Pikku pätkä kesälomia pidetty ja muutaman viikon päästä sitä
pääseekin nauttimaan kotioloista isyysloman tiimoilta. Heinäkuukin on jo
pitkällä ja tähdet asettuivat oikeaan asentoon ostojen osalta. Pohjoismaisten
pankkien arvostus on laskenut käsittääkseni jo muutaman vuoden, koska
toimintaympäristö on haastava. Olen pitkään koittanut panostaa lisää finanssitoimialaan,
mutta en ole löytänyt mitään järkevää nykyisen Aflac sijoitukseni lisäksi. Aflac
on vakuutusyhtiö, joten olen pyrkinyt etsimään uusia kohteita pankeista.
Heinäkuun säännöllisen oston kohteena onkin pankki, nimittäin Svenska
Handelsbanken (SHB-A), joka on Anders Oldenburgin (Seligson Phoebus
salkunhoitaja) sanoilla Euroopan paras, ehkä jopa maailman paras pankki.
IBM:n myynti
Viittasin tähtien asentoon tuossa edellä ja sillä tarkoitin
sitä, että pystyin rahoittamaan oston vihdoin luopumalla IBM:stä kurssin
noustua kohtuulliselle tasolle. Olen useissa aiemmissa teksteissäni miettinyt
salkkuni yritysten laatua ja velkaisuutta. Olen ennen kaikkea huolestunut IBM:n
yritysjohdon laadusta ja strategian suunnasta. Tämä on mielestäni näkynyt melko
hyvin siinä, että IBM:n liikevaihto on edelleen laskussa useiden vuosien
jälkeenkin. Lisäksi vaikka IBM on pyrkinyt siirtymään paremman kannattavuuden
tuotteisiin, niin kilpailuedun heikkenemisen takia marginaalit eivät ole juuri
parantuneet. Lisäksi olen ollut huolissani IBM:n kyvystä investoida
kannattavasti ydinbisnekseensä. En ole millään ymmärtänyt, että miten IBM on
ollut eniten patentteja kerännyt yritys vuodesta toiseen, mutta mitään niistä
ei ole saatu kehitettyä kannattavaksi ja kasvavaksi liiketoiminnaksi.
Tämä antaa viitteitä mielestäni siitä, että yritysjohto ei ole
keskity oikeisiin asioihin ja yrityskulttuuri on heikkoa tai jopa olematonta.
Nyt sitten IBM:n toimitusjohtajan imperiumin rakennus ja ego on johtanut yli 30
miljardin dollarin ostotarjoukseen Red Hatista. Ostotarjous hinta vastaa noin P/S
lukua 10. Ei siis P/E luku vaan ostohinnan suhde Red Hatin liikevaihtoon on yli
10. Toki tästä voi seurata jotain hyvää, mutta IBM on pilvipuolella selvästi
markkinajohtajia Amazonia (AWS) ja Microsoftia (Azure) perässä.
Kaiken kukkuraksi en ymmärrä IBM:n liiketoiminnasta juuri
mitään. Mikä on se lisäarvo asiakkaille, jota IBM:n tuotteet tarjoaa? Mikä on
se kilpailuetu, millä asiakkaat päätyvät juuri IBM:n tuotteeseen kilpailijoiden
sijaan?
Päädyin myymään siis IBM positioni kokonaan 149,65 dollarin
hinnalla. Olen IBM analyysissäni arvioinut IBM:n arvoksi noin 146 dollaria.
Lisäksi olen spekuloinut millä haitarilla IBM:n arvo voisi olla muutamien
vuosien kuluttua riippuen liiketoiminnan kehittymisestä. Olen arvioinut
liiketoiminnan arvon todennäköiseksi vaihteluväliksi 112 – 305 dollaria.
Historiani IBM:n kanssa on melko pitkä ja ulottuu vuoteen
2013 asti. IBM:ää olen ostanut 3 kertaa ja myynyt kerran. Ostot ovat
tapahtuneet n. hinnoissa 183, 174, 130 USD ja myynti n. hinnassa 163 USD.
Todellinen hankintahinta on n. 165 USD. IBM:n sijoitus oli kokonaisuudessaan
tappiollinen arvonnousun osalta vaikka viimeisimmän erän keskihinta olikin noin
140 dollaria. IBM on kyllä maksanut hyvin osinkoja, olen yhteensä saanut noin
533 euroa osinkoja. Osingot mukaan lukien tein siis hieman voittoa, mutta hyvin
marginaalisesti ja IBM onkin yksi huonoimmista sijoituksista ottaen huomioon,
että se on mönkinyt salkussani kohta 6 vuotta, jonka aikana SP500 on noussut
1700 tasolta noin 3000 tasolle.
IBM sijoituksesta luopuminen pienensi myös teknologia
toimialan painoa salkussani vaikka se jäikin edelleen ylipainoon salkussani
olevien Siili, Visa, Texas Instruments ja Skyworks Solution sijoitusten takia.
