Pohdiskeluja sijoitusstrategiasta: Hajauttaminen, Active Share ja Tracking Error

Tässä tekstissä pohdiskelen miten oman strategian toteutumista olisi hyvä seurata. Käyttämästäni strategiasta on yhteenveto täällä. Olen päivittänyt sitä tänään ja pyrin tässä huomioimaan erityisesti "Muuta" osion kaksi viimeistä kohtaa 3 ja 4.

Tavoitteenani on maantieteellisesti ja toimialoittain hajautettu salkku, mikä on kuitenkin keskitetty kouralliseen laadukkaita yhtiöitä. Lisäksi vaadin, että salkkuni ei ole piiloindeksoitu. Miten saavutan tämän, jos en mittaa hajauttamista ja piiloindeksointia kuvaavia parametreja?

Ostaminen ja myyminen

Strategian toteutumisen arvioinnissa helpoin osio minulla on osakkeiden ostaminen. Tämä liittyy selvästi hankinta-ajankohtaan ja suurin osa vaatimuksista liittyy eksaktisti laskettaviin lukuihin. Käyn läpi seurantalistaani aika ajoin ja lasken mihin hintaan (kohdat 1 ja 2) olisin valmis yritystä ostamaan. Seurantalistalleni olen pyrkinyt alustavasti valikoimaan yrityksiä, jotka täyttävät muut strategiani vaatimukset (kohdat 3 - 10). Käyn läpi nämä vaatimukset kuitenkin tarkemmin ostosignaalin saatuani.

"Myyminen"- osiota en ole vielä päässyt soveltamaan strategiani käyttöönoton jälkeen. Tähän luultavasti tulee tarkennuksia ensimmäisen myyntini jälkeen, mutta ennen sitä annan strategian kehittymisen mennä omalla painollaan. En tällä hetkellä ole kiinnostunut myymään yhtäkään salkussani olevaa osaketta.

Piiloindeksointi

"Muut"- osiossa määrittelen velan ja satelliittisijoitusten lisäksi menetelmät hajautuksen ja piiloindeksoinnin mittaamiseen. Piiloindeksointia on tutkittu jonkin verran ja sen mittaamiseen on kehitetty menetelmiä. Warren Grahamin osinkopuu blogitekstistä innostuneen otin käyttööni "Active Share" (AS) ja "Tracking Error" (TE) parametrit.

AS mittaa käytännössä miten suuret painoerot ovat minun salkussani ja indeksissä. Jos omistaisin osakkeita indeksin mukaisin painoin, niin AS saisi arvon 0 %, jolloin poikkeamaa ei olisi. Tämä on siis täysin piiloindeksoitu salkku. Jos omistan vain yrityksiä, joita ei vertailuindeksiini kuulu, niin AS saisi arvon 100 %. Tällöin salkku olisi puhtaasti aktiivisesti hoidettu salkku. Pyrkimyksenäni on pitää AS yli 90 %.

TE mittaa salkkuni ja indeksin välistä tuottoeroa. Jos salkkuni tuottaa samoin kuin indeksi, niin TE saa arvon lähellä 0 %:a. Jos salkkuni tuottaa paremmin tai huonommin kuin indeksi saa TE positiivisia arvoja (> 0 %). Mitä suurempi arvo sitä parempi tai sitä aktiivisemmin hoidettu salkku. Tavoitteena on tietenkin, että aktiivisesti hoidettu salkku voittaa indeksin. Tämä pitää tutkia tarkemmin esimerkiksi keskimääräisten kuukausituottosuhteiden avulla, joita TE:n laskennassakin käytetään. Tavoitetasona voisi pitää arvoja TE > 5 %.

Käytän vertailuindeksinä sijoitusteni jakaumasta johtuen OMXH25:n ja S&P500:n keskiarvoa. Sijoittamismahdollisuuksista johtuen käytän vertailuun nimenomaan Seligsonin OMXH25 ETF:n ja SPY ETF:n keskiarvoa. Laskin AS:n 1.1.2014 mukaisesta salkkuni koostumuksesta ja sain arvoksi 94,15 %, joka on yli tavoitearvoni. Lisäksi laskin TE:n käyttämällä vuoden 2013 kuukausituottoja, jolloin sain TE:n arvoksi 2,72 %. Mielestäni tämä on melko matala luku, mutta tuottoihin en voi vaikuttaa kuin osakevalinnoilla. Pyrin kasvattamaan TE:tä lisäämällä salkkuuni mahdollisuuden satelliittisijoituksiin.

