardia, GAAP EPS 12,45 ja operating non-GAAP EPS 13,9.
Texas Instruments Q1:
Liikevaihto laski 5,0% ollen 3,59 miljardia ja EPS oli 1,26. Viimeisen 12kk aikana FCF on ollut 6 miljardia, joka on 38% liikevaihdosta. Erinomaista sanoisin.
Visa Q2:
Liikevaihto kasvoi 8,3% ollen 5,49 miljardia ja EPS oli 1,31. Maksuvoluumi ja maksutapahtumien määrät kasvoivat. Aika tyhjentävää...
Illinois Toolworks Q1:
Liikevaihto laski 5,1% ollen 3,55 miljardia ja EPS oli 1,81. Ilman valuuttamuutoksia ja muita vertailukelpoisuuteen liittyviä eriä liikevaihto pysyi ennallaan. Varsinkin autopuolen liikevaihto laski, mikä näkyi myös 3M:n tuloksessa. Uusi ohjeistus (reiterated): 2019 EPS 7,9 - 8,2.
Tractor Supply Q1:
Liikevaihto kasvoi 8,3% ollen 1,82 miljardia ja EPS oli 0,63. Samojen kauppojen myynti kohosi 5%. Ohjeistus pidettiin ennallaan: 2019 liikevaihto 8,31 - 8,46 miljardia ja EPS 4,6 - 4,75.
Aflac Q1:
Liikevaihto kasvoi 3,7% ollen 5,66 miljardia ja EPS oli 1,23. Operating non-GAAP EPS oli 1,12. Koko vuoden operating EPS:n ohjeistetaan olevan 4,1 - 4,3.
Fastenal Q1:
Liikevaihto kasvoi 10,1% ollen 1,31 miljardia ja EPS oli 0,68. Automaattien määrä kasvoi 13,4% vuoden takaiseen nähden. Lisäksi Fastenal ilmoitti stock splitistä, jossa yksi vanha osake jaetaan kahteen uuteen.
Fortum Q1:
Liikevaihto kasvoi 7% ja oli 1,69 miljardia ja EPS oli 0,38. Rahavirta kasvoi merkittävästi ja oli 751 miljoonaa, kasvu johtui pääosin selvitetyistä futuureista. Suojaustasoja nostettiin; loppuvuosi 2019 75% hintaan 32e/MWh ja vuodeksi 2020 55% hintaan 31e/MWh. Nettovelan suhde EBITDA:an oli 3,3, joka parani, mutta tavoiteltuun 2,5x arvoon on vielä matkaa.
Kone Q1:
Liikevaihto kasvoi 9,5% ollen 2,2 miljardia ja EPS oli 0,32. Uudet laitteet ja palveluliiketoiminta vetivät myös hyvin. EMEA alueella kehitys oli heikkoa, mutta aasia ja amerikka vetivät hyvin. Tilaukset kasvoivat ja tilauskanta oli 8,46 miljardia.
Disneyltä tuli uutisia uudesta Disney+ streemauspalvelusta ja muista direct-to-consumer palveluista (ESPN+ ja Hulu). Disneyn pääomistä Hulu osti myös AT&T:n WarnerMedian osuuden Hulusta ja huhujen mukaan Disney keskustelee Comcastin kanssa Hulun omistusjärjestelyistä, jonka jälkeen Disney omistaisi Hulun kokonaan.
Gilead kertoi, että NASH hoitokandidaatti STELLAR-3:n phase 3 epäonnistui. Placebo päihitti lääkekandidaatin NASH:n hoidossa. Aika stellar lääke? Gilead kertoi myös vähentävänsä 150 myyntiedustajaa.
Novo Nordisk ja Gilead ilmoittivat yhteistyöstä NASH-lääkkeiden kehityksessä.
sunnuntai 28. huhtikuuta 2019
tiistai 16. huhtikuuta 2019
Mitä autoilu maksaa?
Olen pitkään tiennyt, että autoilu maksaa
yllättävän paljon ja sitä monet eivät tajua. Tässä kerron hieman omaa
autoiluhistoriaa ja arvioin mitä autoilu maksaa.
Amisautoilu
Ekan auton omistin pari vuotta 18v
täyttäessäni, mutta siitä ei juuri dataa ole jäljellä. Muistan, että se maksoi
2400€ vuonna 2003 ja se oli vuosimalliltaan 1989. Vaihdelaatikko siitä hajosi
kerran, mutta kiitos osaavan naapurin kaikki autohuollot tehtiin hänen
avulla/toimesta ja siitä ei juuri kuluja tullut. Lopulta auton öljypohja
hajosi, kun ajoimme sillä rallia pisin kylän raittia ja se meni paaliin. Hyvä
niin!
Toinen
autoni
Ostin toisen autoni (muistaakseni syyskuussa)
2011, kun olin töissä muualla suomessa ja matkustin paljon viikonloppuisin
pääkaupunkiseudulle ja lisäksi ajelin sillä töihin n. 20km suuntaansa
huonojen/hitaiden julkisten yhteyksien takia. Myin auton reilu kahden vuoden
päästä (lokakuussa 2013) kun muutin takaisin pääkaupunkiseudulle.
Arvon aleneman erittely toisesta autostani:
Auton pyyntihinta 6900
Auton ostohinta 5900
Auton myyntihinta 2950
Arvon alenema 2950€
Matala myyntihinta johtui käytännössä siitä,
että auto oli ruostunut. Ostin auton hieman pienemmästä autoliikkeestä, joka
teki myös paikkamaalauksia ja meikkauksia. Auton kori ja metallikuoret olivat
ilmeisesti jo ostaessa huonossa kunnossa ja myös tyyppivika kyseisessä
mallissa, mutta se oli meikattu kuntoon. Ostaessa ajattelin, että löysinpä
hyvän yksilön, sillä tyyppivika oli silloin jo tiedossa.
Huoltoliikkeessä tehdyt huollot sisältäen osat ja työt ovat alla:
Takapyörän laakerin vaihto 200
Etutukivarsien ja moniurahihnan vaihto 300
Takajarrulevyjen ja palojen sekä vetonivelen kumin vaihto 270
Vaihteisto ja moottoriöljyn vaihto 135
Moottoriöljyn vaihto 65
Etupyörän laakerin vaihto 270
Renkaan paikkaus 20
Vikakoodien luenta ja nollaus 40
Yhteensä 1300€
Itse tehdyt huollot sisältäen vain osat ovat alla:
Raitisilman suodattimen ja moottorin ilman suodattimen vaihdot 25
Etujarrupalojen vaihto 30
Tulppien vaihto 45
Yhteensä 100€
Huollot olivat siis yhteensä 1400€ ja tämän
lisäksi katsastin auton kerran, mikä maksoi 35€. Vakuutukset maksoivat yhteensä
1100€ ja ajoneuvovero 250€. Tällöin kustannukset olivat yhteensä noin 2785€.
Kun huomioi vielä arvon aleneman, niin kokonaiskuluja tuli 5735€.
Ajoin autolla noin 27000 km, joten bensaakin
meni melkoisesti. Tästä en pitänyt tarkkaa kirjaa, mutta auton myyntihetkellä
arvioin, että keskikulutuksella 8,5 L/100km ja bensan hinnalla 1,65€/L bensaan
olisi mennyt rahaa yhteensä 3730€.
Kun ottaa huomioon ajetut kilometrit, niin
hinnaksi muodostuu 0,138€/km bensojen osalta ja 0,212€/km muiden kulujen osalta
ollen yhteensä 0,351€/km. Jos taas huomioi omistusajan eli 9/2011 - 11/2013,
joka on 26kk, niin tällöin kulut ovat bensojen osalta 143€/kk ja 220€/kk muiden
kulujen osalta.
Kulut olivat siis yhteensä 0,351€/km tai
363€/kk sisältäen kaikki kulut. Aikamoista!
Nykyinen
autoni
Nyt kun saimme aiemman auton tarinan käytyä
läpi, niin voidaankin mennä seuraavaan. Saimme perheen lisäystä viime
lokakuussa ja ostin auton viime elokuussa. Tiedostin autoa ostaessa jo, että en
oikeasti haluaisi autoa hankkia. Tiesin, että siitä tulee huolia ja merkittävää
rahan menoa. Luin jostain, että autoilu maksaa suomessa keskimäärin 400€/kk ja
mediaani arvo on 380€/kk. Halusin siis lähteä liikenteeseen pienemmällä
riskillä ainakin arvonmenetyksen osalta ja kokeilla miltä se autoilu tuntuukaan
ja mitä murheita se tuo mukanaan.
Ostin siis 1000 eurolla Nissanin, jonka
katsastus olisi voimassa lähes vuoden. Ajattelin, että tällä voi ajella vaikka
sen aikaa mitä se kestää ja vetää paaliin sitten, kun tulee isompaa ongelmaa.
Alla kulut, jotka ovat autoilusta tähän mennessä tulleet:
Ilmansuodattimien ja tulppien vaihto sekä muutaman valon uusinta itse
67
Talvirenkaiden osto 315
Sisätilan lämmittimen, lumilapion ja harjan hankinta 40
Korjaukset huollossa 469
Nesteiden lisäilyt ja pesut 60
Yhteensä 951€
Koska sain mielestäni ostettua auton ihan ok
hinnalla, niin luulisin, että saan auton myytyäkin noin 800€ - 1200€ hinnalla.
Oletetaan, että saan myytyä auton 800€ hinnalla tämän kuun lopussa, jolloin
arvon alenemaa tulee 200€.
Autolla oli ajettu ostaessa 279tkm ja nyt
mittarissa on kohta 286tkm. Eli kilometrejä on tullut vain 7tkm. Auton
omistusaika olisi siis 8/2018 - 4/2019 eli 9kk. Olen laskenut erikseen, että
ajoneuvovero ja liikennevakuutus maksavat noin 42€/kk. Kulut olisivat yhteensä
1151€/9kk + 42€/kk, josta saadaan 170€/kk tai 0,218€/kk. Bensaakin on mennyt
ihan sopivasti. 7tkm aikana bensaan on mennyt rahaa 791€ eli noin 88€/kk tai
0,113€/km.