SHB:n osto
Sain siis vihdoinkin salkkuuni pankkisijoituksen. Olen melko
pitkään sivusilmällä vilkuillut SHB:n liiketoiminnan kehittymistä sen jälkeen
kun joskus vuonna 2014 aloin kiinnittämään siihen huomiota Phoebus blogi
tekstien kautta. Tuolloin osake treidasi reilu 100 kruunun hinnalla ja ”karkasi”
äkkiä vuoden 2015 aikana kaikkien aikojen huippuunsa noin 140 kruunun
tietämille. Nyt kurssi oli kuitenkin laskenut muiden pohjoismaisten pankkien
mukana 90 kruunun tasolle, joten oli aika käydä SHB kunnolla läpi.
Tein DGI-analyysin excel pohjani mukaisesti ja totesin, että
kyllähän tämä aikamoinen rahasampo on. Tietyllä tapaa aika perinteinen
pohjoismainen pörssiyritys, jonka osingonmaksusuhde on korkea ja osinkoa ei
koroteta välttämättä joka vuosi, mutta suunta on pidemmällä aikavälillä oikea.
Teen SHB:stä excel analyysin pohjalta vielä erikseen tekstin, jossa esittelen
analyysin pääkohdat ja koitan tiivistää ajatukseni myöhempää käyttöä varten.
Olin jo syöttänyt toimeksi annon Nordnettiin, kun päätin,
että käydään vielä läpi SHB:n laatuun liittyvät asiat ennen ostonappulan
painamista. Päädyin lukemaan läpi kaikki Oldenburgin Phoebus blogin tekstit
SHB:stä. Lisäksi katsoin muutaman yleisen tekstin pankeista läpi. Suosittelen
kaikille! Se tiedon määrä, joka niihinkin teksteihin on kätketty ja mikä on niiden
tekstien takana, tekee niistä huikeaa luettavaa pankkiliiketoiminnasta kiinnostuneille.
SHB:n viime vuosien johtajavaihdokset hieman mietityttivät,
mutta luotan Oldenburgin tuntumaan asiasta, että nyt SHB olisi ”palannut
juurilleen” nykyisellä toimitusjohtaja valinnallaan ja valtakamppailu on
toistaiseksi ohi. Näkisin, että seuraavat asiat ovat ennen kaikkea olennaisia
ymmärtää SHB:n toiminnasta:
- SHB:tä johdetaan hajautetusti konttoriverkoston kautta, mikä käsittääkseni tarkoittaa, että jokaisen konttorin vetäjä voi itse päättää minkälaisia lainoja tarjotaan ja kenelle. Tämä johtaa erittäin laadukkaaseen ja vähäriskiseen lainaportfolioon.
- Toinen tästä johdettu asia on se, että SHB:n luottotappiot ja oman pääoman tuotto on pitkällä aikavälillä vakaita ja parempia kuin kilpailijoilla. Oman pääoman tuotto on vakaa ja korkealla tasolla, koska luottotappiot ovat vähäisiä ja kulut pysyvät kurissa.
Poikkeuksellisen tästä säännöllisestä kuukausiostosta tekee
se, että sijoituksen koko on normaalia (700€ - 1400€) suurempi. Sijoitin kaikki IBM:stä saadut
rahat ja dollari sekä kruunu tileillä makaavat rahat käytännössä kokonaan
SHB:hen. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että SHB positio tuli kerralla
täyteen. Ostin 335 kpl SHB-A osakkeita keskihintaan 90 SEK plus kaupankäyntikulut
10€, joka antaa todelliseksi hankintahinnaksi 90,22 SEK. SHB positio edustaa
salkustani noin 4,5 % nykyisellä n. 88 kruunun kurssilla.
Sivuhuomautuksena voisi kertoa, että SHB:llä on kaksi
osakesarjaa A ja B, joista A on selvästi suurempi, likvidimpi ja antaa enemmän
äänioikeuksia. B sarja treidaa myös hieman korkeammalla ilmeisesti matalammasta
likviditeetistä johtuen. Tästä johtuen A oli parempi valinta, olisin toki
voinut valita myös B-sarjan osakkeet, jos ne olisivat olleet halvempia.
Yhteenveto
Myin pois IBM:tä kokonaan ja ostin tilalle SHB:tä. Uskon,
että 10 vuoden päästä SHB:n tulos on kasvanut nykyisestä selvästi varsinkin jos korot ovat lähteneen kasvuun, mutta IBM:n tuloksen
tekokyvystä en tiedä enkä siihen liittyviä riskejä ymmärrä. Salkkuni on nyt
laadukkaampi, paremmin hajautettu eri toimialoihin ja samalla myös (ei ollutkaan
tavoitteena) efektiivinen osinkotuotto kasvoi. Mielestäni ymmärrän myös hieman paremmin salkkuyritysten liiketoimintariskejä ja tuloksentekokykyä.
