Sivut

Yritysanalyysit

maanantai 23. helmikuuta 2015

Pankki- ja vakuutusliiketoimintasektorin kehitys

Kirjoitin aiemmin lähes blogini ensimmäisinä teksteinä seurantalistallani olevista yrityksistä, jotka toimivat pankki- ja vakuutusliiketoimintasektorilla. Näin jälkikäteen on mukavaa palata aiempiin teksteihin ja ajatuksiin. Tai no mukavaa ja mukavaa.

Aiemmassa tekstissäni totesin, että minua kiinnostaa pankki- ja vakuutuspuolelta neljä yritystä Bank of Internet, Aflac, Sampo ja Nordea ja merkitsin yritysten markkina-arvot ylös 23.5.2013.

Yhtiö      P/E      Mkt cap
BofI       14.75    550Mio
Aflac      8.65     25.5Mrd
Sampo  12.44    17.5Mrd
Nordea  12.2      38.2Mrd

Vertailemalla yritysten hinnoittelua ja arvostuskertoimia suhteessa oman pääoman tuottoon päädyin ostamaan Aflacia salkkuuni 29.5.2013. Aflacin kannattavuus on säilynyt hyvänä, mutta ennen kaikkea valuuttakurssien (japanin jeni ja usdn välillä) muutokset ovat aiheuttaneet tuloksen ja liikevaihdon pysymisen käytännössä muuttumattomana. Aflac hinnoitellaan 20.2.2015 lähes täysin samalle tasolle kuin aiemmin, nimittäin yrityksen markkina-arvo on 27,49 mrd eli noin 8 % suurempi kuin aiemmin. P/E luku on pysytellyt myös samoilla tasoilla ollen vuoden 2014 tuloksen perusteella 9,56 eli noin 10 % korkeampi. Tästä itseasiassa nähdään, että ainoastaan arvostustaso on kohonnut ja tulos ei ole kehittynyt positiivisesti. Osinkoa Aflac on maksanut kvartaaleittain yhteensä noin 4,7 % hankintahetken markkina-arvosta.

Entä miten muiden finanssifirmojen kanssa olisi käynyt?

BofI:n markkina-arvo on kohonnut merkittävästi, sillä pankki treidaa tällä hetkellä 1,36 mrd hintalapulla. Tämä on noin 147 % enemmän kuin toukokuussa 2013. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään hyvän tuloskasvun syytä vaan myös arvostuskertoimet ovat kohonneet hieman ja P/E luku on tällä hetkellä 19,87. Osinkoa BofI ei ole maksanut.

Sampon markkina-arvo on kehittynyt myös erittäin suotuisasti, sillä osakekurssi kolistelee kaikkien aikojen korkeimpia lukemia. Markkina-arvo on 24,55 mrd, joka on 40 % suurempi kuin toukokuussa 2013. Tulos on kasvanut tehostamisen myötä, mutta samalla myös arvostus on kasvanut. Sampon P/E-luku on tällä hetkellä 15,98 eli noin 28,5 % korkeampi kuin pari vuotta sitten. Osinkoa Sampo maksoi viime vuonna 1,65 euroa per osake eli noin 6,2 % vuoden 2013 toukokuun markkina-arvostaan.

Nordean kurssi on kohonnut vähiten, sillä markkina-arvo on kohonnut vain 47,14 mrd:iin euroon eli noin 23 %. P/E-luku on kohonnut noin reilu 10 % ollen tällä hetkellä 13,6 eli markkina-arvon kasvu on mennyt lähes käsikädessä tuloskasvun kanssa. Nordea on maksanut osinkoa Sampon tapaan vuonna 2014 0,43 euroa per osake eli noin 5 % vuoden 2013 markkina-arvostaan.

Alla olevaa taulukkoa katsoessa voin jälleen kerran miettiä, mikä meni vikaan ja onko minulla mahdollisuuksia onnistua pitkällä aikavälillä, kun lyhyellä aikavälilläkin valinnat eivät näytä kovin onnistuneilta. Että näin.


Yritys Mcap alussa Mcap nyt Tuotto Osingot Yhteensä
BofI 0,55 1,36 147,27% 0,00% 147,27%
Aflac 25,5 27,49 7,80% 4,70% 12,50%
Sampo 17,5 24,55 40,29% 6,20% 46,49%
Nordea 38,2 47,14 23,40% 5,00% 28,40%

6 kommenttia:

  1. Mielestäni lyhyen ja pitkän aikavälin onnistumiset eivät välttämättä korreloi keskenään. Jälkikäteen voinee todeta, että Aflac oli syystäkin muita edullisemmin arvostettu, sillä kasvua ei juurikaan ollut näkyvissä. En silti jaksa uskoa, että korkotaso tulee loputtomiin pysymään matalana (mikä sekään ei toki ole täysin mahdotonta) eli kärsivällinen sijoittaja saanee Aflacillakin parempaa tuottoa aikaan, mutta sitä voi vaan joutua odottamaan. Itse arvioisin pitkäaikaisten sijoitusteni suoriutumista ehkä viiden-kymmenen vuoden aikaperspektiivillä ellei yrityksissä tai niiden liiketoiminnassa sitten tapahdu jotain perustavanlaatuista muutosta. nimim. Aflacia omassakin salkussa Sampon ja Nordean kaverina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo totta, mutta mielestäni tein tuossa virheen. Olen oppinut paljon Aflaciin sijoittamisen jälkeen ja valuuttakurssinmuutos olisi pitänyt sisäistää paremmin ennen sijoituspäätöksen tekoa. Aflac on kuitenkin loistava firma ja liiketoimintahan on kasvanut valuuttamuunnosten alla mukavasti.