Kulut ovat olleet siis yhteensä 0,331€/km tai
258€/kk sisältäen kaikki kulut. Aika hyvin kulut täsmäävät aiemman auton
kanssa.
Mitä sitten seuraavaksi pitäisi tehdä?
Uusi
autoni
Kuten aiemmassa tekstissä arvoin, niin olen
ajatellut auton päivittämistä. En halua pitää nykyistä autoani seuraavista
syistä. Moottorilla on ajettu paljon ja syö öljyä. En tiedä miten kestää esim.
seuraavat 5 vuotta, jos auton haluaisi ajaa ns. paaliin asti. Ilmastointi ei
ole kovin tehokas, joten kesällä baby ja muut takapenkin matkustajat joutuvat
hikoilemaan. Haluaisin alkaa kulkemaan töihin autolla, jotta aikaa jäisi
enemmän viettää perheen kanssa. Nyt julkisilla menee n. 50min ja autolla menisi
noin 25min per suunta. Niin ja perhettäkin kun sillä kuljettaa, niin autokin
pitäisi olla vähän mukavampi, modernimpi ja turvallisempi sekä luotettavampi.
Olen tosissani harkinnut nyt seuraavia farmariauto vaihtoehtoja:
Toyota Avensis T27 malli 1.6 bensakoneella manuaalilla, vm. 2009->
Skoda Octavia RS 2.0 bensakoneella ja manuaalilla, vm. 2007->
Kia Ceed 1.6 bensakoneella, vm. 2011 tasan.
Skoda olisi sekä lelu, että käyttövempain. Onko siinä järkeä? Turbon,
kytkimen ja muiden tehon mukana tuomien ongelmien kautta autossa voi tulla
useita kalliita remontteja seuraavan 10v aikana.
Toyota Avensis T27 malli on yksi
käyttövarmimmista autoista, joita on vastaan tullut tilastoja ja kokemuksia
katsoen. Tämä on monilla tiedossa ja jälleenmyyntiarvot ovat käsittääkseni
juuri tästä syystä koholla. Kia Ceed olisi edullisempi vaihtoehto, mutta
vikatilastoja tutkiessa sieltä löytyi vain vm. 2011 Ceed, jossa ei ollut juuri
tyyppivikoja. Ceed ruostuu helpommin ja niiden hylkäystilasto näyttää vähintään
3-kertaa huonommalta kuin Avensiksella.
Tämän perusteella voitaisiin siis katsoa tuota
Toyotaa vähän tarkemmin. Mitä autoilu tulee maksamaan vuosimallin 2011 T27
mallisella farkku Toyotalla, jossa on 1.6 litran bensakone ja n. 100tkm
mittarissa.
Vuosikuluarviointi T27 Avensis:
Ajoneuvovero 230
Liikennevakuutus 250
Täyskasko 330 (vain ekat 5v)
Katsastus 60 (kerran vuodessa)
Huollot 330 (ekan 5v jälkeen tuplaantuu)
Pesut 90 (joka toinen kuukausi)
Renkaat 223 (kesärenkaat kestää 5v ja talvirenkaat 4v)
Tuulilasi 110 (vaihto 3v välein ilman tuulilasivakuutusta)
Näistä saadaan vuosikuluarvioksi 1593€, joka
tekee 133€/kk.
Tämän lisäksi tulee arvon alenema, jonka
arvioin seuraavalla tavalla. Autolla on ajettu n. 100tkm ja ulkomaalaisten
toyota autofoorumien mukaan autolla pystyy ajamaan n. 250tkm asti ilman suuria
murheita. Lasken, että arvo on laskenut nollaan 250tkm kohdalla. Oletan, että
ajan vuodessa noin 16tkm eli auto kestää reilu 9 vuotta. Auton arvo on
tilastojen mukaan noin 11300€, mutta pyyntihinnat ovat niin kovia (13000€ -
15000€), että tinkivaraa voidaan ajatella olevan vain n. 12000€ asti. Sovitaan, että auton ostohinta
on 12000€. Tällöin auton arvon alenemaksi tulee 1280€/v, joka on 107€/kk.
Kaiken tämän päälle tulee sitten vielä bensat.
T27:n keskikulutus on 6,5 L/100km ja bensanhinnaksi voidaan olettaa 1,5€/L.
Tällöin 16tkm vuosiajomäärällä bensaan menee 1560€, joka on 130€/kk.
Laskien summat yhteen saadaan T27:n
kokonaiskuluiksi 370€/kk tai 0,277€/km. Tämä vastaa aika hyvin suomalaisten
keskimääräisiä ja mediaani arvoja (400€/kk ja 380€/kk). Lisäksi km-hinta on
edullisempi kuin kummallakaan aiemmalla autollani.
Lopuksi vielä voisi mainita, että missään
kululaskelmassani ei ole huomioitu pysäköinnistä tulevia kuluja. Tällä hetkellä
sekä kotona että töissä pysäköintini on ilmaista. Muut pysäköinnit lasken
sitten eri kategoriaan sen asian mukaan mitä ollaan hoitamassa ja johtaa
pysäköintiin.
Vaihtoehtoiskustannukset
ja loppu päätelmät
Eli jos pidän autoa 10 vuotta ja maksan sen
käytöstä 370€/kk, niin mitä sillä rahalla voisi saada?
Ensinnäkin joutuisin
ostamaan bussilipun, joka maksaa noin 60€/kk. Tällöin jäisi yli vielä 310€/kk.
Jos oletetaan, että vuokraan auton kaksi kertaa vuodessa pidempään reissuun
hintaan 240€/krt, niin tällöin jäisi vielä 270€/kk yli. Lisäksi lainaan kaverin
autoa 4 kertaa vuodessa 30€ bensarahoja vastaan jonkin isomman tavaran
noutamiseen tai vastaavaan, niin tällöin jää vielä 260€/kk yli. Jos sijoitan
260€/kk seuraavat 10 vuotta vaikka SP500:een sijoittavaan pörssinoteerattuun
indeksirahastoon SXR8:iin, jonka tuotto on 6,0 % vuodessa ja kulut 0,07 %
vuodessa, niin 10 v päästä kasassa on 42300€.
Tuon siis vaihdan siihen vapauden tunteeseen
ja kätevyyteen, jonka autoilu antaa. Lisäksi säästän noin 50min työpäivässä
omaa aikaani perheelle. Tälle ei voi edes laittaa rahallista arvoa, mutta
mielestäni perheen kanssa vietetty aika on todella arvokasta. Elämä on niin
katoavaista, että haluaako sen viettää metrossa ja bussissa istumalla?
Tuleva autoiluni kustantaa siis noin 370€/kk tai 0,28€/km. Vaikka
sanonta kertoo, että ”Hevoseton mies on huoleton”, niin toivottavasti Toyota
Avensis T27:n kanssa asia on toisin.
torstai 11. huhtikuuta 2019
Otantaa sijoitusmokista: Betsson, Pandora, IBM ja Gilead
Monet sijoituksistani ovat plussalla salkussani, mutta tilanne ei todellisuudessa ole niin ruusuinen. Tässä listaan sijoituksia, jotka luen sijoitusmokiksi tai ainakin epäonnistuneeksi ajoitukseksi.
Kun olen vuoden aikana tehnyt luovutusvoittoa, niin verojen minimoimiseksi on järkevää myydä tappiolla olevia sijoituksia. Tässä erityisen tärkeää on huomioida FIFO-periaate (first in, first out). Näin olen tehnyt seuraavien sijoitusten kanssa:
Betsson
Pandora
IBM
Gilead Science
Olen harrastanut tätä myös Fortumin kanssa, mutta se on selvästi voitolla todelliseen hankintahintaan nähden. Tällä “todellisella hankintahinnalla” tarkoitan sijoituksen keskihintaa ilman veromyyntejä ja sen jälkeen tekemiäni takaisinostoja.
Betssonia olen ostanut 4 kertaa ja myynyt kerran. Ostot ovat tapahtuneet n. hinnoissa 111, 72, 64, 58 SEK ja myynti n. hinnassa 59 SEK. Jos veromyyntiä ja sen jälkeen tehtyä ostoa ei huomioida, niin todelliseksi hankintahinnaksi tulee n. 76 SEK. Tämä on n. 5% nykyistä markkinahintaa (73 SEK) korkeammalla eli vajaa 3 vuoden jälkeen Betsson sijoitus on kokonaisuudessaan edelleen tappiolla vaikka Sharevillessä näkyvä keskihintani on n. 62 SEK.
Pandoraa olen ostanut 3 kertaa ja myynyt kerran. Ostot ovat tapahtuneet n. hinnoissa 635, 356, 260 DKK ja myynti n. hinnassa 260 DKK. Todellinen hankintahinta on n. 402 DKK, joka on 30% nykyistä markkinahintaa (282 DKK) korkeammalla eli vajaa 2 vuoden jälkeen Pandora sijoitus on kokonaisuudessa edelleen tappiolla vaikka Sharevillessä näkyvä keskihintani on n. 285 DKK.
IBM:ää olen ostanut 3 kertaa ja myynyt kerran. Ostot ovat tapahtuneet n. hinnoissa 183, 174, 130 USD ja myynti n. hinnassa 163 USD. Todellinen hankintahinta on n. 165 USD, joka on 13% nykyistä markkinahintaa (144 USD) korkeammalla eli vajaa 6 vuoden jälkeen IBM sijoitus on kokonaisuudessaan edelleen tappiolla vaikka Sharevillessä näkyvä keskihintani on n. 140 USD.