Laskiessani TE:tä huomasin, että keskimääräinen kuukausituottosuhteeni indeksiin verrattuna oli negatiivinen -1,42 %. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin salkkuni tuotti indeksiä huonommin viime vuonna. Jos tähän arvoon yhdistää TE:n 2,72 %, niin saamme mielenkiintoisen tuloksen. Nimittäin TE kuvaa vaihteluväliä, jolla tuottoni on 68 % todennäköisyydellä, keskimääräiseen tuottoon nähden. Tämä on helpoin selittää esimerkin kautta: Oletetaan, että indeksi tuottaa kuukaudessa keskimäärin 5 %, jolloin minun salkkuni tuottaa kuukaudessa keskimäärin 5 - 1,42 % = 3,58 %. Tämän jälkeen voin TE:n avulla laskea vaihteluvälin, jossa kuukausituottoni ovat 68 % todennäköisyydellä. Tuottojen alaraja on 3,58 % -TE = 0,86 % ja tuottojen yläraja on 3,58 % + TE = 6,3 %.

Tämän perusteella olen tyytyväinen salkkuni AS-arvoon ja pyrin kasvattamaan TE-lukua sallimalla korkeariskisten satelliittien lisäämisen salkkuuni. Jatkan lukujen seuraamista, jotta salkkuni ei pääse piiloindeksoitumaan. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin vaihtaa strategiaa ja alkaa sijoittamaan suoraan indekseihin. Tämä voi olla hyvinkin harkitsemisen arvoista, jos salkkuni tuottaa indeksiä huonommin jatkuvasti sanotaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Hajauttaminen

Hajauttamista on monenlaista ja hetken aikaa asiaa pohdittuani päädyin siihen lopputulokseen, että salkussani on hyvä olla firmoja useilta toimialoilta ja lisäksi niiden liikevaihdon on hyvä jakautua usean maan ja alueen kesken.

En halunnut kuitenkaan alkaa luokittelemaan salkussani olevia yrityksiä itse, joten valitsen Reutersin toimialaluokituksen. Tämä siitä syystä, että voin syöttää Reutersin hakuun eri pörssien yrityksiä ja suurimmalle osalle löytyy toimialamääritelmä. Käytän toimialajaossa hyvin karkeaa jakoa ja tavoitteenani on, että seuraavilta toimialoilta löytyisi edustus salkustani:

• Energia
• Perusmateriaalit
• Teollisuus
• Sykliset hyödykkeet ja palvelut
• Ei-sykliset hyödykkeet ja palvelut
• Finanssi
• Terveydenhoito
• Teknologia
• Telekommunikaatio
• Yleishyödyllinen

Tällä hetkellä salkustani löytyy kaikista muista luokista edustus paitsi telekommunikaatio ja teollisuus toimialoilta. Jakauma on esitetty graafisesti salkku sivulla. Entä maantieteellinen hajauttaminen?

Maantieteellinen hajauttaminen on mielestäni syytä perustua liikevaihdon maantieteellisen jakaumaan. Ei pörssien kotipaikkojen jakaumaan eikä yhtiöiden kotimaan mukaiseen jakaumaan. Se mistä raha tulee ratkaisee. Toinen vaihtoehto tietenkin olisi liikevoiton maantieteellinen jakauma, mutta ensimmäisen vilkaisun perusteella se tieto on huomattavasti heikommin saatavilla.

Seuraavaksi pyrin muodostamaan liikevaihdon maantieteellisen jakauman omassa salkussani. Tarkastellaan tätä ensin esimerkki yrityksen avulla, minkä paino salkussani on 10 % ja yrityksen liikevaihdosta tulee puolet Yhdysvalloista, 25 % Euroopasta ja loput 25 % Aasiasta. Tällöin salkkuni altistuu 0,1*0,5= 5 % osuudella Yhdysvaltoihin, 0,1*0,25 = 2,5 % osuudella Eurooppaan ja 2,5 % osuudella Aasiaan. Yksinkertaista, eikö?

Ongelmia ilmenee kuitenkin siinä miten maantieteelliset alueet on jaettu. Osa yrityksistä raportoi liikevaihtonsa maittain ja osa suurempina taloudellisia alueita kuvaavina segmentteinä. Tässäkään en halua keksiä pyörää uudestaan ja käytän pohjana salkkuni yhtiöiden eniten käyttämää jaottelutapaa. Tehtävän osoittautuessa alunperin luultua vaikeammaksi päädyin hyvin yksinkertaiseen jakoon, mutta silti jouduin tekemään kompromisseja tiedon todenmukaisuuden kustannuksella. Jaoin liikevaihdon neljään alueeseen USA:aan, EMEA:an (Eurooppa, Keski-Itä ja Afrikka), APAC:iin (Aasia ja Tyynimeri) ja määrittelemättömään. Vaikka jako on yksinkertainen, niin tämä antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan liikevaihdon jakaumasta maantieteellisesti.

