Kesäkuun ostokohde (ICE)

Koronakriisin alkaessa salkussani ei ollut käytännössä yhtään käteistä. Helmikuussa myin Betssonin pois suunnitelmani mukaan ja talletin säästöjä salkkuun. Maaliskuussa sama kohtalo oli Pandoralla. Molemmilla kerroilla salkkuun päätyi uusia yrityksiä tilalle. Samalla arvo-osuustileille kertyneet osingot meni kiertoon.

Huhtikuussa talletin rahaa sekä Nordnettiin että Lynxiin ja salkkuun lisättiin Fortumia. Toukokuussa salkkuun tuli lisäykset kaikkiin kolmeen aiemmassa tekstissäni esiteltyyn yritykseen.

Tämä teksti jatkaa yritysesittelyjä samaan tyyliin, mutta tällä kertaa on tarkastelussa kesäkuun ostokohde Intercontinental Exchange.

Toteutin oston Lynxin puolella 3,5 dollarin kaupankäyntipalkkiolla hintaan 96,98 USD. Lisäyksen suuruus oli 14 osaketta aiemman 10 osakkeen kaveriksi.

Intercontinental Exchange (ICE)

ICE on yhdysvaltalainen pörssioperaattori, joka pyörittää New Yorkin pörssiä (NYSE), futuuri- ja optiokauppapaikkoja sekä eri selvitysyhtiöitä. Lisäksi ICE tarjoaa erilaisia palveluja kaupankäyntidatan ympärillä, kuten hintadataa, analytiikkaa ja niihin liittyviä teknologioita. ICE toimii globaalisti, mutta liikevaihto on keskittynyt yhdysvaltoihin. 2/3 tulee jenkkilästä ja 1/3 tulee muista maista, käytännössä kokonaan briteistä.

ICE:llä on kaksi raportointisegmenttiä:
1. Kaupankäynti ja selvitys,
2. Data ja listautumiset.

Trading tuo liikevaihdosta noin 60% ja data noin 40%. Trading puolella on muutamia suuria yksittäisiä asiakkaita (välittäjiä), jotka tuovat jopa noin 15% tradingistä. ICE odottaa, että tälläisen asiakkaan mennessä konkurssiin, muut alan toimivat ottaisivat hoitaakseen vastaavat kaupan välitykset, mutta sillä ei olisi juuri merkittävää vaikutusta ICE:n liikevaihtoon. Datapuolella yksikään asiakas ei tuo yli 10% liikevaihdosta. Käytännössä bisnes on hyvin keskittynyttä, mutta kaupankäyntirakenteen ja välittäjien takia bisnes lopulta on hyvin hajautettua, sillä välittäjät palvelevat tuhansia ellei jopa miljoonia asiakkaita kuten piensijoittajia. Lisäksi varsinkin NYSE ja datapuoli tarjoaa tietyllä tapaa täysin uniikkia palvelua asiakkaille, koska sitä (NYSE:n dataa) ei saa mistään muualta.

ICE:n markkinaosuus markkinadatasta on reilu 6% ja kaupankäynnistä noin 45%. Jos katsoo 12 kaupankäynnissä ja datapuolella toimivaa yritystä, niin niiden liikevaihto (TTM) on yhteensä 38 miljardia, josta ICE:n osuus on noin 7,1 miljardia. ICE:n ottaa liikevaihtona siis jopa 20% koko markkinasta. Ehkä vielä mielenkiintoisempaa on katsoa tulosta. 12 yrityksen joukko tekee yhteensä tulosta (TTM) noin 4,4 miljardia. ICE saa tästä kassaansa 2,1 miljardia eli lähes puolet. Jossain segmenteissä varsinkin kaupankäyntipuolella ICE ei ole markkinajohtajana, mutta edellä esitetyistä luvuista nähdään selvästi, että ICE on hyvin kilpailukykyinen ja yksi markkinoiden suurimmista sekä kannattavimmista toimijoista.

Kilpailukyvyn ja sitä kautta markkinaosuuden ylläpitäminen ei ole helppoa. Alla ICE:n uskomukset asioista, joissa pitää olla hyvä säilyttääkseen kilpailukykynsä:
"we must continue to develop new and innovative products and services, enhance our technology infrastructure, maintain liquidity and offer competitive transaction costs"

Markkina on erittäin kilpailtu, mihin on vaikuttanut vuonna 2000 voimaan tullut Commodity Futures Modernization Act. Ennen CFMA lakia kaikki futuurikaupat perustuivat sopimuksiin, joiden tekemiseen vaadittiin luvat. Lupien saaminen ja merkittävä regulaatioviidakko niiden ympärillä toi aiemmin hyvin vahvan alalletulokynnyksen, mutta vuoden 2000 jälkeen alalle tulo on ollut huomattavasti helpompaa. ICE:n kilpailijoita ovat kaupankäynti/pörssipuolella mm. CME Group (CME), Nasdaq (NDAQ) ja Cboe Global Markets (CBOE) sekä datapuolella mm. Moodys (MCO) ja Morningstar (MORN).

