Sijoittaminen hiljaisuudessa

Viimeiset vuodet ovat blogissa olleet erityisesti kesällä hiljaisia. Todennäköisesti se johtuu ihan vain siitä, että tietokoneen ääreen ei jaksa palata ja puhelimella on turhan vaikea kirjoittaa. Vaikka siis sanottavaa olisi, mutta toisaalta usein se on sen 140 merkkiä pitkä ja sopii ennemmin twitteriin (siis äksään) kuin bloggeriin.

Osakkeet ovat salkussani olleet aina suuressa merkityksessä. Ne muodostavat sijoituksistani nyt noin 59 %. Salkun suurin sijoitus on Novo Nordisk, joka on hieman pakitellut yli 1000 DKK hinnoista, mutta vuosi 2024 vaikuttaa menneen tähän mennessä kasvulinjalla. Novon lisäksi Booking, A.O. Smith ja Aflac ovat rikkoneet uusia ennätyksiä aika ajoin. Osakesalkku on 2 % alle heinäkuun puolivälin all time high lukeman. Kaikki superluotto on maksettu pois ml. OST-vetoon liittyvä 3000€. Vedon osalta olen perässä n. 5% verran TWR-lukemalla mitattuna. 

Vuokra-asunnossa on vuokralainen ja kaikki menee hienosti. Naapurista oli myynnissä yksi vastaava asunto halvemmalla pyynnillä kuin mitä maksoin asunnosta itse 2016. Eli arvon nousua ei ole tullut, päin vastoin. Mutta mikäs tässä odotellassa, eikö? Vuokrataan kunnes myydään tai asunnolle tulee muuta käyttöä esim. lapseni ensiasuntona. Laskennallinen omapääoma sijoitusasunnossa ylitti 100 000 euroa ja velkaa on jäljellä vain n. 30 % taloyhtiölainan muodossa.

Jonkin verran markkinaa on tullut seurattua, mutta hyvin vähän verrattuna aiempaan. Esimerkiksi en ollut huomannut kesän aikana lainkaan 12 kk euriborin valumista 3 % tuntumaan. Oma taloyhtiölaina on sidottu 6 kk euroboriin, joka on tällä hetkellä 3,367 %. Osakeiden osalta olen vain hold linjalla enkä ole mitään kauppoja tehty. Näkisin kuitenkin, että loppu vuonna muutamia ostoja olisi mahdollista tehdä.

Hyvää loppu kesää ja palataan asiaan kun on jotain kerrottavaa!

Sijoitusasuntoon uusi vuokralainen

Omistamani yksiö vuonna 2016 valmistuneesta taloyhtiöstä on ollut nyt vuokralla heinäkuusta 2018 lähtien eli tasan 6v. Käyttöaste on ollut noin 98% ja onnistumiset vuokralaisehdokkaiden kanssa neuvotteluissa näyttää jatkuvan. Katkolla ollut sopimus sai jatkoa tällä kertaa aiemman vuokralaisen jatkaessa. Kuudessa vuodessa vuokralaisia on ollut neljä.

Tällä hetkellä sijoitusasunnon kulut ovat noin 520€/kk, joka koostuu hoito- ja rahoitusvastikkeista. Veroja menee noin 30€/kk ja nettokassavirta on noin 80€/kk. Taloyhtiön hoitokulut ovat olleet ikävästi normaalia korkeammat juuri samaan aikaan korkojen nousun kanssa. Kassatilanne on ollut koetuksella ja muutamien tilien alijäämäisyys on osaltaan vaikuttanut korkeisiin vastikkeisiin. Tällä hetkellä hyvin todennäköisesti sekä hoito- että rahoitusvastike voi hieman laskea ensi kaudelle. Hoitovastike 5,2 eurosta ja rahoitusvastike 17 eurosta (per neliö) noin 5-10%.

Vuodelle 2025 odotan nettokassavirran olevan noin 100€/kk. Kokonaistavoitteeni eli 400€/kk suhteen tämä näyttää vähän heikolta, sillä osakesalkkuni lupailee ensi vuodelle noin 250€/kk osinkosaalista. Eli vielä puuttuu 50€/kk...?

Vuokraa korottamalla tämä ei onnistu. Samalla alueella on yksiöitä vuokralla lähes 200, joista noin puolet on about samassa hintaluokassa ja loput selvästi kalliimpia. Osakkeisiin sijoittamalla 600€/v tarkoittaisi 3% yieldillä 27 000 euron uuden pääoman sijoittamista. Not gonna happen.

Entä sitten se taloyhtiölaina, voisiko sen maksaa pois?

Lähtökohtaisesti tämä ei ainakaan ole kovin verotehokasta. Tällä hetkellä saan vähentää rahoitusvastikkeen verotettavasta pääomatulosta. Rahoitusvastike on lähes 400€/kk eli tällä säästän veroa noin 120€/kk. Toisaalta jos velkaa ei olisi, niin asunnon nettokassavirta olisi jopa 350€/kk. Tällöin osakkeista saatava netto-osinko voisi olla huomattavasti nykyistä pienempi.

Taloyhtiölainaa on tällä hetkellä noin 44 000€ eli sen lyhentämiseksi osakkeita pitäisi myydä varmaan about 50 000€ edestä. Veroihin menisi oma osansa. Tämä olisi noin reilu kolmannes salkustani. Voisin kohdistaa myynnit lisäksi matalan osinkotuoton osakkeisiin, mutta en mitään Osinkokuningas-salkkua tavoittelisi.

Eli veroja lisää per kk ja veroja lisää per kauppa, onko mitään järkeä? Ei todellakaan ole.

Tavoitteeni saavuttaminen näyttää siis lähes mahdottomalta. Työpaikan vaihto on edelleen kiikarissa, jolloin olisi mahdollisuus konsulttisopimuksen kautta selviin kuukausittain maksettaviin bonuksiin. Tämä voisi mahdollistaa jopa kymmenien tuhansien lisätulon ja siihen päälle kun löisi vähän säästöasteeseen isompaa silmään, niin tavoite olisi ehkä saavutettavissa. Toinen vaihtoehto on edelleen oman firman perustaminen, mutta tällä hetkellä se näyttää etäiseltä. Toisaalta, tämä johtuu hyvin pitkälti omasta näkökulmasta. Mikä on minulle tärkeää juuri nyt tai lähivuosina?

Näkisin myös mahdolliseksi asunnon mmyymisen kohtuu järkevään hintaan vuosien 2025 - 2026 aikana. Tämä mahdollistaisi tavoitteen saavuttamisen pelkästään osingoilla, mutta aikataulu ei pitäisi. Tämä vaihtoehto näyttää ehdottomasti järkevimmältä so far. Ei ylimääräisiä veroja, ei ns. "paniikkimyyntiä" pohjilla. Eikä muutenkään hätäilyä vaan hieman vain viivästystä.

Jokatapauksessa näen itseni ottamassa 80% työajan kun lapseni menee ala-asteelle. Oli se "passiivinen" tulo mitä tahansa. Nykyiset palkkatulot riittäisivät jokatapauksessa ihan kelvolliseen elintasoon varsinkin kun ottaa huomioon päiväkotimaksujen alenemisen vajaa neljästä huntista iltapäiväkerhon reilu hunttiin.

Less work, more value on siis se todellinen tavoite.

Ehdotuksia otetaan vastaan, mutta ainakin nyt on yksi huoli vähemmän. Nettovarallisuudestani suuri osa on sidottu sijoitusasuntoon ja se jatkaa tuottamista. Tai no ei ainakaan tuhoa omistaja-arvoa.

Jatketaan siis samaa rataa!

Lainojen maksut ja askelmat hyvään taloudelliseen tilanteeseen

Kun valmistuin yliopistosta 2011, niin nettovarallisuuteni oli negatiivinen. Siis vähemmän kuin syntyessäni vaikka oli elänyt tällä planeetalla 26 vuotta. Youtubesta tuli vastaan Dave Ramsayn parhaat, joka sai minut ajattelemaan omaa historiaani erityisesti taloudellisen tilanteen ymmärtämisessä, hallinnassa ja parantamisessa.

Lainojen pois maksut

Opintolainaa minulla oli vuoden 2011 lopussa 13882 euroa. Osakesalkussa oli about 2500 euroa, joten nettovarallisuuteni oli 11 kiloa negatiivinen. Ekat 5 vuotta täydestä työelämästä meni käytännössä jatkaen samaa elämän tapaa, joka päätyi siihen, että oman mokailun perusteella jouduin ottamaan lisää lainaa. Lisäksi ostin asunnon, josta tuli lainaa. Tulopuoli kuitenkin pysyi lähes samana vuosien 2012-2016 välillä.

Vuoden 2016 aikana sain opintolainan maksettua pois. Mokailun ansiosta tuli kuitenkin muuta lainaa, mutta onneksi säästöjeni ja kohtuullisen säästöasteen ansiosta olin kuitenkin ihan selviytymiskelpoisessa asemassa. Tämän ansiosta sain maksettu myös tämän "Oppii olemaan"-lainan pois vuoden 2017 aikana. Yhteensä mokailusta tuli vajaa 15 100 € kulut. Käytännössä vuosi 2017 oli re-set, jolloin pääsin 6 v työuran aloittamisen jälkeen tilanteeseen, jolloin taloudellinen tilanteeni pääsi vihdoin kehittymään selvästi suotuisaan suuntaan.

Palkkakehitys

Vuonna 2011 lopputyötä tehdessä palkkani oli 2060€/kk, joka oli kasvanut valmistumisen, kehittymisen ja työpaikan vaihdon ansiosta lukemaan 4520 €/kk vuoden 2017 aikana. En voi uskoa, että vuoden 2017 työpaikan vaihdosta on jo 7 vuotta. Tänä aikana (kts. havainnollistava kuva alla) palkka on kehittynyt mielestäni melko hyvin vaikka tähän sisältyi uran vaihto vuonna 2022. Tämä on osaltaan vaikuttanut erittäin positiivisesti taloudellisen tilanteen kehittymiseen, joka todella alkoi aiemmin mainitsemani re-setin jälkeen.

Muistan kun lukiossa joskus vuosituhannen alussa katsoin palkkatilastoja. Muistan ajatelleeni, että kun saan hyvä palkkaisen työn, niin ensitöikseni ostan kymmenien tuhansien eurojen arvoisen BMW M5:n. Tällöin asuin vielä kotona enkä ymmärtänyt mihin kaikkeen sitä rahaa menee, kuten asumiseen. Eipä ne 5-6k€ palkat olekaan kovin hyviä verojen jälkeen varsinkin kun huomioi, että haluaisi omistaa M5:n ja sen lisäksi vielä tuoda ruokaa pöytään. Lisäksi esim. TEK:n aloituspalkkasuositus on pelkkä suositus, joka on noin 10-20% yli keskimääräisen vastavalmistuneen tulon eikä se mitenkään takaa edes sitä lähellä olevaa tulotasoa. Itse sain 3300€/kk aloituspalkkasuosituksen ollessa 3600€/kk vaikka työ oli pääkaupunkiseudulla, jossa suositus oli käytännössä 3925€/kk.

Ensimmäisessä duunissa palkassa mielestäni pitääkin tulla vastaan ja ottaa se oikeasti oppimismielessä, sillä pelkillä maisterin papareilla ei parin vuoden päästä tee mitään ilman kunnon työkokemusta. Lisäksi jos panostat duuniin kunnolla, niin et voi tietää mitä on edessä parin vuoden päästä. Tehtävien vaihdot ja erityisesti työpaikan vaihto on loistava mahdollisuus kasvattaa palkkaa, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja oikeasti sanoa "Ei" ellei uusi mahdollisuus kiinnosta/houkuta tai ei maksa tarpeeksi.

Asuntolainojen maksua

Vuonna 2018 ensiasunnostani tuli sijoitusasunto ja vaikka päätin käytännössä toukokuussa 2019 myydä sen, niin vieläkin se vaan minulla on. Asunnosta oli sekä omaa pankkilainaa että taloyhtiölainaa. Kun korot lähtivät nousuun, niin aloin miettimään jälleen lainojen lyhentämistä. Käytännössä vuonna 2023 maksoin asunnon oman pankkilainan pois ja jäljelle jäi vain taloyhtiölainaa. Osan kyllä rahoitin superluotolla (edullisemman koron ja joustavamman maksujärjestelyn takia), jonka maksoin pois helmikuussa 2024. Nyt on siis jäljellä enää taloyhtiölainaa.

Palatakseni vielä alkuun ja Dave Ramseyyn, niin tuli mieleen auton osto. Tuntuu, että kaikilla jenkeillä on autolainaa kymmeniä tuhansia. Itse onnistuin säästämään rahat etukäteen 5v vanhaan autooni, jonka ostin 2019 tässä matkan varrella. Ei sentään tullut lainaa siitä. Periaatteessa olisi ollut mahdollista, että elintasoinflaatio olisi saanut minut ostamaan esim. uuden 50k€ auton, josta lainaa olisi tullut vajaa 40k€. Onneksi olin jo pitkään ymmärtänyt ettei uuden auton ostamisessa tai varsinkaan auton velalla rahoittamisessa ole mitään järkeä. Jos et voi ostaa autoa käteisellä, niin silloin sinulla ei ole varaa pitää sitä.