Laskemani maantieteellinen liikevaihdon jakauma on esitetty salkku sivulla. Suurin osuus on EMEA:lla, josta liikevaihtoa tulee 46,9 %. Iso osa noin 31,5 % tulee Yhdysvalloista ja vain noin 19,6 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Loput noin 2 % tulee määrittelemättömistä kohteista, minkä osuus voitaisiin tulkita (huumorimielessä) vaikka laskettujen arvojen virhemarginaaliksi. Laskelmissani käytin mm. seuraavia oletuksia: WMT:n kansainvälisen liikevaihdon jaoin kauppojen lukumäärän perusteella ja Chevronin liikevaihdon oletin jakautuvan öljyn tuotannon mukaisesti. Laskelmia on syytä tarkentaa jatkossa. Lisäksi haluaisin jakaumassa selvästi esiin Afrikan ja BRIC maiden osuudet.

Vuokralla vai laina-asunnossa?

Omalla kohdallani päätökset asumisen suhteen ovat hyvin ajankohtaisia, sillä ASP-tilin ehdot tulevat täyteen huhtikuussa. Halusin vielä selvittää tarkemmin, että onko oman asunnon osto todella kannattavampaa kuin vuokralla asuminen. Tähän arvioon liittyy tietenkin paljon epävarmuuksia ja siihen voi vaikuttaa monet asiat, kuten työpaikan vaihto, muutokset perhe-elämässä tai markkinakorkojen sekä vuokrien muutokset. Pyrin kuitenkin tekemään realistisen arvion, joka olisi myös konservatiivinen vuokraamisen kannattavuuden suhteen.

Monet sijoittajat ajattelevat, että oma asunto ei ole varallisuutta eikä varsinaisesti sijoitus, koska se ei tuota mitään. Oma asunto itseasiassa tuo kuluja, kuten vastikkeen, asuntolainan korot ja remonttikustannukset. Itse olen kuitenkin ajatellut asian siten, että asuisin ensiasunnossani 10 vuotta, jonka jälkeen muuttaisin takaisin vuokralle tai toiseen isompaan asuntoon yhdessä perheeni kanssa. Tämän jälkeen en suinkaan myisi ensiasuntoani vaan jättäisin sen vuokralle. Tällöin asunto muuttuisi sijoitukseksi, joka tuottaa kassavirtaa saatavien vuokrien muodossa.

Tein laskelman, jossa oletin seuraavaa: Ostan 1.1.2015 ensiasunnokseni 45 neliöisen kaksion 20 vuoden laina-ajalla. Keskimääräinen lainankorko on 3,35 % ja laina lyhennetään tasaerin (sama summa maksettavaa joka kuu). Asunnon markkina-arvo on 162ke, johon otan velkaa 145ke ja rahoitan itse 17ke. Oletan lisäksi, että asunnon vastike on 180 euroa/kk ja vastaavanlaisen asunnon vuokra on 800 euroa/kk. Sekä asunnon vastike että vastaavan asunnon vuokra ja asunnon arvo nousee 2 % vuodessa. Vuokraan asuntoni vuonna 2025 ja muutan tällöin itse vuokralle. Vapaita kassavirtoja diskonttaan 6 % korolla, jonka oletan saavani (nettona) sijoittamalla osakemarkkinoille.

Taulukko 1. Laskelman tarkemmat luvut.

Yllä olevasta taulukosta 1 löydät tarkempia lukuja laskelmasta. Erityisesti keltaisella merkityt kohdat ovat kiinnostavia. Jos asuisin vuokralla koko ajan 2015 - 2040 ja sijoittaisin sekä alkupääomani 17ke että vuokran jälkeen säästöön jääneet rahat osakkeisiin (keskimäärin 6 % nettotuotto vuodessa), minulla olisi vuonna 2040 88ke käteistä. Jos taas ostaisin asunnon, jossa asuisin 2015-2025 ja tämän jälkeen muutaisin itse vuokralle sekä vuokraisin asuntoni 2025 - 2040 väliseksi ajaksi, jonka jälkeen myisin sen 10 % alennuksella, minulla olisi verojen jälkeen 159ke käteistä. Tämä on lähes tuplasti verrattuna vuokralla asumiseen.

Jäikö minulta jotain huomaamatta tai onko laskelmissani jotain liiallista optimismiä/pessimismiä? Pistä kommentti, niin voidaan miettiä asiaa yhdessä!

Ostaisinko Outoteciä?

Ennen varsinaiseen aiheeseen menoa haluan mainita, että olen päivittänyt strategia sivuani tarkentamalla muutamia kohtia ja salkkuni sisällön olen laittanut vastaamaan tammikuun lopun tilannetta. Lisäksi olen koittanut ahkerasti jatkaa tekstisarjan "Salkkuni yhtiöt" kirjoittamista. Tämän viikonlopun aikana pitäisi vielä tulla Fortumia koskeva osa 2 ulos. Aiemmin olen kirjoittanut Tikkurilasta ja lupailin, että seuraava osa käsittelisi Strayer Educationia. Totesin kuitenkin, että kirjoitan Strayeriä käsittelevän tekstin loppuun vastaa niiden tulosjulkistuksen jälkeen.

