Taustaa
IBM, Gilead ja Fortum ovat julkaisseet Q4/2018 tuloksensa ja Medtronic Q3/2019 tuloksensa sekä Walmart Q4/2019 tuloksensa, joten erityisseurantalistalla olevien kriteerien täyttyminen voidaan päivittää. Alla päätulokset aiemman analyysin pohjalta:
Velkaan liittyvät kriteerit liittyvät keltaisella merkattuihin arvoihin ja ovat seuraavat:
Kriteerin 5 mukaan vaadin, että DtE on alle 100%. Jos DtE on yli 100%, niin vaadin, että taseessa olevat omat osakkeet (treasury shares) tai muut erikoisuudet huomioiden DtE:n on alle 100%.
Kriteerin 6 mukaan vaadin, että IC on yli 10 eli yhden vuoden tulot riittävät kattamaan 10 vuoden korot.
IBM
Mennään heti asiaan eli IBM:n ostotarjoukseen Red Hatista. Ostotarjouksen suuruus on 190 dollaria per osake eli yhteensä n. 34 miljardia dollaria (EV eli market cap - velat) ja se tullaan rahoittamaan IBM:n käteisellä sekä velkarahoituksella. IBM:llä on velkaa taseessa 45,8 miljardia, josta suuri osa (31,2 miljardia) liittyy pankinomaisesti toimivaan Global Financeen. Viime voden korkokulut olivat 723 miljoonaa. Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 11,379 miljardia. EBIT oli 12,065 miljardia.
Oletetaan, että 4 miljardia kauppasummasta maksetaan käteisellä ja 30 miljardia rahoitetaan lainalla, jonka korko on IBM nykyisen korkotason mukainen eli n. 3,5%. Tällöin kaupan jälkeen IBM:llä on käteistä 7,4 miljardia ja velkaa 75,8 miljardia. Korkokulut ovat tällöin 1,773 miljardia.
Omaa pääomaa IBM:llä on 17 miljardia ja jos huomioidaan rahastoidut osakkeet, niin OPO on 176 miljardia. RHT:n oston jälkeen debt-to-equity on siis 4,46 tai rahastoidut osakkeet huomioiden 0,43. Arvioin RHT 2018 EBIT:n olevan 145 miljoonaa, joten IC tulee olemaan RHT oston jälkeen (11,379+0,145)/1,773=6,5.
Eipä hääviltä näytä. Korkokulut vievät valtaosan tuloksesta. Toki tämä perustuu olettamuksiin ja Global Finance on aina sekoittamassa pakkaa IBM:n osalta. Jotenkin tästä paistaa kuitenkin läpi Red Hatin oston järjetön hinta. Korkomenoja tulee miljardi ja tällöin saadaan firma, jonka EBIT on 145 miljoonaa.
Walmart
Walmartin bisnes ei ole murroksessa ainakaan velan määrällä mitattuna. Tulos on kyllä paineessa mm. nostettujen palkkojen ja muiden investointien takia.
Walmartin EBIT oli 21,957 miljardia ottaen huomioon 8,4 miljardin kertaerät. Korkokulut (nettona) olivat 2,129 miljardia, joka antaa IC:ksi 10,3. WMT:n tulos kasvoi ja korkokulut pienenivät edellisvuoteen nähden ja WMT pinnisti kriteerini (IC>10) yli. Hienoa!
Velan suhdetta omaan pääomaan ei tarvitse arvioida uudelleen, koska se ei ole juuri muuttunut ja ollaan kaukana kriteerini rajasta.
Tämän perusteella Walmart voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Gilead Science
Sitten GILD. Viime kerralla analyysiä tehdessä en huomioinut Gileadin osalta kassassa olevaa käteistä. Katsotaanpa miltä tilanne nyt näyttää kun se otetaan huomioon viime vuoden tuloksen mukana.
Gileadin 2018 EBIT oli 8876 miljoonaa ja korkokulut 1077 miljoonaa. Sekä tulos että korkokulut laskivat edellis vuoteen nähden, mutta tulos laski suhteessa enemmän. IC on nyt 8,2, joka on siis mennyt huonompaan suuntaan ja ei täytä kriteeriäni.
Käteistä ja muita käteiseen verrattavia varoja taseessa on 31,5 miljardia. Viime vuonna velkaa lyhennettiin 6,3 miljardia ja velkaa taseessa on nyt 31,5 miljardia. Käytännössä Gilead on siis nettovelaton. Oman pääoman suuruus on 21,5 miljardia. Debt-to-equity on käteinen huomioiden noin 0%. Mielestäni Gileadin pitäisi lyhentää enemmän velkoja, jolla saataisiin korkokulut pienemmäksi ja kannattavuus paremmaksi. Onko käteistä pakko hautoa taseessa noin paljon?