Yhteenveto

Vaikka Dave Ramseyn tarinat ja ohjeet ovat tietyllä twistillä, niin on niissä jotain totuuden perää. Sopivasti kun yhdistelee muita oppeja omaan taloudelliseen tilanteeseen, niin kyllä sitä pikku hiljaa vuosi toisen jälkeen pystyy varmasti kuka tahansa parantamaan. Älä elä yli tulojesi, älä ota kulutukseen velkaa ellei ole ihan täysin pakko, maksa lainat pois, pyri paremman palkan töihin ja mittaa suoriutumistasia.

Kuten Sharevilleen paljon kirjoittava Faijan Finanssit esitti, niin yksi numero ratkaisee paljon, "One figure to rule them all" eli säästöaste on kaiken keskiössä.

Loppuun vielä kuva nettovarallisuuden kehittymisestä, johon on merkitty mustalla lainojen maksut ja oranssilla, kun oma asuntoni muuttui sijoitusasunnoksi.

Pitkä matka sitä on tullut kuljettua vuoden 2011 negatiivisesta nettovarallisuudesta yli neljännesmiljoonan lukemiin. Muista, että pitkä aikaväli on oikeasti piiiiitkä aikaväli. Kannattaa kuitenkin keskittyä jokaiseen päivään ja siihen mihin voit vaikuttaa. Muulla ei ole oikeastaan väliä. Voit ennustaa, mutta et todellisuudessa voi tietää mitä tulee vastaan.

Vuoden 2023 esitäytetyt verot korjattu

Olipahan urakka tällä kertaa! Isompi homma johtui siitä, että korjailin samalla kirjanpitoa sijoitusasunnon osalta. Toinen syy oli useat luovutukset, joiden hankintahintoihin vaikutti spinoffi ja osa oli tehty Lynxin puolella.

Ansiotulot

Tää on helppo homma tarkastaa! Ottaa vaan joulukuun palkkakuitin ja katsoo tulot vuoden alusta. Lisäksi kaivaa kuitin taloyhtiön hallituksen kokouspalkkiosta, joka onneksi maksetaan kerran vuodessa.

Ansiotulot suorastaan romahtivat vuoden 2022 lukemista (n. 120k€) ja olivat vain noin 66k€. Tälle vuodelle olen verokorttiin laskenut lukemaksi n. 77k€.

Vähennyksiin meni työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuihin kassan maksu, joka helppo löytää nettipankista hakutoiminnolla.

Pääomatulot vuokra-asunnosta

Tässä päänvaivaa aiheutti muutokset vesimaksuissa ja niiden tasauksissa. Olin kyllä näistä kirjanpitoa pitänyt, mutta se ei soveltunut verotukseen.

Tällä kertaa tein niin, että laskin jokaiselle vuodelle 2018 alkaen taloyhtiölle maksamani vesimaksut ja tasaukset yhteen sekö vastaavasti vuokralaiseltani perimät vesimaksut ja tasaukset. Osa tasauksista on tehty kesken vuoden vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä ja on perustunut viime taloyhtiön tasauksen veden hintoihin. Vesimaksuista on tullu tätä kautta hienoista voittoa vaikka tämä ei ole ollutkaan tavoite:

Lisäksi piti kaivella vuokralaisten henkilötunnukset veroilmoitukseen. Tulojen ja kulujen osalta korjattu ilmoitus näytti tältä:

• Tulot 7776€ (vuokrat ja vesimaksut)
• Vastikkeet 7475€ (hoito- ja rahoitusvastike + vesimaksu)
• Muut kulut 50€ (matkat näyttöihin, sähköt, luottotietojen tarkastus)

Lisäksi tässä yhteydessä tarkastin tulonhankkimislainojen korkokulut, jotka kohdistuvat sijoituskämppään. Oman pankin ja Nordnetin tiedot olivat aivan oikein ja korkoja meni yhteensä 705€. Tämän kun huomioi, niin tästä tulu eka vuosi kun tein vuokra-asunnolla tappiota verotukseen, n. -450€.

Muut vähennykset pääomatulosta

Tänne tuuttasin kaavamaisen työhuonevähennyksen 470€/v ja 50% netin kuluista eli 138€/v. Lisäksi ujutin tähän mukaan Lynxin valuutanvaihtokulut 10€, kun niitä ei voi Y-tunnuksen puutteen takia ilmoittaa arvopapereiden hoitokuluihin. Eipä tällä taida olla väliä, jos tässä verottaka huomioi jotenkin 50€ omavastuun.

Pääomatulot

Tässä meni myös melkoisesti aikaa kun käsipelillä lähdin näitä syöttämään. Ärsyttävin juttu oli ilmoittaa (ja sitä ennen laskea) myyntikulu ostoeräkohtaisesti. Esim. 3M, jonka myin osana salkkuni kevennystä:

Lynxin puolen osinkojen ilmoitus onnistui rutiinilla ja excel laski osakekohtaiset tulot ja pidätykset euroissa suoraan FY2023 vuosiraportista, jonka latasin CSV-muodossa. Sit vaan naputtelemaan yksi yritys kerrallaan niitä sisään. Tähän liittyen toivoisi, että maksumaa, osaketyyppi ja listaamaton/listattu valinnat voisi tehdä ensin, jonka jälkeen sitten yrityskerrallaan. Ikävä näpytellä jokaisen 20 eri firman osinkoa ilmoittaessa että tämäkin tullut Yhdysvalloista ja listatusta yrityksestä sekä osakelaji on 51 (ulkomainen perusosake).

Lopputulos oli seuraava:

• Myyntivoitot 1467€
• Osigot (Suomi) 492€
• Ulkomaantulot 2994€

Eli yhteensä sellainen 5000€ pääomatuloja vuokratulojen (lue tappion) lisäksi.

Sandikin myynnissä piti tarkastaa, että Alleima spinoff on huomioitu oikein Nordnetin päässä ja olihan se. 94,8% alkuperäisestä hankintahinnasta oli jäänyt Sandvikille, muy bueno!

Yhteenveto

Alle tunnin homma muuttui kolmen tunnin pakertamiseksi, kun aloin korjaamaan kirjanpitoa ja luovutuksia oli "paljon" itse ilmoitettavana. No, onneksi tämä taisi olla nyt viimeinen kerta kun nipu-napu-niputteluun tarvii lähteä, sillä salkku on kokonaisuudessaan Nordnetista. Jatkossa riittää siis spessutilanteiden tarkastaminen.

Vuokratulojen osalta toki kirjattavaa riittää, mut nyt sen osalta oma kirjanpito on valmiina jouhevaan tiedon koostamiseen ja siirtoon.

Pohdinta: yritysten painotus salkussa suhteessa niiden laatuun?

Aiemmin pohdin osakkeiden myymistä, minkä lopputuloksena päätin olla keventämättä Novo Nordiskia ja nostin sallitun maksimipainotuksen 10% tasolta 13,5% tasolle. Yhteenvedossa kuitenkin mainitsin, että tämä toimii vain erittäin laadukkaille firmoille ja muille semivarmoille maksimipainotus tulisi olla ehkä vain 5%.

Tässä tekstissä käyn läpi salkkuyritysten laadusta kertovia parametrejä ja jaan ne edellä mainittuihin 5% ja 13,5% kerhoihin.

Laatuparametrit

Sijoitusstrategiani pohjautuu ns. osingonkasvustrategiaan, jossa sijoitetaan pitkällä aikavälillä laadukkaisiin yrityksiin, jotka kykenevät nostamaan osinkoaan tulevaisuudessa. Arvostan myös vahvaa markkina-asemaa, yrityskulttuuria ja hyvää johtoa.

Strategiani mukaiset laatukriteerit ovat:

1. Pitkän aikavälin oman pääoman tuotto (Retun On Equity, ROE) > 15% tai parempi kuin kilpailijoilla ja vähintään 10%.
2. Pitkän aikavälin nettomarginaali (Net Profit Margin, NPM) > 10% tai parempi kuin kilpailijoilla.
3. ROE ja NPM ovat positiivisiä jokaisena vuotena tarkasteluajanjaksoilla (2007 alkaen).
4. Osingonmaksusuhde (Pay Out Ratio, POR) < 70% tai osinko on muutoin perustellusti kestävällä pohjalla.
5. Yrityksen tase on erinomaisessa kunnossa.

Onko salkussani yrityksiä, jotka eivät täytä kriteerejä?

Kyllä on, mutta asia ei ole niin musta-valkoinen kuin arvata saattaa.

• Kriteeriä 1 (ROE > 15%) ei täytä ICE, SHB-A, BUFAB, TIETO ja PYPL. Kilpailijoihin vertaaminen on tehty osittain puolivillaisesti, mutta ainakin ICE ja SHB-A ovat parempia kuin kilpailijat. Lisäksi kaikilla ROE on vähintään 10%.
• Kriteeriä 2 (NPM> 10%) ei täytä TSCO, AOS, SAND ja BUFAB. TSCO:n olen arvioinut kilpailijoita paremmaksi ja AOS sekä SAND ovat selviä markkinajohtajia vaikka tarkempaa kilpailija-analyysiä en löytänyt blogin syövereistä. BUFAB on kuitenkin esim. Fastenaliin verrattuna heikompi.
• Kriteeriä 3 (ROE ja NPM > 0 joka vuosi) ei täytä SAND, joka teki tappiota vuonna 2009. Sandvikin FCF oli tällöin kuitenkin +7,7 miljardia kruunua. Myös TIETO kirjasi tappion 2007 vapaan kassavirran ollessa selvästi plussalla. Käytännössä siis kaikki salkkuyritykset täyttävät tarkastelun. Toisaalta tässä tulee huomioida myös omat kirjaukset esim. Fortumin osalta, joka on saleen raportoinut tappiota Uniper sekoilussaan, mutta olen käyttänyt ydinbusineksen tulosta omassa kirjanpidossa aivan kuten teen esim. vakuutusyhtiöiden kanssa.
• Kriteeriä 4 (POR < 70%) ei täytä FAST, TXN, MO, STRA, PUUILO ja TIETO. Mielestäni näistä osinko on kestävällä pohjalla korkeasta maksusuhteesta huolimatta kaikilla. Esimerkiksi Tiedolla, jonka EPS-POR on 98%, FCF suhteessa EPS:iin on pitkällä aikavälillä ollut 1,45x eli kassaan tulee kyllä rahaa reilusti osinkojen maksuun.
• Kriteerin 5 (tase erinomainen) täyttävät periaatteessa kaikki salkkuni yritykset. Jos katsotaan interest coverage tunnuslukua, niin se on alle 10 seuraavilla yrityksillä: GILD, MCO, ICE, SYK, UI, FORTUM ja BUFAB. Näillä kuitenkin kaikilla velan suhde omaisuuteen on korkeintaan 69% (UI) ja suhteessa omaan pääomaan korkeintaan 83% (GILD) pois lukien BUFAB, jolla velkaa on 1,24x suhteessa omaan pääomaan.

Tämän tarkastelun perusteella siirrän tarkkailuluokalle salkustani vain BUFAB:n. Eli tämän paino ei saa nousta yli 5% tason. Tällä hetkellä BUFAB:n 100 osaketta ovat salkussani 2,5% painolla. Lisäksi kilpailija-analyysi tulee tehdä tarkemmin seuraavien yritysten osalta:

• BUFAB (ROE ja NPM),
• TIETO (ROE),
• PYPL (ROE),
• AOS (NPM),
• SAND (NPM).

Huippulaatu ja maksimipainotus?

Toisaalta voinko tämän perusteella sanoa, että kaikki muut salkku firmat saavat puhtaat paperit ja maksimipainorajaksi 13,5%? Mielestäni en, vaan vielä pitää katsoa keskitien kulkijat, joilla maksipainorajaksi tulee aiemmin käyttämäni 10%.

Jos katsotaan vielä kaikkein parhaat edellä mainituin kriteerein mitattuna ja sitten tiputetaan jäljelle jäävät 10% maksimipainorajalle, niin se näyttää tältä:

• Kriteeri 1 väliinputoajat (ROE < 25%): AFL, APD, SWKS, ICE, V, AOS, SBUX, SYK, ORLY, FORTUM, SHB-A, SAND, TIETO, PYPL
• Kriteeri 2 väliinputoajat (NPM < 15%): TSCO, ADP, AFL, FAST, AOS, SBUX, SYK, ROK, NKE, STRA, ORLY, PUUILO, SAND, TIETO, PYPL
• Kriteeri 3, skipataan tämä
• Kriteeri 4 väliinputoajat (ei osingon korottajat): BKNG, UI, STRA, ORLY, PYPL, SHB-A, SAND, FORTUM, PUUILO, TIETO
• Kriteeri 5 väliinputoajat (net-debt-to-assets > 25%): APD, TXN, ITW, GILD, MCO, MO, SBUX; SYK, UI, ORLY

Jos yritys on mainittu vähintään 2 kriteerin kohdalla, niin se saa 10% maksimiallokaatiorajan. Tähän joukkoon kuuluvat:

• AFL, AOS, FORTUM, SHB-A, APD, STRA, PUUILO, UI, 
• Näillä oli kolme mainintaa: SBUX, SYK, SAND, TIETO, PYPL
• Näillä oli neljä mainintaa: ORLY

Johtopäätökset

Eli eli. Tarkastelun perusteella salkkuuni tulisi siis kolme eri maksimipainorajaa 5%, 10% ja 13,5%. Nämä ovat yrityskohtaisia ja jakautuvat seuraavan taulukon mukaisesti.