Mutta aiheeseen, Outotec (OTE1V) on kasvanut merkittävästi koko pörssissä olo aikansa ja jopa ennen sitä. Tein pikaisen analyysin Outotecistä, jotta voin arvioida olisiko nykyinen arvostus hyvä ajankohta aloittaa osto-ohjelma. Salkkuani säilyttävän Nordnetin julkaiseman tarjouksen takia osakekaupat ovat hyvinkin edullisia ensi maanantaina. Tämä mahdollistaa hyvinkin pienien summien sijoittamisen kulujen pysyessä kuitenkin reilusta alle 1 %:n ja itse harkitsen ostavani Outoteciä maanantaina noin 300 eurolla. Tämä myös mahdollistaa merkittävät lisäpanostukset myöhemmin, jos kurssi laskee, jolloin keskihintani tippuu myös merkittävästi. Outotecin paino salkussani voisi nousta 10 - 20 %:iin osto-ohjelman päätyttyä.

Outotecin oma pääoma vuoden 2013 lopussa oli 2,64 euroa per osake. Viime vuoden osakekohtainen tulos oli 0,51 euroa per osake. Näiden perusteella Outotecin 7 euron osakekurssilla arvostukseksi muodostuu P/E =  13,7 ja P/B = 2,65. Yhtiön liiketoiminta on kehittynyt vuosien 2003 - 2013 välillä suotuisasti alla olevan taulukon 1 mukaisesti. Arvojen kehittymistä on havainnollistettu myös kuvissa 1 ja 2.

Taulukko 1. Outotecin liiketoiminnan kehitys 2003 - 2013.

Vuosi	ROE (%)	Liikevaihto (mEUR)	Liikevoitto (mEUR)
2013	19,40	1 911,50	141,90
2012	29,40	2 087,40	184,30
2011	20,90	1 385,60	111,90
2010	7,60	969,60	41,60
2009	14,90	877,70	58,60
2008	42,60	1 217,90	120,20
2007	43,30	1 000,10	96,10
2006	29,10	740,40	51,60
2005	16,30	556,20	24,30
2004	11,80	425,60	10,80
2003	6,60	365,90	7,90

Kuva 1. Outotecin liikevaihdon ja liikevoiton kehitys vuosien 2003-2013 välillä.

Kuva 2. Outotecin oman pääoman tuoton kehitys vuosien 2003-2013 välillä.

Outotecin oman pääoman tuotto (ROE) on ollut keskimäärin 21,99 % tarkasteluvälillä. Lisäksi liikevaihto ja liikevoitto ovat kasvaneet huimaa tahtia tarkasteluvälillä, keskimäärin 20,46 % ja 51,58 % vuodessa. Taulukon mukaiseen huimaan kasvuun en kuitenkaan usko tulevaisuudessa, vaikka Jim Rogers Taulouselämän haastattelussa sanookin, että raaka-aineista on aina krooninen pula.

Olen pyrkinyt ottamaan käyttööni jotain nykyarvomallia, joka diskonttaa tulevaisuuden tuotot nykyarvoonsa. Vapaan kassavirran malli on kohtuu haastava, sillä tilinpäätöksissä harvoin on vapaata kassavirtaa valmiina, vaan se pitää itse laskea. Luovuin tämän menetelmän käytöönottopyrkimyksistä viimeistään lukiessani tämän tekstin ja siihen liittyvät kommentit.

Löysin netistä kuitenkin hyvin yksinkertaisen työkalun, joka perustuu osakekohtaisen tuloksen kautta nykyarvon mallintamiseen. Mallin laskut on helppo toteuttaa myös taulukkolaskentaohjelmalla. Laskin työkalulla Outotecin osakkeen arvon eri kasvuoletuksilla. Tulokset on esitetty taulukossa 2, missä on oletettu 12 % diskonttauskerroin ja 0,51 euron osakekohtainen tulos.

Taulukko 2. Outotecin osakkeen arvo eri kasvuoletuksilla.

Osakkeen arvo	Kasvu (2025->)
Kasvu (2014-2024)	2,00%	2,50%	3,00%
5,00%	6,37 €	6,52 €	6,70 €
7,00%	7,30 €	7,49 €	7,70 €
10,00%	8,97 €	9,22 €	9,50 €

Osakkeen nykyinen 7 euron arvostus vastaa hyvin taulukossa 2 laskettuja arvoja. Outoteciltä odotetaan arvostuksensa perusteella noin 6 % (osakekohtaisen tuloksen) kasvua seuraavalle vuosikymmenellä ja sen jälkeen inflaation mukaista (osakekohtaisen tuloksen) kasvua. Malli on melko herkkä oletuksille, sillä optimistisimman 9,5 euron arvon ja pessimistisimmän 6,37 euron arvon välillä on eroa noin 50 %.

