Riskien ymmärtäminen, osa 2: Mitä tapahtui Fukushimassa maaliskuussa 2011?

Reilu 8 vuotta sitten Japanin edustalla tapahtui meren alainen maanjäristys, joka johti vakaviin vaurioihin järistysten ja siitä seuranneen tsunamin takia. Lisäksi tapahtuma johti vakaviin ydinreaktorionnettomuuksiin Fukushimassa.

Fukushiman onnettomuuden vuosipäivää "vietettiin" 11.3.2019, jolloin tuli 8 vuotta kuluneeksi siitä kun magnitudiltaan 9.0 maanjäristys iski 180 km päässä Fukushimasta. Maanjäristys johti sähköverkkojen vaurioitumiseen ja Fukushiman käyvien ydinreaktorien pikasulkuihin. Ydinvoimalaitokset olivat varustettu hätädieseleillä, jotka käynnistyivät Fukushimassa tuottamaan vaihtovirtaa turvallisuusjärjestelmille (esim. jälkilämmönpoistossa tarvittaville pumpuille ja moottoreille).

Maanjäristys yksinään ei aiheuttanut mitään vakavaa, koska se oli suunnittelussa huomioitu. Pian maanjäristyksen jälkeen sarja suuria tsunameita (korkein arvioitu oli 14m, kun suunnitteluarvo oli n. 6m) iski laitosalueelle ja tulva hajotti turvallisuusjärjestelmiä mukaan lukien hätädieseleitä.

Tämä johti jälkilämmön poiston menetykseen, jonka seurauksena kolmen reaktoriyksikön sydän suli. Vakavan reaktorionnettomuuden yksi ominaispiirteitä on voimakas vedyn muodotuminen, joka johti vetyräjähdyksiin vaurioittaen rakenteita. Tämä johti radioaktiivisuuden hallitsemattomaan leviämiseen.

Tästä löytyy todella hyvät kuvaukset sekä suomeksi että englanniksi.
STUK:n kuvaus suomeksi.
IAEA:n kuvaus englanniksi.

Lisäksi jos lisätietoa haluaa Fukushiman nykyisestä tilanteesta, niin tarjolla on myös Japanilaisen voimayhtiön TEPCO:n virtuaalinen Fukushima kierros.

Kun katsoo tuota IAEA:n onnettomuuden kuvausta, niin ei voi sanoa kuin huh huh! Fukushiman laitoksen käyttöhenkilöstö ja muut työntekijät sekä pelastusviranomaiset tekivät todella hyvää duunia erittäin haastavissa olosuhteissa. Eniten minuun ehkä iski ymmärrys siitä, että laitoksella tapahtuneet vetyräjähdykset tuhosivat juuri kytketyt ja/tai palautetut ulkoiset jäähdytysjärjestelmät. Siitä huolimatta ei luovutettu vaan hommia jatkettiin heti, kun oli taas turvallista. Paljon oikeita päätöksiä tehtiin siitä huolimatta, että ohjeisto ei kattanut tapahtumaa ja tilsnne oli todella stressaava ja epäergonominen. Esimerkiksi päävalvomossa ei ollut valoja ja siellä jouduttiin pitämään suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia. Kaikki armeijan käyneet muistavat kuinka ärsyttävää oli suorittaa tehtävää nasse päässä.

Mihin onnettomuus sitten johti ja minkälaisia riskejä tämän kaltaisiin tapahtumiin liittyy sijoittajien näkökulmasta?

Kyseessä oli luonnonilmiö, johon ei oltu täysin varauduttu. Pyörremyrkyt, tulvat, salamointi, helle, kova pakkanen ovat vastaavan tyyppisiä ilmiöitä, jotka yritysten tulee huomioida toiminnassaan. Ilmiöt voivat johtaa tuotantolaitosten, tehtaiden tai muiden yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden rakenteiden menetykseen tai vaurioihin. Nämä voivat myös vaikuttaa myytävien tai ostettavien tuotteiden hintoihin. Tapahtumat ovat ennalta arvaamattomia ja niihin on vain rajoittuja tapoja varautua. Yksi niistä on toiminnan hajauttaminen eri alueille, sillä ilmiöt ovat paikallisia ainakin globaalien yritysten kannalta.

Tapahtumat voivat aiheuttaa myös seurannaisvaikutuksia. Fukshiman aiheutti lähes kaikkien Japanin ydinvoimaloiden alasajon, saksan ydinvoimatuotannon poliittisen lopettamispäätöksen ja laajoja selvityksiä ja turvallisuusparannuksia ydinvoimalaitoksilla ympärimaailman. Esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitokselle hankittiin ilmajäähdytystornit hoitamaan jälkilämmön poistoa meriveden menetystapauksia varten. Investoinnit turvallisuusparannuksiin ovat rahallisesti merkittäviä ainakin ydinvoima-alalla, koska ala on tiukkaan säännöstelty ja laitteita ja järjestelmiä koskee suuri määrä vaatimuksia ja standardeja.

On arvioitu, että Fukushimassa puhdistus- ja purkutyöt kestävät 40 vuotta ja kokonaishinta on kymmeniä miljardeja euroja. Jos näin kävisi Loviisassa, niin voitte vaan arvata mitä Fortumin arvolle tapahtuisi.

Muita ydinvoimayhtiöitä, joihin vastaavat onnettomuudet voivat vaikuttaa:
Dominion Energy (D)
Duke Energy (DUK)
Exelon (EXC)

Lisäksi onnettomuudet voivat vaikuttaa raaka-aineiden kuten uraanin tai öljyn hintaan. Esimerkiksi uraanikaivosyhtiöt ovat alttiita myös tämän tyyppisille riskeille. Lisää yhtiöitä voi katsella vaikka tämän ETF:n kautta.

Seuraavassa osassa 3 kerron ja spekuloin Boeing 737 MAX turmista.