Tällä hetkellä näiden suhteen ei ole juuri hätää, sillä salkkuni suurimmat 5 positiota ovat seuraavat:

Pohdinta: Milloin minun tulee myydä osakkeita?

Olen määrittänyt osakesijoitustragiani erilliselle sivulla ja päivittänyt sitä viimeksi aika tarkkaan 2 vuotta sitten. Novo Nordiskin osakkeen arvon rakettimainen nousu on nostanut Novo position kokoa salkussani merkittävästi ja tällä hetkellä se on noin 10%. Tätä ihmetellessä muistin, että olen rajoittanut maksimiallokaation strategiassani seuraavasti:

"Tiedän, että 50 parasta päätöstäni ovat parempia kuin sen jälkeen tulevat, jonka perusteella rajoitan salkussani olevien yritysten määrän 50:een. Yrityskohtainen maksimiallokaatio 10%, mutta salkunrakennusvaiheessa paino saa olla suurempikin."

Tämä käytännössä asettaa tavoitteeksi, että yrityskohtainen paino on 2% - 10% välillä. Toisaalta tämä ei kerro tarkemmin, että mitä minun pitäisi tehdä kun paino oli yli tai alle. Eli jonkinlainen päivitys tämän osalta pitäisi tehdä ohjenuoraksi. Samalla strategia olisi muutenkin syytä läpikäydä ja päivittää tarpeen mukaan.

Tässä tekstissä pohdin osakkeiden myymistä strategiani kannalta.

Osakkeiden myyminen ja laatukriteerit

Olen ostamisen määrittänyt myös hyvin löyhästi, mutta käytännössä muistan jossain vaiheessa päättäneeni, että mahdollinen exit tulee määritellä jo oston yhteydessä. Ostaminen perustuu tällä hetkellä siihen, että pyrin ostamaan osingon kasvattamiseen kykeneviä laadukkaita yrityksiä pitkään holdiin. Mahdollinen exit tulisi siis sitoa siihen, että yritys ei tulevaisuudessa olekaan enää yhtä laadukas tai se ei kykene enää osingon kasvattamiseen.

Tällä hetkellä minulla on 5 ostokriteeriä, joiden täyttymistä tulisi arvioida ja seurata myös yrityksen ollessa salkussani:

1. Pitkän aikavälin oman pääoman tuotto (Retun On Equity, ROE) > 15% tai parempi kuin kilpailijoilla ja vähintään 10%.
2. Pitkän aikavälin nettomarginaali (Net Profit Margin, NPM) > 10% tai parempi kuin kilpailijoilla.
3. ROE ja NPM ovat positiivisiä jokaisena vuotena tarkasteluajanjaksoilla (2007 alkaen).
4. Osingonmaksusuhde (Pay Out Ratio, POR) < 70% tai osinko on muutoin perustellusti kestävällä pohjalla.
5. Yrityksen tase on erinomaisessa kunnossa.

Kriteerien 1 ja 2 osalta olisi melko helppo muodostaa exit kriteeri esim. siten, että viimeisen 3 vuoden keskiarvo on alle tavoitteeni. Kriteeri 3 on hieman spekulatiivinen, kun välillä tulee selviä kertaeriä, jotka vievät yksittäisen vuoden tuloksen negatiiviseksi. Käytännössä tämän osalta exit kriteerinä voisi olla se, että ydinliiketoiminta muuttuu tappiolliseksi. Toisaalta koronan aiheuttama shokki toimi esimerkkinä, että tälläinen ajattelu ei välttämättä toimi. Jotenkin tätä pitäisi verrata kilpailijoihin, kun kyseessä on globaali kaikkia yrityksiä koskettava ilmiö. Kriteeri 4 on hyvin löyhä ohjenuora ja käsittelen sen aina tapauskohtaisesti, joten siitä ei exit kriteeriä saa muodostettua. Kriteeristä 5 kuitenkin pystyisi exit kriteerin tekemään, mutta tämäkään ei välttämättä päde suurien yritysostojen yhteydessä. Toisaalta tässäkin voisin ottaa liukuvan 3 vuoden tarkastelun ja arvioida mihin suuntaan tase on kehittymässä.

Alla mahdolliset laadulliset exit kriteerit jatkopohdintaa varten:

1. Viimeisen 3 vuoden ROE < 15% tai huonompi kuin kilpailijoilla ja alle 10%.
2. Viimeisen 3 vuoden NPM < 10% tai huonompi kuin kilpailijoilla.
3. Velan määrä on kasvanut viimeisen 3 vuoden aikana ja interest coverage on alle 4.

Osakkeiden myyminen ja yrityskohtainen riskienhallinta

Yrityskohtaiset allokaatiorajat ovat käytännössä riskienhallintaa.

Jos salkussani olisi yksi yritys esim. 30% painolla ja kyseessä olisi vaikka Enron, Wirecard tai Theranos, niin koko salkun pitkän aikavälin tuotto olisi käytännössä kiinni yksittäisestä huijauksesta. Lisäksi tämä hoitaa myös arvostukseen liittyvän riskienhallinnan. Jos salkussa 30% painolla olisi nopeasti kasvava P/S-lukemalla 15 arvostettu firma ja kasvun hyytyessä 30% p.a. vauhdista esim. 7% tasolle laskisi hyväksyttävää P/S- lukemaa merkittävästi esim. tasolle 5. Tällöin osakekurssi voisi laskea yli 50% arvostuksen laskiessa vaikka liiketoiminta porskuttaisikin eteenpäin mallikkaasti. 

Toisaalta allokaatioraja voi leikata tuottoja. Jos maksimiallokaatio tulee vastaan, kun yritys on arvostettu P/S 5 ja kasvun kiihtyessä osakekurssi lähtee laukalle kohti P/S lukemaa 15, niin aika monta kevennystä joutuu tekemään ennen huippujen saavuttamista. Näin kävi myös minulle Novo Nordiskin tapauksessa:

• Ostin Novoa 2016, 2019 ja 2020 split-korjatuilla hinnoilla 111 - 214 DKK.
• Myin 2022 noin 21% positiostani split-korjatulla 402 DKK hinnalla.
• Tällä hetkellä osakekurssi on noin 850 DKK eli osake on yli tuplannut alle 2 vuoden takaisesta kevennyksestäni.

Tällöin tein myynnin kun positio oli vielä hieman alle 10% salkustani, joka oli mielestäni virhe. Lisäksi vetosin yliarvostukseen, joka omien laskelmien mukaan oli yli 30% ja P/E-luku oli noin 35. Vetosin myös one trick pony ajatukseen eli siihen, että Novon liiketoiminta romahtaisi, jos diabetekseen löydettäisiin parannus.

Tällä hetkellä (1.3.2024) Novo Nordisk on salkussani 9,9% painolla ja arvioni käyvästä arvosta on noin 25% nykykurssia alempana (~630 DKK vs ~850 DKK). Myös eteenpäin katsova P/E-luku on korkea noin 38. Eli tilanne on käytännössä vastaava kuin aiemman kevennyksen yhteydessä.

Miten tässä siis tulisi toimia, jotta riskienhallinta on riittävällä tasolla, mutta ei leikkaa tuottoja liikaa?

One trick pony

Tämä on mielestäni melko olennainen osa yrityskohtaisen riskienhallinnassa. Onko kyseessä one trick pony vai ei? Tässä esimerkki salkustani.

Skyworks Solution saa liikevaihdostaan käytännössä noin 60% Applelta. Jos Apple korvaa SWKS:n tuotteet in-house teknologialla kuten M1 chipin kanssa, niin SWKS:n liikevaihto romahtaa. SWKS on one trick pony.

Vastaesimerkkinä toinen puolijohdeyhtiö salkustani eli Texas Instruments. TXN:lla on yli 100 000 eri asiakasta ja 40 % liikevaihdosta tulee niiltä, jotka eivät kuulu TOP100 asiakkaisiin. Myös tuotteita on jopa 80 000, joka on tietoinen valinta estämään liiketoiminnan riippuvuus yksittäisestä markkinasta, tuotteesta tai asiakkaasta. Vaikka TXN menettäisi suurimman asiakkaansa, niin sillä ei olisi merkittävää vaikutusta liikevaihtoon tai kannattavuuteen.

Sitten vielä esimerkkinä Aflac, joka saa noin 70% liikevaihdostaan Japanista. Tämä tarkoittaa sitä, että Japanin jenin ja dollarin (tai euron) välisellä vaihtokurssilla on suuri merkitys yrityksen tulokseen dollareissa (tai euroissa) mitattuna. Jos Japanin jeni romahtaisi, niin samalla romahtaisi myös Aflacin liiketoiminta dollareilla mitattuna. Tietyllä tapaa one trick pony, mutta toisaalta muistuttaa enemmän Nokian Renkaita, joka oli merkittävän riippuvainen Venäjästä ja siten täysin poliittisten päätösten liikuteltavissa.

Jos Nokian Renkaat olisi ollut salkussani 30% painolla, kun kurssi oli 35€, niin miltä se näyttäisi? Ukrainan sodan syttyminen aiheuttama liikevoittotason 70% lasku sekä 75% osakekurssin lasku olisi laskenut salkkuni arvoa yli 20%. Olisinko ollut tyytyväinen riskienhallintaan? En. Jos paino olisikin ollut maksimissaan 13,5%, niin vaikutus koko salkkuun olisi ollut vain noin 10%. Tämä on jossain määrin siedettävämpi lopputulos.

Upside menetys?

Jos unohdetaan hetkeksi katastrofi skenaariot ja mietitään vaihtoehtoiskustannuksia, niin saadaan kolikon toinenkin puoli käytyä läpi.

Esimerkkinä lähestytään asiaa viime kesänä tekemäni kevennysoperaation kautta.

Myös salkusani useita yrityksiä noin 24k€ edestä sijoitusasunnon lainan pois maksamiseksi. Mukana kevennyksissä oli Strategic Education, joka oli voimakkaan kurssilaskun innoittamien lisäostojen takia melkoisessa painossa vaikka kurssi oli melko matala. Myös 48 osaketta hinnalla 74,1 dollaria ja jätin salkkuuni 30 osaketta eli kevennys oli merkittävä. Tänään osakekurssi on 108 dollaria ja risat, joten osake on noussut kevennyksen jälkeen 47%. Tämä on euroissa mitattuna noin 1500, jolla olisi 5% korollakin maksanut vuoden korot 30k€ lainasta.

Aiemmin esittelemäni Novo Nordiskin kevenneys oli suhteellisesti vielä pahempi kun osake on noussut kevennyksen jälkeen yli 100%. Osakkeiden myyminen voi siis merkittävästi rajoittaa tuottoja ja vaihtoehtoiskustannuksien laskeminen jälkikäteen aiheuttaa oman tuskansa. Tähän väliin voisin lainata Aki Pyysingin viimeistä kirjoitusta Cityconista:

"Tunnen itseni niin vitun tyhmäksi, että en ansaitse muuta kuin nauloja päähän. Niitä olen kyllä jo omatoimisestikin naputellut."

Tähän upsiden menetykseen liittyy myös sanonta "Cut Your Losses Early; Let Your Profits Run".

Otetaan tähän samat esimerkit kuin yllä one trick pony käsittelyssä. Jos omistan osaketta 30% painolla, mikä nousee 50%, kuten STRA, niin pelkästään tämän position vaikutus osakesalkkuni kokonaistuottoon on +15%. Jos omistan osaketta 13,5% painolla, niin 50% nousun jälkeen tuottoa tulee +7%. Jos osake tuplaisi kuten Novo, niin vastaavat lukemat olisivat +30% ja +13,5%.

Käytännössä upside/downside arviota tehdessä pitäisi antaa jonkilaiset kertoimet eri skenaarioille ja ylipäätään määrittää pahimmat ja parhaimmat skenaariot sekä niiden todennäköisyydet, jotta tästä saisi jotain konkreettista. Pitkällä aikavälillä osakkeiden pitäminen on kuitenkin positiivisen odotusarvon touhua, joten myyminen/keventäminen on lähtökohtaisesti aina tappiolla ilman tarkempaa tietoa yksittäiseen yritykseen liittyvästä riskistä. 

Kevennyksen suuruus?

Jos sitten päätyisin keventämään yritystä, jonka paino on liian korkea tai esimerkiksi mahdolliset exit kriteerit ovat täyttyneet, niin paljonko tulisi myydä?

Ensinnäkin exit kriteerit ovat nimensä mukaan käytössä tilanteissa, joissa yritys ei sovellu enää salkkuun laisinkaan ja tällöin kevennyksen suuruus olisi koko positio. Toisaalta tämä tarkoittaisi, että exit kriteerien määrittely tulisi tehdä hyvin tarkkaan. Varsinkin suurempien positioiden kohdalla väärin muodostettujen exit kriteerien orjallinen noudattaminen voisi johtaa huonoon lopputulokseen eli merkittävien tuottojen menettämiseen. Tämä pitää erityisen hyvin paikansa tilanteissa joissa myynnin ajoitus on liian myöhäinen.