Olen huomannut myös, että olen karsinut osto seurantalistaltani pois lääkealan yhtiöt, jotka kehittävät pelkästään lääkkeitä. Myös GILD lukeutuu näihin. Pitää harkita onko sijoituskriteerini siltä osin selvä ja päädynkö myymään Gileadin pelkästään toimiala sektorin perusteella. Sijoitan mielummin yhtiöihin, jotka kehittävät ja valmistavat esim. neuloja, suojaimia, proteeseja ja muita laitteita. Niissä riskit ovat pienemmät kuin lääkekehityksessä, jossa yksi sadasta potentiaalisesta päätyy markkinoille. Gilead säilyy edelleen erityisseurantalistallani.
Fortum
Fortum on saanut taseensa töihin ostamalla karvan alle 50% Uniperistä. Vuoden vaihteessa velkaa oli 6,93 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 584 miljoonaa ja omaa pääomaa 12,077 miljardia. Debt-to-equity on siis 53%. Vaikka tämä kasvoi selvästi, niin Fortum pysyi kriteerini sisällä.
Fortumin viime vuoden EBIT oli 1,138 miljardia. Fortum ilmoittaa tilinpäätöksessän itse korkokatteen (IC:n), joka on tilinpäätöksen mukaan tasan 10,0. Tämäkin kriteeri siis täytetään.
Viime vuosi ei kuitenkaan ole täysin edustava korkokulujen osalta eikä myöskään tuloksen osalta. Molempiin vaikuttaa Uniperin osto, joka nähdään täysimääräisesti vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
Tämän perusteella Fortum kuitenkin voidaan poistaa erityisseurantalistaltani.
Medtronic
Jätin MDT:n viimeiseksi, koska se julkaisi Q3 tuloksen muiden julkaistessa koko vuoden tuloksen. Viime aikoina tuli myös uutisia, jonka mukaan Medtronic pyrkii ostamaan liikkeelle laskettuja velkoja takaisin. Tämän perusteella voidaan päätellä, että Medtronicin taseen tilanne on ainakin menossa parempaan suuntaan.
Q3 tuloksen mukaan Medtronicilla on omaa pääomaa 49,829 miljardia, käteistä ja siihen verrattavaa varallisuutta 3,703 miljardia ja velkaa on 25,030 miljardia. Debt-to-equity on siis 43%, joka täyttää kriteerini.
Korkokulujen ja EBIT tuloksen arvioin viimeisin 9kk ajalta eli q1-q3 tulosten perusteella. 9kk EBIT on 4322 miljoonaa ja korkokulut ovat 726 miljoonaa. IC on tällöin n. 6, joka on mennyt huonompaan suuntaan.
Medtronic tavoittelee ostavansa seuraavat liikkelle lasketut velat takaisin:
2500 miljoonaa, korko 2,5%
600 miljoonaa, korko 4,2%
374 miljoonaa, korko 6,55%
300 miljoonaa, korko 6,5%
500 miljoonaa, korko 5,55%
625 miljoonaa, korko 4,625%
400 moljoonaa, korko 4,5%
4150 miljoonaa, korko 4,625%
2382 miljoonaa, korko 4,375%
500 miljoonaa, korko 4,125%
325 miljoonaa, korko 4%
Yhteensä 12,625 miljardia. Keskikoron ollessa n. 4% silmämääräisesti arvioiden.
Tämän lisäksi Medtronic laskee liikkeelle uusia lainoja seuraavalla tavalla:
500 miljoonaa, kelluva korko
1500 miljoonaa, korko 0%
1500 miljoonaa korko 0,375%
1500 moljoonaa, korko 1,125%
1000 miljoonaa, korko 1,625%
1000 miljoonaa, korko 2,25%
Yhteensä 7 miljardia. Keskikoron ollessa n. 1% silmämääräisesti arvioiden.
Uusia lainoja on tarkoitus käyttää vanhojen lainojen takaisin ostoon. Ilmeisesti erotus tullaan kattamaan taseen käteisellä ja vapaalla kassavirralla.
Medtronic ilmoitti myöhemmin, että uusia lainoja saatiin sovittua 6,9 miljardin edestä. Lopputulos riippuu ilmeisesti siitä miten hyvin markkinoilta saadaan ostettua lainoja takaisin. Jokatapauksessa korkokulut tulevat tippumaan 6,9 miljardin osalta karkeasti arvioiden 3%, joka on n. 207 miljoonaa vuodessa. Tällöin 9kk korkokulut olisivat vain n. 571 miljoonaa. Tällöin IC olisi n. 7,6.