Gileadia olen ostanut 3 kertaa ja myynyt 2 kertaa. Ostot ovat tapahtuneet n. hinnoissa 117, 83, 72 USD ja myynnit n. hinnoissa 73, 74 USD. Todellinen hankintahinta on n. 95 USD, joka on 30% nykyistä markkinahintaa (66 USD) korkeammalla eli vajaa 4 vuoden jälkeen Gilead sijoitus on kokonaisuudessaan edelleen tappiolla vaikka Sharevillessä näkyvä keskihintani on n. 74 USD.
Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana analyysit kaikista salkkuyhtiöistä, joissa arvioin myös yritysten arvot. Tässä yllä esitettyjen yritysten arvot:
Betsson 76 SEK (th. hinta 76, kurssi 73)
Pandora 677 DKK (th. hinta 402, kurssi 282)
IBM 146 USD (th. hinta 165, kurssi 144)
Gilead 87 USD (th. hinta 95, kurssi 66)
Tästä nähdään, että Betsson, IBM ja Gilead ovat olleet selkeitä virheitä. Pandora on toistaiseksi vain hankittu huonolla ajoituksella, sillä olen arvioinut arvon olevan merkittävästi todellisen hankintahinnan yläpuolella.
Pandoran bisnestä on helppo ymmärtää ja mielestäni strategia on hyvä sekä tuotteet ovat oikeassa hintasegmentissä. Ainut mikä puuttuu on robusti toteutus ja johtaminen. Vaihtelevallakin johtamisella on pystytty saavuttamaan viimeisen 8 vuoden aikana keskimäärin yli 50% ROE ja 25% nettomarginaali samaan aikaan kun bisnestä on kasvatettu keskimäärin n. 20% vuodessa. En tiedä voiko huonoa johtamista tai kulttuuria korjata ainakaan kovin nopeasti, sillä hyvän yrityskulttuurin luominen kestää vuosia ellei jopa vuosikymmeniä. Kun johtajaa vaihtuu harvase kuukausi, niin miten ihmeessä homma pysyy kontrollissa varsinkin näin haastavina aikoina, kun myynti on lähtenyt laskuun tai ainakin kasvu näyttää pysähtyneen. Näkisin hyvin todennäköisenä vaihtoehtona, että Pandoraa myydään pääomasijoittajalle, joka sitten lähtee pistämään hommaa kuntoon. Tällöin preemiot voivat olla yli 100% luokkaa ainakin nykyhintaan nähden.
Betssonilla bisnes kasvaa, mutta riskit ovat koholla ja arvostuskertoimet sen mukaiset. Betssoniin vaikuttaa tällä hetkellä epävarmuudet Hollannin viranomaisten regulaatio sekä esim. Ruotsissa spekuloitu uhkapelaamisen markkinointikielto. Johto ei ole kovin laadukas vaikka pääomistajat ovat kasvollisia. Jos regulaatio epävarmuudet poistuisivat, niin arvostuskertoimet kohoisivat merkittävästi. Jos regulaatio pienentäisi liikevaihtoa ja/tai kasvattaisi kuluja, niin EPS laskisi ja arvostuskertoimien kohoaminen ei välttämättä auttaisi tekemään Betssonista kelvollista sijoitusta. Parhaassa tilanteessa tietenkin regulaatioriski poistuisi ja tulos sekä liikevaihto jatkaisi kasvua, jolloin kurssi voisi helposti olla yli tuplat nykyiseen nähden.
IBM:llä ei ole panostettu tarpeeksi tuotekehitykseen ja bisneksen marginaalien kehittämiseen. Nyt IBM päätyi tekemään järjettömän hintaisen ostotarjouksen Red Hatista, mikä johtaa IBM:n edelleen velkaantumiseen. Korkokuluja on oston jälkeen yli miljardi vuodessa. Kassavirta ei kasva, liikevaihto ei kasva, patentteja ei saada muutettua bisnekseksi, pilvipalvelut ovat koko ajan Amazonin ja Microsoftin perässä, ainaisella lupauksella Watsonilla ei ole pystytty tekemään merkittävää voittoa tuovaa bisnestä. Ihan kiva tutkimustalo ja silleen, mutta ehkei kuitenkaan hyvä sijoituskohde? Ymmärrän oikeasti niin vähän IBM:n bisneksestä, että olisiko helpompi sijoittaa rahat paremmin johdettuihin firmoihin, jotka ovat leaneja ja keskittyvät ydinosaamiseensa?
Gilead on parantanut hepatiitti C:n, mutta se ei tehnyt hyvää pitkäaikaiselle bisnekselle, koska potilaat parantuivat ja miljardien liikevaihtoa tehneiden Harvoni/Sovaldi lääkkeiden kysyntä tyrehtyi. Gilead on puhdas lääkekehitysyhtiö, jolle olennaista on kehityksessä olevat lääkkeet. Gileadin tuotteet dominoivat tällä hetkellä HIV-lääkkeissä, mutta pipeline on todells ohut. Yli 10 miljardin Kite pharman ostokaan ei ole ainakaan vielä tuonut pitkälle kehitettyjä potentiaalisia tuotteita tai merkittävää leveyttä pipelineen. Kaiken lisäksi regulaatio lääkkeiden hinnoitteluun liittyen on ollut pinnalla. Kite Pharmasta tehtiin myös alaskirjaus vähän aikaa sitten. Gilead on käytännössä nettovelaton, mutta korkokulut ovat silti merkittävät suhteessa tulokseen, koska taseessa on 30 miljardia velkaa (ja about saman verran käteistä). Minun pitäisi saada päätettyä haluanko ylipäätään sijoittaa lääkekehitys yrityksiin? Olisiko ihan oikeasti järkevämpää sijoittaa osakekoriin tämän alan yrityksiä, kuten Seligsonin TOP 25 Pharmaan?
torstai 28. maaliskuuta 2019
Riskien ymmärtäminen, osa 2: Mitä tapahtui Fukushimassa maaliskuussa 2011?
Reilu 8 vuotta sitten Japanin edustalla tapahtui meren alainen maanjäristys, joka johti vakaviin vaurioihin järistysten ja siitä seuranneen tsunamin takia. Lisäksi tapahtuma johti vakaviin ydinreaktorionnettomuuksiin Fukushimassa.
Fukushiman onnettomuuden vuosipäivää "vietettiin" 11.3.2019, jolloin tuli 8 vuotta kuluneeksi siitä kun magnitudiltaan 9.0 maanjäristys iski 180 km päässä Fukushimasta. Maanjäristys johti sähköverkkojen vaurioitumiseen ja Fukushiman käyvien ydinreaktorien pikasulkuihin. Ydinvoimalaitokset olivat varustettu hätädieseleillä, jotka käynnistyivät Fukushimassa tuottamaan vaihtovirtaa turvallisuusjärjestelmille (esim. jälkilämmönpoistossa tarvittaville pumpuille ja moottoreille).
Maanjäristys yksinään ei aiheuttanut mitään vakavaa, koska se oli suunnittelussa huomioitu. Pian maanjäristyksen jälkeen sarja suuria tsunameita (korkein arvioitu oli 14m, kun suunnitteluarvo oli n. 6m) iski laitosalueelle ja tulva hajotti turvallisuusjärjestelmiä mukaan lukien hätädieseleitä.
Tämä johti jälkilämmön poiston menetykseen, jonka seurauksena kolmen reaktoriyksikön sydän suli. Vakavan reaktorionnettomuuden yksi ominaispiirteitä on voimakas vedyn muodotuminen, joka johti vetyräjähdyksiin vaurioittaen rakenteita. Tämä johti radioaktiivisuuden hallitsemattomaan leviämiseen.
Tästä löytyy todella hyvät kuvaukset sekä suomeksi että englanniksi.
STUK:n kuvaus suomeksi.
IAEA:n kuvaus englanniksi.
Lisäksi jos lisätietoa haluaa Fukushiman nykyisestä tilanteesta, niin tarjolla on myös Japanilaisen voimayhtiön TEPCO:n virtuaalinen Fukushima kierros.
Kun katsoo tuota IAEA:n onnettomuuden kuvausta, niin ei voi sanoa kuin huh huh! Fukushiman laitoksen käyttöhenkilöstö ja muut työntekijät sekä pelastusviranomaiset tekivät todella hyvää duunia erittäin haastavissa olosuhteissa. Eniten minuun ehkä iski ymmärrys siitä, että laitoksella tapahtuneet vetyräjähdykset tuhosivat juuri kytketyt ja/tai palautetut ulkoiset jäähdytysjärjestelmät. Siitä huolimatta ei luovutettu vaan hommia jatkettiin heti, kun oli taas turvallista. Paljon oikeita päätöksiä tehtiin siitä huolimatta, että ohjeisto ei kattanut tapahtumaa ja tilsnne oli todella stressaava ja epäergonominen. Esimerkiksi päävalvomossa ei ollut valoja ja siellä jouduttiin pitämään suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia. Kaikki armeijan käyneet muistavat kuinka ärsyttävää oli suorittaa tehtävää nasse päässä.
Mihin onnettomuus sitten johti ja minkälaisia riskejä tämän kaltaisiin tapahtumiin liittyy sijoittajien näkökulmasta?
Kyseessä oli luonnonilmiö, johon ei oltu täysin varauduttu. Pyörremyrkyt, tulvat, salamointi, helle, kova pakkanen ovat vastaavan tyyppisiä ilmiöitä, jotka yritysten tulee huomioida toiminnassaan. Ilmiöt voivat johtaa tuotantolaitosten, tehtaiden tai muiden yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden rakenteiden menetykseen tai vaurioihin. Nämä voivat myös vaikuttaa myytävien tai ostettavien tuotteiden hintoihin. Tapahtumat ovat ennalta arvaamattomia ja niihin on vain rajoittuja tapoja varautua. Yksi niistä on toiminnan hajauttaminen eri alueille, sillä ilmiöt ovat paikallisia ainakin globaalien yritysten kannalta.