Tämä ajatus mielessä haluan palata vielä Strategic Educationiin, sillä osakekurssi oli heinäkuussa 2019 noin 180 dollaria. Kaikki meni oikeaan suuntaan, mutta en vielä tällöin ajatellut keventämisiä juurikaan vaikka alkujaan osaketta ostaessani tavoitteena oli myydä/keventää kun yksityisten yliopistojen tilanne olisi stabiloitunut USA:ssa. Lokakuussa 2019 osakeesta sai enää 125 dollaria, mutta osake nousi vielä 170 dollarin lukemiin toukokuussa 2020 ennen koronaromahdusta. Elokuussa 2020 toteutettiin anti 105 dollarin hinnalla Australian ja Uuden-Seelannin liiketoiminnan ostoon liittyen ja osake romahti tuolle tasolle ja allekin heti tiedon tultua. Muistan STRA huippukurssien aikaan ajatelleeni, että vihdoin tämä 2013 vajaa 50 dollarin hinnalla ostettu osake kantaa hedelmää ja ajattelin myös keventämistä. Toisaalta tähän aikaan keskityin lähinnä ostamiseen enkä kantanut huolta kevennyksien pohtimisesta varsinkin kun vasta kun 2017 oli palattu osingon maksuun ja 2018 sitä oli nostettu 100% ja vielä 2019 tuli 20% nosto. Jokatapauksessa 2019 huippukursseilla minulla oli 30 kpl osakeposition suuruus noin 5000€, joka sen aikaisella osakesalkullani oli noin 8% reilu 60k€ osakesalkustani. Suhteessa yritykseen riskiin, niin tätä olisi vähintään pitänyt keventää tai ainakin palata alkuperäisen sijoitusteesin äärelle ja miettiä kovasti keventämistä.

Kevennyksen suuruus riippuu osittain yrityksen laadusta, mutta ennen kaikkea riskitasosta ja painosta salkussa. Lisäksi mitä suurempi salkusta tulee, niin sitä enemmän yksittäisen yrityksen positiolla tuntuu olevan merkitystä. Eli tähän astuu vahvasti mukaan myös psykologinen elementti, jota on hyvin vaikea arvioida tai hallita.

Myös kaupankäyntikulut ja verotus vaikuttavat kevennyksiin. Olen huomannut, että en millään haluaisi myydä verojen maksamisen takia. Kaupankäyntikulut asettavat tietyllä tapaa minimilyhennyksen suuruuden noin 1500€ tasolle, jolloin kulut myynnistä asettuvat alle 1% tasolle. Verotus on huomattavasti kinkkisempi asia, sillä sen suhteen ei voi oikeen vetään mitään järkevää rajaa minkä alle pyrkiä. Toisaalta miksi ei? Eikö tätä voisi ajatella vastaavasti kuin muitakin kuluja? Esimerkiksi siten, että kevennyksen yhteydessä luovutusvoittoveroja ei saa tulla yli 0,1% salkun arvosta? Tällä hetkellä salkun arvo on noin 139k€, joten veroja saisi tulla vain 138€ mikä tarkoittaa että voittoa saisi syntyä vain reilu 460€. Ei kovin järkevää...

Tämän ajatuksen pohjalta päästään takaisin upside/downside arviointiin. Mitä olisi siis järkevää maksaa kuluina riskienhallinnasta? Oikeasti en tiedä. Toisaalta olisi hyvä kuitenkin ymmärtää mitä riskienhallinta positiokokoa rajoittamalla maksaa. Tehdään laskelma eri osakkeen tuotoilla verojen laskemiseksi siten, että 13,5% rajalla tehdään kevennys takaisin 10% painoon.

• Tuotto 100%, verot 3,5%*100/200*0,3 = 0.525%
• Tuotto 200%, verot 3,5%*200/300*0,3 = 0,700%
• Tuotto 300%, verot 3,5%*300/400*0,3 = 0,788%
• Tuotto 400%, verot 3,5%*400/500*0,3 = 0,840%

Lisäksi näiden päälle tulee huomioida myyntikulu, mutta se on vain noin 0,001% nykyisellä salkun koolla eli voidaan jättää huomioimatta. Käytännössä keventäminen maksaa siis alle 1% vaikka myytävät osakkeet kirjautuisivat verokarhulle 400% tuotolla.

Jos asetan maksimipainotuksen ylärajan 13,5% tasolle ja molemmille upside +100% ja downside -75% keisseille yhtä suuren 20% todennäköisyyden sekä perus 7% tuotolle 60% todennäköisyyden, niin odotusarvo on EV = 13,5%*(-0,2*75% + 0,2*100% +0,6*7%)= + 1,2%. 10% maksimipainolla laskettaessa pitää huomioida kevennyksen kustannus (esim. 0,84% 400% tuotolla), jolloin odotusarvo on EV = 10%*(-0,2*75%+0,2*100%+0,6*7%) - 0,84% = + 0,1%. No tämä nyt oli tälläinen loppuspekulaatio, kun nuo todennäköisyydet tässä merkitsee eniten ja eihän niistä ole tietoa kuin tekoälyllä. Lisäksi en ole täysin vakuuttunut käyttämästäni kaavasta.

Johtopäätökset

Strategiaani tulee selvästi jotenkin hioa erityisesti myymiseen ja keventämiseen liittyen. Sain tämän analyysin perusteella ihan hyviä ajatuksia jatkojalostettavaksi.

Lisäksi voin tämän läpikäynnin jälkeen perustella itselleni, että Novo Nordiskin keventäminen ei ainakaan vielä tule kyseeseen. Tietyllä tapaa skenaario jossa osakkeen arvo laskee nopeasti 75% vaikuttaa realistiselta riskienhallinnan näkökulmasta. Toisaalta upsiden osalta 100% nousu on potentiaalinen vertailukohta, koska markkinat menee pitkässä juoksussa hieman enemmän ylös kuin alas. 13,5% painolla 75% droppi laskee osakesalkun arvoa 10%, joka on mielestäni siedettävissä oleva riski yksittäiseen yritykseen liittyen kunhan sen laatu on erityisen korkea. Epävarmemmissa tilanteissa tai riskisempien yritysten kohdalla maksimipainotus tulisi miettiä erikseen ja niiden osalta 5% taso kuulostaa järkevämmältä.

Jatketaan pohdintoja ja koitetaan saada tähän myyntipuoleenkin jotain järkeä eikä pelkästään toimia tunteen tai ulkopuolisen tarpeen perusteella. Lisäksi yrityskohtaiset maksimipainotukset tulisi määrittää ja arvioida yrityksen riskiprofiili huomioiden.

Riskien ymmärtäminen, osa 4: Suomen lähihistorian pahimmat junaturmat Jokelassa 1996 ja Jyväskylässä 1998

Tämä teksti perustuu turvallisuustutkinta.fi sivuilta löytyviin materiaaleihin.

Aiemmet "Riskien ymmärtäminen"-tekstisarjan kirjoitukset löytyvät alta:

• Osa 1, Venäjä ja sota,
• Osa 2, Fukushiman ydinonnettomuus,
• Osa 3, Boeing 737 Max turmat

Nyt kun viime vuonna sattui pari junaonnettomuutta Tampereella (tavarajunien törmäys 20.9.2023 ja tavarajunan suistuminen 20.11.2023) ja tässä viikko takaperin oli koko Suomen rataverkko pysähdyksissä raidevaurion takia, niin ajattelin kaivaa naftaliinistä pitkään luonnostilassa olleen kertomuksen kahdesta Suomen pahimmasta junaonnettomuudesta. Tässä tekstissä käsitellään Jokelan turmaa vuodelta 1996 ja Jyväskylän onnettomuutta vuodelta 1998, jotka viimeistään toimivat sysäyksenä junaturvallisuuden parantamishankkeissa Suomessa.

Junathan toimii siten, että niiden painaessa syntisen paljon ne eivät kovin nopeasti pysähdy. Sitten kun sitä massaa ja nopeutta on paljon, niin törmäyksissä tai suistumisissa energiaa ja liikemäärää on yleensä niin paljon, että junaonnettomuudet aiheuttavat valtavaa tuhoa itse junalle, junassa olijoille ja lähiympäristölle. Nykyisin junia ohjataan Fintrafficin liikenteenohjauskeskuksista ja junien turvallisuuden pyrkii varmistamaan turvallisuusjärjestelmänä toimiva asetinlaite. Tästä huolimatta osa nykyisistäkin järjestelmistä on alttiita ihmisen tekemille virheille, mutta lähtökohtaisesti junaliikenne on erittäin turvallista.

Jokela

21.4.1996 Oulusta Helsinkiin matkalla oleva pikajuna suistui vaihteessa kiskoilta Tuusulan Jokelassa ja neljä kuoli. Junassa oli 144 henkilöä. Tutkinnan perusteella, sankan sumun takia junan kuljettaja ei todennäköisesti nähnyt esiopastimen vihreää vilkkuvalua, joka ilmaisi nopeusrajoituksen olevan 35 km/h seuraavassa raiteenvaihdossa. Kuten aluksi sanoin, niin junat eivät kovin nopeasti pysähdy ja tämä on yksi syy miksi riittävän aikaiseen tiedon saantiin käytetään esiopastimia. Nämä esiopastimet ovat riittävällä etäisyydellä pääopastimesta ja ne antavat ennakkotietoja, jotta junan jarruttaminen voidaan aloittaa riittävän ajoissa.

Tuusulassa juna ajoi kuitenkin ylinopeutta, sillä nopeus oli esiopastimen kohdalla 116 km/h. Kuljettaja oli matkan aikana ajanut useissa kohdissa lievää ylinopeutta. Tämä johtui tutkinnan perusteella siitä, että kuljetta pyrki pysymään aikataulussa, joka oli vielä siihen aikaan käytännössä perinne. Tähän mahdollisesti vaikutti myös se, että kuljettaja oli ottanut humalaisen ystävänsä veturin kyytiin.

Johtuiko tämä nyt siis pelkästään ylinopeudesta ja sankasta sumusta?

Ilmeisesti ei, sillä tutkinnan perusteella havaittiin myös muita puutteita tai sattumia tällä kohtalon junalla. Tähän aikaan kuljettajat saivat niin sanotun viikkovaroituksen, jossa kerrottiin radalla tehtävistä ratatöistä ja niiden vaikutuksista. Näihin sisältyi esimerkiksi normaalista poikkeavat nopeusrajoitukset tai kulkutiet, joiden käyttäminen vaatii normaalista junamatkasta poikkeavia toimia.

Voin kuvitella miten viikkovaroituksen lukeminen, sisäistäminen ja ymmärtäminen onnistuu, kun humalainen kaveri kertoo tarinaansa tai kyselee "tyhmiä" tyyliin, että "Mitä tuo kahva tekee?". Tämän lisäksi viikkovaroitus oli epäjohdonmukainen ja se oli muuttunut parin viikon takaa juuri tätä rataosaa koskien, milloin sama kuljettaja oli tämän osuuden ajanut. Viikkovaroitus on nimensä mukaan varoitus eikä mikään ehdottomasti noudatettava ohjenuora.

Nyt päästää siis takaisin siihen nopeuteen ja jarruttamiseen.

Esiopastimen jälkeen tulee pääopastin, joka on nykyään kytketty baliiseihin, jotka välittävät tietoa junaan ja varmistavat riittävän jarrutuksen automaattisesti kuljettajan toimista huolimatta. 1996 ei tälläistä junakulunvalvonta (JKV) järjestelmää ollut kuitenkaan vielä käytössä. Kuljetta oli itseasiassa esiopastimelta kiihdyttänyt vauhtia ja saapui pääopastimelle 133 km/h nopeudella. 13km/h ylinopeutta. Todellisuudessa esiopastin oli kertonut, että ala jarrutamaan jo nyt, jotta pääopastimelle tai sitä seuraavaan vaihteeseen saapuessa junan nopeus olisi riittävän alhainen.

Pääopastin kertoi samaa sanomaa kuin esiopastin eli seuraavan vaihteen maksiminopeus on 35km/h. Kuljettaja aloitti välittömän hätäjarrutuksen nähdessään pääopastimen ilmaisun. Kuten arvata saattaa, niin tässä vaiheessa myös hätäjarrutus oli liian myöhäistä. Juna saapui 124 km/h nopeudella vaihteeseen, jonka läpi tulisi ajaa vain 35 km/h. Hätäjarrutus hidasti junan nopeutta siis vain 9 km/h, mikä kertoo hyvin siitä massiivisesta liike-energiasta, joka juniin liittyy. Ne eivät yksinkertaisesti voi pysähtyä kovin nopeasti, saati väistää.

Tämän onnettomuuden perusteella annettiin käytännössä kolme suositusta:

• Viikkovaroitusta tulee parantaa, jotta se on johdonmukaisempi,
• Veturissa matkustamiseen tulee asettaa säännöt, jotka osaltaan varmistavat kuljettajan työrauhan ja keskittymisen,
• JKV-järjestelmä tulee ottaa käyttöön nopeutetussa aikataulussa.