Toivottavasti elokuu tuo tullessaan taas jotain
mielenkiintoista osakemarkkinoilla. Salkkuuni jäävä käteinen on käytännössä
kokonaan Lynxissä, joten elokuussa pitää mennä meren yli rapakon toiselle
puolelle katsomaan mitä markkinat tuo tullessaan. Esimerkiksi 3M:n lisäily on
edelleen mielessä.
Lopuksi vielä hieman kesälukemista, jota lämpimästi voi
suositella kaikille: https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/
Tuo 2. kohta ei ole enää pitänyt pariin vuoteen paikkaansa SHB:llä.
VastaaPoistaItse en lisää ennen kuin kulujen kasvu saadaan hallintaan.
Puhuin pitkästä aikavälistä, joka on tietysti järkevämpi tavoite liiketoiminnan johtamisen kannalta. Ei ole mitään järkeä johtaa liiketoimintaa siten, että joka vuosi pitää päästä tavoitteisiin, koska se johtaa juuri siihen. Eli tavoitteet saavutetaan ehkä tänä vuonna ja ensi vuonna, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteiden saavuttamisesta ei ole takeita, kun siihen ei edes pyritä. Pitkä aikaväli on myös siitä parempi tarkasteluväli, koska se johtaa parempiin tuloksiin buy and hold omistajalle. Ei toki auta spekuloivaa sijoittajaa.
PoistaEikä nuo viimeisen parin vuoden luvut varsinaisesti huonompia ole. Melko samalla tasolla kilpailijoiden kanssa (Nordea, Swedbank, SEB).
Katso sivu 7 SHB:n IR velka q2 esityksestä:
https://vp292.alertir.com/sites/default/files/investor_relations_debt_ir_presentation_2019_q2.pdf
Lisäksi 2018 q4 vastaavasta esityksestä löytyy ROE vertailu sivulta 3:
https://vp292.alertir.com/sites/default/files/debt_ir-presentation_2018_q4.pdf
Tähän voisi vielä lisätä buffet lainauksen, "vasta laskuveden saapuessa, nähdään ketkä uivat alasti":
Poistahttps://www.brainyquote.com/quotes/warren_buffett_383933
Tämä näkyy varsin hyvin edellä olevista linkeistä, kun tarkastellaan vuosia 1991-1994 (suuri pankkikriisi) ja 2009-2011 (suuri finanssikriisi).
No miksi Oktogonen talletukset on laitettu jäihin!? Se on ollut todella harvinaista SHB:lle. Näin on yleensä tehty vain kriisiaikoina.
VastaaPoistaLisäksi CI/ratio ja loan loss ratio ovat heikentyneet viimeisten vuosien aikana samalle tasolle kilpailijoiden kanssa.
SHB on tällä hetkellä putoava puukko. Kustannustason kasvu on pakko saada kuriin, tai muuten SHB on seuraava H&M. Positiivista on, että uusi TJ ymmärtää tämän täysin. Negatiivinen asia on, että SHB ei tunnu yrityksistä huolimatta saavan kustannuksia kuriin (CFO sanoi näin viime osarissa).
Lisäkomenttina, että SHB on menettämässä yhden tärkeimmistä kilpailueduistaan: henkilökohtaisen palvelun.
PoistaNykyisin kaikki haluavat hoitaa asiat verkon kautta, koska se on helpomaa kuin raahautua pankkiin. SHB:n toimintatapa oli poikkkeuksellinen muihin verrattuna. He tarjosivattt ihmisläheistä palvelua ja kaikki asiakaspäätökset tehtiin paikallisessa konttorissa. Nykyisin myös SHB on vähentänyt konttoreitaan ja siirtynyt enemmän nettiin, jossa se on vain yksi pankki muiden joukossa.
Satisfied customers result in more business.
PoistaThis is why Handelsbanken is a growing bank.
The Bank is growing mainly because existing
branches are doing more business – with many
new customers who have chosen to move their
banking business to Handelsbanken, but also
with all the customers with whom we have had
a relationship for many years. But Handels-
banken is also growing by opening new
branches in locations where the Bank has not
previously had operations.
Ei ne niin merkittävästi ole vähentyneet ne konttorit. Vuosina 2014-2018 konttorien määrä on muuttunut maakohtaisesti, mutta kokonaisuudessaan näin:
2014 848 konttoria
2018 779 konttoria
Nyt on alkanut tapahtua.
PoistaYT:t 7 konttorissa suomessa:
https://yle.fi/uutiset/3-11249538
Konttorimäärä ruotsissa vähenee 380->200:
https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/talous/handelsbanken-karsii-puolet-konttoreistaan-ruotsissa-tuhannelta-paattyvat-tyot-1.8008140