Medtronic jää vielä erityisseurantalistalle.
Yhteenveto
IBM, GILD ja Medtronic jäävät erityisseurantaan ja Fortum sekä Walmart vapautetaan listalta.
Gileadin osalta pitää lisäksi arvioida haluanko strategiani mukaan sijoittaa ylipäätään lääkekehityssektorille.
Tiedätkö, että miten Uniperin tulos näkyy Fortumin tuloksessa? Tuleeko siitä vaan positiivista tulosta osingonmaksun yhteydessä ja muilla kvartaaleilla sitä ei kommentoida mitenkään? -tommi
VastaaPoistaUniperin Q4-tulos näkyy Fortumin Q1-tuloksessa osakkuusyhtiöissä. Eli koko tulos näkyy siinä Fortumin omistusosuutta vastaavalla osalla. Uniperin maksama osinko näkyy sitten kassavirrassa. Uniperin osinkoehdotus on 329 miljoonaa, josta Fortumille siis n. 164 miljoonaa.
Poistahttps://www.inderes.fi/fi/uutiset/uniperin-tulos-ei-aiheuta-muutoksia-fortum-nakemyksessamme
"Jos DtE on yli 100%, niin vaadin, että taseessa olevat omat osakkeet (treasury shares) tai muut erikoisuudet huomioiden DtE:n on alle 100%."
VastaaPoistaEn nyt ihan ymmärrä tätä ajattelutapaa? Ei omille osakkeille voi laskea arvoa, koska sellaisten osakkeiden myyminen on täysin verrattavissa osakeantiin ja kaikilla yhtiöillä on mahdollisuus osakeantiin. Eli jos A ja B ovat muuten täysin identtisiä, mutta A:lla on 100 000 kpl omia osakkeita ja B:llä ei, niin yhtiöt ovat silti saman arvoisia. A voi myydä omistamansa omat osakkeet, mutta B voi myydä vaikka miljoona kpl uusia osakkeita osakeannin kautta.
Kun IBM:n kohdalla lasket ostetut omat osakkeet lisäyksenä omaan pääomaan, niin nähdäkseni tuo toimenpide on sama kuin laskisit oman pääoman lisäyksenä yrityksen jakamat osingot. Omien osakkeiden osto laskee omaa pääomaa eikä jäljelle jää mitään sellaista omaisuutta, jota voisi laskea lisäyksenä yrityksen omaan pääomaan. Jos IBM jakaisi nuo omistamansa osakkeet maksutta osakkeenomistajilleen, niin IBM kokonaisuutena olisi saman arvoinen jakamisen jälkeen kuin sitä ennen. Osakkeet itsessään ovat siis käytännössä arvottomian (tai laskevat muiden osakkeiden arvoa saman verran kuin niiden "arvo" on). IBM voisi toki myydä nuo osakkeet ja saada siitä rahaa kassaan, mutta niin se voisi myydä osakeantiosakkeitakin, vaikka ei omistaisi yhtään osaketta.
Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
En käytä menetelmää yrityksen arvostamiseen vaan velan määrän arviointiin. Käsittäkseni treasury sharet ovat keinotekoisia ja näkyvät taseessa negatiivisena eränä omaan pääoma laskelmassa. Joillakin yrityksillä kuten Cloroxilla oma pääoma on tästä johtuen negatiivinen. En ole keksinyt muuta yhtenäistä tapaa arvioida velan suuruutta taseesta. Jollain yrityksillä treasury sharet ovat nolla vaikka yritys on paljon omia osakkeita takaisin ostanutkin. Käsittääkseni ne ovat tällöin mitätöity. En ole ymmärtänyy miksi jotkin yrityksen osakkeitaan rahastoivat. Mitä hyötyä siitä on? Ei kai mikään yritys halua johtaa harhaan osakkeen omistajia keinotekoisen korkealla oman pääoman tuotolla, kuten alla kerron?
PoistaYksi asia, johon käyttämäni arvio vaikuttaa on ROE. Koska treasury sharet keinotekoisesti laskevat omaa pääomaa, niin se johtaa keinotekoisen korkeaan oman pääoman tuottoon. Käytännössä lasken tällöin myös ROE:n uudelleen, jos otan huomioon treasury sharet. Tällöin joudun arvioimaan täyttääkö uudelleen laskettu ROE ja Debt-to-Equity kriteerini, jollain kombinaatiolla. Esim. Opo 10, velkaa 10 ja nettotulos 3, jolloin ROE 30% ja debt-to-equity 100%. Jos treasuryt (10) huomioidaan, niin OPO onkin 20 ja ROE 15% sekä debt-to-equity 50%.