Jyväskylä

6.3.1998 Turusta Pieksämäellä kulkeva matkustajajuna suistui vaihteessa kiskoilta Jyväskylän ratapihalla. Junan 300 matkustajasta kolmas osa sai vammoja ja 10 kuoli. Tutkinnan perusteella, kuljettaja oli väsynyt, ei keskittynyt ajamiseen ja kuvittelin vaihteen nopeusrajoituksen todellista korkeammaksi. Väsyminen johtui siitä, että kuljettajien lepotilaa ei oltu äänieristetty ja se oli kaikuva tila, jossa kuljettaja ei saanut levättyä riittävästi 5 tunnin tauollaan.

Mitä ihmiset tekevät väsyneenä töissä? No keittävät kahvia, niinkuin tämäkin kuljettaja teki. Tästä johtuen kuljettaja ei pystynyt keskittymään ajamiseen mikä käytännössä tarkoittaa opastimien seuraamista ja niissä ilmoitettuihin tietoihin reagoimista. Tälläinen käyttäytyminen vaikuttaa epänormaalilta, mutta toisaalta jos toimintakulttuurissa tämä on hyväksyttävää, niin vaikea on tehdä vastoin tapoja. Tutkinnan perusteella toimintakulttuurissa havaittiin muutoinkin "hällä väliä" asennetta, joka voi olla kirjaimellisesti murhaava turvallisuuskriittisellä alalla.

Kuten Jokelassa mahdollisesti kävi, niin tässäkin tilanteessa kuljattajalla oli todennäköisesti käsitys tuloraiteesta, mahdollisista vaihteista ja niiden nopeusrajoituksista aikaisempian saman reitin kokemuksien perusteella. Vuosi sitten kaikki junat menivät raiteelle, jolle saapuessa maksiminopeus oli 80 km/h. Lisäksi kuljettajalla oli kokemusta lähinnä tälle raiteelle ajosta Jyväskylään saapuessaan, joten voin kuvitella, että se on ns. oletuksena mielessä. Varsinkin väsyneenä voi ajatella, että tämä menee siten kuin aiemminkin.

2,6 km ennen suistumisvaihdetta kuljettaja aloitti hidastamisen ottamalla veturista tehot pois virtapyörää kääntämällä. Nopeus oli tällöin 143 km/h ja juna alkoi rullata. Kuljettajan reagointi vastasi hyvin sitä tilannetta, että hän olisi saapumassa 80 km/h rajoitetulle kauempana olevalle vaihteelle. Tällä hetkellä esiopastin oli todennäköisesti juuri ja juuri nähtävissä. 2,2 km ennen suistumisvaihdetta esiopastimen kohdalla junan nopeus oli vielä 137 km/h ja esiopastin ilmaisi raiteenvaihdon (tai vaihteen) maksiminopeudeksi 35 km/h.

Miksi ihmeessä hätäjarruttamista aloitettu heti kun esiopastimen ilmaisema nopeusrajoitus näkyi? Tähän mahdollisesti vaikutti sen aikaiset opastimet. Vaikka nopeusrajoitus olisi merkittävästi erilainen, niin opasteet olivat samanlaiset. Itse nopeusrajoitus ilmaistiin erillisillä numero-opastimilla, jotka olivat ainoa ero eri nopeusrajoitusten opasteisssa. 

800 m ennen suistumisvaihdetta junaa alettiin 1. kerran jarruttaa nopeudesta 135 km/h. Pääopastin oli vielä 400 m päässä, mutta hyvin todennököisesti nähtävissä onnettomuusolosuhteissa. 440 m ennen suistumisvaihdetta junan nopeuden ollessa 128 km/h pääopastimessa paloi kelta-vihreä opaste, joka tarkoitti seuraavan vaihteen nopeusrajoituksen olevan 35 km/h. Viimeistään tässä kohtaa kuljettaja tajusi virheensä ja kahvia suusta sylkäistäessään aloitti hätäjarrutuksen parin sekunnin sisällä siitä kun matkaa oli enää 320 m suistumisvaihteeseen.

Hätäjarrutus alkoi tehota kuitenkin vasta 100 m suistumisvaihdetta, sillä jarruasettimen valinta oli tehty virheellisesti. Oikea asettimen valinta olisi vaikuttanut onnettomuuden seurauksiin lieventävästi, vaikka ei 35 km/h nopeutta olisikaan saavutettu. Tästä johtuneen jarruviiveen takia nopeus oli vielä noin 110 km/h suistumisvaihteessa eli ylinopeutta oli melko reippaasti. Jos juna olisikin ohjattu ajamaan suoraan, niin 420 m päässä tästä olisi ollut vaihde, jonka maksimi nopeus on 80 km/h. Tämä on siis se vaihde, johon kuljettajan jarrutuskäyttäymisen perusteella hän oli ajamassa.

Ylinopeus vaihteessa aiheutti veturin suistumisen, kaatumisen ja kahden perässä olevan vaunun suistumisen. Loput 9 vaunua pysyivät pystyssä. Onnettomuuden kuolleet olivat veturissa tai kaatuneissa vaunuissa.

Tämän onnettomuuden perusteella suositeltiin seuraavaa:

• Opastimet eri nopeusrajoitusten osalta tulee muuttaa selkeämmin toisistaan erottuvaksi,
• Opastimien kohdalle tulee määrittää ja ohjeistaa nopeussuositukset,
• Turvavyöt tulee asentaa,
• Ohjeita tulee päivittää ja lepoalueita parantaa.

Yhteenveto

Molemmissa tapahtumissa käytännössä inhimillinen virhe oli merkittävässä roolissa onnettomuuden syntymisessä. Lisäksi tästä on hyvä oppia se, että kuinka pienet asiat voivat myötävaikuttaa virheen tapahtumiseen. Miten sijoittajana tästä tulisi siis ajatella? Vaikea sanoa mitään ultimaattisia totuuksia, mutta mielestäni on selvää, että sijoittaminen teollisuuteen tai ympäristöön, joissa ihmisellä on vielä merkittävä rooli turvallisuuden varmistamisessa voi johtaa odotuksia suurempiin riskeihin. Näistä tulee ainakin mieleen varustamot/satamat (yleisesti) tai esim. kemian ala heikon regulaation maassa, mitkä ovat todellisuudessa kuitenkin alttiita suuremmillekin onnettomuuksille.

Loppukaneettina pitää vielä sanoa, että firma, joka ei ota turvallisuutta tosissaan tulee maksamaan siitä ennemmin tai myöhemmin merkittävästi. Pitkällä aikavälillä kannattavuus on varmasti vakaampi kun yritys ottaa riskienhallinnan ja turvallisuuden tosissaan investoiden siihen esim. kouluttamalla henkilöstöään, parantamalla prosesseja ja uusimalla järjestelmiään.

Tähän liittyen on sanontakin: "You think safety is expensive, try accident!".

Vuoden 2023 osingon korotukset ja vuoden 2025 tavoitteiden tilanne

Vuonna 2023 oli ihan mukava osingon korotusten osalta. Lähes kaikki salkussani (vielä tällä hetkellä) olevat yritykset korottivat osakekohtaista osinkoaan osakkeenomistajille. Salkussani on edelleen muutamia poikkeamia, jotka eivät maksa osinkoa.

Osakesalkussani on pääasiallisesti pitkään osinkoa kasvattaneita yrityksiä. Noin vuosi sitten joulukuussa 2022 kirjoitin vuoden 2022 osingon korotuksista. Tällöin salkussani oli 34 yritystä, joista 28 korotti osinkoaan. Keskimääräinen korotus oli +10,5%. Näistä salkussani on edelleen 28 yritystä, joista 23 korotti osinkoaan vuonna 2023.

Poikkeamat:

• Booking Holdings ja O’Reilly Automotive eivät maksa osinkoa, mutta ovat mielestäni ansainneet paikan laatuyrityksiin panostavassa salkussani.

• BKNG on tuottanut yli 110% ja ORLY yli 140% salkussani ollessaan.

• BKNG on ollut salkussani 11/2019 alkaen ja ORLY 01/2021.

Dividend champions:

• Tähän joukkoon kuuluvat ITW, MO, ADP, AFL, APD, AOS, SYK ja NOVO-B.

• Kaikki korottivat osinkoaan vuonna 2023, keskimäärin +9,3%.

• Suurin korotus tuli Novolta +19,2%.

• Pienimmän korotuksen antoi Altria +4,4% (3,68 dollarista 3,84 dollariin).

Dividend contenders:

• Kirittäjien joukossa ovat FAST, NKE, TXN, V, TSCO, MCO, ROK, SBUX ja ICE.

• Kaikki korottivat osinkoaan vuonna 2023, keskimäärin +10,6%.

• Suurin korotus tuli Visalta + 18,7%.

• Pienin korotus oli Rockwell Automationin + 5,5%.

Dividend challengers:

• Haastajista löytyy vain SWKS ja GILD.

• Skyworks korotti osinkoa vuonna 2023 +10,2%.

• Gilead Science korotti osinkoa vuonna 2023 +2,7%.

 Pohjoismaalaiset yritykset ja muut luopiot:

• Suomi-Ruotsi akselilta salkussani on enää Fortum, Sandvik, Bufab, Puuilo ja Svenska Handelsbanken.

• Tähän luopio joukkoon kuuluvat myös STRA ja UI, joista molemmat maksavat 2,4 dollarin vuotuista osakekohtaista osinkoa. STRA vuodesta 2020 lähtien ja UI vuodesta 2022.

• Fortum leikkasi osinkoaa 1,14 eurosta 0,91 euroon (-20%).

• Svenska Handelsbanken maksoi myös lisäosingon (2,5 SEK per osake) normaalin 10% korotetun 5,5 SEK osingon lisäksi.

• Bufabin korotus oli suurin +26,7% ja Sandvikin pienin +5,3%.

Kun kaikki osingonmaksajat huomioidaan yhdessä, niin keskiarvo korotus oli +8,4%. Vuosi sitten laskin osakkeiden painoilla painotetun osingon korotuksen, joten tämä ei ole suoraan vertailukelpoinen. Lukema on kuitenkin ihan kelpo varsinkin jos ottaa huomioon salkkuni nykyisen efektiivisen osinkotuoton, joka on 2,5%. Eli periaatteessa tuollaista reilu 10% kokonaistuottoa.

Eteenpäin katsova vuotuinen osinkotuotto on noin 3230€, joka on nettona 200€/kk. Tämä käytännössä tarkoittaa, että osakesalkkuni osalta olen saavuttanut 05/2019 asettamani tavoitteeni vuodelle 2025:

“Tärkein rakennuspalikka on ehdottomasti osakesalkku, joka tuottaa merkittävää pasiivista tuloa suhteessa kulutasoon. Tätä voi sanoa "f*ck you money":ksi. Tämä tuo mahdollisuuden sanella omat ehdot asioille, jolloin pääset aina tekemään mitä rakastat. Konkreettisena tavoiteena on ytimekkäästi sanottanut vähintään 100 000€ osakesalkkua, jonka efektiivinen netto-osinkotuotto on 2400€ vuodessa eli keskimäärin 200€/kk.”

Toinen osa tavoitteestani oli saada 200€/kk nettokassavirtaa sijoitusasunnosta. Viime kirjoituksessa esittelin, että asunnon nettokassavirta on tällä hetkellä noin 70€/kk. Tätä osaa tavoitteestani en ole siis vielä saavuttanut eikä sitä nykyisellä järjestelyllä saavuteta. Onneksi tähänkin on suunnitelma, josta lisää myöhemmin.

Pääkaupunkiseudun sijoitusyksiön arvon kehitys

Ostin asunnon 08/2015 rakenteilla olevasta uudiskohteesta, johon pääsin muuttamaan 05/2016. Velaton ostohinta oli 143 000€ ja kyseessä oli pieni yksiö omalle tontille rakennetusta taloyhtiöstä.

Muutin pois parin vuoden asumisen jälkeen ja tällöin jätin asunnon vuokralle. Ensimmäinen vuokra tuli tilille 07/2018 ja asunto on ollut vuokralla siitä lähtien eli nyt 5,5 vuotta. Kuten kirjoitin viime vuoden elokuussa, niin sijoitusasunnon käyttöaste on ollut yli 97% vuokraamisen ajalta.

Korona vaikutta merkittävästi pääkaupunkiseudun vuokrayksiöiden kysyntään käsittääkseni lähinnä opiskelijakysynnän laskun takia ja lisäksi etätöihin siirtyminen mahdollisti asumisen kauempana työpaikalta (eli pääkaupunkiseudulta). Tämä näkyi erityisen hyvin vuokrattavuudessa ja kun vuokralainen vaihtui 2021-2022 vaihteessa, niin päätin laskea vuokrapyyntöä noin 10 % hyvän vuokralaisen saamiseksi. Tilanne on jatkunut tähän päivään asti. Seuraavan kerran vuokrasopimus (määräaikainen) on tällä kertaa katkolla kesällä 2024.

Alla olevassa kaaviossa on vuokran kehitys 07/2018 - 01/2024 väliseltä ajalta. Datapisteinä ovat alkuperäinen vuokra 07/2018, vuokrankorotus 07/2020 ja vuokralaisen vaihdot 01/2021, 01/2022 sekä 08/2023. 