Tarkastellaan vielä Outotecin arvostusta vertaamalla oman pääoman tuottoa osakkeen P/B arvostukseen. Pitkän aikavälin ROE on keskimäärin ollut 21,99 %, mutta turvamarginaalin lisäämiseksi ei huomioida kaivosbuumin huippuvuoden 2007 kannattavuutta, jolloin keskimääräiseksi ROE:ksi saadaan 19,86 %. Lasketaan mikä Outotecin osakkeen hinta pitäisi olla, jotta sijoittaja saisi 12 % tuoton

12 % = ROE/(P/B)    =>

P = B* ROE/12 %.

Outotecin osakekohtainen oma pääoma eli kaavassa B oli vuoden 2013 lopulla 2,64 euroa ja käyttämällä 19,86 %:n ROE:ta saamme osakkeen hinnaksi P = 2,64 euroa *19,86/12 = 4,37 euroa. Tämä vastaa viime vuoden osakekohtaisella tuloksella arvostusta P/E = 8,57, mikä tuskin on kovin realistinen voimakkaasti kasvavalle yhtiölle. Ostamalla yritystä tähän hintaan sijoittaja saa kuitenkin melkoisen turvamarginaalin, sillä hintaa voi sanoa jo halvaksi.

Voimme muodostaa taulukon 2 tulosten ja toisella menetelmällä lasketun 4,37 euron arvon perusteella Outotecin osakkeelle hinnan, jota halvemmalla ostava ei ainakaan kovin huonoa sijoitusta tee. Laskemalla keskiarvon taulukon 2 arvoista saamme tulokseksi 7,75 euroa. Jos oletamme, että taulukon 2 kasvuvaihtoehdot toteutuvat 50 % todennäköisyydellä ja toisella 50 % todennäköisyydellä liiketoiminta ei kasva nykyisestä, niin tällöin voimme arvioida Outotecin arvon olevan P = 0,5*7,75+0,5*4,37 = 6,06 euroa.

Ostamalla maanantaina halpojen kaupankäyntikulujen innoittamana Outoteciä noin 300 eurolla hintaan 7 euroa kappale, joudun tekemään lisäostoja alle 6 euron, jotta keskihintani on alle arvioidun 6,06 euron arvon. Osto-ohjelmani voisi näyttää esim. tältä: 40 kpl hintaan 7 euroa, 150 kpl hintaan  6 euroa ja 170 kpl hintaan 5,5 euroa. Tällöin ostaisin yhteensä 360 outotecin osaketta keskihintaan 5,875 euroa per osake.

Lasketaan lopuksi vielä kevennys mielessä, mikä Outotecin osakkeen arvo olisi, jos olettaisimme osakekohtaisen tuloksen (liikevoiton) kasvun jatkuvan entisellään seuraavan viiden vuoden ajan ja sen jälkeen inflaation tahtiin 2,5 % vuodessa. Nimittäin vuosien 2003-2013 välillä liikevoitto on kasvanut keskimäärin 51,58 % vuodessa ja syöttämällä nämä tiedot yhdessä 12 % tuottovaatimuksen ja 0,51 euron EPS:n kanssa aiemmin linkittämääni työkaluun saamme tulokseksi 31,9 euroa. Aloittamalla osto-ohjelman hinnasta 7 euroa voin naureskella matkalla pankkiin, jos liikevoitto kehittyisi viime vuosikymmenen tapaan, mutta en menettäisi yöuniani vaikka kasvu jäisikin merkittävästi lähemmäksi tekstissä arvioituja lukuja.

Lähteet:

Outotecin kotisivut, sijoittajille osio, tilinpäätökset ja vuosikertomukset: http://www.outotec.com/fi/Sijoittajille/Raportit-ja-presentaatiot/ (viitattu 7.2.2014).

Ostaisinko Nokian Renkaita?

Nokian Renkaat on kasvanut roimasti viime vuosikymmenen aikana. Tein arvion Nokian Renkaiden arvosta diskonttaamalla tulevaisuuden osingot nykyarvoonsa. Nokian Renkaat on nostanut osinkoaan vuodesta 2002 lähtien keskimäärin noin 30 % vuodessa ja viime vuonna osakekohtainen osinko oli 1,45 euroa. Tein laskuissani seuraavat oletukset:

• Osakkeen arvo on tulevaisuuden osinkojen nykyarvojen summa
• Tulevaisuuden osinkojen kasvuun oletetaan 5 % turvamarginaali => kasvu 25 % vuodessa
• Kasvu jatkuu vuoteen 2015 asti 90 % varmuudella
• Kasvu jatkuu 2016-2020 75 % varmuudella
• Kasvu jatkuu 2021 - 2025 50 % varmuudella
• Kasvu hidastuu 6 %:iin vuodessa 2026 alkaen ja kasvun varmuus on vain 25 %
• Tuottovaatimus (diskonttauskerroin) on 12 %

Tämän jälkeen voidaan laskea Nokian Renkaiden arvo summaamalla tulevaisuuden diskontatut osingot. Ottamalla huomioon yllä listatut oletukset sain Rinkuloiden nykyarvoksi 30,36 euroa per osake. Nokian Renkaiden osake on laskenut viime aikoina melkoisesti ja tämän päivän (4.2.2014) päätös kurssi oli  30,9 euroa. Osake treidaa siis hyvin lähellä laskemaani nykyarvoa.