      Korkotason muutokset tulevat näin globaalissa taloudessa vaikuttamaan kaikkiin yllä mainittuihin firmoihin vähemmän tai enemmän samoin tavoin, jolloin Aflacin tuotto jää edelleen muista. Jos jeni vahvistuu merkittävästi dollaria vastaan, niin silloin toki kurssikin tulee vahvistumaan ja japanin talouden ympärillä pyörivien huolien haihduttaessa myös arvostuskertoimet saattavat nousta merkittävästi.

      Oman pääoman tuotto on edelleen säilynyt noin 20 % tasolla, minkä perusteella yritys pitäisi treidata jossain P/B=2-2,5 tasolla. Tällä hetkellä P/B =1,47 ja P/B arvostuksella 2,25 osakekurssi olisi 94 eli osake on aliarvostettu noin 53 % kurssin ollessa tasolla 61,4.

      Poista
    2. Eikö tuo aliarvostus ole oikeastaan vaan hyväksi ellet ole juuri nyt myymässä? Itse olen ainakin käyttänyt sitä hyödyksi hankkimalla ajoitain lisää Aflacia (esim. Sampoa taas en ole raaskinut syksyn 2013 jälkeen lisää hankkia). Nuo valuuttakurssit ovat kyllä aika vaikeasti ennustettavia ja lisäksi mielestäni Aflacila tilannetta sotkee vielä se, että yhtiö noteerataan dollareissa, vaikka suurin osa liikevaihdosta on jeneinä ja oma talouteni pyörii euroissa. Euroissa tarkasteltuna oma sijoitukseni onkin selvästi mukavammin plussalla kuin dollareina tarkastellessa.

      Poista
    3. Totta, mutta en halua lisää merkittävästi lisää Japanin suhteen. Alkuperäinen sijoitusteesinikin oli, että ilman kasvuakin pitäisi saada pitkällä aikavälillä yli 12 % tuoton koska ostohinnalleni ROE/(P/B) > 12 %. Tällä hetkellä samainen laskelma antaa tulokseksi 20/1,47= 13,6 % eli edelleen on saatavilla yli 12 % tuottoa vaikka kasvua ei olisi näkyvissä. Aflacin lisäys täytyy laittaa kyllä vakavaan harkintaan. Ennen kaikkea pitäisi arvioida P/B luvun paikkansa pitävyys ja mahdollisten Japanin talouden myllerrysten vaikutuksen omaan pääomaan. Salkkuuni mahtuisi helposti toinen vakuutusyhtiö, jonka P/B arvostus ei olisi niin riippuvainen yhdestä maasta.

      Lisäksi unohdin yhden jutun vertailussani, nimittäin Aflac on ostanut esim. vuoden 2014 aikana 3,7 % osakekannastaan takaisin. Tämä tarkoittaa, että en voi verrata pelkästään markkina-arvoja vaan minun pitäisi verrata osakekohtaista hintaa, jotta saisin esiin kokonaistuoton.

      Kyllä tämän blogaamisen parasta antia on kommentit ja keskustelu, koska se avaa aina silmiä ja murtaa tietynlaisia ennakkoluuloja jota jostain yrityksistä on ehtinyt syntymään niitä omistaessa. Pitkä aikaväli on pitkä!

      Poista
  2. Valitettavan kovissa hinnoissa taitavat vakuutusyhtiöt olla. Itse olen sivusilmällä seuraillut Gjensidigeä, mutta hylkäsin sen liian kalliina osakkeen kurssin ollessa noin 100 NOK (nyt se huitelee jo 130 kruunun paremmalla puolella) sekä Progressive Corpia. Norjalainen kasvava Protector Forsikring on löytänyt tiensä salkuunikin ja yhtiö on mielestäni hurjasta kurssinoususta huolimatta mahdollisesti vielä kohtuullisen hintainen. Riskiäkin tosin on.

    Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kommentit ja keskustelu ovat bloggaamisen parhaita puolia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllähän noita vakuutusyhtiöitä on. Ja hintavia vakuutusyhtiöitä. Berkshire Hathawayn alla on myös melkoinen järkäle/vakuutusyhtiöiden kombo (en ole tutustunut niin tarkkaan, että tietäisin onko kaikki yhdistetty Geicon alle vai onko vielä erillisiä brändejä). Berkshiren hallinnoima floatti viime vuonna oli jotain 90-100 miljardia dollaria :) Totta kai floatin sijoitustuottojen lisäksi Berkshiren vakuutustoiminta tuotti ihan oikeaa rahaa kulusuhteen ollessa selvästi alle 100%.

      Poista