Ukrainan sodan viimeistään esiin nostama jättimäinen inflaatio on aiheuttanut korkotason nousun välillisesti keskuspankkien hintavakauspyrkimysten kautta. Tämä on johtanut merkittävään asuntokaupan hyytymiseen Suomessa (kuin muuallakin) ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Likviditeetin pieneneminen ja sitä kautta asuntojen heikentynyt kysyntä on vaikuttanut suuresti asuntojen hintapyyntöihin. Korkojen nousu ja inflaation nostamat hoitovastikkeet sekä kuluttajien kokema inflaatio esimerkiksi ruuan ja energian hinnoissa on vaikuttanut merkittävästi asuntojen arvoihin. Tällä hetkellä ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa asunnosta niin paljon kuin ennen. Siihen kun yhdistää korkeammat kulut asumiseen liittyen (korot, vastikkeet, energia), niin lopputuloksen asuntojen arvot (ja hintapyynnöt) ovat laskeneet.

Tämä näkyy hyvin sijoitusasuntoni arvostusta kuvaavassa kaaviossa, joka perustuu välittäjän arvioihin tai samasta taloyhtiöstä tehtyihin toteutuneisiin kauppahintoihin. Viimeisimmät arviot, joissa näkyvät vaihteluvälin minimi- ja maksimiarvot ovat Blok-välittäjän hinta-arvioon perustuvia lukemia.

Tätä voisi sanoa jopa asuntosijoittajan "kulta-ajaksi". No ei, kyllä se supersykli jo meni 2008 - 2021 välillä. Vuokrat laskee, asuntojen arvot laskee ja markkina/likviditeetti lähtee alta. Vuokraaminen ja myyminen on vaikeampaa ja kestää huomattavasti kauemmin. Kulut ovat korkeammat ja jos lisäksi on velkaa, niin korot rokottavat ihan huolella vivulla asuntoihin sijoittaneita.

Kaikesta tästä huolimatta sijoitusasunto on pidemmällä aikavälillä varmasti ihan kohtuullinen sijoituskohde tai vähintään arvon säilyttäjä. Minulla sijoituasuntoni vuokratuotto on tällä hetkellä 4,1% alla olevan laskelman mukaisesti ja nettokassavirtakin on 70€/kk positiivinen pienen velkavivun ansiosta (vain n. 45 000 taloyhtiölainaa suhteessa 143 000 alkuperäiseen ostohintaan).

Kuten käytännössä jo 2019 päätin, niin tulen myymään sijoitusasuntoni jossain välissä kunhan siitä saatava hinta heijastelee paremmin pitkän aikavälin arvoa. Asuntoa vuokralle jättäessä ajattelin sen alunperin jättää lapselleni, joskus 2030-luvun loppupuolella. Saattaapi olla, että tämäkin skenaario on edelleen mahdollinen, kun ei hintapyyntöjen palautuminen lähivuosina näytä kovin todennäköiseltä. Jos myyntipaikka tulisi eteen, niin se pitäisi vielä miettiä kokonaisuuden kannalta läpi. Sijoittamismielessä en missään nimessä enää taloyhtiössä sijaitsevaan asuntoon koskisi.

Rakentaminen on tällä hetkellä niin voimakkaassa laskusuhdanteessa, että markkinan alkaessa vetämään, sykäys ylöspäin asuntojen arvoissa voi olla nopea ja merkittävä. Kysynnän elpyessä ja mahdollisesti korkojen laskiessa viimeistään asunnot pääkaupunkiseudullakin alkavat liikkumaan nykyistä korkeammilla hinnoilla. Tähän kun yhdistää uudisrakentamisen potentiaaliset hiljaiset vuodet 2024-2025, niin on täysin mahdollista, että asunnoista tulee olemaan jopa pulaa 2026 alkaen. Tämä hetki olisi tietenkin otollinen mielestäni kohtuullisen hyvällä sijainnilla olevan pk-seudun yksiön myymiselle.

Uusi yritys OST-tilille: Venmon omistaja PayPal (PYPL)

Kaverin kanssa tuli lyötyä vetoa, että kumpi saa suuremman TWR-tuoton OST-tililleen 3 vuoden aikajänteellä. Olen tähän mennessä ostanut OST:lle TietoEvryä ja nyt myös PayPalia. Tässä tekstissä pyrin perustelemaan ja vetämään yhteen päätökseni sijoittaa PayPaliin, jota ei pääsalkussani ole enkä ole sitä aiemmin juuri analysoinut. TietoEvryn osalta analyysiexcel on tehty ja blogiteksti luonnosteltu, mutta jotenkin tämä PYPL kiinnosti sen verran enemmän, että päätyi viimeistelyyn ensin.

PayPal (PYPL)

PayPal sai alkunsa 1998 nimellä Confinity, joka yhdistyi (alkuperäiseen) Elon Muskin perustamaan X.com yritykseen. Viime vuosikymmenien superinnovaattori Musk saatiin firmasta ulos ja firma uudelleen nimettiin entisen Confinityn vuonna 1999 lanseeraaman PayPal tuotteen mukaisesta. 2002 oli PayPalin ensimmäinen pörssiin tulo (IPO). Taivalta kesti vajaa 6kk, kun eBay osti PayPalin. Vuonna 2015 eBay jakautui nykyiseen eBayhin ja nykyiseen PayPaliin, jolloin PYPL saapui toisen kerran pörssiin.

PayPal on tietyllä tapaa Amerikan MobilePay. Se mahdollistaa verkkomaksujen tekemisen perinteisten käteis- ja sekkimaksujen sijaan. PayPal on Visan tapaan välistä vetäjä maksuliikenteessä. Muinaishistoriaa nykysukupolville, että maksuja on joutunut joskus tekemään käteisellä. Nykyään kaikki on verkossa.

Liiketoimintamalli ja markkinaosuus

Käytännössä yli 90% PYPL:n liiketoiminnasta tulee edellä mainitusta välistä vedosta eli maksutapahtumista. Loppu lillukanhäntä tulee lisäarvoa tuottavista palveluista kuten kumppanuuksista, luottotuotteista, koroista ja niin edelleen. Näin ollen maksukaverilla on vain yksi raportointisegmentti. PYPL:n liikevaihto vuonna 2022 oli 27,5 miljardia dollaria, josta vain 2,3 miljardia tuli lisäarvopalveluista ja 25,2 miljardia maksutapahtumista. USA on ehdottomasti suurin markkina, josta tuli noin 57% liikevaihdosta.

Maksutapahtumat ovat siis ytimessä PYPL:ssä, joka ensisijaisesti tarjoaa asiakkaille tehdä ja vastaanottaa maksuja tai siirtää ja nostaa rahoja joustavasti ja digitaalisesti verkossa. Liiketoiminta perustuu siihen, että maksutapahtumista peritään kulu, jotka riippuvat maksutapahtuma volyymista. Kuluja peritään myös valuutanvaihdosta tai kryptovaluuttakaupoista. Talletuksista ja nostoista ei pääasiassa peritä kuluja.

PYPL on erityisen vahva kuluttajapuolella Venmo (80 miljoonaa käyttäjää) alustallaan, kun esimerkiksi kilpailija Block (aiemmin Square, SQ) ja heidän Casp App (70 miljoonaa käyttäjää) on enemmän keskittynyt peer-to-peer maksuihin. Molemmat toimivat kuitenkin sekä kuluttajien että yritysten maksutapahtumien parissa. Kuluttajapuolella PYPL tarjoaa edullista, helppoa ja turvallista rahansiirtoa käytännössä digitaalisen lompakon avulla. Kauppiaiden osalta tehdään yhteistyö- ja partnerisopimuksia, joilla tarjotaan apua liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen mahdollistamalla globaalit maksunvälitykset sekä tukemalla muilla palveluilla (luotto, petoksen esto, riskienhallinta, data-analytiikka jne.). 

PayPal on markkinajohtaja reilu 40% markkinaosuudella globaalisti. Suurin kilpailija on Stripe noin 20% arvioidulla markkinaosuudella. Markkinaosuuksien määrittely ei googlailujen ja tutkimuksieni perusteella ole kuitenkaan kovin selvää, sillä se riippuu siitä, miten markkina määritellään. Joka tapauksessa PYPL on markkinajohtaja omassa tekemisessään ja markkinan odotetaan kasvavan jopa 15% vuoteen 2028 asti. Tämä vastaa hyvin PYPL:n liikevaihdon toteutunutta kasvua.

Kilpailuetu

Globaali "maksuteollisuus" on hyvin kilpailtu, nopeasti muuttuva ja innovatiivinen sekä sitä myötä myös lisääntyvän säännöstelyn ja vaatimusten alla.

PayPal oli yksi ensimmäisistä ja pyrkii olemaan jatkossakin hyvin globaali toimija. PYPL tarjoaa palveluitaan yli 200 markkinalla, noin 150 valuutassa ja mahdollistaa rahojen nostot yli 50 valuutassa sekä tilit 25 valuutassa. Stripellä luvut ovat kyllä samaa luokkaa. PYPL:n tuotteet ja alustavat pyritään kehittämään intuitiivisen käyttöliittymän, työkalujen ja lokitietojen osalta sekä integroimaan maksumahdollisuudet muiden eri palveluiden ympärillä.

Vuonna 2021 PYPL osti 2,7 miljardilla dollarilla Paidyn, joka oli Japanilainen BNPL-firma. BNPL tulee sanoista Buy Now, Pay Later, joka Suomessakin on tuttu esim. Ruotsalaisen Klarnan kautta. Kuluttaja voi siis ilman korkoja ostaa jotain ja maksaa myöhemmin vähän kuten luottokorttikin toimii noin kuukauden ilmaisen maksuajan kanssa. Kun PYPL ostin Paidyn 2,7 miljardilla 09/2021, niin SQ osti Afterpayn 29 miljardilla dollarilla 01/2022.  Kun SQ alkoi tarjoa kryptokauppaa, niin PYPL seurasi nopeasti perässä. Kilpailu on siis veristä ja kilpailuetu on kiven alla. Yksi asia saa minut kuitenkin vakuuttuneeksi. Kannattava markkinajohtajuus. 

Vuonna 2022 Paypalin nettotulos oli 2,4 miljardia, kun taas Blockin oli noin 540 miljoonaa pakkasella ja Stripe otti turpaan 500 miljoonaa. Näitä voi verrata, vaikka liikevaihtoihin, jotka olivat 27 miljardia, 17,5 miljardia ja 14 miljardia, respectively. Eli PYPL on suurin ja kannattavin (tai ylipäätään kannattava).

Tase

PayPal on kasvuyritys, joka ei maksa osinkoa, mutta toisaalta se on hyvin kannattava. Voisi siis olettaa, että tase on kunnossa ja velkaa on vähän. Kun kävin tarkemmin lukuja läpi, niin yllätyin positiivisesti kuinka timanttisessa kunnossa PYPL on.

Vuoden 2022 lopulla taseen loppusumma oli 78,7 miljardia, josta omaa pääomaa oli 20,3 miljardia. Velkaa on jopa yli 10 miljardia, mutta tätä rauhoittaa mieluisa 7,8 miljardin käteispotti. Korkokuluja meni 304 miljoonaa dollaria, mutta 3,8 miljardin EBIT-tulos kattaa sen 13-kertaisesti (interest coverage).

Reilu 10 miljardin velkavuori koostuu käytännössä kolmesta "velka-annista" (issuance). Vuonna 2019 otettiin 5 miljardia velkaa 2,39% - 2,96% koroilla vuosiin 2022 - 2029 asti. Vuonna 2020 pyydettiin 4 miljardia lisää 1,35% - 3,25% koroilla. Pisimmän takaisinmaksu aika on vuoteen 2050 asti. Toukokuussa 2022 kolmen miljardin velka tulikin sitten kalliimmaksi, sillä korot olivat 3,9%-5,25% takaisinmaksun ollessa 2027-2062. 

Nettovelkaa on siis 2,6 miljardia, joka on vain 13% suhteessa omaan pääomaan tai vain noin 3% suhteessa assetteihin. Velkaa per osake on reilu 2 dollaria. 

Liiketoiminnan kehitys

Juuri kun pääsin kehumasta tasetta, niin oli kyllä itse liiketoimintakin positiivinen yllätys.

Ensinnäkin liikevaihto on kasvanut pitkällä aikavälillä (2014-2022) noin 16,7% vuodessa. Vauhti on pysynyt myös about samana viimeiset 5 tai 3 vuotta. Nettoulos laski noin 42% vuonna 2022, mutta vapaa kassavirta kasvoi. Pidemmällä aikavälillä nettotulos on kasvanut 25% p.a. ja FCF noin 15% p.a.

PYPL ei maksa osinkoja, mutta rahaa palautuu omistajille osakkeiden takaisinostojen kautta. Pitkällä aikavälillä PYPL on vähentänyt osakemäärää noin 0,7% vuodessa, mutta esim. vuonna 2023 se tulee tippumaan noin 5% (Q1-Q3 takaisinostot olivat jo 4,4 miljardia). Vuonna 2022, 4,2 miljardia eli noin 80% FCF:sta käytettiin omien osakkeiden ostoihin. Buyback plan näyttää olevan toteuman mukaan opportunistinen ja ylimääräinen pyritään palauttamaan omistajille, mutta painottamalla osakkeen arvostusta. Vuodesta 2015 lähtien PYPL on tuottanut noin 31 miljardia FCF:ta, joista noin 21 miljardia on laitettu osakkeiden takaisinostoihin.