Tapahtumat voivat aiheuttaa myös seurannaisvaikutuksia. Fukshiman aiheutti lähes kaikkien Japanin ydinvoimaloiden alasajon, saksan ydinvoimatuotannon poliittisen lopettamispäätöksen ja laajoja selvityksiä ja turvallisuusparannuksia ydinvoimalaitoksilla ympärimaailman. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitokselle hankittiin ilmajäähdytystornit hoitamaan jälkilämmön poistoa meriveden menetystapauksia varten. Investoinnit turvallisuusparannuksiin ovat rahallisesti merkittäviä ainakin ydinvoima-alalla, koska ala on tiukkaan säännöstelty ja laitteita ja järjestelmiä koskee suuri määrä vaatimuksia ja standardeja.
On arvioitu, että Fukushimassa puhdistus- ja purkutyöt kestävät 40 vuotta ja kokonaishinta on kymmeniä miljardeja euroja. Jos näin kävisi Loviisassa, niin voitte vaan arvata mitä Fortumin arvolle tapahtuisi.
Muita ydinvoimayhtiöitä, joihin vastaavat onnettomuudet voivat vaikuttaa:
Dominion Energy (D)
Duke Energy (DUK)
Exelon (EXC)
Lisäksi onnettomuudet voivat vaikuttaa raaka-aineiden kuten uraanin tai öljyn hintaan. Esimerkiksi uraanikaivosyhtiöt ovat alttiita myös tämän tyyppisille riskeille. Lisää yhtiöitä voi katsella vaikka tämän ETF:n kautta.
Seuraavassa osassa 3 kerron ja spekuloin Boeing 737 MAX turmista.
Fukushiman onnettomuuden vuosipäivää "vietettiin" 11.3.2019, jolloin tuli 8 vuotta kuluneeksi siitä kun magnitudiltaan 9.0 maanjäristys iski 180 km päässä Fukushimasta. Maanjäristys johti sähköverkkojen vaurioitumiseen ja Fukushiman käyvien ydinreaktorien pikasulkuihin. Ydinvoimalaitokset olivat varustettu hätädieseleillä, jotka käynnistyivät Fukushimassa tuottamaan vaihtovirtaa turvallisuusjärjestelmille (esim. jälkilämmönpoistossa tarvittaville pumpuille ja moottoreille).
Maanjäristys yksinään ei aiheuttanut mitään vakavaa, koska se oli suunnittelussa huomioitu. Pian maanjäristyksen jälkeen sarja suuria tsunameita (korkein arvioitu oli 14m, kun suunnitteluarvo oli n. 6m) iski laitosalueelle ja tulva hajotti turvallisuusjärjestelmiä mukaan lukien hätädieseleitä.
Tämä johti jälkilämmön poiston menetykseen, jonka seurauksena kolmen reaktoriyksikön sydän suli. Vakavan reaktorionnettomuuden yksi ominaispiirteitä on voimakas vedyn muodotuminen, joka johti vetyräjähdyksiin vaurioittaen rakenteita. Tämä johti radioaktiivisuuden hallitsemattomaan leviämiseen.
Tästä löytyy todella hyvät kuvaukset sekä suomeksi että englanniksi.
STUK:n kuvaus suomeksi.
IAEA:n kuvaus englanniksi.
Lisäksi jos lisätietoa haluaa Fukushiman nykyisestä tilanteesta, niin tarjolla on myös Japanilaisen voimayhtiön TEPCO:n virtuaalinen Fukushima kierros.
Kun katsoo tuota IAEA:n onnettomuuden kuvausta, niin ei voi sanoa kuin huh huh! Fukushiman laitoksen käyttöhenkilöstö ja muut työntekijät sekä pelastusviranomaiset tekivät todella hyvää duunia erittäin haastavissa olosuhteissa. Eniten minuun ehkä iski ymmärrys siitä, että laitoksella tapahtuneet vetyräjähdykset tuhosivat juuri kytketyt ja/tai palautetut ulkoiset jäähdytysjärjestelmät. Siitä huolimatta ei luovutettu vaan hommia jatkettiin heti, kun oli taas turvallista. Paljon oikeita päätöksiä tehtiin siitä huolimatta, että ohjeisto ei kattanut tapahtumaa ja tilsnne oli todella stressaava ja epäergonominen. Esimerkiksi päävalvomossa ei ollut valoja ja siellä jouduttiin pitämään suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia. Kaikki armeijan käyneet muistavat kuinka ärsyttävää oli suorittaa tehtävää nasse päässä.
Mihin onnettomuus sitten johti ja minkälaisia riskejä tämän kaltaisiin tapahtumiin liittyy sijoittajien näkökulmasta?
Kyseessä oli luonnonilmiö, johon ei oltu täysin varauduttu. Pyörremyrkyt, tulvat, salamointi, helle, kova pakkanen ovat vastaavan tyyppisiä ilmiöitä, jotka yritysten tulee huomioida toiminnassaan. Ilmiöt voivat johtaa tuotantolaitosten, tehtaiden tai muiden yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden rakenteiden menetykseen tai vaurioihin. Nämä voivat myös vaikuttaa myytävien tai ostettavien tuotteiden hintoihin. Tapahtumat ovat ennalta arvaamattomia ja niihin on vain rajoittuja tapoja varautua. Yksi niistä on toiminnan hajauttaminen eri alueille, sillä ilmiöt ovat paikallisia ainakin globaalien yritysten kannalta.
Tapahtumat voivat aiheuttaa myös seurannaisvaikutuksia. Fukshiman aiheutti lähes kaikkien Japanin ydinvoimaloiden alasajon, saksan ydinvoimatuotannon poliittisen lopettamispäätöksen ja laajoja selvityksiä ja turvallisuusparannuksia ydinvoimalaitoksilla ympärimaailman. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitokselle hankittiin ilmajäähdytystornit hoitamaan jälkilämmön poistoa meriveden menetystapauksia varten. Investoinnit turvallisuusparannuksiin ovat rahallisesti merkittäviä ainakin ydinvoima-alalla, koska ala on tiukkaan säännöstelty ja laitteita ja järjestelmiä koskee suuri määrä vaatimuksia ja standardeja.
On arvioitu, että Fukushimassa puhdistus- ja purkutyöt kestävät 40 vuotta ja kokonaishinta on kymmeniä miljardeja euroja. Jos näin kävisi Loviisassa, niin voitte vaan arvata mitä Fortumin arvolle tapahtuisi.
Muita ydinvoimayhtiöitä, joihin vastaavat onnettomuudet voivat vaikuttaa:
Dominion Energy (D)
Duke Energy (DUK)
Exelon (EXC)
Lisäksi onnettomuudet voivat vaikuttaa raaka-aineiden kuten uraanin tai öljyn hintaan. Esimerkiksi uraanikaivosyhtiöt ovat alttiita myös tämän tyyppisille riskeille. Lisää yhtiöitä voi katsella vaikka tämän ETF:n kautta.
Seuraavassa osassa 3 kerron ja spekuloin Boeing 737 MAX turmista.
maanantai 25. maaliskuuta 2019
Eka 100 kiloo on syvältä, mutta nyt se on saavutettu
Viime vuoden yhteenvedossa spekuloin, että 100K€ menee rikki nettovarallisuudessa tänä vuonna. Ennustus ainakin toistaiseksi osui oikeaan, sillä raja rikkoutui ekan kerran jo 15. päivä helmikuuta. Tämä on hyvin pitkälti voimakkaan osakkeiden nousun ansiota. Tässä tekstissä lyhyet mietinnät 100K milestonesta.
"Munger has said that accumulating the first $100,00 from a standing start, with no seed money, is the most difficult part of building wealth. Making the first million was the next big hurdle. To do that a person must consistently under-spend his income. Getting wealthy, he explains, is like rolling a snowball. It helps to start on top of a long hill - start early and try to roll that snowball for a very long time. It helps to live a long life."
Nettovarallisuuteni jakautuu kolmeen osaan
Osakesalkku ns. Freedom Fund 57,3k€
Sijoitusasunto ns. Freedom Apartment 34,3k€
Käteinen ja muut varat 11,7k€
Yhteensä 103,3k€
Freedom Fund
Osakesalkkuni koostuu osakesijoituksista ja käteispositiosta Nordnetin ja Lynxin arvo-osuustileilläni. Suurin osa sijoituksistani on Nordnetissa, mutta jatkossa tulen käyttämään lähinnä Lynxiä uusien hankintojen tekemiseen. Pyrin keskittymään enemmän jenkkimarkkinoille ja Nordnetin kautta sijoitan pohjoismaihin. Tässä Freedom Fundini kokonaisuudessaan:
Käteistä on yhteensä siis noin 10 % osakesalkussani, joka on käytännössä asettamallani ylärajalla. Lynx salkussa on Disney, ITW, TXN kokonaan, 1/3 SWKS positiosta ja pienet osuudet TSCO ja FAST positioita. Käteisestä suuri osa (5500€) on Lynxissä ja loput (300€) Nordnetissa saatujen osinkojen muodossa. Jos en tee mitään, niin osakesalkkuni pitäisi antaa noin 1520€ passiivisia osinkotuloja tänä vuonna. Tämä on keskimäärin 126€/kk. Aika mukava summa jo.
Freedom Apartment
Sijoitusasuntoni sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja siitä tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Asuntosijoittaminen on kohtuu tylsää hommaa ja siinä ei lyhyellä aikavälillä juuri mitään tapahdu. Nettovuokratuotto on noin 5100€ vuodessa ja kassavirta noin 60€/kk.
Jos en saa osakesalkun käteispositiota sijoitettua, niin aion ohjata säästöön jäävän summan lainan lyhennykseen. Tätä kautta velkavipu tulee vähenemään ja kassavirta paranemaan pienentyneiden korkojen ansiosta.
Olen harkinnut myös sijoitusasunnosta luopumista, mutta en ole vielä saanut tehtyä päätöstä.