Toisaalta voimme unohtaa kasvun ja arvioida osakkeen arvoa ROE:n ja P/B arvostuksen kautta. Nokian Renkaiden oma pääoma oli Q3:n jälkeen 1443,6 miljoonaa euroa, joka on jatkanut kasvuaan vuoden 2012 Q3 vastaavasta 1349,4 miljoonasta eurosta noin 6,98 %. Tämän perusteella voimme arvioida, että Q4 raportissa osakekohtainen oma pääoma on kasvanut noin 7 % viime vuotisesta 10,85 eurosta ja ollen 11,6 euroa.

ROE on ollut keskimäärin 22 % vuosien 2002 - 2012 välisenä aikana. Jos tästä poistetaan vuoden 2009 pohjanoteeraus ja huippuvuoden 2004 arvot, niin keskimääräiseksi ROE:ksi saamme 22,5 %. Tällöin 12 % tuottovaatimuksella osake pitäisi olla arvostettuna P/B = 1,875. Jos oletamme, että osakekohtainen omapääoma on tällä hetkellä aiemmin laskemani 11,6 euroa, niin Nokian Renkaiden arvoksi saamme 1,875*11,6 euroa = 21,77 euroa. Tämä on huomattavasti alle aiemmin laskemani 30,36 euron arvon. Tämä jälkimmäinen menetelmä ei ota kuitenkaan huomioon kasvua vaan olettaa, että osakekohtainen omapääoma pysyy 11,6 eurossa ja ROE 22,5 %:ssa. Nokian Renkaat on kuitenkin pystynyt kasvattamaan osakekohtaista omaa pääomaa vuosien 2003-2012 välillä lähes 20 % vauhdilla, joten laskettu arvo ei varmasti ole koko totuus.

Tällä hetkellä markkina on yleisesti alavireessä ja Nokian Renkaiden osaketta voi painaa Suomen valtion verokohteluun liittyvät epävarmuudet vielä lisää. Lisäksi laskemiini arvoihin liittyy epävarmuuksia melkoisesti. Voiko Renkaat jatkaa kasvuvauhtiaan? Voiko Renkaat pitää kannattavuuttaan yllä kasvun jatkuessa? Tästä syystä jään odottelemaan edelleen parempaa ostopaikkaa, jossa on enemmän turvamarginaalia osakkeen halvan hinnan puolesta.

Aikataulua tulosjulkistuksiin, Q4/2013

Tässä nopea katsaus omassa salkussani olevien yritysten tulosjulkistusajankohtiin. Merkintä on lähinnä itseäni varten tehty, mutta toimii muistutuksena jo alkaneesta tuloskaudesta myös muille. IBM aloittaa tänään ja viimeisenä on kuukauden päästä Strayer. En odota yllätyksiä yhdeltäkään, mutta uskon Fortumin tuloksen olevan heikko.

21.1. IBM
31.1. Chevron
3.2. Aflac
4.2. Fortum
10.2. Tikkurila
14.2. Technopolis
18.2. Medtronic
20.2. Wal-Mart
21.2. Strayer Education

Uusi osinkoaristokraatti salkkuuni: Miksi ostan Chevronia?

Tässä hyvin lyhyt ja yksinkertainen selvitys miksi Chevron (CVX) sopii strategiaani.

1. Ostohinta:

Pitkän aikavälin keskiarvo ROE:lle on 19,28 % ja yhtiö arvostetaan tällä hetkellä suhteessa omaan pääomaansa kertoimella P/B=1,578. Tällöin staattiseksi tuotoksi tulee 19,28 %/1,578 = 12,22 %. [lähde: ycharts.com]

2. Arvostus:

P/E = 9,7 < 20 ja P/S = 0,98 < 1,5 [lähde: finance.google.com]

3. Osinko:

Chevron on osinkoaristokraatti ja on nostanut osinkoaan 25 vuotta putkeen. [lähde: chevron.com]

4. Kannattavuus:

Pitkän aikavälin ROE on 19,28 % ja se on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut välillä noin 11 % - 24 %. [lähde: ycharts.com]

5. Velkaisuus:

Dept/equity vastaa alalla olevia arvoja ja on ollut vuosina 2010 - 2012 keskimäärin 0,72, kun verrokki yhtiöllä Exxon Mobilella (XOM) vastaava luku on 1,03. Jos laskuissa huomioidaan takaisin ostetut osakkeet, joita ei vielä ole mitätöity (ns. Treasury Stock), niin luvut muuttuvat hieman. Muunnettu dep/equity saa tällöin arvon 0,58, joka ei ole merkittäväsi XOM verrokin 0,48 arvoa suurempi. [lähde: http://seekingalpha.com/article/1245371-battle-of-the-big-oils-which-has-the-better-balance-sheet-exxon-mobil-or-chevron]