PYPL pystyy siis hyvin pienellä CAPEX:lla ylläpitämään markkinaosuutta kilpailulla ja kasvavalla alalla ja palauttamaan suurimman osan jakokelpoisista rahoista omistajille. Suoraan sanottuna ihmeellistä.

Pitkällä aikavälillä nettomarginaali on ollut keskimäärin 13,0%, ROE 12,8% ja ROA 4,3%. Melko tasaista puurtamista näiden osalta joka vuosi. Kelpaa kyllä mulle.

Arvostus

Vuoden 2021 huuman ja hypen aikaan PYPL:n osake treidasi reilusti yli 100 P/E-lukemissa osakekurssin saavuttaessa 308 dollarin huippulukemat juhannuksen tienoilla. Tällä hetkellä osakkeella käydään kauppaa noin 60 dollarin tuntumassa, joka 3,84 dollarin konsensus FY2023 EPS:llä antaa P/E-luvuksi n. 15,8. Koska velkaakin on vähän, niin EV/E on vain n. 16,4. FCF on lisäksi merkittävästi nettotulosta suurempi ja on ollut sitä säännöllisesti 2015-2022 välillä.  

Arvioin PYPL:n arvon kaksiosaisella DCF-analyysillä, jossa asetin tuottovaatimukseksi 10%. Olettamalla FCF:n kasvavan 6,8% p.a. ja terminaalikasvun olevan 4% sain käyväksi arvoksi 132 dollaria. Kasvuoletus perustuu viimeisen 5 vuoden keskimääräisen nettotuloksen kasvuun (+6,15%) osakkeiden takaisin ostot (+0,69%) huomioituna. Arvioimallani käyvällä arvolla P/E-luku olisi 33,8, joka on melko korkea. Toisaalta tässä pitää edelleen muistaa, että FCF on ollut pidemmällä aikavälillä noin 155% nettotuloksesta.

Vaihtoehtoisesti katsoin Grahamin Fair Value arvion, joka syntyy yksinkertaisella kaavalla FV=(10+2*kasvu-%*100)/EPS. Grahamin FV antaa tulokseksi 91 dollaria.

Yhteenveto

PayPal oli yksinkertaisesti liian edullinen, jotta sen olisi voinut mielestäni jättää oman onnensa nojaan.

PayPalin liiketoiminnan kehittyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kertoo houkuttelevasta ansaintalogiikasta sekä hyvin johdetusta yrityksestä. Markkinaosuus on vahva ja PayPalille riittää vain sen ylläpito, sillä alan odotetaan kasvavan jopa 15% vuodessa vielä tulevaisuudessa. Kaiken lisäksi tase on kunnossa, mikä vähentää katastrofaalisia epäonnistumisia varsinkin, kun ottaa huomioon terveen tulorahoituksen (5 miljardia vuodessa).

Pidän PayPalista tasaisen kannattavuuden, hyvän kasvupotentiaalin ja timanttisen taseen takia.

Ostin PayPalin osakkeita 26 kappaletta OST-tililleni 25.1.2024 keskihinnan ollessa 62,82 dollaria + 15 euron kaupankäyntikulu. Rahoitin oston myymällä puolet OST-tilillä olevista TietoEvryn osakkeista. PayPalin paino koko salkussani on tällä hetkellä vain noin 1,1%.

ps. Pari tuntia oston jälkeen osake romahti noin 5%, kun PayPal julkaisi 6 uutta innovaatiota, jotka eivät selvästikään vakuuttaneet markkinoita. Tälläisella huonolla ajoituksella ei ole kuitenkaan mitään väliä, jos arvo on lähes kaksinkertainen nykykurssiin verrattuna.

Kulujen seuranta ja säästäminen?

Aloitin vuonna 2016 seuraamaan kulujani, koska oli tapahtunut jotain hieman ikävämpää. Tiesin etukäteen, että joutuisin maksumieheksi ja kyseessä olis useiden kymppitonnien kulu. Koin tärkeäksi hoitaa homman kotiin ja tietenkin mahdollisimman nopeasti, jotta voisin keskittyä jälleen elämisen onnelliseen keveyteen tai johonkin muuhun yhtä hyvin runoiltuun "keinotekoiseen" totuuden tunteeseen.

Vuosi 2016

Tällöin asuin osittain vuokralla ja loppuvuoden ensiasunnossani. Palkkani oli perus insinöörihommissa reilu 3000€ ja nettona käteen tuli keskimäärin 2670€/kk. Onnistuin myös myymään tavaraa ja saamaan lisätuloja yhteensä 220€/kk nettona. Suurimmat kuluerät olivat seuraavat:

• Kiinteät kulut 903€/kk
• Asuminen 645€/kk
• Satunnaiset kulut 415€/kk
• Ikävään hölmöilyyn 282€/kk

Säästöön jäi 5700€ eli 470€/kk.

Vuosi 2023

Asun 4 huoneen vuokra-asunnossa PK-seudulla. Palkka on noussut merkittävästi työpaikan vaihdon ja siellä menestyksekkäiden onnistumisten ansiosta. Sain myös palkakorotuksen tehtävien vaihdon yhteydessä nykyisessä työpaikassani 1.1.2024 alkaen. Suurimmat kuluerät mahdollisimman vertailukelposesti esitettynä

• Kiinteät kulut 984€/kk
• Asuminen 1134€/kk
• Satunnaiset kulut 709€/kk
• Ikävään hölmöilyyn 0€/k

Säästöön jäi viime vuonna 125€/kk. Vaikka nettotulo oli 3800€/kk eli 1130€/kk enemmän kuin 2016, niin suurempien kulujen takia myös säästöön jäi vähemmän kuin vuonna 2016.

Pohdinnat

Kuten yllä olevista numeroista nähdään, niin asuminen on yksi suurimmista kulueristä. Jos pystyt säästämään asumisessa, niin usein millään muulla ei ole mitään merkitystä. Ikävät hölmäilyt on myös syytä välttää, sillä ne tulee maksamaan järkyttäviä summia. Jos siihen ei ole valmistautunut, niin yllättävät tilanteet voivat viedä perikatoon.

Kiinteisiin kuluihin kannattaa myös keskittyä, sillä ne ovat usein pakollisia pahoja, joissa kilpailuttamalla pystyy saamaan selvää säästöä. Näistä esimerkkinä auton vakuutukset. Bussikorttiin vaihtaminen voi olla usein todella hyvä ratkaisu. Satunnaiset kulut ovatkin sitten vaikeammin hallittavissa. Käytännössä lomareissut, polttarit, kaverin juhlat, häät tai hautajaiset voivat aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka on syytä budjetoida etukäteen. Ainakin siis jos haluaa suunnitella budjettinsa siten, että jokin tietty tavoitesumma jää säästöön. Itse pyrin budjetin avulla säästämään 500€/kk, mutta jotenkin se jäi vain summaan 150€/kk.

Yhteenveto

Säästöprosentilla on väliä ja siihen kannattaa keskittyä. Yleensä lyhyen aikavälin toimet eivät auta ja syntyneet säästöt voivat päätyä esimerkiksi uuden auton hankintaan. Kannattaa miettiä mielummin pitkällä aikavälillä esim. 5 vuoden jaksolla, että mitä tavoittelen, mihin pyrin ja, mitä haluan rahan sivuun laitolla saavuttaa?

Itse pyrin säästämisellä turvaamaan perheeni tulevaisuuden niin ala- kuin ylämäessä.

Pakkasta Helsingissä -23 ja sijoitusvuosi-23 plus 15,44% paketissa

Ei ehkä juuri tällä hetkellä ole reilua kahtakymmentä pakkasella, mutta kyllä tässä niin kylmää on ollut, että autoonkin on pitänyt laittaa -40 celsiusta kestävää pissapojan nestettä. Viime vuosi meni todella nopeasti ja tälleen tammikuussa jotenkin siihen vasta havahtuu. Vuoden 2023 aikana sijoituksissani tapahtui melko suuria muutoksia aiempiin vuosiin nähden, joista lisää alla.

Lähtötilanteen vuodelle 2023 esittelin täällä ja se on olennaisin osin koostettu myös alla olevaan vertailuun.

Nettovarallisuuden kehitys

Lähtötilanne 31.12.2022:

• Osakesalkku 135 500€
• Asunnon oma pääoma 52 600€
• Käteinen ja muut varat 35 700€
• Nettovarallisuus yhteensä 223 800€

Vuoden aikana myin osakkeita ja niistä saadut varat yhdessä säästössä olevan käteisen kanssa laitoin sijoitusasunnon pankkilainan takaisin maksamiseen. Työpaikan vaihto aiheutti tulojen alenemisen ja lisäksi lomareissut veivät tonneja. Miltä tilanne siis näytti vuoden 2023 lopulla?

31.12.2023 tilanne:

• Osakesalkku 126 600€
• Asunnon oma pääoma 97 100€
• Käteinen ja muut varat 19 300€
• Nettovarallisuus yhteensä 243 000€

Nettovarallisuus kasvoi siis 19 200€, joka on noin + 9% vuoden takaiseen nähden. Parin viime vuoden vauhdista (+34k€ ja +42k€) jäätiin selvästi, mutta osakkeet kehittyivätkin melko huonosti yleisellä tasolla. Lisäksi tuloista säästöön ei jäänyt kuin reilu satanen kuukaudessa, joka on huonoin tulos seuraamaltani ajalta 2016 lähtien.

Alla kuvat nettovarallisuuden kehityksestä vuoden 2011 lopulta alkaen.

Osakesalkun kehitys

Vuonna 2023 sota Ukrainassa jatkui, inflaatio pysytteli korkealla ja korot jatkoivat nousu-uralla. Osakemarkkinat ovat sinivalkoisin silmin melko jakautuneet. Vaikka SP500 on palautunut nätisti, niin Helsingin pörssi reunamarkkinana kyntää. Vuoden 2023 aikana tein osakesalkusta kevennyksiä asuntolainan maksamiseen, joita olen tarkemmin käsitellyt täällä ja täällä. 

Alla suurpiirteinen erittely osakesalkun kehityksestä:

• Nostettu pääoma myynneistä - 23 400€
• Nostettu pääoma superluotolla - 5 200€
• Lisätty pääoma +2 000€
• Osingot (brutto) +3482€
• Ennakonpidätykset -598€
• Korkokulut - 50€
• Korkotulot + 3€
• Kaupankäynti- ja valuutanvaihtopalkkiot - 69€
• Arvon nousu +14 975€

Yhteensä osakesalkkuni arvo laski reilusta 135 000 eurosta reiluun 126 000 euroon eli 8 900€. Vuoden vaihteessa salkussa oli superluottoa jäljellä vajaa pari tonnia (-1995,32€). Olen "velkaa" salkkuuni edelleen 3 200€ sijoitusasunnon lainan takaisinmaksamiseen liittyen eli käteispositio on periaatteessa plussalla. Yksi tavoitteistani vuodelle 2024 on tämän velan maksu takaisin osakesalkkuun.

Vuoden lopulla avasin myös OST-tilin, jonne talletin 3 000€. Tämän nostin myös superluotolla AOT:n puolelta, jota en ole yllä huomioinut. OST-tilin sisältö ja superluotto puuttuvat siis yllä olevista laskelmista. Tämä liittyy kaverin kanssa sovittuun kisaan. Jos tämän huomioisi laskelmissa, niin eroa ei olisi käytännössä kuin muutaman euron verran, sillä OST:n arvo ei ole juuri muuttunut. Toinen vuoden 2024 tavoitteistani on tämän velan pois maksaminen, jotta turhilta korkokuluilta vältytään.

TWR-tuoton laskenta on hieman haastavaa salkun siirrosta, nostoista ja talletuksista johtuen. Täydensin oman TWR-laskenta taulukon tämän tiedon saamiseksi, sillä jossain vaiheessa käyttämäni arvio menetelmä eivät olisi olleet lainkaan riittävän tarkkoja. Kaikki data oli tallessa lähtötilanteesta (31.12.2022) ja TWR-laskentataulukko valmiina, joten yllättävän pieni homma tämä oli. Yllä olevan perusteella uskoisin salkkuni TWR-tuoton olleen noin +14%, jolla voittaisin vertailuindeksini. Vuodesta 2024 lähtien pystyn seuraamaan sijoitussalkun tuottoa suoraan Nordnetista, joten homma helpottuu huomattavasti tältä osin.

Laskennan perusteella TWR-tuottoni vuodelta 2023 asettui lukemaan +15,44%. Tämä on selvästi vertailuindeksiä parempi vaikka jääkin SP500:sta. Joka tapauksessa olen tyytyväinen tuottoon vuonna, jolloin tein suuria muutoksia salkussani. Jos katsoo tilannetta juuri nyt (13.1.2024), niin kaikki kaupat eivät olleet kovin järkeviä. Ensinnäkin Ubiquitistä olisi pitänyt päästä eroon (182 USD -> 128 USD, -30%) , mutta toisaalta 25% myyntihinnasta (74,1 USD) noussut suurella painolla ollut STRA (92,1 USD) olisi pitänyt jättää tai ainakin keventäminen olisi pitänyt olla pienempi. Tällä on turha toisaalta spekuloida, sillä tehty mikä tehty. 