Käteinen ja muut varat
Tämä on hieman sekalainen kokoelma varallisuutta, joka on osittain hyvin likvidi ja toisaalta hyvin epälikvidi. Tämä käytännössä jakautuu talletuksiin tileillä, maksettuihin osuusmaksuihin ja muualla olevaan saldoon, jota voin käyttää halutessani.
Tähän lukeutuu seuraavat tilit:
Käyttötili 2300€
Säästötili 5000€
Sijoitusasuntotili 1500€
Ruokatili 400€
S-bonustili 100€
Lisäksi tähän kuuluu seuraavat osuusmaksut:
HOK-elanto 100€
OP-ryhmä 60€
Loput ovat sitten sekalaista:
Vuokravakuus 1420€
Smartum lounassaldo 370€
Smartum liikuntasaldo 430€
Yhteensä 11,7k€
Käyttötilillä pyörii pienet summat normaalin kulutuksen puitteissa. Säästötilin 5k€ on säästetty alkavaa hoitovapaata varten, kun perheeni tulot laskevat, joten se menee käyttöön. S-bonustili on meidän yhteinen säästötili ehkäpä lomailua varten. Sijoitusasuntotili toimii puskurina sijoitusasunnon yllättäviin kuluihin. 1500e summan lisäksi siellä on 2000e vakuus talletettuna.
Eipä tässä mitään bileitä voi vielä järjestää, mutta onhan tässä jotain tullut saavutettua. Ehkä hienointa tässä on se, että alla olevan kuvan mukainen suoritus luo uskoa ja motivaatiota tulevaan. Toivottavasti myös muille. Jostain on aloitettava ja pikku hiljaa hyvä tulee!
Osakesalkku ns. Freedom Fund 57,3k€
Sijoitusasunto ns. Freedom Apartment 34,3k€
Käteinen ja muut varat 11,7k€
Yhteensä 103,3k€
Freedom Fund
Osakesalkkuni koostuu osakesijoituksista ja käteispositiosta Nordnetin ja Lynxin arvo-osuustileilläni. Suurin osa sijoituksistani on Nordnetissa, mutta jatkossa tulen käyttämään lähinnä Lynxiä uusien hankintojen tekemiseen. Pyrin keskittymään enemmän jenkkimarkkinoille ja Nordnetin kautta sijoitan pohjoismaihin. Tässä Freedom Fundini kokonaisuudessaan:
Käteistä on yhteensä siis noin 10 % osakesalkussani, joka on käytännössä asettamallani ylärajalla. Lynx salkussa on Disney, ITW, TXN kokonaan, 1/3 SWKS positiosta ja pienet osuudet TSCO ja FAST positioita. Käteisestä suuri osa (5500€) on Lynxissä ja loput (300€) Nordnetissa saatujen osinkojen muodossa. Jos en tee mitään, niin osakesalkkuni pitäisi antaa noin 1520€ passiivisia osinkotuloja tänä vuonna. Tämä on keskimäärin 126€/kk. Aika mukava summa jo.
Freedom Apartment
Sijoitusasuntoni sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja siitä tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Asuntosijoittaminen on kohtuu tylsää hommaa ja siinä ei lyhyellä aikavälillä juuri mitään tapahdu. Nettovuokratuotto on noin 5100€ vuodessa ja kassavirta noin 60€/kk.
Jos en saa osakesalkun käteispositiota sijoitettua, niin aion ohjata säästöön jäävän summan lainan lyhennykseen. Tätä kautta velkavipu tulee vähenemään ja kassavirta paranemaan pienentyneiden korkojen ansiosta.
Olen harkinnut myös sijoitusasunnosta luopumista, mutta en ole vielä saanut tehtyä päätöstä.
Käteinen ja muut varat
Tämä on hieman sekalainen kokoelma varallisuutta, joka on osittain hyvin likvidi ja toisaalta hyvin epälikvidi. Tämä käytännössä jakautuu talletuksiin tileillä, maksettuihin osuusmaksuihin ja muualla olevaan saldoon, jota voin käyttää halutessani.
Tähän lukeutuu seuraavat tilit:
Käyttötili 2300€
Säästötili 5000€
Sijoitusasuntotili 1500€
Ruokatili 400€
S-bonustili 100€
Lisäksi tähän kuuluu seuraavat osuusmaksut:
HOK-elanto 100€
OP-ryhmä 60€
Loput ovat sitten sekalaista:
Vuokravakuus 1420€
Smartum lounassaldo 370€
Smartum liikuntasaldo 430€
Yhteensä 11,7k€
Käyttötilillä pyörii pienet summat normaalin kulutuksen puitteissa. Säästötilin 5k€ on säästetty alkavaa hoitovapaata varten, kun perheeni tulot laskevat, joten se menee käyttöön. S-bonustili on meidän yhteinen säästötili ehkäpä lomailua varten. Sijoitusasuntotili toimii puskurina sijoitusasunnon yllättäviin kuluihin. 1500e summan lisäksi siellä on 2000e vakuus talletettuna.
Eipä tässä mitään bileitä voi vielä järjestää, mutta onhan tässä jotain tullut saavutettua. Ehkä hienointa tässä on se, että alla olevan kuvan mukainen suoritus luo uskoa ja motivaatiota tulevaan. Toivottavasti myös muille. Jostain on aloitettava ja pikku hiljaa hyvä tulee!
keskiviikko 20. maaliskuuta 2019
Riskien ymmärtäminen, osa 1: Miten Venäjän tilanne voisi kulminoitua sotaan?
Tässä osassa 1 kerron miten globaali talous voi aiheuttaa riskejä, jotka koskevat kaikkia. Sijoittaja ei yksinkertaisesti pääse pakoon globaalin talouden aiheuttamia riskejä. Tästä syystä on parempi olla valmis pitämään omistuksistaan kiinni vaikka pörssi suljettaisiin vuosiksi.
Löysin 2014 noin 5 vuotta sitten mielestäni tosi hyvä tekstin siitä miten Venäjän sen aikainen tilanne (Krimin kriisiin liittyen) voisi edetä ja päätyä maailmanlaajuiseen sotaan.
Teksi oli kirjoitettu aamukampaan ja löytyy täältä.
Alle on lainattu kyseisen linkin teksti hieman päivitettynä 2019 tilanteen mukaiseksi:
"Sekasorron vuosi 2014 alkoi, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta neljää P:tä käyttäen: propaganda, pelottelu, provokaatio ja projektiot. Venäjän johto ajoi itsensä nurkkaan ja perääntymismahdollisuuksia ei enää ollut, kun joukkoja oli viety Ukrainan puolelle. Kun valehtelee niin, että uskoo siihen itsekin, alkavat myös ratkaisut perustua valheeseen. Se käy lopulta kohtalokkaaksi, ja niin venäläisille on käynyt lopulta aina.
Muutamia vuosia myöhemmin ruuan hinnan kohotessa muun muassa Somaliassa, Afrikassa ja Lähi-idässä alettiin kokeilemaan myös rajoja. Kapinointi ja maa-alueiden valtaaminen valtioiden yrittäessä turvata ruuan tuotantoaan, johti valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Useissa maissa hallitukset olivat joutuneet eroamaan valtavien kansanjoukkojen vaatiessa hallinnon uudistamista ja korruption kitkemistä. Useissa maissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten itsenäistymisen. Monien pelko realisoitui, kun Egyptissä ja Libyassa Muslimiveljeskunta ja muut islamistijärjestöt saivat vallan. Nämä maat sekä Jordania, joka oli vallankumouksessa syrjäyttänyt maan kuninkaan, perustivat islamistisen agendan mukaan Uuden Kalifaatin. Vaikka unionin johtaja, kalifi, oli jäsenmaiden kansalaisten valitsema, oli yhteiskunta käytännössä teokratinen aristokratia, jossa maallinen valta oli sunnan mukaan alisteinen uskonnolliselle johdolle.
800-luvulta alkanut islamilaisen maailman taantumus suhteessa länsimaihin tulkittiin johtuvan islamilaisen perinteen hylkäämisestä, mitä nyt lähdettiin korjaamaan palaamalla Muhammadin Medinaan rakentaman yhteiskuntajärjestyksen esikuvan mukaan. Yhdysvaltojen imperialismin vastustus nousi Uuden Kalifaatin nousun myötä uudelle tasolle, ja jopa vakaana pidetty Saudi-Arabia koki vallankumouksen, kun kansalaiset eivät hyväksyneet kuningasperheen liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin. Lisäksi pitkään jatkunut öljyn hinnan heikko kehitys, johti ahneuden kautta kansalaisten taloudellisen tilsnteen kiristymiseen äärimilleen.
Myös Korean niemimaalla koettiin vavahduksia, kun 71-vuotias Kim Jong-il kuoli. Vallan peri rakastetun johtajan poika, 28-vuotias Kim Jong-un, joka ei kuitenkaan kyennyt pitämään valtaa käsissään muutamien vuosien pyristelyistä huolimatta. Ylimpien kenraalien johtama sotilasvallankaappaus teloitutti Jong-unin. Osa armeijasta pysyi uskollisena kuolleelle johtajalleen, ja alkoi aseellisesti vastustamaan vallan ottanutta sotilasjunttaa. Kiina, Yhdysvallat ja Etelä-Korea eivät päässeet sopimukseen alueen rauhoittamiseksi, joka johti vanhan Pohjois-Korean alueen jakautumiseen. Kiina aloitti alueella “rauhanturvaamisoperaation”, joka käytännössä tarkoitti sotaa. Etelä-Korea ja Yhdysvallat lähtivät etenemään etelässä. Seurauksena Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo moninkertaistui, ja suhteet Kiinaan heikkenivät. Tätä tilannetta ei helpottanut Trumpin aloittama kaupankäyntisota ja tullit, joita Kiinalaisille tuotteille oli asetettu.
Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit johtivat siihen, että vastoin kaikkia odotuksia Kiina alkoi kelluttamaan valuuttaansa, ja myymään valtavia dollarivarantojaan. Dollarin arvo heikkeni välittömästi useita kymmeniä prosentteja, ja jo valmiiksi valtavan liittovaltion budjettivajeen kanssa painiva Yhdysvallat menetti markkinoiden luottamuksen velanmaksukykyynsä. Bondien tuottovaateet nousivat kymmeneen prosenttiin. Seurasi paha maailmanlaajuinen lama 11 vuotta finanssikriisin jälkeen.
Suvereniteettikriisi laajeni valtavaksi, kun maa toisensa jälkeen ilmoitti lainojensa uudelleenjärjestelyistä. Yhdysvaltojen johdolla maat joutuivat suuriin menoleikkauksiin, ja ensimmäisten joukossa oli vetäytyminen Irakista ja Afganistanista, jotka imivät miljardeja toisensa perään. Yhdysvaltojen heikkouden huomanneet Arabimaat lähtivät Uuden Kalifaatin johdolla hävittämään lopullisesti Israelia maailmankartalta. Venäjä lähti turvaamaan omia intressejään Krimin lisäksi myös etelässä Kaukasuksella alueen vasta toipuessa edellisestä Venäjän ja Georgian yhteenotosta. Euroalue natisi liitoksistaan, kun Portugali, Espanja, Irlanti ja Kreikka olivat irtautuneet eurosta EU-maiden ajautuessa Yhdysvaltojen perässä suvereniteettikriisiin. Myös Iso-Britania irtautui EU:sta tavoitteena välttää hallitsemattoman maahanmuutto ja pyrkiessää suojella kansalaistensa oikeuksia.
Useat maat asettivat vientirajoituksia tärkeiksi katsomillaan sektoreilla, mikä kiristi suhteita entisestään. Eurooppaan muodostui kilpailevia blokkeja, kun EU:n poliittinen kriisi lamautti päätöksenteon yhteisissä elimissä. Suomi koki jatkuvia ongelmia energiatarpeen kanssa. Maailman öljymarkkinat olivat kriisissä, ja seurauksena maakaasun hinta oli kasvanut kolminkertaiseksi. Luonnonvaroiltaan rikas Venäjä ja sen valtiojohtoiset energiayhtiöt alkoivat painostaa naapurimaita tekemään myönnytyksiä Venäjälle raaka-aineiden kaupan jatkumiseksi."
Tästä kertomuksesta mielestäni näkee hyvin sen, että riskien hallinta voi olla täysin yksittäisen sijoittajan käsien ulottumattomissa. Lisäksi tarina kuvastaa hyvin globaalin talouden yhteyksiä. Isot valtiot USA, Kiina ja Venäjä joutuessaan ongelmiin vievät muut maat pesuveden mukana. Ongelmia ja ristiriitaisuuksia voidaan pahimmillaan alkaa ratkaisemaan useilla eri rintamilla. Vaikka kyseessä olisi energiakriisi, ruokakriisi tai maahanmuutto, niin kaikki asiat kytkeytyvät taloudellisiin ja mahdollisesti sotilaallisiin konflikteihin.
Seuraavassa osassa 2 kerron Fukushiman onnettomuudesta ja siitä miten yksittäiset luonnonilmiöt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita yksittäisille yhtiöille tai toimialasektoreille.
Löysin 2014 noin 5 vuotta sitten mielestäni tosi hyvä tekstin siitä miten Venäjän sen aikainen tilanne (Krimin kriisiin liittyen) voisi edetä ja päätyä maailmanlaajuiseen sotaan.
Teksi oli kirjoitettu aamukampaan ja löytyy täältä.
Alle on lainattu kyseisen linkin teksti hieman päivitettynä 2019 tilanteen mukaiseksi:
"Sekasorron vuosi 2014 alkoi, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta neljää P:tä käyttäen: propaganda, pelottelu, provokaatio ja projektiot. Venäjän johto ajoi itsensä nurkkaan ja perääntymismahdollisuuksia ei enää ollut, kun joukkoja oli viety Ukrainan puolelle. Kun valehtelee niin, että uskoo siihen itsekin, alkavat myös ratkaisut perustua valheeseen. Se käy lopulta kohtalokkaaksi, ja niin venäläisille on käynyt lopulta aina.
Muutamia vuosia myöhemmin ruuan hinnan kohotessa muun muassa Somaliassa, Afrikassa ja Lähi-idässä alettiin kokeilemaan myös rajoja. Kapinointi ja maa-alueiden valtaaminen valtioiden yrittäessä turvata ruuan tuotantoaan, johti valtaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Useissa maissa hallitukset olivat joutuneet eroamaan valtavien kansanjoukkojen vaatiessa hallinnon uudistamista ja korruption kitkemistä. Useissa maissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten itsenäistymisen. Monien pelko realisoitui, kun Egyptissä ja Libyassa Muslimiveljeskunta ja muut islamistijärjestöt saivat vallan. Nämä maat sekä Jordania, joka oli vallankumouksessa syrjäyttänyt maan kuninkaan, perustivat islamistisen agendan mukaan Uuden Kalifaatin. Vaikka unionin johtaja, kalifi, oli jäsenmaiden kansalaisten valitsema, oli yhteiskunta käytännössä teokratinen aristokratia, jossa maallinen valta oli sunnan mukaan alisteinen uskonnolliselle johdolle.
800-luvulta alkanut islamilaisen maailman taantumus suhteessa länsimaihin tulkittiin johtuvan islamilaisen perinteen hylkäämisestä, mitä nyt lähdettiin korjaamaan palaamalla Muhammadin Medinaan rakentaman yhteiskuntajärjestyksen esikuvan mukaan. Yhdysvaltojen imperialismin vastustus nousi Uuden Kalifaatin nousun myötä uudelle tasolle, ja jopa vakaana pidetty Saudi-Arabia koki vallankumouksen, kun kansalaiset eivät hyväksyneet kuningasperheen liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin. Lisäksi pitkään jatkunut öljyn hinnan heikko kehitys, johti ahneuden kautta kansalaisten taloudellisen tilsnteen kiristymiseen äärimilleen.
Myös Korean niemimaalla koettiin vavahduksia, kun 71-vuotias Kim Jong-il kuoli. Vallan peri rakastetun johtajan poika, 28-vuotias Kim Jong-un, joka ei kuitenkaan kyennyt pitämään valtaa käsissään muutamien vuosien pyristelyistä huolimatta. Ylimpien kenraalien johtama sotilasvallankaappaus teloitutti Jong-unin. Osa armeijasta pysyi uskollisena kuolleelle johtajalleen, ja alkoi aseellisesti vastustamaan vallan ottanutta sotilasjunttaa. Kiina, Yhdysvallat ja Etelä-Korea eivät päässeet sopimukseen alueen rauhoittamiseksi, joka johti vanhan Pohjois-Korean alueen jakautumiseen. Kiina aloitti alueella “rauhanturvaamisoperaation”, joka käytännössä tarkoitti sotaa. Etelä-Korea ja Yhdysvallat lähtivät etenemään etelässä. Seurauksena Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo moninkertaistui, ja suhteet Kiinaan heikkenivät. Tätä tilannetta ei helpottanut Trumpin aloittama kaupankäyntisota ja tullit, joita Kiinalaisille tuotteille oli asetettu.
Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit johtivat siihen, että vastoin kaikkia odotuksia Kiina alkoi kelluttamaan valuuttaansa, ja myymään valtavia dollarivarantojaan. Dollarin arvo heikkeni välittömästi useita kymmeniä prosentteja, ja jo valmiiksi valtavan liittovaltion budjettivajeen kanssa painiva Yhdysvallat menetti markkinoiden luottamuksen velanmaksukykyynsä. Bondien tuottovaateet nousivat kymmeneen prosenttiin. Seurasi paha maailmanlaajuinen lama 11 vuotta finanssikriisin jälkeen.
Suvereniteettikriisi laajeni valtavaksi, kun maa toisensa jälkeen ilmoitti lainojensa uudelleenjärjestelyistä. Yhdysvaltojen johdolla maat joutuivat suuriin menoleikkauksiin, ja ensimmäisten joukossa oli vetäytyminen Irakista ja Afganistanista, jotka imivät miljardeja toisensa perään. Yhdysvaltojen heikkouden huomanneet Arabimaat lähtivät Uuden Kalifaatin johdolla hävittämään lopullisesti Israelia maailmankartalta. Venäjä lähti turvaamaan omia intressejään Krimin lisäksi myös etelässä Kaukasuksella alueen vasta toipuessa edellisestä Venäjän ja Georgian yhteenotosta. Euroalue natisi liitoksistaan, kun Portugali, Espanja, Irlanti ja Kreikka olivat irtautuneet eurosta EU-maiden ajautuessa Yhdysvaltojen perässä suvereniteettikriisiin. Myös Iso-Britania irtautui EU:sta tavoitteena välttää hallitsemattoman maahanmuutto ja pyrkiessää suojella kansalaistensa oikeuksia.
Useat maat asettivat vientirajoituksia tärkeiksi katsomillaan sektoreilla, mikä kiristi suhteita entisestään. Eurooppaan muodostui kilpailevia blokkeja, kun EU:n poliittinen kriisi lamautti päätöksenteon yhteisissä elimissä. Suomi koki jatkuvia ongelmia energiatarpeen kanssa. Maailman öljymarkkinat olivat kriisissä, ja seurauksena maakaasun hinta oli kasvanut kolminkertaiseksi. Luonnonvaroiltaan rikas Venäjä ja sen valtiojohtoiset energiayhtiöt alkoivat painostaa naapurimaita tekemään myönnytyksiä Venäjälle raaka-aineiden kaupan jatkumiseksi."