6. Tase:

Chevronilla on goodwilliä vain noin 2 % taseestaan, mikä on todella vähän myös yritysostoin kasvaneelle yhtiölle. [lähde: http://seekingalpha.com/article/1245371-battle-of-the-big-oils-which-has-the-better-balance-sheet-exxon-mobil-or-chevron]

7. Kilpailuetu:

Chevronilla on vahva markkina-asema ja on maailman ykkönen premium jalosteöljyissä. Yrityksellä on kokonsa puolesta selkeä vallihauta ympärillään vaikkakin alalla on myös muita isoja kilpailijoita (Exxon Mobile, Royal Dutch Shell, BP). Yhtiöllä on pienemmät kulut ja korkeampi kannattavuus kuin alalla keskimäärin. [lähde: http://www.stock-analysis-on.net/]

8. Johto:

Johto on sitoutunut omistaja-arvon kasvuun pitkäjänteisesti asettamalla pitkän aikavälin tavoitteita ja keskittymällä kannattavaan kasvuun. Yritys jakaa kasvavaa osinkoa ja ostaa omia osakkeitaan takaisin. Johdon antamat ennusteet ovat olleet kohtuu luotettavia, sillä liiketoiminta on myös kokonsa puolesta melko stabiilia. Yrityksen johto on asettanut realistisen kasvutavoitteen, jonka mukaan Chevron tuottaisi 3,3 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2017. Vuonna 2012 tuotto oli 2,8 miljoonaa barrelia päivässä, joten kasvutavoite on noin 3,4 % vuodessa. Tämä on mielestäni varsin realistinen. Yrityskaupat näyttävät onnistuneen myös hyvin, sillä ostettavat kohteet ovat tuottaneet odotetunlaisesti. Ostetuista kohteista ei ole myöskään jäänty goodwilliä taseeseen. Johto täyttää yllä olevan perusteella neljä kriteeriäni seitsemästä.

Johdolla ei kuitenkaan ole merkittävää omistusta itsellään, sillä esim. CEO:lla on Chevron omistusta vain noin 9,2 m USD, joka on alle puolet esim. vuoden 2011 tuloista. Lisäksi viimeisen 12 kk aikana sisäpiirimyyntejä on ollut yhteensä 59 m USD. Lukemalla muutaman CEO:n John Watsonin kirjeen osakkeen omistajille olen kuitenkin luottavainen yrityksen johtoon ja erityisesti siihen, että he ovat sitoutuneet ensisijassa kasvattamaan osakkeen omistajien varallisuutta.

9. Kysyntä:

Öljyn loppumisesta on ollut puhetta viimeiset 40 vuotta ja aina loppuminen on ollut 50 vuoden päässä. Jatkuvasti teknologian kehittyessä pyritään kuitenkin hyödyntämään uusia lähteitä ja öljytuotteiden kysyntä ei ole murroksessa. Teknologia kehittyy myös kulutuspuolella, mikä edesauttaa kysynnän säilymistä pitkälle yli sijoitushorisonttini. Olen myös sitä mieltä, että muunlaiseen varastoitavaan energiaan, kuten vetyyn tai akustoihin on edelleen pitkä matka maailmanlaajuisesti.

Henkilökohtainen talouden hoito, osa 2 (budjetti ja tavoitteet vuodelle 2014)

Kirjoitin aiemmin menoista ja tuloista blogia aloittaessa viime vuoden toukokuussa. Moni asia toukokuun helteiden lisäksi on muuttunut. Tarkoituksenani oli säästää hätärahastoon sopiva summa ja onnistuessani olisin saanut ostaa itselleni lahjaksi hyvää viskiä kevään kylmien iltojen lämmikkeeksi. Toisaalta epäonnistuessani joutuisin myymään autoni ja siten leikkaamaan kulujani. Tämä oli keppi/porkkana tyylinen motivointi itselleni, missä epäonnistuin. Tällä hetkellä hätärahastossani on reilun kahden kuukauden vuokramenot (1000 euroa, touhutonni), viskiä en saanut ostaa ja auton jouduin myymään.

Onneksi olen muuttanut lähemmäs työpaikkaa huomattavasti parempien julkisten kulkuyhteyksien päähän, joten autolle on ollut huomattavasti vähemmän tarvetta. Työmatkat sujuu kätevästi linja-autolla erittäin edullisesti verrattuna autoiluun ja lisäksi bussilla on koko matkan ajan bussikaista käytössä. Työmatkan kesto pysyy siis noin 20 minuutissa myös ruuhka-aikana, jolloin tie on aina aivan tukossa. Auton myynti vapautti pääomaa ja lisäksi laski kuluja merkittävästi. Lisäksi olo on todella huoleton samaan tyyliin, kuten vanha sanontakin menee: "Hevoseton mies on huoleton".