Vertailuindeksinä toimii 50/50 SP500 (SXR8) ja OMXH25 (Nordnet Indeksirahasto Suomi).

Perustuen Yahoo Finance palvelun tietoihin SXR8 sulki vuoden 2022 lopulla hintaan 370,73 ja sulki vuotta myöhemmin hintaan 454,04, joten tuotoksi tuli + 22,47 %. SP500 indeksi tuotti todellisuuden + 26,29 %, mutta SXR8:ssa on huomioitu EUR-USD valuuttakurssimuutokset. Euroissa omaa salkkuanikin seuraan, joten SXR8:n tuotto on suoraan vertailukelpoinen. Nordnetin Indeksirahasto Suomi tuotto Morningstarin palvelun tietojen perusteella oli +1,26% viime vuonna. Siten vertailuindeksini tuotto oli +11,87%. Tällä tarkoitin markkinoiden jakautumista, toisaalla porskutetaan, kun toisaalla saadaan nipin napin omat takaisin.

Ennen kuin mennään osinkoihin ja muihin kuluihin, niin laitan tähän itselleni talteen seuraavat laskelmat:

• Nordnet
• Brutto-osingot 2434,15€
• Pidätykset 430,51€
• Korkomenot 49,7€
• Kulut 28€
• Korkotulot 0€
• Korkotuloverot 0€
• Lynx
• Brutto-osingot 1047,78€
• Pidätykset 157,78€ (sisältää korkotulojen pidätykset 20%)
• Korkomenot 0€
• Kulut 41,24€
• Korkotulot 2,91€
• Korkotuloverot (pidätyksissä mukana, 20%)

Netto-osingot kasvoivat + 16,6 % osakemyynneistä huolimatta. Tämä on hyvin pitkälti osinkokorotusten ja vuonna 2022 tehtyjen ostojen ansiota. Lisäksi myyntilistalla oli melko pientä osinkoa maksavia yrityksiä ja myynnit tein vasta kesäkuussa. Eteenpäin katsova osinkotuotto on tällä hetkellä bruttona noin 3000€ vuodessa eli lähes 500 euroa alle viime vuoden. Eniten osinkotuottoa menetin 3M:n (123€/v), STRA (79€/v) ja Koneen (65€/v) myynneillä. Suurimmat osingonmaksajat ovat tällä hetkellä Altria, Svenska Handelsbanken ja Aflac, jotka selittävät osingoista jopa lähes 23%. Tulisiko vuodesta 2024 ensimmäinen kerta kun osinkotulot laskevat? Toivottavasti ei, sillä asetan vuodelle 2024 tavoitteeksi myös osinkotulojen kasvattamisen.

Kaupankäyntikuluihin upposi vain 69 euroa. Osakemyyntien lisäksi en tehnyt juuri kauppoja. Kulut olivat vain 0,05 % salkkuni keskimääräisestä arvosta (131 050€). Melko edullista sanoisin, ainakin halvempi kuin monen osakerahaston lähes 1% tasoiset TER-lukemat. Positiivisena yllätyksenä oli se, että salkun siirto Lynxistä Nordnettiin ei maksanut mitään kummassakaan päässä. Kampanjan ansiosta sain myös hankintahintojen päivityksen ilman kuluja Nordnetin päässä.

Alla kuvia osinkojen, kulujen ja TWR-tuoton kehityksestä vuodesta 2013 alkaen.

Sijoitusasunnon kehitys

Vuokramarkkina jatkui haastavana, mutta ei sentään sellaisena kuin asuntomarkkinat. Vuokralainen vaihtui kesällä ilman tyhjiä kuukausia. Vuokra tuli ajoissa ja oikean suuruisena koko vuoden ilman mitään hämminkiä. Uskon, että tämä johtuu pääosin tarkasta vuokralaisen valinnasta. Tällä ei revitä hirveitä tuottoja, mutta tavoitteena pitää asunto arvon säilyttäjänä (inflaatio huomioiden). Toki tällä hetkellä se ei menisi kaupaksi ilman merkittäviä alaskirjauksia.

Lähtötilanne 31.12.2022:

• Sijoitusasuntolaina 41 600€
• Taloyhtiölaina 48 800€
• Oma pääoma 52 600€
• Yhteensä 143 000€

Lähtötilanteessa asunnon arvosta (=ostohinnasta 2016) velkaa oli 90 400€ eli 63,2%.

31.12.2023 tilanne:

• Sijoitusasuntolaina 0€
• Taloyhtiölaina 45 900€
• Oma pääoma 97 100€
• Yhteensä 143 000€

Nyt velkaa alkuperäiseen ostohintaan nähden on enää 32,1%. Alla asunnon kassavirtalaskelma vuodelta 2023.

• Vuokratulot 7 440€
• Hoitovastikkeet 1 573€
• Rahoitusvastikkeet 5 612€
• josta lyhennykset noin 3 710€
• ja korot noin 1900 €
• Sijoituslainan lyhennykset 41 600€
• Normaalit 1 411€
• Ylimääräiset lyhennykset 40 189€
• Sijoituslainan korot 565€
• Verotettava tulo 0€ (tarkalleen - 310€)
• Verot 0€
• Bruttovuokratuotto 5 867€
• Nettovuokratuotto 3 402€
• Bruttokassavirta (adjusted, vain normaali lyhennys) -2 441€
• Nettokassavirta (adjusted, vain normaali lyhennys) -2 441€

Eli tukkaan tuli? No kyllä. Tässä kootut selitykset.

Taloyhtiössä tapahtui vesivahinko, josta odotetaan korvauksia vakuutusyhtiöltä ja osakkaalta. Kassa ei sitä kestänyt, joten hoitovastikkeessa on mukana yksi ylimääräinen. Inflaatio aiheutti hoitovastikkeen kohoamisen lähes 20 %:lla. Korot aiheuttivat rahoitusvastikkeen yli tuplaantumisen, mutta tässä oli mukana myös puskurin kerääminen taloyhtiölle. Kassatilanne ei mahdollistanut juuri liikkumavaraa. 

Kun kassavirtaa katsoo yltä, niin onhan se kova maksaa 200€/kk siitä, että joku muu asuu omistamassani asunnossa. Näissä ei ole siis huomioitu ylimääräisiä lyhennyksiä vaan lyhennysten osalta huomioitu 12x normaali lyhennys eli täysin laskennallinen suure. Todellisuudessa kassavirrat olivat negatiivisena reilu 42 000 euroa.

Yksi asia mitä en ole aiemmin huomioinut on asunnon arvostus. Kun hinnat näyttivät olevan noususuunnassa, niin en sitä hankintahinnasta lähtenyt hilaamaan ylös. Joten miksi hilaisin sitä nyt alas, jos hinnat ovat laskusuunnassa? Niinpä. En ole sitä tehnyt, koska en osaa sitä arvioida eikä siitä ole kovinkaan luotettavia tai tarkkoja arvioita saatavilla.

Teen tähän kuitenkin laskelman, jotta asiasta saa jonkinlaisen käsityksen. 2021 välittäjät olivat valmiita myymään asunnon 6800€/m2 hinnalla eli 167k€. Olettamalla, että korkojen nousu olisi aiheuttanut noin 25% arvon laskun PK-seudun yksiöihin, niin asunnon arvo olisi nyt vain 125k€. Tämä olisi siis vajaa 20k€ alle alkuperäisen hankintahintani. Jos taas ajatellaan asiaa vuokratuoton kautta, niin saadaanko 620-680€/kk vuokralla ja noin 125€/kk vastikkeella mitään arvoa asunnolle? PK-seudulla on ilmeisesti ollut vuokratuotot noin 3,8% - 4,4%. Arvioidaan edellä mainituin arvoin asunnon arvon vaihteluväli, joka on 12*(vuokra-hoitovastike)/vuokratuotto-% = 135 000€ - 175 260€. Tämän perusteella nykyinen 143 000€ arvostus vaikuttaa ihan järkevältä pidemmällä aikavälillä varsinkin.

Vuoden 2024 tavoitteet

Sijoittamisen saralla tälle vuodelle tavoitteita on 3. Ne kaikki liittyvät riskien hallintaan, mutta toisaalta yksi liittyy päätavoitteeseeni eli vuoden 2025 netto-osingoihin. Tavoitteet:

1. Maksa osakesalkkuun 3200€ "laina" takaisin. Alenna riskiä ja valmistaudu kaikkeen.
2. Maksa osakesalkkuun 3000€ (OST-veto) laina takaisin. Alenna riskiä ja valmistaudu kaikkeen.
3. Sijoita siten, että saat vuonna 2024 enemmän osinkoja kuin vuonna 2023. Jatka alkuperäisen tavoitteen saavuttelua äläkä vaihda tavoitetta.

Lisäksi tälle vuodelle asetan yhden ei sijoittamiseen liittyvän tavoitteen, jota olen jossain määrin käsitellyt blogissani.

Tavoitteenani on perustaa yritys palvelemaan muutamia hyvin valittuja teollisuuden aloja hyvin rajallisessa, mutta olennaisessa, osassa liiketoimintaa. Oikeasti tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei minulla ole mitään valmiuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Olen kuitenkin siinä asemassa tällä hetkellä, että pieleen menneet yritykset maksavat vain rahaa ja lisäksi ns. konsulttina toimiminen ei vaadi suuria pääomia eikä aiheuta merkittäviä kuluja. Pelkästään aloittamalla koko projektin uskon, että saan enemmän oppeja ja kokemusta kuin kirjoja lukemalla. Joten pakkohan sitä on "Yrittää".

4. Perusta konsulttiyritys, ala markkinoimaan tarjottuja palveluja ja pyri saamaan ensimmäinen toimeksianto/sopimus tehtyä vuoden 2024 aikana.

Näillä tavoitteilla uskon, että pystyn pitämään itseni kiireisenä sijoitusrintamalla. Kaksi ensimmäistä tavoitetta liittyvät säästöasteeseen, jota auttaa ensivuodeksi saatu reilu 10% palkan korotus ja osaltaan myös kertyneet palkalliset lomat. Tavoite 3 liittyy sijoitusstrategiaan ja on lähinnä suuntaa antava ja kannustava, että siirtyisin osinkoa maksamattomista osinkoa maksaviin yrityksiin. Viimeinen tavoite asettaa aikarajan kikkailun lopettamiseen ja todellisen yrittämisen aloittamiseen. Tämä on tehty kannustamaan itseäni ja auttamaan ymmärtämään omia taitojani sekä vaatimaan itseltäni hieman enemmän. Samalla tavoite mahdollistaa pidemmällä aikavälillä merkittävän kasvupotentiaalin, jota ei pidä väheksyä tai jättää täysin kokeilematta.

Uskon, että konsulttiyrityksen perustamiseen liittyvä tavoite 4 on ehdottomasti haastavin saavuttaa. Varsinkin, kun tunnen itseni jo lähes 40 vuoden iässä melko hyvin, niin voin sanoa, että en ole kovin hyvä tekemään asioita puolivillaisella tai keskeneräisenä. Pyrin liikaa täydellisyyteen, vaikka virheitä toki sattuukin usein. Silti näen, että tämä tavoite 4 kehittäisi minua eniten ja tarjoaisi suurimman vaikutuksen myös nettovarallisuuteen pidemmällä aikavälillä.

Yhteenveto

Nettovarallisuus kasvoi noin 20k€ lähes ilman säästöjä. Osakesalkku pieneni myynneistä johtuen, mutta tuotti +15%, joka oli yli vertailuindeksin. Sijoitusasunto tuotto vakaata vuokratuottoa ja maksoin siihen liittyvän pankkilainan pois. Jäljellä on enää 32% taloyhtiölainaa.

Ensi vuodelle asetin 4 tavoitetta:

1. Maksa 3200€ "velat" pois.
2. Maksa 3000€ velat pois.
3. Saa enemmän osinkoja kuin vuonna 2023 (brutto  3482€)
4. Perusta konsulttifirma ja ala myymään sen palveluja.

Lukuja katsomalla vuosi oli ihan kohtuullinen. Lehtiä tai uutisia lukemalla vuosi oli erinomainen, sillä monella muulla meni erittäin huonosti ja tuntui siltä, että ihmisillä ei ollut aina edes ruokaan rahaa. Jos koet, että olet tällaisessa tilanteessa, niin tähän loppuun tarjoan lyhyen oppaan talouden hallintaan:

• Seuraa mihin raha mene vähintään euron tarkkuudella 1-3kk,
• Tunnista mitä et tarvitse/halua ja mieti mikä on sinulle todella tärkeää,
• Karsi tarpeettomat kulut pois (kk-tilaukset, streaming, auto, kilpailutukset) ja panosta lisää enemmän tärkeisiin (urheilu, terveys, harrastukset, lapset)
• Käy läpi asunnon tavarat ja myy turhat pois (ml. varasto, vaatteet, elektroniikka, astiat, koristeet, kausitavarat),
• Muista, että kolme suurinta rahareikää ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. Jos pystyt näistä säästämään, niin muilla asioilla ei ole juuri merkitystä.

Hyvää uutta vuotta 2024, terveisin Fyysikko!