Pohdiskeluja sijoitusstrategiasta: Hajauttaminen, Active Share ja Tracking Error

Tässä tekstissä pohdiskelen miten oman strategian toteutumista olisi hyvä seurata. Käyttämästäni strategiasta on yhteenveto täällä. Olen päivittänyt sitä tänään ja pyrin tässä huomioimaan erityisesti "Muuta" osion kaksi viimeistä kohtaa 3 ja 4.

Tavoitteenani on maantieteellisesti ja toimialoittain hajautettu salkku, mikä on kuitenkin keskitetty kouralliseen laadukkaita yhtiöitä. Lisäksi vaadin, että salkkuni ei ole piiloindeksoitu. Miten saavutan tämän, jos en mittaa hajauttamista ja piiloindeksointia kuvaavia parametreja?

Ostaminen ja myyminen

Strategian toteutumisen arvioinnissa helpoin osio minulla on osakkeiden ostaminen. Tämä liittyy selvästi hankinta-ajankohtaan ja suurin osa vaatimuksista liittyy eksaktisti laskettaviin lukuihin. Käyn läpi seurantalistaani aika ajoin ja lasken mihin hintaan (kohdat 1 ja 2) olisin valmis yritystä ostamaan. Seurantalistalleni olen pyrkinyt alustavasti valikoimaan yrityksiä, jotka täyttävät muut strategiani vaatimukset (kohdat 3 - 10). Käyn läpi nämä vaatimukset kuitenkin tarkemmin ostosignaalin saatuani.

"Myyminen"- osiota en ole vielä päässyt soveltamaan strategiani käyttöönoton jälkeen. Tähän luultavasti tulee tarkennuksia ensimmäisen myyntini jälkeen, mutta ennen sitä annan strategian kehittymisen mennä omalla painollaan. En tällä hetkellä ole kiinnostunut myymään yhtäkään salkussani olevaa osaketta.

Piiloindeksointi

"Muut"- osiossa määrittelen velan ja satelliittisijoitusten lisäksi menetelmät hajautuksen ja piiloindeksoinnin mittaamiseen. Piiloindeksointia on tutkittu jonkin verran ja sen mittaamiseen on kehitetty menetelmiä. Warren Grahamin osinkopuu blogitekstistä innostuneen otin käyttööni "Active Share" (AS) ja "Tracking Error" (TE) parametrit.

AS mittaa käytännössä miten suuret painoerot ovat minun salkussani ja indeksissä. Jos omistaisin osakkeita indeksin mukaisin painoin, niin AS saisi arvon 0 %, jolloin poikkeamaa ei olisi. Tämä on siis täysin piiloindeksoitu salkku. Jos omistan vain yrityksiä, joita ei vertailuindeksiini kuulu, niin AS saisi arvon 100 %. Tällöin salkku olisi puhtaasti aktiivisesti hoidettu salkku. Pyrkimyksenäni on pitää AS yli 90 %.

TE mittaa salkkuni ja indeksin välistä tuottoeroa. Jos salkkuni tuottaa samoin kuin indeksi, niin TE saa arvon lähellä 0 %:a. Jos salkkuni tuottaa paremmin tai huonommin kuin indeksi saa TE positiivisia arvoja (> 0 %). Mitä suurempi arvo sitä parempi tai sitä aktiivisemmin hoidettu salkku. Tavoitteena on tietenkin, että aktiivisesti hoidettu salkku voittaa indeksin. Tämä pitää tutkia tarkemmin esimerkiksi keskimääräisten kuukausituottosuhteiden avulla, joita TE:n laskennassakin käytetään. Tavoitetasona voisi pitää arvoja TE > 5 %.

Käytän vertailuindeksinä sijoitusteni jakaumasta johtuen OMXH25:n ja S&P500:n keskiarvoa. Sijoittamismahdollisuuksista johtuen käytän vertailuun nimenomaan Seligsonin OMXH25 ETF:n ja SPY ETF:n keskiarvoa. Laskin AS:n 1.1.2014 mukaisesta salkkuni koostumuksesta ja sain arvoksi 94,15 %, joka on yli tavoitearvoni. Lisäksi laskin TE:n käyttämällä vuoden 2013 kuukausituottoja, jolloin sain TE:n arvoksi 2,72 %. Mielestäni tämä on melko matala luku, mutta tuottoihin en voi vaikuttaa kuin osakevalinnoilla. Pyrin kasvattamaan TE:tä lisäämällä salkkuuni mahdollisuuden satelliittisijoituksiin.

Laskiessani TE:tä huomasin, että keskimääräinen kuukausituottosuhteeni indeksiin verrattuna oli negatiivinen -1,42 %. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin salkkuni tuotti indeksiä huonommin viime vuonna. Jos tähän arvoon yhdistää TE:n 2,72 %, niin saamme mielenkiintoisen tuloksen. Nimittäin TE kuvaa vaihteluväliä, jolla tuottoni on 68 % todennäköisyydellä, keskimääräiseen tuottoon nähden. Tämä on helpoin selittää esimerkin kautta: Oletetaan, että indeksi tuottaa kuukaudessa keskimäärin 5 %, jolloin minun salkkuni tuottaa kuukaudessa keskimäärin 5 - 1,42 % = 3,58 %. Tämän jälkeen voin TE:n avulla laskea vaihteluvälin, jossa kuukausituottoni ovat 68 % todennäköisyydellä. Tuottojen alaraja on 3,58 % -TE = 0,86 % ja tuottojen yläraja on 3,58 % + TE = 6,3 %.