Muita muutoksia toukokuusta ovat olleet opintolainalyhennysten aloittaminen ja sähly/futsal vuorojen aloittaminen sunnuntaisin. Tarkoituksenani olisi maksaa opintolaina tämän vuoden aikana pois, mikä vaatii normaalin lyhennyksen (400 euroa/kk) lisäksi ylimääräisiä lyhennyksiä. Velkaa on yhteensä tammikuun alussa 12830 euroa. Tipattomuuteen pyrkimykseni voimasta perustin kaveriporukalleni säbävuoron viikonlopuiksi, mikä toivoittavasti vähentää alkoholin kulutusta. Tästä on jo positiivisia kokemuksia, sillä vuoro alkoi jo viime syksynä.

Työpaikkani vaikuttaa hyvinkin stabiililta tällä hetkellä ja vaikka mitä tapahtuisi, niin ainakin tämä vuosi on täysin työllistetty. Olen täysin luottavainen, että kuukausittainen tuloni pysyy samalla tasolla koko vuoden. Vakiintuneiden tulojen perusteella minun on helppo muodostaa budjetti vuodelle 2014. Verotus voi kuitenkin muuttaa nettopalkan tarkkaa arvoa.

Tulot:

+2346,26 euroa   nettopalkka
-138,35 euroa      työpaikkaruokailu ja vakuutuskassa

Palkka käteen: 2207,91 euroa

Menot:

-452,00 euroa      vuokra
-120,00 euroa      ruokaostokset
-150,00 euroa      juhliminen ja viikonloppumatkat
-45,00 euroa        bussilippu
-100,00 euroa      vaihtuvat menot (vaatteet, lääkkeet, lahjat jne.)
-1000,00 euroa    opintolainalyhennys (400 euroa ) ja ASP-säästö (600 euroa)

Menot yhteensä: 1867,00 euroa

Säästöt:

+2207,91 euroa    palkka käteen
-1867,00 euroa     menot yhteensä

Säästöön yhteensä: 340,91 euroa

Budjettiin merkitsin opintolainalyhennyksen ja ASP-säästön samalle riville, koska ASP-tavoitesumma tulee täyteen huhtikuussa ja toukokuusta alkaen lyhennän koko summalla opintolainaani. Tällä menetelmällä saan lyhennettyä 12830 euron opintolainaani yhteensä 9600 euroa. Tämän lisäksi vaaditaan ylimääräisiä lyhennyksiä 3230 euroa, jotka aion raapia kokoon huhti-toukokuussa maksettavalla noin 1500 euron vuosibonuksella ja siihen mennessä kertyneillä 340 euron kuukausisäästöillä, joka tekee yhteenä noin 1700 euroa. Kesäkuusta alkaen siirrän säästöön yhteensä riville lasketun 340 euron summan osakesalkkuuni.

En voisi olla tyytyväisempi autoni myyntiin tällä hetkellä. Se on helpottanut tavoitteiden saavuttamista huomattavasti, mutta yhdessä asuinpaikan muutoksen kanssa autottomuus ei ole vähentänyt merkittävästi esimerkiksi urheilumahdollisuuksiani. Yllä esittämässäni budjetissa ei ole arvioitu kertamenoja, kuten sähkölaskua, pidempiä lomamatkoja tai muita yllättäviä lääkäri kuluja. Sinne on kuitenkin laitettu vaihtuvat menot rivi 100 euron summalla, mikä on asetettu ehkä kohtuu tiukaksi. Pyrin seuraamaan budjetissa pysymistäni kerran kuukaudessa ja raportoimaan siitä myös tänne.

Lisäksi yksi noin vuoden verran mietintämyssyssä ollut asia tuli hoidettua toukokuun jälkeen. Nimittäin, siirsin osan auton myynnistä tulleista varoista korkosijoituksiin liittymällä usean S-osuuskaupan omistajajäseneksi. Liityin yhteensä kymmeneen osuuskauppaan 935 euron summalla, jotka viime vuoden toteutuneiden osuusmaksun korkojen perusteella maksavat 114 euroa korkoja eli tuotoksi pitäisi muodostua mainiot noin 12,19 %. Korot siirrän yhdessä s-bonusten ja maksutapa edun kanssa osakesalkkuun aina sopivin väliajoin esimerkiksi osakeostojen yhteydessä.

Tässä vielä lähtötilanne ja tavoitteet vuodelle 2014:

1.1.2014.
Opintolaina -12830 euroa
Osakesalkku +12135 euroa
ASP-säästöt +14510 euroa
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa

31.12.2014.
Opintolaina +-0 euroa
Osakesalkku +16000 euroa
ASP-säästöt +16910 euroa
Korkosäästöt (S-osuudet) +935 euroa

Muut tavoitteet:

Liikuntasuorituksia heiaheiaan yli 300 kpl.
Vähintään yksi täysin tipaton kuukausi.
Asuntolaina tarjousten kilpailuttaminen.
Viikon aurinkoloma.
Viikon lasketteluloma (varattu jo tammikuun loppuun).