Tästä kertomuksesta mielestäni näkee hyvin sen, että riskien hallinta voi olla täysin yksittäisen sijoittajan käsien ulottumattomissa. Lisäksi tarina kuvastaa hyvin globaalin talouden yhteyksiä. Isot valtiot USA, Kiina ja Venäjä joutuessaan ongelmiin vievät muut maat pesuveden mukana. Ongelmia ja ristiriitaisuuksia voidaan pahimmillaan alkaa ratkaisemaan useilla eri rintamilla. Vaikka kyseessä olisi energiakriisi, ruokakriisi tai maahanmuutto, niin kaikki asiat kytkeytyvät taloudellisiin ja mahdollisesti sotilaallisiin konflikteihin.
Seuraavassa osassa 2 kerron Fukushiman onnettomuudesta ja siitä miten yksittäiset luonnonilmiöt voivat aiheuttaa vakavia vaurioita yksittäisille yhtiöille tai toimialasektoreille.
perjantai 15. maaliskuuta 2019
Velkatilanteen kehitys salkkuni seurantayrityksistä: IBM, Walmart, Medtronic, Gilead Science ja Fortum
Kun kävin kaikki salkkuni yritykset läpi DGI-strategiani mukaisella analyysillä, niin muutama salkkuyhtiö päätyi erityisseurantaan velkaan liittyvien tunnuslukujen takia. Nämä yhtiöt ovat otsikkossa mainitut IBM, Walmart, Medtronic, Gilead Science ja Fortum.
Taustaa
IBM, Gilead ja Fortum ovat julkaisseet Q4/2018 tuloksensa ja Medtronic Q3/2019 tuloksensa sekä Walmart Q4/2019 tuloksensa, joten erityisseurantalistalla olevien kriteerien täyttyminen voidaan päivittää. Alla päätulokset aiemman analyysin pohjalta:
Velkaan liittyvät kriteerit liittyvät keltaisella merkattuihin arvoihin ja ovat seuraavat:
Kriteerin 5 mukaan vaadin, että DtE on alle 100%. Jos DtE on yli 100%, niin vaadin, että taseessa olevat omat osakkeet (treasury shares) tai muut erikoisuudet huomioiden DtE:n on alle 100%.
Kriteerin 6 mukaan vaadin, että IC on yli 10 eli yhden vuoden tulot riittävät kattamaan 10 vuoden korot.
IBM
Mennään heti asiaan eli IBM:n ostotarjoukseen Red Hatista. Ostotarjouksen suuruus on 190 dollaria per osake eli yhteensä n. 34 miljardia dollaria (EV eli market cap - velat) ja se tullaan rahoittamaan IBM:n käteisellä sekä velkarahoituksella. IBM:llä on velkaa taseessa 45,8 miljardia, josta suuri osa (31,2 miljardia) liittyy pankinomaisesti toimivaan Global Financeen. Viime voden korkokulut olivat 723 miljoonaa. Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 11,379 miljardia. EBIT oli 12,065 miljardia.
Oletetaan, että 4 miljardia kauppasummasta maksetaan käteisellä ja 30 miljardia rahoitetaan lainalla, jonka korko on IBM nykyisen korkotason mukainen eli n. 3,5%. Tällöin kaupan jälkeen IBM:llä on käteistä 7,4 miljardia ja velkaa 75,8 miljardia. Korkokulut ovat tällöin 1,773 miljardia.
Omaa pääomaa IBM:llä on 17 miljardia ja jos huomioidaan rahastoidut osakkeet, niin OPO on 176 miljardia. RHT:n oston jälkeen debt-to-equity on siis 4,46 tai rahastoidut osakkeet huomioiden 0,43. Arvioin RHT 2018 EBIT:n olevan 145 miljoonaa, joten IC tulee olemaan RHT oston jälkeen (11,379+0,145)/1,773=6,5.
Eipä hääviltä näytä. Korkokulut vievät valtaosan tuloksesta. Toki tämä perustuu olettamuksiin ja Global Finance on aina sekoittamassa pakkaa IBM:n osalta. Jotenkin tästä paistaa kuitenkin läpi Red Hatin oston järjetön hinta. Korkomenoja tulee miljardi ja tällöin saadaan firma, jonka EBIT on 145 miljoonaa.
Walmart
Walmartin bisnes ei ole murroksessa ainakaan velan määrällä mitattuna. Tulos on kyllä paineessa mm. nostettujen palkkojen ja muiden investointien takia.
Walmartin EBIT oli 21,957 miljardia ottaen huomioon 8,4 miljardin kertaerät. Korkokulut (nettona) olivat 2,129 miljardia, joka antaa IC:ksi 10,3. WMT:n tulos kasvoi ja korkokulut pienenivät edellisvuoteen nähden ja WMT pinnisti kriteerini (IC>10) yli. Hienoa!
Velan suhdetta omaan pääomaan ei tarvitse arvioida uudelleen, koska se ei ole juuri muuttunut ja ollaan kaukana kriteerini rajasta.
Tämän perusteella Walmart voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Gilead Science
Sitten GILD. Viime kerralla analyysiä tehdessä en huomioinut Gileadin osalta kassassa olevaa käteistä. Katsotaanpa miltä tilanne nyt näyttää kun se otetaan huomioon viime vuoden tuloksen mukana.
Gileadin 2018 EBIT oli 8876 miljoonaa ja korkokulut 1077 miljoonaa. Sekä tulos että korkokulut laskivat edellis vuoteen nähden, mutta tulos laski suhteessa enemmän. IC on nyt 8,2, joka on siis mennyt huonompaan suuntaan ja ei täytä kriteeriäni.
Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 31,5 miljardia. Viime vuonna velkaa lyhennettiin 6,3 miljardia ja velkaa taseessa on nyt 31,5 miljardia. Käytännössä Gilead on siis nettovelaton. Oman pääoman suuruus on 21,5 miljardia. Debt-to-equity on käteinen huomioiden noin 0%. Mielestäni Gileadin pitäisi lyhentää enemmän velkoja, jolla saataisiin korkokulut pienemmäksi ja kannattavuus paremmaksi. Onko käteistä pakko hautoa taseessa noin paljon?
Olen huomannut myös, että olen karsinut osto seurantalistaltani pois lääkealan yhtiöt, jotka kehittävät pelkästään lääkkeitä. Myös GILD lukeutuu näihin. Pitää harkita onko sijoituskriteerini siltä osin selvä ja päädynkö myymään Gileadin pelkästään toimiala sektorin perusteella. Sijoitan mielummin yhtiöihin, jotka kehittävät ja valmistavat esim. neuloja, suojaimia, proteeseja ja muita laitteita. Niissä riskit ovat pienemmät kuin lääkekehityksessä, jossa yksi sadasta potentiaalisesta päätyy markkinoille. Gilead säilyy edelleen erityisseurantalistallani.
Fortum
Fortum on saanut taseensa töihin ostamalla karvan alle 50% Uniperistä. Vuoden vaihteessa velkaa oli 6,93 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 584 miljoonaa ja omaa pääomaa 12,077 miljardia. Debt-to-equity on siis 53%. Vaikka tämä kasvoi selvästi, niin Fortum pysyi kriteerini sisällä.
Fortumin viime vuoden EBIT oli 1,138 miljardia. Fortum ilmoittaa tilinpäätöksessän itse korkokatteen (IC:n), joka on tilinpäätöksen mukaan tasan 10,0. Tämäkin kriteeri siis täytetään.
Viime vuosi ei kuitenkaan ole täysin edustava korkokulujen osalta eikä myöskään tuloksen osalta. Molempiin vaikuttaa Uniperin osto, joka nähdään täysimääräisesti vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
Tämän perusteella Fortum kuitenkin voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Medtronic
Jätin MDT:n viimeiseksi, koska se julkaisi Q3 tuloksen muiden julkaistessa koko vuoden tuloksen. Viime aikoina tuli myös uutisia, jonka mukaan Medtronic pyrkii ostamaan liikkeelle laskettuja velkoja takaisin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Medtronicin taseen tilanne on ainakin menossa parempaan suuntaan.
Q3 tuloksen mukaan Medtronicilla on omaa pääomaa 49,829 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 3,703 miljardia ja velkaa on 25,030 miljardia. Debt-to-equity on siis 43%, joka täyttää kriteerini.
Korkokulujen ja EBIT tuloksen arvioin viimeisin 9kk ajalta eli q1-q3 tulosten perusteella. 9kk EBIT on 4322 miljoonaa ja korkokulut ovat 726 miljoonaa. IC on tällöin n. 6, joka on mennyt huonompaan suuntaan.
Medtronic tavoittelee ostavansa seuraavat liikkelle lasketut velat takaisin:
2500 miljoonaa, korko 2,5%
600 miljoonaa, korko 4,2%
374 miljoonaa, korko 6,55%
300 miljoonaa, korko 6,5%
500 miljoonaa, korko 5,55%
625 miljoonaa, korko 4,625%
400 moljoonaa, korko 4,5%
4150 miljoonaa, korko 4,625%
2382 miljoonaa, korko 4,375%
500 miljoonaa, korko 4,125%
325 miljoonaa, korko 4%
Yhteensä 12,625 miljardia. Keskikoron ollessa n. 4% silmämääräisesti arvioiden.
Tämän lisäksi Medtronic laskee liikkeelle uusia lainoja seuraavalla tavalla:
500 miljoonaa, kelluva korko
1500 miljoonaa, korko 0%
1500 miljoonaa korko 0,375%
1500 moljoonaa, korko 1,125%
1000 miljoonaa, korko 1,625%
1000 miljoonaa, korko 2,25%
Yhteensä 7 miljardia. Keskikoron ollessa n. 1% silmämääräisesti arvioiden.
Uusia lainoja on tarkoitus käyttää vanhojen lainojen takaisin ostoon. Ilmeisesti erotus tullaan kattamaan taseen käteisellä ja vapaalla kassavirralla.
Medtronic ilmoitti myöhemmin, että uusia lainoja saatiin sovittua 6,9 miljardin edestä. Lopputulos riippuu ilmeisesti siitä miten hyvin markkinoilta saadaan ostettua lainoja takaisin. Jokatapauksessa korkokulut tulevat tippumaan 6,9 miljardin osalta karkeasti arvioiden 3%, joka on n. 207 miljoonaa vuodessa. Tällöin 9kk korkokulut olisivat vain n. 571 miljoonaa. Tällöin IC olisi n. 7,6.