Jos on ideoita, joilla arvioida yritysten velkaisuutta yhteismitallisesti, niin laita tulemaan. Interest coverage on mielestäni hyvä arvo ja sen lisäksi voisin vielä ottaa mukaan quick ration, jolla arvioida yrityksen lainojen hoitokykyä. Ehkä debt-to-equity luvusta tulisi luopua kriteerinä?
Omien ostothan voi kirjata parilla tavalla:
Poista1.
Ennen ostoa OPO: 100 rahaa
Ostetaan omia 10 rahalla.
OPO oston jälkeen 90 rahaa.
2.
Ennen ostoa OPO: 100 rahaa
Ostetaan omia 10 rahalla.
OPO oston jälkeen 100 rahaa, jonka lisäksi treasury shares -10 rahaa. Yhteensä siis OPO 90 rahaa.
Molemmissa tosiaan kyse samasta asiasta ja samasta arvosta. Suomessahan jälkimmäistä ei voi edes käyttää, mutta jenkeissä tosiaan näyttävät kirjaavan omien osakkeiden ostot tuolla tavalla miinusmerkkisenä omana rivinään sen sijaan että suoraan kirjaisivat omien ostot voittovaroja tai muuta jakokelpoista omaa pääomaa vähentävänä.
Mutta tosiaan se miinus on molemmissa tapauksissa mennyt, eikä sitä voi laskelmallisesti palauttaa. Ei myöskään velan määrän arvioinnissa, koska kyseessä ei ole erä, jolla velkoja voi maksaa.
En nyt tunne Cloroxia, mutta epäilisin, että omia on ostettu ensin ja sitten on alkanut tehdä tappiota, mikä on vienyt OPO:n negatiiviseksi. Omien ostohan ei ainakaan Suomessa ole mahdollista, mikäli voittovarat eivät siihen riitä, joten en usko tuota, että OPO olisi suoraan omia ostamalla mennyt negatiiviseksi. Tappioita siihen tarvitaan.
"En ole ymmärtänyy miksi jotkin yrityksen osakkeitaan rahastoivat. Mitä hyötyä siitä on? Ei kai mikään yritys halua johtaa harhaan osakkeen omistajia keinotekoisen korkealla oman pääoman tuotolla, kuten alla kerron?"
Syy tuolle voi olla siinä, että haluavat ilmoittaa paljonko kulloinkin on käytetty rahaa omien ostoon. Tai sitten kyseessä voi olla joku jenkkien kirjanpitosäännös, jota Suomessa ei tosiaan ole. Olennaista on kuitenkin, että molemmissa se pienentää OPOa (siksi miinusmerkki).
Kyse ei ole keinotekoisen korkeasta oman pääoman tuotosta, koska omien osto nimenomaan ihan aidosti pienentää omaa pääomaa (palauttaa rahaa omistajille), jolloin tuoton pysyessä vakiona ROE-luku paranee.
Mikäli olisi vain yksi omistaja tai kaikilta omistajilta ostettaisiin omia takaisin samassa suhteessa, niin omien osto olisi täysin verrattavissa osinkoon (ja verottajakin helposti tulkitsisi tilanteen näin ainakin Suomessa) eikä tosiaan jaettuja osinkojakaan voida lisätä OPOon sen jälkeen, kun raha on jo palautunut omistajille.
Nyt kun tutkin hieman asiaa, niin pitää ehkä tehdä muutoksia strategiani tunnuslukuihin. Kiitos selventävästä vastauksesta!
PoistaDebt-to-equity ratio ei ole kovin hyvä mittari, jos yrittää arvioida yrityksen kykyä hoitaa velkaa. Velkaa ja korkoja maksetaan kuitenkin tuloksesta eikä varsinaisesti taseessa olevasta varallisuudesta.
Interest coverage on hyvä ja se kertoo kuinka hyvin EBIT-tulos kattaa korkomenot. Tässä olen käyttänyt kriteerinä lukua 10 eli korkomenot ovat korkeintaan 10% EBIT-tuloksesta. Tämä antaa bufferia korkojen maksuista suoriutumiseen vaikka tulos laskisi hetkellisesti.
Quick ratio olisi toinen hyvä mittari, jota harkitsen nyt ottaa käyttöön. Quick ratio kuvaa yrityksen kykyä lyhentää maksuun tulevia lainoja lyhyellä aikavälillä.
Lisäksi ROE:n käyttäminen yksinään tuntuu turhalta, koska se on suoraan kytkyssä velan määrään suhteessa pääomaan. Parempi tunnusluku olisi ehkä ROIC, jossa nähdään pääomarakenteesta riippumatta firman kyky tehdä tulosta pääomalle (vieraalle ja omalle).
Jatkampa tästä harjoituksia ja perehtymistä asiaan.