Sivuhuomatuksena, että ICE:n kilpailija CME on seurantalistallani ja data puolen kilpailija Moodys on salkussani pienellä avauspositiolla.

Ennen kuin tarkastelen bisneksen kehittymistä, niin on hyvä ymmärtää, että ICE on kasvanut paljon ostamalla pienempia toimijoita. Kun katsoin wikipedian sivua, niin jopa hieman yllätyin kauppojen määrästä. Lisäksi historiassa on paljon kauppoja, jotka eivät ole onnistuneet. 2007 ICE yritti ostaa Chicago Board of Trade:ta, jonka CME osti myöhemmin. 2011 Deutsche Börse oli puheissa yhdistyä NYSE Euronextin kanssa, mutta pari kuukautta myöhemmin Nasdaq ja ICE tekivät 11,3 miljardin yhteistarjouksen NYSE Euronextistä. Molemmat kaupat kaatuivat kuitenkin kilpailuviranomaisten syynissä, NYSE-DB Euroopan komission kautta ja NYSE-ICE-NASDAQ jenkkilän oikeusministeriön kautta.

Myöhemmin joulukuussa 2012 ICE ilmoitti ostavansa NYSE Euronextin 8,2 miljardilla, joka meni läpi, sillä käytännössä ICE:llä ja NYSE Euronextilla ei ollut mitään päällekkäisiä toimintoja. NYSE:n osto johti suureen liikevaihdon ja tuloksen kasvuun ICE:llä vuosien 2013-2014 välillä. Kauppa maksettiin käteisellä ja osakevaihdolla.

Mainittakoon vielä, että vuonna 2017 ICE osti 4,7% osuuden Euroclearista 275 miljoonalla eurolla. Huhuja on ollut liikkeellä, että vuonna 2018 omistusosuutta olisi kasvatettu 10 %:iin, mutta en löytänyt mitään vahvistusta asiasta. Jokatapauksessa Euroclear on tuttu myös suomalaisille, sillä kaikki meidän Helsingin pörssin osakeomistukset tai itseasiassa tieto niiden omistajista säilytetään Euroclearissa. Aiemmin Euroclear tarjosi ilmaista osakesäilytystä, mutta myöhemmin tämä vastuu siirtyi pankeille. Euroclear Finland on Euroclearin tytäryhtiö, joka muodostui käytännössä vanhan Suomen Arvopaperikeskuksen pohjalta vuonna 2008 tehdyssä kaupassa, jossa Euroclear osti Suomen Arvopaperikeskuksen.

ICE:n liikevaihto on kasvanut vuodesta 2007 lähtien keskimäärin n. 22,5% vuodessa ollen viime vuonna 6,55 miljardia dollaria. NYSE:n oston jälkeen (2014 - 2019) liikevaihto on kasvanut vain n. 9,6% vuodessa. Nettotulos on kasvanut vuodesta 2007 lähtien keskimäärin n. 19,0%, joten kannattavuus on hieman heikentynyt. Omien osakkeiden määrä on lisääntynyt keskimäärin n. 3,8% vuodessa (NYSE osto osittain osakkeilla vaikuttaa myös tähän). EPS on siis kasvanut "vain" noin 15,2% vuodessa. Osinkoa on maksettu vasta vuodesta 2013 alkaen NYSE:n oston jälkeen. Vuodesta 2013 lähtien osinkoa on kasvatettu keskimäärin n. 43% vuodessa ja jos ekaa korotusta ei huomioida, niin osinko on kasvanut n. 16,7% vuodessa.

Seurantajaksolla 2007-2019 nettomarginaali on ollut keskimäärin n. 32,1% ja ROE n. 11,9%. Seurantajaksolle mahtuu mukaan finanssikriisi, jonka aikana ICE kykeni kasvamaan ja pitämään kannattavuuden stabiilina.

Vaikka ICE:n oman pääoman tuotto on hieman heikko, niin tässä pitää huomioida ICE:n tase, jossa velkaa on erittäin vähän. Lisäksi alalle on tyypillistä melko matala ROE.

Mielestäni ICE sopii kaikin puolin hyvin strategiaani ja salkkuuni. Vaikka kilpailu on melko veristä, niin ICE:n uniikit palvelut ja vahva markkina-asema edesauttavat kilpailua uusia toimijoita vastaan. Alalle liittyy myös paljon regulaatiota, mikä nostaa alalle tulokynnystä.