Tämän perusteella olen tyytyväinen salkkuni AS-arvoon ja pyrin kasvattamaan TE-lukua sallimalla korkeariskisten satelliittien lisäämisen salkkuuni. Jatkan lukujen seuraamista, jotta salkkuni ei pääse piiloindeksoitumaan. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin vaihtaa strategiaa ja alkaa sijoittamaan suoraan indekseihin. Tämä voi olla hyvinkin harkitsemisen arvoista, jos salkkuni tuottaa indeksiä huonommin jatkuvasti sanotaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Hajauttaminen

Hajauttamista on monenlaista ja hetken aikaa asiaa pohdittuani päädyin siihen lopputulokseen, että salkussani on hyvä olla firmoja useilta toimialoilta ja lisäksi niiden liikevaihdon on hyvä jakautua usean maan ja alueen kesken.

En halunnut kuitenkaan alkaa luokittelemaan salkussani olevia yrityksiä itse, joten valitsen Reutersin toimialaluokituksen. Tämä siitä syystä, että voin syöttää Reutersin hakuun eri pörssien yrityksiä ja suurimmalle osalle löytyy toimialamääritelmä. Käytän toimialajaossa hyvin karkeaa jakoa ja tavoitteenani on, että seuraavilta toimialoilta löytyisi edustus salkustani:

• Energia
• Perusmateriaalit
• Teollisuus
• Sykliset hyödykkeet ja palvelut
• Ei-sykliset hyödykkeet ja palvelut
• Finanssi
• Terveydenhoito
• Teknologia
• Telekommunikaatio
• Yleishyödyllinen

Tällä hetkellä salkustani löytyy kaikista muista luokista edustus paitsi telekommunikaatio ja teollisuus toimialoilta. Jakauma on esitetty graafisesti salkku sivulla. Entä maantieteellinen hajauttaminen?

Maantieteellinen hajauttaminen on mielestäni syytä perustua liikevaihdon maantieteellisen jakaumaan. Ei pörssien kotipaikkojen jakaumaan eikä yhtiöiden kotimaan mukaiseen jakaumaan. Se mistä raha tulee ratkaisee. Toinen vaihtoehto tietenkin olisi liikevoiton maantieteellinen jakauma, mutta ensimmäisen vilkaisun perusteella se tieto on huomattavasti heikommin saatavilla.

Seuraavaksi pyrin muodostamaan liikevaihdon maantieteellisen jakauman omassa salkussani. Tarkastellaan tätä ensin esimerkki yrityksen avulla, minkä paino salkussani on 10 % ja yrityksen liikevaihdosta tulee puolet Yhdysvalloista, 25 % Euroopasta ja loput 25 % Aasiasta. Tällöin salkkuni altistuu 0,1*0,5= 5 % osuudella Yhdysvaltoihin, 0,1*0,25 = 2,5 % osuudella Eurooppaan ja 2,5 % osuudella Aasiaan. Yksinkertaista, eikö?

Ongelmia ilmenee kuitenkin siinä miten maantieteelliset alueet on jaettu. Osa yrityksistä raportoi liikevaihtonsa maittain ja osa suurempina taloudellisia alueita kuvaavina segmentteinä. Tässäkään en halua keksiä pyörää uudestaan ja käytän pohjana salkkuni yhtiöiden eniten käyttämää jaottelutapaa. Tehtävän osoittautuessa alunperin luultua vaikeammaksi päädyin hyvin yksinkertaiseen jakoon, mutta silti jouduin tekemään kompromisseja tiedon todenmukaisuuden kustannuksella. Jaoin liikevaihdon neljään alueeseen USA:aan, EMEA:an (Eurooppa, Keski-Itä ja Afrikka), APAC:iin (Aasia ja Tyynimeri) ja määrittelemättömään. Vaikka jako on yksinkertainen, niin tämä antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan liikevaihdon jakaumasta maantieteellisesti.

Laskemani maantieteellinen liikevaihdon jakauma on esitetty salkku sivulla. Suurin osuus on EMEA:lla, josta liikevaihtoa tulee 46,9 %. Iso osa noin 31,5 % tulee Yhdysvalloista ja vain noin 19,6 % Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Loput noin 2 % tulee määrittelemättömistä kohteista, minkä osuus voitaisiin tulkita (huumorimielessä) vaikka laskettujen arvojen virhemarginaaliksi. Laskelmissani käytin mm. seuraavia oletuksia: WMT:n kansainvälisen liikevaihdon jaoin kauppojen lukumäärän perusteella ja Chevronin liikevaihdon oletin jakautuvan öljyn tuotannon mukaisesti. Laskelmia on syytä tarkentaa jatkossa. Lisäksi haluaisin jakaumassa selvästi esiin Afrikan ja BRIC maiden osuudet.