Medtronic jää vielä erityisseurantalistalle.
Yhteenveto
IBM, GILD ja Medtronic jäävät erityisseurantaan ja Fortum sekä Walmart vapautetaan listalta.
Gileadin osalta pitää lisäksi arvioida haluanko strategiani mukaan sijoittaa ylipäätään lääkekehityssektorille.
Taustaa
IBM, Gilead ja Fortum ovat julkaisseet Q4/2018 tuloksensa ja Medtronic Q3/2019 tuloksensa sekä Walmart Q4/2019 tuloksensa, joten erityisseurantalistalla olevien kriteerien täyttyminen voidaan päivittää. Alla päätulokset aiemman analyysin pohjalta:
Velkaan liittyvät kriteerit liittyvät keltaisella merkattuihin arvoihin ja ovat seuraavat:
Kriteerin 5 mukaan vaadin, että DtE on alle 100%. Jos DtE on yli 100%, niin vaadin, että taseessa olevat omat osakkeet (treasury shares) tai muut erikoisuudet huomioiden DtE:n on alle 100%.
Kriteerin 6 mukaan vaadin, että IC on yli 10 eli yhden vuoden tulot riittävät kattamaan 10 vuoden korot.
IBM
Mennään heti asiaan eli IBM:n ostotarjoukseen Red Hatista. Ostotarjouksen suuruus on 190 dollaria per osake eli yhteensä n. 34 miljardia dollaria (EV eli market cap - velat) ja se tullaan rahoittamaan IBM:n käteisellä sekä velkarahoituksella. IBM:llä on velkaa taseessa 45,8 miljardia, josta suuri osa (31,2 miljardia) liittyy pankinomaisesti toimivaan Global Financeen. Viime voden korkokulut olivat 723 miljoonaa. Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 11,379 miljardia. EBIT oli 12,065 miljardia.
Oletetaan, että 4 miljardia kauppasummasta maksetaan käteisellä ja 30 miljardia rahoitetaan lainalla, jonka korko on IBM nykyisen korkotason mukainen eli n. 3,5%. Tällöin kaupan jälkeen IBM:llä on käteistä 7,4 miljardia ja velkaa 75,8 miljardia. Korkokulut ovat tällöin 1,773 miljardia.
Omaa pääomaa IBM:llä on 17 miljardia ja jos huomioidaan rahastoidut osakkeet, niin OPO on 176 miljardia. RHT:n oston jälkeen debt-to-equity on siis 4,46 tai rahastoidut osakkeet huomioiden 0,43. Arvioin RHT 2018 EBIT:n olevan 145 miljoonaa, joten IC tulee olemaan RHT oston jälkeen (11,379+0,145)/1,773=6,5.
Eipä hääviltä näytä. Korkokulut vievät valtaosan tuloksesta. Toki tämä perustuu olettamuksiin ja Global Finance on aina sekoittamassa pakkaa IBM:n osalta. Jotenkin tästä paistaa kuitenkin läpi Red Hatin oston järjetön hinta. Korkomenoja tulee miljardi ja tällöin saadaan firma, jonka EBIT on 145 miljoonaa.
Walmart
Walmartin bisnes ei ole murroksessa ainakaan velan määrällä mitattuna. Tulos on kyllä paineessa mm. nostettujen palkkojen ja muiden investointien takia.
Walmartin EBIT oli 21,957 miljardia ottaen huomioon 8,4 miljardin kertaerät. Korkokulut (nettona) olivat 2,129 miljardia, joka antaa IC:ksi 10,3. WMT:n tulos kasvoi ja korkokulut pienenivät edellisvuoteen nähden ja WMT pinnisti kriteerini (IC>10) yli. Hienoa!
Velan suhdetta omaan pääomaan ei tarvitse arvioida uudelleen, koska se ei ole juuri muuttunut ja ollaan kaukana kriteerini rajasta.
Tämän perusteella Walmart voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Gilead Science
Sitten GILD. Viime kerralla analyysiä tehdessä en huomioinut Gileadin osalta kassassa olevaa käteistä. Katsotaanpa miltä tilanne nyt näyttää kun se otetaan huomioon viime vuoden tuloksen mukana.
Gileadin 2018 EBIT oli 8876 miljoonaa ja korkokulut 1077 miljoonaa. Sekä tulos että korkokulut laskivat edellis vuoteen nähden, mutta tulos laski suhteessa enemmän. IC on nyt 8,2, joka on siis mennyt huonompaan suuntaan ja ei täytä kriteeriäni.
Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 31,5 miljardia. Viime vuonna velkaa lyhennettiin 6,3 miljardia ja velkaa taseessa on nyt 31,5 miljardia. Käytännössä Gilead on siis nettovelaton. Oman pääoman suuruus on 21,5 miljardia. Debt-to-equity on käteinen huomioiden noin 0%. Mielestäni Gileadin pitäisi lyhentää enemmän velkoja, jolla saataisiin korkokulut pienemmäksi ja kannattavuus paremmaksi. Onko käteistä pakko hautoa taseessa noin paljon?
Olen huomannut myös, että olen karsinut osto seurantalistaltani pois lääkealan yhtiöt, jotka kehittävät pelkästään lääkkeitä. Myös GILD lukeutuu näihin. Pitää harkita onko sijoituskriteerini siltä osin selvä ja päädynkö myymään Gileadin pelkästään toimiala sektorin perusteella. Sijoitan mielummin yhtiöihin, jotka kehittävät ja valmistavat esim. neuloja, suojaimia, proteeseja ja muita laitteita. Niissä riskit ovat pienemmät kuin lääkekehityksessä, jossa yksi sadasta potentiaalisesta päätyy markkinoille. Gilead säilyy edelleen erityisseurantalistallani.
Fortum
Fortum on saanut taseensa töihin ostamalla karvan alle 50% Uniperistä. Vuoden vaihteessa velkaa oli 6,93 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 584 miljoonaa ja omaa pääomaa 12,077 miljardia. Debt-to-equity on siis 53%. Vaikka tämä kasvoi selvästi, niin Fortum pysyi kriteerini sisällä.
Fortumin viime vuoden EBIT oli 1,138 miljardia. Fortum ilmoittaa tilinpäätöksessän itse korkokatteen (IC:n), joka on tilinpäätöksen mukaan tasan 10,0. Tämäkin kriteeri siis täytetään.
Viime vuosi ei kuitenkaan ole täysin edustava korkokulujen osalta eikä myöskään tuloksen osalta. Molempiin vaikuttaa Uniperin osto, joka nähdään täysimääräisesti vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
Tämän perusteella Fortum kuitenkin voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Medtronic
Jätin MDT:n viimeiseksi, koska se julkaisi Q3 tuloksen muiden julkaistessa koko vuoden tuloksen. Viime aikoina tuli myös uutisia, jonka mukaan Medtronic pyrkii ostamaan liikkeelle laskettuja velkoja takaisin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Medtronicin taseen tilanne on ainakin menossa parempaan suuntaan.
Q3 tuloksen mukaan Medtronicilla on omaa pääomaa 49,829 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 3,703 miljardia ja velkaa on 25,030 miljardia. Debt-to-equity on siis 43%, joka täyttää kriteerini.
Korkokulujen ja EBIT tuloksen arvioin viimeisin 9kk ajalta eli q1-q3 tulosten perusteella. 9kk EBIT on 4322 miljoonaa ja korkokulut ovat 726 miljoonaa. IC on tällöin n. 6, joka on mennyt huonompaan suuntaan.
Medtronic tavoittelee ostavansa seuraavat liikkelle lasketut velat takaisin:
2500 miljoonaa, korko 2,5%
600 miljoonaa, korko 4,2%
374 miljoonaa, korko 6,55%
300 miljoonaa, korko 6,5%
500 miljoonaa, korko 5,55%
625 miljoonaa, korko 4,625%
400 moljoonaa, korko 4,5%
4150 miljoonaa, korko 4,625%
2382 miljoonaa, korko 4,375%
500 miljoonaa, korko 4,125%
325 miljoonaa, korko 4%
Yhteensä 12,625 miljardia. Keskikoron ollessa n. 4% silmämääräisesti arvioiden.
Tämän lisäksi Medtronic laskee liikkeelle uusia lainoja seuraavalla tavalla:
500 miljoonaa, kelluva korko
1500 miljoonaa, korko 0%
1500 miljoonaa korko 0,375%
1500 moljoonaa, korko 1,125%
1000 miljoonaa, korko 1,625%
1000 miljoonaa, korko 2,25%
Yhteensä 7 miljardia. Keskikoron ollessa n. 1% silmämääräisesti arvioiden.
Uusia lainoja on tarkoitus käyttää vanhojen lainojen takaisin ostoon. Ilmeisesti erotus tullaan kattamaan taseen käteisellä ja vapaalla kassavirralla.
Medtronic ilmoitti myöhemmin, että uusia lainoja saatiin sovittua 6,9 miljardin edestä. Lopputulos riippuu ilmeisesti siitä miten hyvin markkinoilta saadaan ostettua lainoja takaisin. Jokatapauksessa korkokulut tulevat tippumaan 6,9 miljardin osalta karkeasti arvioiden 3%, joka on n. 207 miljoonaa vuodessa. Tällöin 9kk korkokulut olisivat vain n. 571 miljoonaa. Tällöin IC olisi n. 7,6.
Medtronic jää vielä erityisseurantalistalle.
Yhteenveto
IBM, GILD ja Medtronic jäävät erityisseurantaan ja Fortum sekä Walmart vapautetaan listalta.
Gileadin osalta pitää lisäksi arvioida haluanko strategiani mukaan sijoittaa ylipäätään lääkekehityssektorille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)